Mihin kouluun kannattaa mennä?

Meinaat varmaankin joko HTM- tai KHT-tutkinnon suorittanutta tilintarkastajaa? Joka tapauksessa molemmat tutkinnot voi suorittaa hyväksytysti vaikka ei olisikaan korkeakoulututkintoa. Tällöin tosin tarvitaan laajempaa työkokemusta, mutta ainakaan tällä hetkellä korkeakoulututkinto ei ole välttämätön.

Tilintarkastuslain 4§:

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta hyväksyy hakemuksesta tilintarkastajaksi luonnollisen henkilön, joka ei toiminnallaan ole osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan tehtävään ja joka:...

3) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon...

Edellä 1 momentin 3 ja 5 kohdassa mainituista kelpoisuusvaatimuksista voidaan kuitenkin poiketa, jos hakijalla on vähintään seitsemän vuoden kokemus vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä sekä lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tilintarkastuksesta siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä tarkemmin määrätään tai mikäli hakijalla on 15 vuoden kokemus vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä.

Mutta joka tapauksessa ymmärsin kommenttisi pointin.

Hyvä että pointti tuli selväksi :D Onhan noita muitakin mahdollisuuksia joo tilintarkastajaksi, mutta tyydyn kuitenkin puhumaan yleisemmällä tasolla ja miten useimmiten toimitaan. Eli otetaan vaikka vaan se lääkäri esimerkiksi..... :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mun mielestäni tuo Hesari viestii enemmänkin sitä asennetta että koulutuksella ei ole väliä, vaikka asenne pitäisi olla että ammatilla ei ole väliä. Siis että korkeakoulutusta pitäisi pitää arvossaan mahdollisimman paljon, mutta ammattien arvostuksessa perinteisten käsityöläisammattien kuin myös suorittavan portaan ammattien arvostus olisi pidettävä korkeana.

Se että kansakunnan jäsenillä on mahdollisimman korkea sivistystaso antaa kaikenlaisia turvatakuita tulevaisuuden varalle, mutta kuitenkin siten että erilaiset ammatit tulisivat tehokkaasti täytetyiksi. Tämä ideologia puhuu yliopistojen puolesta ja ammattikoulutusajattelua vastaan. Jotkut asiantuntijat ovatkin puhuneet myönteisesti sen puolesta, että tulevaisuudessa ihmisten kouluttautuvat korkeasti mutta ovat tarvittaessa valmiita tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Tämä näkökulma ei ole mitenkään vieras esim. Britanniassa tai USA:ssa, jossa vaikkapa historiaa pääaineenaan lukenut saattaa työllistyä vaikka liikkeenjohdon konsultiksi heti ekaan työpaikkaansa (Suomessahan tällaista ei voi tapahtua koska ihmisiä koulutetaan ns. fakki-idiooteiksi).

Oleellista ei siis ole koulussa hankittu ammattitaito (sillä ammattitaitoa ei voi hankkia koulussa) vaan oppineisuus ja oppimisvalmiudet, ja se että ylipäänsä on tehnyt jotain älyllisesti järkevää aikuiselämänsä ekat vuodet. Onhan se helvetin hienoa jos on kanniskellut jotain laatikoita viisitoistavuotiaasta asti ja "todistanut" että on kova tekemään töitä, mutta sillä on vaihtoehtoiskustannuksena aivojen käytön vähäisyys ja tulevaisuuden varalle rakennettavan tietotaidon heikentyminen.

Kaunis ajatus sinänsä, että kaikki kouluttautuisivat pitkälle, ja satamassa olisi lemppaajina tohtoreita. :)

Mutta jos unohdamme nyt sivistyksen itseisarvon ja henkilökohtaiset motiivit, niin taitaa olla niin, että "turha" kouluttaminen tulee paitsi erittäin kalliiksi, myös...turhaksi enemmistön kannalta. Karua ehkä, mutta jos jatketaan tämän lemppauksen käyttämistä esimerkkinä, niin siinä työssä täytyy oikeastaan olla johtavana luonteenpiirteenä älyllinen hitaus ja ruumiillinen nopeus. Siis aivan päinvastoin kuin mitä korkeakouluissa opetetaan...
 
