Miksi teekkariksi?

[Crusader]

Tää on kyllä just tätä, kun teekkarit luulee että se niiden opiskelema matematiikka on oikeasti haastavinta ja monimutkaisinta mitä maa päällään kantaa. Käypä joskus huviksesi vilkaisemassa jotain matematiikan tai teoreettisen fysiikan viimeisiä syventäviä kursseja vaikka Helsingin yliopistolla, niin huomaat että ei se ihan niin mennytkään. Kuka tahansa matemaattisesti vähänkään lahjakas ihminen läpäisee TKK:n matematiikan kurssit jos tekee ne laskarit. Jos tuon ajan käyttää ryyppäämiseen, niin sitten voi olla vähän eri asia.

Edit: Edelleen, se mikä on vaikeaa riippuu ihan ihmisestä. Matemaatikolle psykologia on vaikeaa ja psykologille matematiikka on vaikeaa.

Ota huomioon, että esim. TTY:llä on erikseen laaja matematiikka ja fysiikka, muistaakseni teoreettisen fysiikan koulutusohjelma myös. Ne peruskurssien matematiikat ja fysiikat eli insinöörimatematiikka ja insinöörifysiikka ovat aika lailla yksinkertaisempaa huttua, sikäli kun insinöörille esim. matematiikka on väline, ei itsetarkoitus.

 

[nupert]

Edit: Edelleen, se mikä on vaikeaa riippuu ihan ihmisestä. Matemaatikolle psykologia on vaikeaa ja psykologille matematiikka on vaikeaa.

Niin, täähän on ajan henki nykyään. Jos vahingossakaan erehdytään tekemään vertailuja ihmisten kykyjen välillä, niin hyväksyttävä lopputulos on joko, että vertailua ei voi tehdä tai sitten, että kaikki on ihan yhtä hyviä ja kivoja. Muunlainen päättely on vähintäänkin epäilyttävää. Kaikki on voittajia jne...

 

[Ankara Aatu]

Niin, täähän on ajan henki nykyään. Jos vahingossakaan erehdytään tekemään vertailuja ihmisten kykyjen välillä, niin hyväksyttävä lopputulos on joko, että vertailua ei voi tehdä tai sitten, että kaikki on ihan yhtä hyviä ja kivoja. Muunlainen päättely on vähintäänkin epäilyttävää. Kaikki on voittajia jne...

Kuka täällä nyt on ihmisten kykyjen vertailusta puhunut? Mä käsitin niin, että täällä on (jostain syystä, jota minä en tiedä, kun ei sekään topicin aiheeseen kuulu) vertailtu eri opiskelualojen vaativuutta.

Vai tarkoitatko sitten, että DI:t ovat keskimäärin älykkäämpiä tai muuten vaan ihan yleisesti etevämpiä kuin vaikkapa psykologit, koska ovat sentään opiskelleet teknillisessä koulussa insinööritieteitä ja jopa matematiikkaa ja fysiikkaa?


edit: Ymmärrän kyllä, että ihmisilä on väkisinkin jonkinlaisia stereotypioita oman ja muiden alojen ammattilaisista. Mutta se on kyllä lähinnä säälittävää, kun jotkun insinöörit pitävät itseään automaattisesti humanisteja älykkäämpinä, ja vastaavasti humanistit pitävät itseään insinöörejä sivistyneempinä. Ei ihmisen oppiarvo tai koulutusala oikeasti kerro älykkyydestä tai sivistyksestä kovin paljon (paitsi tietysti sen, että tietty minimitaso pitää olla, jotta minkään alan koulutuksessa ylipäänsä pärjää).

 

[Heikki M.]

Niin, täähän on ajan henki nykyään. Jos vahingossakaan erehdytään tekemään vertailuja ihmisten kykyjen välillä, niin hyväksyttävä lopputulos on joko, että vertailua ei voi tehdä tai sitten, että kaikki on ihan yhtä hyviä ja kivoja. Muunlainen päättely on vähintäänkin epäilyttävää. Kaikki on voittajia jne...

