Mihin kouluun kannattaa mennä?

Sanokaapa jotaki yliopistopaikkoja, mihin on hankala päästä sisään, ja missä ois tulevaisuudessa mahollisuus edetä uralla...
Ei erityisessä järjestyksessä, mutta kaikki mahdollistavat uralla etenemisen, jos intoa riittää opiskelujen jälkeen:
-oikis
-lääkis
-kauppis (hankala sisäänpääsy kyseenalaista)
-TKK:lta tuta
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei erityisessä järjestyksessä, mutta kaikki mahdollistavat uralla etenemisen, jos intoa riittää opiskelujen jälkeen:
-oikis
-lääkis
-kauppis (hankala sisäänpääsy kyseenalaista)
-TKK:lta tuta

Mitä käytännössä tarkoitat tuolla kauppiksen hankalan sisäänpääsyn kyseenalaisuudella?

Jos oikiksessa, lääkiksessä ja TKK:n tutalla olisi yhtä paljon aloituspaikkoja kuin kauppiksissa, olisiko niiden hankala sisäänpääsy silloin kyseenalaista?

Kaikkiinhan pääsee sisälle, kun vaan jaksaa lukea ja tajuaa sekä muistaa lukemansa.
 
Mitä käytännössä tarkoitat tuolla kauppiksen hankalan sisäänpääsyn kyseenalaisuudella?
Tarkoitan sitä, että sisään pääsee kaikilla mahdollisilla tavoilla mitattuna vähemmän lahjakasta materiaalia kuin muihin mainitsemiini opinahjoihin. :ihQdaa:

Jos oikiksessa, lääkiksessä ja TKK:n tutalla olisi yhtä paljon aloituspaikkoja kuin kauppiksissa, olisiko niiden hankala sisäänpääsy silloin kyseenalaista?
Voinemme päätellä, että niihin pääsisi sisään vielä nykyistäkin lahjattomampaa porukkaa. Tällöin hankala sisäänpääsy ei olisi enää niin hankalaa.

Kaikkiinhan pääsee sisälle, kun vaan jaksaa lukea ja tajuaa sekä muistaa lukemansa.
Joo ja minä juoksen satasen alle kymmeneen sekuntiin, jos vaan jaksan treenata, levätä ja syödä hyvin. Kaikilta ei siis löydy jaksamista lukea, tajuta ja muistaa lukemaansa päästäkseen yhteenkään noista sisään.
 
Kaikilta ei siis löydy jaksamista lukea, tajuta ja muistaa lukemaansa päästäkseen yhteenkään noista sisään.

Sen takia on just hyvä, että on pääsykokeet, karsiutuu nämä "alisuoriutujat". Eihän se lukeminen, tajuaminen ja muistaminen yliopistossakaan lopu, pikemminkin kasvaa.
 
Noihin taloustieteellisiin pääsee lukemaan ktm-tutkintoa helvetin helposti. HSE ja TSE (ja myös Tampereen yliopiston taloustieteellinen) on sen sijaan näitä vaikeempia. Esim. nyt pääsykoepisterajana stadissa (HSE) oli 27,5 ja lapissa oli 10.
 
Noihin taloustieteellisiin pääsee lukemaan ktm-tutkintoa helvetin helposti. HSE ja TSE (ja myös Tampereen yliopiston taloustieteellinen) on sen sijaan näitä vaikeempia. Esim. nyt pääsykoepisterajana stadissa (HSE) oli 27,5 ja lapissa oli 10.

Aivan, näin se on. Mutta yleisesti vaikuttaa olevan sellainen käsitys, että kauppakorkeisiin pääsee kuka tahansa. Kuitenkin esimerkiksi vuoden 2006 valinnassa oli seuraavia sisäänpääsyprosentteja eri kouluihin:

Ensimmäinen luku on ensisijainen hakijamäärä tai kokeisiin osallistuneiden lukumäärä ja jälkimmäinen hyväksyttyjen määrä. Prosentit pyöristettyjä.

