Mihin kouluun kannattaa mennä?

Ja suurin ero tulee siitä että ekonomeja on ollut iät ja ajat, eli keskiarvo muodostuu keskimääräisesti pidempään työelämässä olleista. Tradenomi on niin tuore tutkinto että keskimääräinen tradenomi on huomattavasti nuorempi henkilö.

"Vain puolet tradenomeista on koulutusta vastaavissa tehtävissä. Alimman kymmenen prosentin palkat pysyivät vuoteen 2002 verrattuna käytännössä paikallaan ja olivat kuukaudessa 1488 euroa."
- www.talouselama.fi

Eiköhän tämä kuitenkin vaikuta keskipalkkaan huomattavasti enemmän?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En voi puhua kuin vain omien kokemuksieni perusteella, mutta taidan olla vain itse sattunut sellaiseen kouluun, ja sellaiselle linjalle missä tuollainen on :anssi:

Otantani on kieltämättä melko kapea, joten yleistettävyys on mitä on. Varmasti erittäin tasokkaitakin kouluja/linjoja löytyy Suomesta. Oma motivaatio ja kiinnostus aiheeseen ajaa muutenkin helposti ulkoisten tekijöiden ohi. Samalla tavalla niitä saamattomia ja suorastaan tyhmiä jannuja yliopistoihinkin eksyy, niihinkin pääseminen kun harvemmin vaatii muuta kuin ulkoalukutaitoa. Eri asia sitten missä ajassa ja millaisin arvosanoin k.o. tapaukset valmistuvat, jos valmistuvat.

Ajattelin vain tuoda oman tuttavapiirin kautta välittyviä kokemuksia ja näkökulmaa keskusteluun, tarkoitus ollut siis lietsoa mitään lipaston elitistit vs. muut sotaa :piis: ja :kippis1:.
 
Onko tässä ketjussa ollut jo se, että juristi/lääkäri joutuu tekemään 12v töitä, että pääsee putkimiehen ansioille.

Vastaan silläkin uhalla, että tämä on provo tai ymmärsin väärin mitä kirjoittaja tarkoitti.

Hesarin uutisointi ei tarkoittanut, että juristin/lääkärin täytyy tehdä 12 vuotta töitä päästäkseen samalle ansiotasolle. Jurisitilta/lääkäriltä menee 12 vuotta saavuttaakseen putkimiehelle maksetut kokonaisansiot.

Rautalankamalli: eli kun juristi/lääkäri valmistuu noin 26 vuotiaana hänellä on kiinniotettavaa noin 6 vuoden ansiot, sillä putkimies on painanut hommia noin 20 vuotiaasta asti. Alkaa hervoton kilpajuoksu jolloin molemmat painavat pitkää päivää (8h) ja 38 vuotiaana juristi/lääkäri saavuttaa lopulta putkimiehen.

:arvi:
 
Vastaan silläkin uhalla, että tämä on provo tai ymmärsin väärin mitä kirjoittaja tarkoitti.

Hesarin uutisointi ei tarkoittanut, että juristin/lääkärin täytyy tehdä 12 vuotta töitä päästäkseen samalle ansiotasolle. Jurisitilta/lääkäriltä menee 12 vuotta saavuttaakseen putkimiehelle maksetut kokonaisansiot.

Rautalankamalli: eli kun juristi/lääkäri valmistuu noin 26 vuotiaana hänellä on kiinniotettavaa noin 6 vuoden ansiot, sillä putkimies on painanut hommia noin 20 vuotiaasta asti. Alkaa hervoton kilpajuoksu jolloin molemmat painavat pitkää päivää (8h) ja 38 vuotiaana juristi/lääkäri saavuttaa lopulta putkimiehen.

:arvi:

Tässä on huomioitu ilmeisesti pelkkä palkka? Onko huomioon otettu netto vai bruttopalkka, sillä nettopalkan kiinni kurominen kestää progressiivisen verotuksen takia bruttoa kauemman. Ja jos tuo 20 vuotiaana duuniin mennyt putkimies ostaa heti oman kämpän (lainalla tietysti) niin säästyneistä korkokustannuksista ja asumiskustannuksista yleensä tulee vielä yksi säästö lisää. Eli jos se 20 vuotias putkimies hoitaa taloutensa asiat tunnollisesti ja hyvin heti alusta lähtien, ei välttämättä se juristi kovin nopeeta tätä kiinni tule saamaan. Nouseehan se putkimiehenkin ansiotaso uran karttuessa.
 