Kun olisikin noin. Nykyään mennään vaan kohti kilpailua kaikilla elämänalueilla.

 

[rollipeikko]

No jos se "tuntuma" tulee siitä, että porukka ei ole kiinnostunut peruskurssien huippuarvosanoista, niin en kyllä näe siinä mitään järjeä.

Mun muistikuvan mukaan ongelma ei ole siitä että porukka ei ole kiinnostunut peruskurssien huippuarvosanoista, vaan siitä että peruskurssien/syventävien kurssien arvosanalistalla puolet on ykkösiä ja nollia.

 

[Sft]

En tiedä mihin tällä viittaat, mutta tämä käsienheiluttelemisen pitkä oppimäärähän on nimenomaan näiden tutalaisten ja muiden "eliittiteekkareiden" heiniä (ilmeisesti kauppakorkean myös).

Mitä tarkoitat "muilla eliittiteekkareilla"?

 

[Crusader]

Mun muistikuvan mukaan ongelma ei ole siitä että porukka ei ole kiinnostunut peruskurssien huippuarvosanoista, vaan siitä että peruskurssien/syventävien kurssien arvosanalistalla puolet on ykkösiä ja nollia.

Ok. Minusta arvosana, sikäli kun se on hyväksytty, on aivan triviaali asia, eikä vaikuta työelämässä suoriutumiseen juuri mitenkään. Viiden vuoden päästä kurssin suorittamisesta muistissa on todennäköisesti yhtä paljon/vähän sillä ykkösen ja vitosen saaneilla.

Sensijaan jos epäonnistuu tuossa opiskeluaikojensa verkostoitumisessa ja sosiaalisuus on nollassa, niin se vaikuttaa kyllä mahdollisesti koko työuraan. Toki näitä pingottajia itseään vituttaa selvästi se, että heidät usein ohitetaan sitten työelämässä, ja sisäänotoista nurina saattaa alkaa siitä kun näkee humalaisen teekkarin. Kukin tyylillään.

 

[Crusader]

Mitä tarkoitat "muilla eliittiteekkareilla"?

Noiden vaikeimmin sisäänpäästävien ei-teknisten linjojen opiskelijoita. Yleensä homma tuntuu menevän teknisellä alalla niin, että ne halutuimmat koulutusohjelmat, joille on vaikein päästä, ovat juuri näitä johtamiseen ja talouteen keskittyviä käsienheiluttelulinjoja.

Fiksua väkeä kokemukseni mukaan, ja sikäli poikkeuksellista teekkarien keskuudessa, että arvosanat ovat näiden linjojen opiskelijoilla keskimäärin hyviä.

Hulkki kommentoi taannoin kaksoistutkintoaan TKK:n TuTalla ja HKKK:ssa seuraavasti:

En menisi kumpaankaan. En näe saavani mitään konkreettista arvoa siitä, että saan tutapellelafkalta tai kuppasurkeasta jossain vaiheessa paperit käteen. Hienoa huomata opiskelleensa hyödyttömiä asioita siinä vaiheessa kun 80% opinnoista on jo takana.

Jotain samansuuntaista olin itse huomaavinani tuontyylisten alojen opiskelijoista.

 

[Sft]

Niin, siis kyllähän se on täysin yleinen tieto teekkareiden keskuudessa, että esimerkiksi tuotantotalous on käsienheiluttelua verrattuna vaikkapa konetekniikkaan. Mitäs noita muita vastaavia linjoja edes on? Informaatioverkostot?

 

[Crusader]

Niin, siis kyllähän se on täysin yleinen tieto teekkareiden keskuudessa, että esimerkiksi tuotantotalous on käsienheiluttelua verrattuna vaikkapa konetekniikkaan. Mitäs noita muita vastaavia linjoja edes on? Informaatioverkostot?