Jonkun ne putket pitää silti juottaa ja hitsata vaikka kaikki olisi maistereita tai tohtoreita.
Aika kapeakatseista on myös ajatella niin, ettei voisi hankkia tietoa ja sivistystä jos valitsee ammattikoulun tai AMK:n.
Väite siitä, miksi muka niin monet valitsee nuo edellä mainitut oppilaitoikset on myös aika omituinen. Vielä koomisempaa on tästäkin threadista lukea rivien välistä miten ei korkeakoulutetut ovat automaattisesti koulutuksensa perusteella sivistymättömämpiä ja eivät käytä aivojansa jokapäiväisessä elämässään. Ehkä juuri tuosta syystä minulle on jostain syystä pinttynyt syvälle aivoihini mielikuva stereotypiasta, jossa suuri osa yliopistossa opiskelevista pitää itseään muiden yläpuolella ja alemmin koulutettuja parempina.
 
Logistiikka jatkaa automatisoitumistaan, ja suorittavan portaan työntekijöiden tarve vähenee jatkuvasti. Kouluttamisen maksimoiminen ei johtaisi siihen että kaikki olisivat tohtoreita, sillä kaikilla ei ole sellaiseen edellytyksiä. Ideana olisi että kaikilla ihmisillä olisi heidän itsensä kognitiivisten kapasiteettien rajoissa optimoitu tietovalikoima :D Ensimmäinen askel tällaisessa ajattelussa kuitenkin olisi turhien koulujen karsiminen, aloittaen vaikkapa ammattikorkeakouluista. Lisäksi peruskoulutuksen pitäisi kannustaa entistä enemmän sellaiseen asenteeseen jossa ei koulutuspanostusta tehtäisi mitään ammattia vaan elämää itseänsä varten.

Ehkä itse olen jotenkin rajoittunut, mutta en ymmärrä miten joku voi elää sellaista elämää johon ei sisälly ajattelua ja jokapäiväisiä ahaa-elämyksiä ympäröivän maailman toiminnasta.
 
Ehkä itse olen jotenkin rajoittunut, mutta en ymmärrä miten joku voi elää sellaista elämää johon ei sisälly ajattelua ja jokapäiväisiä ahaa-elämyksiä ympäröivän maailman toiminnasta.


Miten AMK estää tämän? Ihmettelen suuresti miten yliopistossa opiskelevat jotenkin ajattelevat, että AMK on kuin joku leirikoulu jossa kukaan ei voi oppia mitään. Samat kirjat siellä luetaan läpi ja samat asiat lähestulkoon opetetaan. Oppiminen on vain yksilöstä kiinni mitä jää korvien väliin vaikka tenttivaatimukset ovatkin ehkä helpompia.
 
Väite siihen, miksi muka niin monet valitsee nuo edellä mainitut oppilaitoikset on myös aika omituinen. Vielä koomisempaa on tästäkin threadista lukea rivien välistä miten ei korkeakoulutetut ovat automaattisesti koulutuksensa perusteella sivistymättömämpiä. Ehkä juuri tuosta syystä minulle on jostain syystä pinttynyt stereotypia, jossa suuri osa yliopistossa opiskelevista pitää itseään muiden yläpuolella ja parempina.

Tuollaiset stereotypiat ovat aina ikäviä, mutta tilastollisesti katsottuna korkea koultus johtaa väistämättä suurempaan sivistystasoon. Tottakai voi olla älykäs ja sivistynyt vaikka ei olisi opiskellut yliopistossa, mutta koska yliopistolaitos on nimenomaan sitä varten perustettu että siellä hankitaan ja kehitetään sivistystä, niin mielestäni tuo mielipide ei ole mitenkään koominen.
 
Miten tämä "sivistystaso" mitataan? Trivial Pursuittia pelaamalla vai piin likiarvon muistamisella?

:lol2:

Yliopistokoulutettu juottaa pelkällä sivistyksellä ja ajatuksen voimalla vaikka ne putket yhteen, kun sivistymätön käyttää siihen pilliä tai TIG:ä.
Sori, oli pakko :D
 
Miten AMK estää tämän? Ihmettelen suuresti miten yliopistossa opiskelevat jotenkin ajattelevat, että AMK on kuin joku leirikoulu jossa kukaan ei voi oppia mitään. Samat kirjat siellä luetaan läpi ja samat asiat lähestulkoon opetetaan. Oppiminen on vain yksilöstä kiinni mitä jää korvien väliin vaikka tenttivaatimukset ovatkin ehkä helpompia.