Ja jos tuo 20 vuotiaana duuniin mennyt putkimies ostaa heti oman kämpän (lainalla tietysti) niin säästyneistä korkokustannuksista ja asumiskustannuksista yleensä tulee vielä yksi säästö lisää.
Tosin sen ajan juristi/lääkäriopiskelija on asunut asumistuella tai opintotuen asumislisällä melko edullisin kustannuksin missälie opiskelijaboxissaan. Yhtä edullisia asumismuotoja on harvoin työssäkäyville tarjolla. Samoin opiskelija liikkuu julkisilla noin puoleen hintaan, tilaa lehtensä noin puoleen hintaan, käyttää ilmaisia terveydenhuoltopalveluja, syö opiskelijaruokalassa.... Lisäksi tuossa laskelmassa tuskin otettiin huomioon sitä, että aika moni käy jos ei nyt vuoden ympäri, niin ainakin kesäisin jossain töissä opintojen ohella. Toisaalta mikäli sitä ei huomioitu, kyseinen opiskelija joutuu tekemään, noh, sanotaan nyt vaikka seitsemän vuotta vähemmän duunia eläissään. Puolensa ja puolensa...

Olin ylättynyt että tuossa laskelmassa mentiin jo kolmentoista vuoden kohdalla ohi, jotenkin kuvittelin että myöhemmin. Voi johtua siitä, että näitä palkkakeskusteluja on tullut käytyä paperimiesten kanssa, ja joudun tunnustamaan ettei niitä ota pirukaan kiinni. Aika kova suoritus jos (laskennallisesti) seitsemän vuoden etumatka kurotaan kolmessatoista vuodessa kiinni. Äkkiseltään voisi kuvitella että siinä vaiheessa kiritään takamatkalta lujaa ohi, kun alkuvuodet ovat kuitenkin ne pienipalkkaisimmat.

Vastauksena ketjun alkuperäiseen kysymymykseen, suosittelisin kaksoistutkintoa linjalta putkimies-kirurgi.
 
Tosin sen ajan juristi/lääkäriopiskelija on asunut asumistuella tai opintotuen asumislisällä melko edullisin kustannuksin missälie opiskelijaboxissaan. Yhtä edullisia asumismuotoja on harvoin työssäkäyville tarjolla. Samoin opiskelija liikkuu julkisilla noin puoleen hintaan, tilaa lehtensä noin puoleen hintaan, käyttää ilmaisia terveydenhuoltopalveluja, syö opiskelijaruokalassa.... Lisäksi tuossa laskelmassa tuskin otettiin huomioon sitä, että aika moni käy jos ei nyt vuoden ympäri, niin ainakin kesäisin jossain töissä opintojen ohella. Toisaalta mikäli sitä ei huomioitu, kyseinen opiskelija joutuu tekemään, noh, sanotaan nyt vaikka seitsemän vuotta vähemmän duunia eläissään. Puolensa ja puolensa...

Olin ylättynyt että tuossa laskelmassa mentiin jo kolmentoista vuoden kohdalla ohi, jotenkin kuvittelin että myöhemmin. Voi johtua siitä, että näitä palkkakeskusteluja on tullut käytyä paperimiesten kanssa, ja joudun tunnustamaan ettei niitä ota pirukaan kiinni. Aika kova suoritus jos (laskennallisesti) seitsemän vuoden etumatka kurotaan kolmessatoista vuodessa kiinni. Äkkiseltään voisi kuvitella että siinä vaiheessa kiritään takamatkalta lujaa ohi, kun alkuvuodet ovat kuitenkin ne pienipalkkaisimmat.

Vastauksena ketjun alkuperäiseen kysymymykseen, suosittelisin kaksoistutkintoa linjalta putkimies-kirurgi.