Tietojohtaminen ainakin kuulostaisi siltä nimensa perusteella, mutta en ala nyt mitään linjoja vetämään kun en asiaan ole kummemmin perehtynyt.

Ei siis ole tarkoitus kritisoida näitä ei-teknisiä linjoja tai niiden opiskelijoita, mutta kun tässä nyt tuli käsienheiluttelusta puhe niin tarkoitusena oli hiukan täsmentää tuota käsitettä.

 

[nupert]

Kuka täällä nyt on ihmisten kykyjen vertailusta puhunut? Mä käsitin niin, että täällä on (jostain syystä, jota minä en tiedä, kun ei sekään topicin aiheeseen kuulu) vertailtu eri opiskelualojen vaativuutta.

Vai tarkoitatko sitten, että DI:t ovat keskimäärin älykkäämpiä tai muuten vaan ihan yleisesti etevämpiä kuin vaikkapa psykologit, koska ovat sentään opiskelleet teknillisessä koulussa insinööritieteitä ja jopa matematiikkaa ja fysiikkaa?


edit: Ymmärrän kyllä, että ihmisilä on väkisinkin jonkinlaisia stereotypioita oman ja muiden alojen ammattilaisista. Mutta se on kyllä lähinnä säälittävää, kun jotkun insinöörit pitävät itseään automaattisesti humanisteja älykkäämpinä, ja vastaavasti humanistit pitävät itseään insinöörejä sivistyneempinä. Ei ihmisen oppiarvo tai koulutusala oikeasti kerro älykkyydestä tai sivistyksestä kovin paljon (paitsi tietysti sen, että tietty minimitaso pitää olla, jotta minkään alan koulutuksessa ylipäänsä pärjää).

Meinasin juuri tuota opiskelualojen vaativuuden vertailua, joka on mielenkiintoinen aihe ja liittyy topicciin kun kerran on kyseessä miksi joku ala kannattaisi valita tahi ei. Keskustelu vaan menee helposti umpikujaan. Toiset kokevat ihmisten arvottamisena sen, jos esimerkiksi esittäisi, että DI:n tutkinnon suorittaneet selviytyisivät keskimäärin paremmin psykologian opinnoista kuin psykologit DI:n vastaavista. Mikä onkin oma perstuntumani... Vasta-argumentit eivät yleensä tosiaan keskity opintojen sisällön vertailuun vaan siihen, miten niitä tai ihmisiä ei saisi/voisi vertailla. Vaikkei opintojen haastavuustasosta mitenkään pidä seurata, että joku olisi jotenkin ihmeellisesti ihmisarvoltaan toista parempi.

 

[naksu]

Mitä itse rapakon takana olen huomannut, niin täällä yliopistojen hyvin arvostetut palkinnot menevät todella usein matikan ja fysiikan opiskelijoille. Tämä siis huomattavasti suuremmassa suhteessa kuin mitä näitä aloja opiskellaan. Jotta näihin palkintoihin olisi tsäänssejä on myös menestyttävä yliopiston ns. liberal arts/core kursseissa, jotka ovat sitten kaikkea taidehissasta biologiaan, joten ei voi olla fakkiintunut. Tämän takia ainakin opiskelijoiden keskuudessa on vähän semmoinen asenne, että näitä aloja opiskelevat kaikista välkyimmät. Täällä on syytä huomioida myös se, että täällä ei haeta mihinkään erityiseen aineeseen, pelkästään yliopistoon, ja pääaine valitaan sitten sen jälkeen. Ei siis tule tätä ongelmaa, että pääaine valitaan sen mukaan, että "sinne on vaikea päästä", vaan oikeasti kiinnostuksen ja työllistymisen pohjalta. Itse tunnen siis parhaiten Princetonin ja Columbian, jossa tilanne on aika pitkälti näin.