TuTa:

Otaniemi 220/45 --> 20,5 %
Tampere 197/64 --> 32,5 %
Lappeenranta 132/120 --> 90,9 %
Oulu 80/35 --> 43,8 %

Lääkis (Lääketieteen koulutusohjelma, ei esim. hammaslääkäri):

Oulu 599/123 --> 20,5 %
Tampere 585/112 --> 19,1 %
Turku 122/15 --> 12,3 % (Onko Turun lääkis näin pieni?)
Helsinki 858/120 --> 14 %

Oikis:

Turku 555/131 --> 23,6 %
Vaasa 85/24 --> 28,2 %
Helsinki 1094/213 --> 19,5 %

Kauppakorkeat (lue selitys alempaa):

Turku 1524/191 --> 12,5 %
Helsinki 2222/341 --> 15,3 %
Tampereen taloustieteellinen 2079/142 --> 6,8 %

Yllä olevia kauppakorkeiden lukuja vääristää uusi yhteishaku, jolla voi hakea useampaan kauppakorkeaan yhtä aikaa. Kokonaishakijamäärä sisältää siis myös kaikki 2. 3. hakuvaihtoehdot. Ts. Turun 1524 sisältää ensisijaiset hakijat sekä myös ne, jotka ovat esimerkiksi hakeneet Helsinkiin ensisijaisina ja Turkuun toissijaisina.

Kuitenkin esim. HSE:n ensijaiset 1891/341 --> 18 %, TSE 569/191 -->33,6 % ja Tampere 781/142 --> 18,2 %. Turun muutosta selittää se, että ainakin aikaisemmin enemmistö hakijoista haki Helsinkiin ensisijaisena ja Turkuun toissijaisena. Tällöin ensisij. + toissij. (569+776)/191 --> 14,2 %. Vertailun vuoksi HSE sama (1891+224)/341 --> 16,1 %.

Jokainen voi kaivaa yllä olevat luvut yliopistojen tilastoista, jos haluaa. Joka tapauksessa lukujen valossa näyttää siltä, että on turhaa jatkossa väittää esimerkiksi tutaa tai oikista hankalammaksi sisäänpääsyn kannalta kuin kauppakorkeakoulua. Poikkeuksia löytyy kaikista.

Varaan oikeuden lukujen virheellisyyteen. Jos joku epäilee virheestä/valheesta, niin todistakoon toisin (eli hakekoon samat tiedot itse).
 
Jokainen voi kaivaa yllä olevat luvut yliopistojen tilastoista, jos haluaa. Joka tapauksessa lukujen valossa näyttää siltä, että on turhaa jatkossa väittää esimerkiksi tutaa tai oikista hankalammaksi sisäänpääsyn kannalta kuin kauppakorkeakoulua. Poikkeuksia löytyy kaikista.
Kiitettävällä pieteetillä olet kaivanut luvut. Eivätköhän ne ole oikein. Näetkö kuitenkin joitain ongelmia tarkastelussa, joka perustuu vain prosenttilukuihin laskettuna hakeneista ja sisään päässeistä?
 
Aika turhaa jauhaa siitä, mihin on vaikein päästä, koska jokaiseen kuitenkin on mahdollista päästä. Opiskelupaikka (tai prkl ainakaan sen saamisen "hankaluus") ei kerro ihmisestä (ei oikeastaan edes opiskelupaikasta) yhtikäs mitään. Sieltä pois pääseminen kertoo, kuten myös se, miten opiskelunsa hyödyntää.
 
Ei erityisessä järjestyksessä, mutta kaikki mahdollistavat uralla etenemisen, jos intoa riittää opiskelujen jälkeen:
-oikis
-lääkis
-kauppis (hankala sisäänpääsy kyseenalaista)
-TKK:lta tuta

Osaatteko sano muuten, onko väliä, mitkä reaaliaineet kirjottaa ylioppilaskirjotuksissa(saako kaikista aineista samat lähtöpisteet), jos hakee nuihin paikkoihin johonki esimerkiks.
 
Osaatteko sano muuten, onko väliä, mitkä reaaliaineet kirjottaa ylioppilaskirjotuksissa(saako kaikista aineista samat lähtöpisteet), jos hakee nuihin paikkoihin johonki esimerkiks.
Tässä vaiheessa suosittelen arvon nuorta herraa tutustumaan kyseisten opiskelupaikkojen valintaoppaisiin, joista saanet parhaimman käsityksen valintapisteytyksestä. Oppaista saattaa peräti löytyä jotain tietoa opiskelustakin ja jopa räikeitä valheita työllistymisestä valmistumisen jälkeen.
 
Osaatteko sano muuten, onko väliä, mitkä reaaliaineet kirjottaa ylioppilaskirjotuksissa(saako kaikista aineista samat lähtöpisteet), jos hakee nuihin paikkoihin johonki esimerkiks.