Monta muuttujaa on tosiaan tässäkin yhtälössä. Ja jotenkin mutulla luulisin että että tossa tutkimukessa on ajateltu bruttotuloja kun tosiaan noinkin nopeasti tienaisivat tuon kiinni, eikä ne putkimiehetkään nyt niin kovin huonopalkkaisia kuitenkaan ole. Ja joku hyvä urakoitsija on sellainen että aika kova juristi saa olla jos meinaa yleensäkään saada kiinni, eli käytännössä varmaan oltava myös yksityisenä tai sitten muuten huippupalkatussa virassa. Eikä ne juristitkaan varmana huippupaikoille (ja palkoille) suoraan koulunpenkiltä pääse. Eli alan perusduunia varamasti väännettävä sielläkin.
 
Luin uutisen teksti-tv:ltä eikä siinä muistaakseni sanottu mitään kokonaisansioista. Jos vielä kyse nettotuloista, niin se selittää aikaa entisestään.

Minusta kannattaa käydä lukio+amis ja siihen päälle jatkaa eteenpäin jos jaksaa.
 
Huomioni kiinnittyi siihen että vertailussa oli lähes ainoastaan julkisen sektorin hommia näiden koulutettujen esimerkkeinä. Kyllähän yksityinen puoli yleensä maksaa paremmin.
 
Palkkatasokin määräytyy niin monen tekijän mukaan, että vaikea alkaa listaamaan. Luonnollisesti lääkärit, juristit yms. ovat ilmeisen hyvin palkattuja, mutta opiskelu kestää suhteellisen kauan ja ovat yleensä ns. kutsumusammatteja. Mä olen vähän sitä mieltä, että ei kukaan jaksa itseään kiinnostamattomassa ammatissa loputtomiin. Jossain se alkaa lopulta näkymään, jos työ ei ole mielekästä.

Jos puhutaan kouluttautumisesta (korkeakoulu, yliopisto), niin parhaimmalle ansiotasolle yleensä pääsee, kun haalii opiskeluaikana mahdollisiman haastavia hommia (esim. joka kesä hieman vaativuustasolla ylöspäin), vaikka sitten pienemmällä palkalla. Sen jälkeen pysyy ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassa pari vuotta ja nostaa itsensä seuraavassa firmassa taas ylemmälle palkkatasolle. Em. asian voi katsella ammattiliittojen tilastoistakin. Liittojen sivuilla on myös yleensä listailtu ammattikunnan valmistuneiden palkkatasot ja jopa palkkatasot eri tehtävissä. Suomessa tietysti nettotulojen järisyttävä nostaminen on aika hankalaa ilman kilometrikorvauksia ja päivärahoja, vaikka bruttotulot tuplaantuisivatkin. Taitaa melkein joka alalla olla näitä hyvin palkattuja hommia ja sitten huonommin palkattuja. Se mihin sijoittuu määräytyy yleensä oman työhistorian ja kiinnostuksen mukaan.

Ja pakko mainita vielä palkkaneuvottelut. Mä olen pari kertaa kuullut, kun jengi menee täysin alihinnalla duuniiin, kun asenne on: "no kyllä minä sillä summalla x pärjään", kun samasta duunista voisi ottamalla asioista selvää saada huomattavasti enemmän rahaa. Oma "hinta" kannattaa siis tarkkaan selvittää. Kukaan tuskin haluaa liian huonolla palkalla duuniin.

Mulla kun ei oikein muista aloista kokemusta ole, niin tekniikan alalla myyntityön tiedän olevan erittäin hyvin palkattua. Homma sitten taas on sellaista, että jos ei rupea tulosta tulemaan, niin yleensä sitä ei kovin kauaa katsella...
 
Palkkatasokin määräytyy niin monen tekijän mukaan, että vaikea alkaa listaamaan. Luonnollisesti lääkärit, juristit yms. ovat ilmeisen hyvin palkattuja, mutta opiskelu kestää suhteellisen kauan ja ovat yleensä ns. kutsumusammatteja. Mä olen vähän sitä mieltä, että ei kukaan jaksa itseään kiinnostamattomassa ammatissa loputtomiin. Jossain se alkaa lopulta näkymään, jos työ ei ole mielekästä.