Niin ja voin myös todeta, että helsingin yliopiston vaikeimmat matematiikan kurssit sekä teoreettisen fysiikan kurssit ovat hiukan eri tavaraa kuin mitä keskiverto teekkari koskaan näkee. Nämä ovat usein oikeasti vaikeita asioita, johon kaikilla ei vain pää riitä, kun taas tekniikan puolella näkisin, että lähes jokaisesta kurssista pääsee läpi, jos vain viitsii lukea. Oma mielipiteeni on, että insinöörit lukevat näitä liian vähän. Pitäisi siis oikeasti pakottaa lukemaan todella vaikeitakin asioita, koska se kehittää omaksumiskykyä. Ranskassa insinööriopinnot ovat esim. siitä hauskat, että he lukevat ensin 2-3 vuotta matematiikkaa pääaineena ja tässä ajassa ranskan parhaissa kouluissa taotaan saman verran matikkaa, kun helsingissä keskiverto matikan maisteri. Tämän jälkeen luetaan sitten vasta insinöörijuttuja. Suurin osa opiskelijoista myös lentää pellolle näiden kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tästä syystä täällä on ainakin insinööritieteissä suht paljon ranskalaisia ja he ovatkin usein todella kyvykkäitä laskemaan.

 

[Ankara Aatu]

Meinasin juuri tuota opiskelualojen vaativuuden vertailua, joka on mielenkiintoinen aihe ja liittyy topicciin kun kerran on kyseessä miksi joku ala kannattaisi valita tahi ei. Keskustelu vaan menee helposti umpikujaan. Toiset kokevat ihmisten arvottamisena sen, jos esimerkiksi esittäisi, että DI:n tutkinnon suorittaneet selviytyisivät keskimäärin paremmin psykologian opinnoista kuin psykologit DI:n vastaavista. Mikä onkin oma perstuntumani... Vasta-argumentit eivät yleensä tosiaan keskity opintojen sisällön vertailuun vaan siihen, miten niitä tai ihmisiä ei saisi/voisi vertailla. Vaikkei opintojen haastavuustasosta mitenkään pidä seurata, että joku olisi jotenkin ihmeellisesti ihmisarvoltaan toista parempi.

Jos nyt tähän vielä palataan, niin mua kiinnostaisi kyllä tietää, miksi ajattelet, että teekkarit olisivat yleisesti ottaen psykologian opiskelijoita älykkäämpiä tai lahjakkaampia (jos siis ajattelet näin). Mä en oikein tiedä, minkälaista vasta-argumenttia "perstuntumaa" vastaan voi tai pitäisi esittää, eikä mullakaan tietenkään ole asiasta tietoa. Tuskimpa esim. Suomessa on suoritettu mitään vertailua eri alojen opiskelijoiden älykkyydestä, mutta uskallan kyllä väittää, että vaihtelu on paljon suurempaa alojen sisällä kuin välillä.

Niin kuin jo aikaisemmin sanoin, niin oma mutu on, että insinöörien suurempi älykkyys verrattuna vaikkapa humanisteihin on enemmän myyttiä kuin todellisuutta. Ja sitä paitsi vastaavastihan yliopistojen matemaatikot ja fyysikot pitävät puolestaan insinöörejä vähän heikkolahjaisina. Ja Matemaatikot pitävät fyysikoita vähä-älyisinä. Ja kaikki muut pitävät matemaatikoita nörtteinä. Niin se homma vaan taitaa pyöriä, että jokaisen mielestä se oma ala on kaikista kiinnostavin ja haastavin ja siellä on terävin porukka.

Itse uskon, että ihmisen suuntautumista jollekin alalle määrää enemmän kiinnostus kuin älykkyys. Lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita löytyy joka alalta, ja lisäksi eri aloilla tarvitaan erilaista lahjakkuutta. Vai ovatko kaikki älykkäät ihmiset sitten luonnostaan myös kiinnostuneita tekniikasta?