Ainakaan lääkikseen haettaessa kaikista reaaliaineista saa samat lähtöpisteet eli ei kannata mitään kemiaa kirjoittaa jos filosofia ja uskonto ovat vahvemmat :D
 
Ainakaan lääkikseen haettaessa kaikista reaaliaineista saa samat lähtöpisteet eli ei kannata mitään kemiaa kirjoittaa jos filosofia ja uskonto ovat vahvemmat :D

Mutta kannattaa silti käydä ne kemian kurssit jos lääkikseen meinaa hakea. Luulisin ainakin
 
Mutta kannattaa silti käydä ne kemian kurssit jos lääkikseen meinaa hakea. Luulisin ainakin

Jep, ja fysiikat myös mutta ei välttämättä kannata kirjoittaa, jos on kahdessa muussa reaaliaineessa parempi.
 
Kiitettävällä pieteetillä olet kaivanut luvut. Eivätköhän ne ole oikein. Näetkö kuitenkin joitain ongelmia tarkastelussa, joka perustuu vain prosenttilukuihin laskettuna hakeneista ja sisään päässeistä?

lIhaa hyvä, sinä varmaankin valaiset minua prosenttilukutarkasteluun liittyvistä ongelmista, mutta yritän nyt silti vastata kysymykseesi. Tarkoittanet varmaankin sitä, että esittämäni vertailu mittaa ainoastaan kilpailullista hankaluutta, eikä ota huomioon muun muassa sitä, että

- pääsykoemateriaali on erilaista ja täten joidenkin alojen materiaali voi olla hankalampaa kuin toisten;

- alojen sisäänpääsyprosentit eivät ole suoraan vertailukelpoisia, nehän mittaavat loppujen lopuksi vain alan sisäistä hankaluutta ts. kuinka hankalaa on päästä sisälle saman alan toisiin opinahjoihin; seuraava liittyy tähän samaan ongelmaan

- hakijamateriaali ei välttämättä ole kaikille aloille samanlaista;

- tarkastelu rajoittuu vain yhteen vuoteen. Kenties 2006 oli tilastollisesti poikkeava, eikä sitä siten voida käyttää tarkastelun pohjana; ja

- osa hakijoista on mahdollisesti hakenut vain huvin vuoksi.
 
- hakijamateriaali ei välttämättä ole kaikille aloille samanlaista;
Dildo, eiku bingo. Raikkaan elitistisestä näkökulmastani keskityn vain tähän kohtaan, vaikka muutkin olivat ihan hyviä.

lIhaan epätieteellisen tutkimuksen tutkimuslaitos seurasi vuosien ajan opiskelijavuota tutan ja kauppiksen välillä ja huomasi, että yksi kauppiksen opiskelija sai opiskelupaikan tutalta. Samana tarkastelujajanaksona tutalla aloittaneista noin legioonallinen ihmisiä ja vielä se yksi vihreä vipeltäjäkin sai opiskelupaikan kauppiksesta. Todennäköisin selitys tälle epäsuhdalle on, että kauppislaiset tietävät muuttuvansa runkkareiksi, jos erehtyvät Otaniemeen ja siksi välttelevät sitä viimeiseen asti. Mahdollista saattaa myös olla, että tutalla aloittaneet ovat keskimäärin viksumpia akateemisen pänttäämisen mielessä kuin kauppislaiset. Provona vielä loppuun mainittakoon, että uskoisin useimpien lääkisläisten ja oikislaisten pääsevän halutessaan kauppikseen. Toisinpäin tuskin onnistuisi ihan yhtä monelta, vaikka yritystä löytyisikin.
 
Aikamoista puppaa laskettelet. Esim. kauppakorkean ja oikiksen pääsykokeet ei ole verrattavissa toisiinsa, ne on ainoastaan erilaiset (haetaan tietyillä ominaisuuksilla varustettua yksilöä).

Omasta kokemuksesta voisin kuitenkin provota, että monet menee oikiksesta kauppakorkeaan, kun luulevat siitä olevan hyötyä. Kauppakorkeasta taas mennään oikikseen -kun tiedetään, ettei kauppakorkeasta ole mitään hyötyä.


EDIT: kummassakaan ei opeteta kielenhuoltoa...
 
BUAHHAHHAH! Vai ei kauppakorkean ja oikiksen pääsykokeet ole millään tavalla verrattavissa. Eivätköhän ne oikiksen opiskelijatkin osaisi laittaa rastia ruutuun, kun siltä tuntuu. Onhan se nyt selvää, että kauppikseen pääsee helpommin sisään ku oikikseen. Tuo provo on kyllä loistava.
 
Back
Ylös Bottom