Jos puhutaan kouluttautumisesta (korkeakoulu, yliopisto), niin parhaimmalle ansiotasolle yleensä pääsee, kun haalii opiskeluaikana mahdollisiman haastavia hommia (esim. joka kesä hieman vaativuustasolla ylöspäin), vaikka sitten pienemmällä palkalla. Sen jälkeen pysyy ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassa pari vuotta ja nostaa itsensä seuraavassa firmassa taas ylemmälle palkkatasolle. Em. asian voi katsella ammattiliittojen tilastoistakin. Liittojen sivuilla on myös yleensä listailtu ammattikunnan valmistuneiden palkkatasot ja jopa palkkatasot eri tehtävissä. Suomessa tietysti nettotulojen järisyttävä nostaminen on aika hankalaa ilman kilometrikorvauksia ja päivärahoja, vaikka bruttotulot tuplaantuisivatkin. Taitaa melkein joka alalla olla näitä hyvin palkattuja hommia ja sitten huonommin palkattuja. Se mihin sijoittuu määräytyy yleensä oman työhistorian ja kiinnostuksen mukaan.

Ja pakko mainita vielä palkkaneuvottelut. Mä olen pari kertaa kuullut, kun jengi menee täysin alihinnalla duuniiin, kun asenne on: "no kyllä minä sillä summalla x pärjään", kun samasta duunista voisi ottamalla asioista selvää saada huomattavasti enemmän rahaa. Oma "hinta" kannattaa siis tarkkaan selvittää. Kukaan tuskin haluaa liian huonolla palkalla duuniin.

Mulla kun ei oikein muista aloista kokemusta ole, niin tekniikan alalla myyntityön tiedän olevan erittäin hyvin palkattua. Homma sitten taas on sellaista, että jos ei rupea tulosta tulemaan, niin yleensä sitä ei kovin kauaa katsella...

Kääntöpuolena myös ostopuolen ihmiset ovat hyvin palkattuja.
 
Mikä tuossa erityisesti vaatii perustelua? Noh, katsotaanpa tarkemmin:

AMK ei varmasti estä oppimista. Tuosta tuskin kenelläkään on vastaanväittämistä?

AMK ei tunnu takaavan juuri minkäänlaista osaamista. Ok, ilmaisu on hieman epäselvä. Asian voisi ilmaista vaikka näin: AMK:ssa opetettavien kurssien suoritus ei tunnu aina takaavan sitä että kursseilla opetetut asiat todellakin osataan. Perustelu: Tehtäviä, esseevastauksia, esitelmiä tehdään copy&pastella netistä. Kokeissa tuntuu riittävän että edes yrittää. Jos silti onnistuu saamaan kurssista hylätyn, voi suoritusmerkinnän saada tekemällä kotona hieman lisätehtäviä (uusimatta tenttiä). Differentiaalilaskennasta voi selvitä osaamatta ratkaista todellisuudessa yhtäkään differentiaaliyhtälöä yms... Nämä väitteet perustuvat niiden kommentteihin jotka ovat a) vaihtaneet yliopistolta ammattikorkeaan, b) opiskelleet ammattikorkeassa alusta asti ja c) siirtyneet AMK:sta jatkamaan opintoja yliopistolle.

Koko jutun pointti: AMK-systeemi mahdollistaa aivan järjettömän suuret tasoerot valmistuneiden välillä. Osa jengistä on motivoituneita, fiksuja, ahkeria ja osaavat hommansa enemmän kuin hyvin. Osaa opiskelu kiinnostaa kun kasa paskaa, eivät välttämättä ole kovinkaan lahjakkaita, eivät myöskään ahkeria. Silti heillä on mahdollisuus valmistua samasta koulusta näennäisesti samanlaisilla papereilla. Siinä on melkoisesti eroa rekrytoiko amk-"inssin" vai amk-inssin. Sitä voi jokainen "hyvä" oppilas miettiä miten koulun vaihteleva taso näkyy omissa työllistymismahdollisuuksissa.

Monille ammattikorkeakouluille on tärkeää saada porukkaa ulos samaa vauhtia kun uutta otetaan sisään. Toki yliopistoilla on samanlaisia paineita, mutta yliopistojen välinen tasokilpailu ja tarve kouluttaa päteviä tutkijoita pitää opetuksen tason edes jossain määrin hanskassa. Tasottomuus myös karsii pidemmän päälle parhaat oppilaat muihin opinahjoihin.