 

[ImAJ]

Itse huomasin lukiossa sen, että pitkää matikkaa ja fysiikkaa opiskelevat olivat keskimäärin "selvästi" parempia oppilaita (ja vaikuttivat fiksummilta) kun ne, jotka lukivat lyhyttä matikkaa ja jotain filosofiaa tai vastaavaa.

 

[Mattih3]

Ota huomioon, että esim. TTY:llä on erikseen laaja matematiikka ja fysiikka, muistaakseni teoreettisen fysiikan koulutusohjelma myös. Ne peruskurssien matematiikat ja fysiikat eli insinöörimatematiikka ja insinöörifysiikka ovat aika lailla yksinkertaisempaa huttua, sikäli kun insinöörille esim. matematiikka on väline, ei itsetarkoitus.

Se TTY:n laaja matematiikka vastaa noin suunnilleen yliopistofysiikan kahta ensimmäistä matemaattisten menetelmien kurssia. Ehkä osia kolmannesta, eli ensimmäisestä syventävästä matemaattisten menetelmien kurssista saattaa olla mukana. (näin on nämä kurssit ainakin Jyväskylän ja Helsingin fysiikan laitoksilla). Yliopistomatematiikka sitten taas on aivan erilaista. Siellä ei keskitytä laskutekniikkaan vaan matematiikan teoriaan, jota ei teknillisessä korkeakoulussa juuri edes sivuta. Eipä sen käsittelemiselle kyllä olisi mitään syytäkään insinöörien koulutuksessa. Tuosta teoreettisesta fysiikasta en sitten tiedä, mutta ainakaan opinto-oppaassa ei siitä näkynyt mainintaa:
http://www.tut.fi/public/oppaat/opas2009-2010/perus/tutkinnot/index.html

Ja näinhän se on kuten sanot, että matematiikka on insinöörille työkalu, joten sitä opiskellaan sen verran kuin on tarvis. Huvittaa vaan se, kun teekkarit kuvittelevat olevansa koviakin poikia integroimaan.:D

Mutta ei tämä oikein edes liity tähän threadin aiheeseen. Pointtina on se, että joka ikisellä alalla on vaikeita asioita, joiden hallitsemiseen tarvitaan oikeanlaista lahjakkuutta. Jotkut ihmiset menestyvät melkein missä tahansa, toiset sitten eivät juuri missään, mutta suutin osa osuu tähän väliin.

Edit: naksulta hyviä pointteja tuossa yllä, tosin on muistettava että Amerikkalainen yliopistokulttuuri on aika erilainen kuin Suomalainen, ja nuo asiat koskevat varmaan lähinnä niitä hyviä yliopistoja.

 

[ladybird]

Kyllä valitettavasti esim. niissä psykologian opinnoissakin on tajuttava aika paljon kemiaa :/

 

[nupert]

Jos nyt tähän vielä palataan, niin mua kiinnostaisi kyllä tietää, miksi ajattelet, että teekkarit olisivat yleisesti ottaen psykologian opiskelijoita älykkäämpiä tai lahjakkaampia (jos siis ajattelet näin). Mä en oikein tiedä, minkälaista vasta-argumenttia "perstuntumaa" vastaan voi tai pitäisi esittää, eikä mullakaan tietenkään ole asiasta tietoa. Tuskimpa esim. Suomessa on suoritettu mitään vertailua eri alojen opiskelijoiden älykkyydestä, mutta uskallan kyllä väittää, että vaihtelu on paljon suurempaa alojen sisällä kuin välillä.