AMK-opiskelijana olen pitkälti samaa mieltä, hyvänkin koulutuksen AMK kyllä tarjoaa mikäli on motivaatiota. Mutta on monta kurssia missä sitä saa todella hakea, mm äidinkieli 3:na vuotena jossa harjoitellaan esim cv:n tekoa, asiakirjastandardeja jne joista suurin osa on pitänyt olla selvää jo ensimmäiset 2v. Tähän kun lisätään olemattomat työharjoittelupaikat (jopa henkilöillä joilla keskiarvo hipoo 5, takana työkokemusta alalla muutama vuosi) niin ei tarvi ihmetellä onko motivaatiota koulunkäyntiin enää (ja ei minä en ole se vitosen oppilas :D ). Tämän lisäksi koulujen välillä on suuria eroja sekä kurssien sisällössä että arvioinnissa, esim verratessa Kemin ja Oulun amk:ta, ensimmäisessä kurssien sisältö sieltä tulleiden opiskelijoiden mukaan todella alhaista tasoa verrattuna samaan kurssiin Oulussa.

Itse asiassa jos olisin ennen koulun aloitusta tiennyt että työharjoittelut on kiven takana niin olisin käynyt 2-vuotisen putkimiehen tutkinnon kun pohjalla jo elektroniikka-asentajan paperit ja menny töihin.
 
Tähän sopis helvetin hyvin se Kilroy Travelsin mainos, jota esitettiin muutama vuosi sitten. Kaveri tekee duunia yötäpäivää $€£ kiilto silmissä:

"At thirty, I'll make me first million! At forty, I'll die. And then I'll be really happy."

Go. Before it's too late.


Jos joku ei nyt tajunnut, niin raha ei ole kaikille kaikki kaikessa, vaan muutkin asiat vaikuttaa. Teet kuitenkin työtä n. 8 tuntia päivässä 5 pv viikossa, joten mä haluan ainakin vähän miettiä MITÄ mä joudun sen 8 tuntia päivässä tekemään leipäni eteen. Voishan sitä olla vaikka aina duunissa, tai tehdä kahta duunia, jos haluaa sitä rahaa.
 
okei olen saanut jo aika paljon tietoa,mutta silti suuri osa suosittelee tota putkimieshommaa.Harmittaisi tietty et olis käynyt lukion turhaan,jos loppuelämän sit putkia asentelis.

eli pari asiaa johon haluan selvennystä

1) putkimiesten korkea palkka johtuu että heistä on suuri pula täällä?onko muun maailman tilanne sama ettei korkeaa koulutusta osata ollenkaan arvostaa?

2) olen valmis (oikeastaan todella halukas jopa) muuttamaan englanninkielisiin maihin.eli onko vaikkapa usa:n, britannian tai australian tilanne kuin hyvä? suomihan on yksi pienimpien tuloerojen maista...

raha on kuitenkin suoraan suhteellinen sosiaaliseen statukseen;)

3) onko eurooppalaisten helppo saada töitä k.o. maista, vai pakottaako kantaväestön rasistinen asenne mut suraan sossun luukulle:D

olisin kiinnostunut vaativaa osaamista edellyttävistä teknisen alan töistä.
 
okei olen saanut jo aika paljon tietoa,mutta silti suuri osa suosittelee tota putkimieshommaa.Harmittaisi tietty et olis käynyt lukion turhaan,jos loppuelämän sit putkia asentelis.

eli pari asiaa johon haluan selvennystä

1) putkimiesten korkea palkka johtuu että heistä on suuri pula täällä?onko muun maailman tilanne sama ettei korkeaa koulutusta osata ollenkaan arvostaa?

2) olen valmis (oikeastaan todella halukas jopa) muuttamaan englanninkielisiin maihin.eli onko vaikkapa usa:n, britannian tai australian tilanne kuin hyvä? suomihan on yksi pienimpien tuloerojen maista...

raha on kuitenkin suoraan suhteellinen sosiaaliseen statukseen;)

3) onko eurooppalaisten helppo saada töitä k.o. maista, vai pakottaako kantaväestön rasistinen asenne mut suraan sossun luukulle:D

olisin kiinnostunut vaativaa osaamista edellyttävistä teknisen alan töistä.

En osaa kovin järkevää vastausta antaa, mutta Briteissä ainakin putkimiehelle luulis töitä löytyvän; on niin vanhanaikaiset koko maan putkistot (tai miksikä sitä alan kielellä sanotaankaan :D)

Ja ykköskysymykseen vastaus 1) Johtuu siitä, että työn tarjonta ylittää kysynnän putkimiesten työmarkkinoilla, joten palkka nousee.
2) Sosiaalinen status tuskin briteissä, USA:ssa tai Australiassa on kovin korkea putkimiehillä, sillä siellä tulojen huipulla ovat ne korkeasti koulutetut.
3) Eurooppalainen työvoima on suhteellisen kallista ns. operatiivisilla aloilla ko. maissa. Korkeasti koulutetut Euroopassa ovat halpaa työvoimaa puolestaan.

Mutta mikäli jäät Suomeen, niin varmasti helpommin rahaa putkimiehenä teet kuin monella muulla alalla. Suosittelen kuitenkin tekemään sitä, mitä oikeasti haluaa, tai näin ainakin itselleni uskottelen.
 
Jos joku ei nyt tajunnut, niin raha ei ole kaikille kaikki kaikessa, vaan muutkin asiat vaikuttaa. Teet kuitenkin työtä n. 8 tuntia päivässä 5 pv viikossa, joten mä haluan ainakin vähän miettiä MITÄ mä joudun sen 8 tuntia päivässä tekemään leipäni eteen.

Näin se on minullakin. Ensinnäkin on käynyt aika selväksi, että palkkatyöllä harvoin rikastuu, ja kulutustottumukset lisäksi tuppaavat mukautumaan tulotasoon (ts. useimmiten kaikki menee joka tapauksessa). Tuttavallani on yli viiden tontun kuukausitulot ja ilmainen työsuhdeasunto, ja silti aina rahat loppu. Toinen tuttavani taas on tj, tulot kymppitonnin kuussa, mutta kun töissä vierähtää vähintään 12 h/päivä viikon jokaisena päivänä, niin niitä rahoja ei ehdi eikä varsinkaan jaksa orastavalta burnoutilta koskaan kuluttaa...

Ajattelin suositella tähän ketjuun yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa, mutta en sitten viitsinytkään. Rahallisestihan sijoitus ei välttämättä kannata, mutta ainakin maailmankatsomustani, yleissivistystä ja ajattelutapojani opiskelu laajensi peruuttamattomasti tavalla, jota en olisi valmis pelkkään rahaan vaihtamaan. Vielä kun pitkänä sivuaineenani oli mediakulttuuri, jota moni pitää pelkkänä huuhaana (luultavasti moni työnantaja mukaanlukien), en voi suositella yhdistelmää helppoa rahallista tuottoa halajaville. Toisaalta hyvässä lykyssä media-alalta voi repiä hyvätkin rahat ja vielä mielenkiintoisissa asiantuntija- tai suunnittelutehtävissä.
 
Juu, ongelma tuntuu monella olevan tulotasosta riippumatta menojen suhteuttaminen tuloihin. Ei ne suuret tulot vaan... Tunnen yhden kaverin joka on lisensiaatti jossain hyperkylmäfissiofysiikassa tai jotain sinnepäin. Ei se huimia tienaa, mutta sillai kuin jossain tutkimuksissa mukana touhuava nörtti kuitenkin. Jätkällä jää kaikki raha tilille makaamaan kun ei se niille juuri käyttöä keksi, eikä osaa edes sijoittaa niitä. Kerran pidin sille pitkän luennon siitä miten kannattaisi sijoittaa, mutta ei kaveri uskalla ryhtyä semmoiseen. Osti se pienen asunnon itselleen ja diggaa duunistaan. Kaikki siis ihan jees. Mutta tunnen toisaalta markkinointipäällikön jolla liksa ilmeisesti noin kolminkertainen tuohon tutkiskelijaan nähden ja rahat aina lopussa. Tosin on hieno auto ja asunto, eikä ihan missä tahansa vaatteissakaan esiinny. Käsittääkseni tuo pienipalkkainen tutkija on tyytyväinen elämäänsä, mutta tuolla markkinointi-immeisellä on kova draivi "eteenpäin", elää minun silmissäni jonkinlaista "sittenkun" elämää.
 