Niin kuin jo aikaisemmin sanoin, niin oma mutu on, että insinöörien suurempi älykkyys verrattuna vaikkapa humanisteihin on enemmän myyttiä kuin todellisuutta. Ja sitä paitsi vastaavastihan yliopistojen matemaatikot ja fyysikot pitävät puolestaan insinöörejä vähän heikkolahjaisina. Ja Matemaatikot pitävät fyysikoita vähä-älyisinä. Ja kaikki muut pitävät matemaatikoita nörtteinä. Niin se homma vaan taitaa pyöriä, että jokaisen mielestä se oma ala on kaikista kiinnostavin ja haastavin ja siellä on terävin porukka.

Itse uskon, että ihmisen suuntautumista jollekin alalle määrää enemmän kiinnostus kuin älykkyys. Lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita löytyy joka alalta, ja lisäksi eri aloilla tarvitaan erilaista lahjakkuutta. Vai ovatko kaikki älykkäät ihmiset sitten luonnostaan myös kiinnostuneita tekniikasta?

Jooh voipi olla ettei pelkkää perstuntumaa nyt kannata tässä lähteä verisesti puolustamaan. Lukiotason opintoja ajatellessa hyvät numerot matematiikassa ja fysiikassa tuntuisivat vahvemmin ennustavan hyvää numeroa esim. psykologiassa kuin toisin päin. Ja jos kylmiltään ilman mitään valmistautumista heitettäisiin vaikka johonkin historian vs. fysiikan tenttiin ja annettaisiin kurssikirja mukaan, tuntuisi itsestä ainakin aika selvältä, kummasta pääsisi todennäköisemmin läpi. Matemaattisissa aloissa on jotain perustavanlaatuista vaativuutta.

Yliopistotasolla taas jonkin alan opiskelijoiden keskimääräinen älykkyys tai kyvykkyys lienee hyvin vahvasti sidoksissa hakijoiden ja sisäänpäässeiden määrän suhteeseen. Jokin humanistinen ala erittäin pienen aloituspaikkamäärän takia saattaa kyllä olla varsin fiksujen ihmisten kansoittama verrattuna johonkin massainsinööriohjelmaan. Ja tosiaan, vaihtelu alan sisällä voi hyvin olla suurempaa kuin alojen välillä. Keskiarvoissa lienee kuitenkin jotain eroja, jos vaativuudelle nyt jossain määrin objektiivisia mittareita onnistuu löytämään.

Opintojen vaativuudesta voisi ehkä saada jotain kuvaa keskeytysprosenttien perusteella.

 

[Crusader]

Ja näinhän se on kuten sanot, että matematiikka on insinöörille työkalu, joten sitä opiskellaan sen verran kuin on tarvis. Huvittaa vaan se, kun teekkarit kuvittelevat olevansa koviakin poikia integroimaan.:D

Niin, osalla tuntuu olevan vähän liiankin suuri arvostus näitä peruskursseja kohtaan (ks. tämä ketju) ;).

Imo on aivan selvää, että matematiikkaa pääaineenaan lukevalla se taso on korkeampi kuin keskivertoteekkarilla. Käsitykseni mukaan esim. (matematiikan-) opetuksen painotukset ja ehkä jopa sisällöt vaihtelevat koulutusohjelmakohtaisesti TTY:llä sen mukaan, mitä eri aloilla katsotaan tärkeäksi. Hiukan kuin epäilisi TTY:n kielikoulutusta vaikeammaksi kuin varsinaisten kieltenopiskelijoiden yliopistoilla. Sanonta kieltenopiskeluun erikoistuneista opiskelijoista menee kutakuinkin niin, että miksi opetella sanomaan mitä tahansa, ellei ole mitään sanottavaa, ja ehkä tuo sitten pätee matematiikkaan myös. Tutkinnon koko on kuitenkin rajallinen, ja tutkinnoissa pitäisi olla vielä jonkinlainen alan yleistekninen tietämys omien ammattiaineiden lisäksi.

Tuota vertailuasi TKK:n laajojen matikoiden ja fysiikoiden erosta HY:n vastaaviin hiukan epäilen. Oliko tuo tieto vai oma tuntumasi?