Minulla on sama valinta edessä ja itseasiassa moni asia alkanut kiinnostaa aivan hirveästi samaan aikaan ja syy on varmasti siinä, että olen alkanut saamaan elämäni hallintaan pitkähkön masennuskauden jälkeen. Onneksi olen vielä nuori (21) ja elämää toivottavasti edessä.

Aiheeseen. Minulla on ollut mielessä muutamakin vaihtoehto jotka listaan tähän, jobit olisivat mielekkäitä, mutta palkasta en tiedä ja toivoisin sen olevan myös hyvää, ettei tarvisi kituuttaa, vaikka en olekkaan suuri kuluttamaan niin sijoittaminen on alkanut kiinnostaa ja myös toivoisin nauttivani sitten vanhana setänä työni hedelmistä.. eniveis:

Lentokoneasennuksen pk
Merenkulun pk

Pienestä pitäen tuntenut vetoa merelle sekä ilmaan tai niihin liittyviin laitteisiin.

Lentäjää minusta ei koskaan tule näköni takia ja vaativatkin opiskelut veisivät vuosia elämästä ja teoria ei niin kiehdo. Nyt alla vain huonosti suoritettu peruskoulu. Koulukiusaamisen takiahan sekin meni sitten huonosti, hommaa ei saatu kuriin ja lopulta otin ohjat omiin käsiini ja jäin pois. Virhe, mutta turha sitä on enää surra, on elettävä eteenpäin. Aikuislukiota yritin ja arvosanat olivat 8-10 tietyissä aineissa (filosofia, historia, uskonto, englanti..), mutta äidinkieli (kielioppi), matematiikka ja ruotsi hipoivat 5-6.

Niin, siinä vähän turhaakin tietoa, mutta niin onko kokemusta tai mielipiteitä noista kahdesta koulutussuunnasta tai muuten mahdollisia neuvoja.

Kiitos. :)

PS. Armeijaakaan en ole kerennyt käydä. Välillä tuntuu olevan pelottavan jäljessä.
 
Itse oon "vaan" amk-inssi ja vastavalmistuneena mun vuosipalkka on karvan alle 30k vuodessa. Ei se mun mielestä oo hirveän huonosti. Tosin jos on syntynyt kultalusikka suussa ja tottunu vetämään käteen (huumoria) sen yli 3k kuukaudessa niin sit asia on toinen.

Ja se on helppo tehdä lista hyvin tienaavista tutkinnoista, mutta on eri asia päästä opiskelemaan ko. alaa tahi sitten valmistua siihen. Lakimiestenkin liksat on siinä ja siinä. Kovatuloisimmatkaan suomalaiset lakimiehet (Lampela) tienaa alle 90k vuodessa, kun oman firmani tj. vetää yli 500k vuodessa.

jep jeop...

Luuletko todellakin että lakimiehet tekevät aina asianajajan hommia ? En tiedä mistä firmasta puhut, viitatessasi "omaan firmaasi", mutta kysyppä huvikses toimarilta mikä koulutus hänellä on. Saattaa hyvinkin olla myös lakimies.

Ihan tilastotietona, että noin 20% lakimiehistä toimii asianajajina. Loput muualla julkisella tai yksityisellä sektorilla. Esimerkiksi Ollilan seuraaja Kallasvuo on koulutukseltaan lakimies..
 
Luuletko todellakin että lakimiehet tekevät aina asianajajan hommia ? En tiedä mistä firmasta puhut, viitatessasi "omaan firmaasi", mutta kysyppä huvikses toimarilta mikä koulutus hänellä on. Saattaa hyvinkin olla myös lakimies.
Saattaa olla, vaan harvemmin on. Kauppiksen käyneitä ja DI:tä valtaosa toimitusjohtajista on.
 
Sanokaapa jotaki yliopistopaikkoja, mihin on hankala päästä sisään, ja missä ois tulevaisuudessa mahollisuus edetä uralla...
 
Back
Ylös Bottom