 

[naksu]

Noista yliopiston matikka vs. TKK:n laaja voin semmoista sanoa, että TKK:n laajassa rakennetaan pohja jopa paremmin kuin yliopiston parilla ekalla kurssilla johtuen siitä, että yliopistolla opiskelee liikaa taukkeja ja kurssit ovat helpotettu sen mukaisesti. Tämä koskee tosin pääasiassa vain yliopiston kursseja Analyysi I-II, Vektorianalyysi sekä täysin turhia täytekursseja kuten diskreetit matikat, jotka tuntuvat olevan opetusohjelmassa pääasiassa, jotta opiskelijat saisivat ennen keskeyttämistä jostain opintoviikkoja KELAa varten. Toinen ongelma on se, että monista suht haastavista kursseista saa liikaa opintopisteitä. Nykyisin kaikista kursseista saa 10 opintopistettä, kun 6-8 olisi ehkä sopiva.

Pidän siis TKK:n matikan pääainetta jopa pikkaisen vaativampana, mutta yliopistolla sitten erikoiskursseilla on taso ihan sama kuin TKK:lla ja lisäksi yliopistolla voi opiskella sellaista matematiikka jota TKK:lla ei opeteta laisinkaan. Näitä ovat esim. algebralliset topologiat, topologiset vektoriavaruudet, logiikka jne. Myös kaikki tosissaan matikkaa opiskelevat tuntuvat valmistuvan opintopistemäärällä, joka ylittää selvästi vaaditun.

Suoritin siis molemmista kouluista rinnakkain tutkinnot, joten tätä kautta on aiheesta kokemusta. Yliopiston peruskurssien prujut olivat toisaalta paljon selkeämmät kuin TKK:n ja niissä yleensä valaistiin enemmän todistustekniikkaa. Ero oli toisaalta se, että tentissä yliopistolla ei vaadittu tätä ja TKK:n laajassa taas hieman. Eli yliopistolla moniste oli todistamista, mutta tätä ei uskallettu tentissä vaatia, joten läpi pääsi vähemmällä. Filosofia yliopiston laitoksella tuntuu olevan se, ettei pidä pelottaa opiskelijoita pois ja luullaan, että paperit laitokselle lähettänyt ja oikeasti jotain muuta haluava jostain syystä kiinnostuisi matikasta, jos siitä tehdään helppoa. Minusta on tosin absurdia, että yliopistolla suurempi prosentti vetää parhaat arvosanat matikassa kuin mitä lukiossa. Tämä johtuu sitten siitä, että kaikki oikeasti matikasta pitävät opiskelijat saavat käytännössä vain parhaita arvosanoja... TKK:lla muistelin, että laajassa vain muutama veti kaikista kursseista vitoset.

 

[nupert]

Noista yliopiston matikka vs. TKK:n laaja voin semmoista sanoa, että TKK:n laajassa rakennetaan pohja jopa paremmin kuin yliopiston parilla ekalla kurssilla johtuen siitä, että yliopistolla opiskelee liikaa taukkeja ja kurssit ovat helpotettu sen mukaisesti. Tämä koskee tosin pääasiassa vain yliopiston kursseja Analyysi I-II, Vektorianalyysi sekä täysin turhia täytekursseja kuten diskreetit matikat, jotka tuntuvat olevan opetusohjelmassa pääasiassa, jotta opiskelijat saisivat ennen keskeyttämistä jostain opintoviikkoja KELAa varten.

Liittyykö toi helpotus noissa analyyseissä kurssin sisältöön vai pelkästää siihen, että koe on helppo? Noi on mun käsittääkseni ollut aika vaikeita sillon joskus aiemmin kun niitten nimi oli vielä Differentiaali- & Integraalilaskenta. Syy on muuten varmaan tää nykynen käytäntö, että rahotusta tulee valmistuneiden määrän mukaisesti, joka tuottaa tollasta.