AMK-koulutuksen lähtökohta on aivan eri kuin yliopistoissa, vaikka niissä käytettäisiin samoja kirjoja. AMK:ssa nyt ei vaan opeteta tiedettä ja tieteellistä maailmankuvaa. Asian voi opetella ulkoa ja näennäisesti saavuttaa sama sivistystaso kuin jollakulla muulla joka on oppinut asian todellisen ymmärryksen kautta, mutta sellainen oppiminen ei kehitä älykkyyttä ja ymmärtämiskykyä. Tottakai monia työtehtäviä voi hoitaa ulkoaopitulla tiedolla jos ne taidot sen työn tekemiseen on keksitty jo aikoja sitten, mutta se ei hirveästi valmista ihmistä kohtaamaan rajuja muutoksia toimintaympäristössä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa pörssikaupan harjoittaminen: jossakin koulussa voidaan opettaa että miten pörssikauppaa käydään ja mitä tehdään kun työtehtäväksi annetaan myydä joku arvopaperi. Sitten toisessa koulussa opetetaan mikä on markkinatalous ja miksi arvopapereita kannattaa kaupata pörssissä. Molemmista kouluista ulos tulevat ihmiset pystyvät hoitamaan samaa hommaa, mutta vaan tuosta jälkimmäisestä tulleella on laajempi ymmärrys työstä ja sen tarkoituksesta ja valmius varautua muutokseen, jos vaikkapa pörssikaupan luonne muuttuu ihan fundamentaalisti.
 
Miten tämä "sivistystaso" mitataan? Trivial Pursuittia pelaamalla vai piin likiarvon muistamisella?

Trivial Pursuitissa totta kai! Siinä laitetaan putkimiehet vs. juristit, niin saadaan luotettavat tilastot.

Eihän Raejuusto sanonut, että AMK tai alempi koulutus estää ajattelun; tilastot vaan tosiaan kertovat toista... Vai onko se niin, että vale, emävale, tilasto....?

Lähinnä itse oman empirian pohjalta olen huomannut, että AMK:ssa on kyllä sellaista dallaajaa ettei tosikaan; useat ovat sinne "joutuneet" menemään eri syistä johtuen, eivätkä todellakaan ole kiinnostuneita alasta. Yliopistoissa on samaa ongelmaa ehkäpä, mutta kyllä se IMO AMK:ssa konkretisoituu enemmän.
 
:lol2:

Yliopistokoulutettu juottaa pelkällä sivistyksellä ajatuksen voimalla vaikka ne putket yhteen, kun sivistymätön käyttää siihen pilliä tai TIG:ä.
Sori, oli pakko :D

Eikö pilli sula kun se on muovia?
Onko TIG joku Porterin teoria?

:nolo:
 
Miten AMK estää tämän tiedon syvällisen ymmärtämisen? Onko yliopistoissa jokin erityinen opettamismetodi millä ne asiat kummallisesti avautuvat paljon paremmin? Esim. Itse en ainakaan HSE:n Jan Antellin luentoja kuunnellessa en saa kyllä mitään kiinni kun ärrä pärähtelee.:lol2: Ja Mikko Tarkkalan maanisista sepostuksista ei välillä ole kyllä mitään hajua mikä on maa ja mikä on valuutta... Lisäksi akateemikot aina muistavat muistuttaa akateemisesta vapaudesta eli siitä miten itse opiskelemalla ne asiat opitaan.
 
Miten tämä "sivistystaso" mitataan? Trivial Pursuittia pelaamalla vai piin likiarvon muistamisella?

Enpä oikeastaan tiedä tarkasti, mutta luulisin että sivistystason mittareina voisi käyttää sellaisten yhteiskunnassa tärkeiden tietojen hallitsemista joilla on väliä yhteiskunnan kehitykseen ja ihmisten pitkän tähtäimen hyvinvointiin. Esim. historian ja eri kulttuurien tuntemus, kielten osaaminen, matematiikan ja luonnontieteiden tunteminen, yhteiskunnallisten systeemien tunteminen jne. Muun muassa se mitä puolueita äänestetään vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen, ja äänestäjien sivistyksen maksimoiminen johtaisi myös optimaaliseen kehitykseen.

Tuo piin likiarvon muistaminen on oikeastaan aika hyvä esimerkki sivistävän ja ammattikoulutuksen erosta. AMK:ssa kerrotaan että tämä on pii ja tässä sen likiarvo viiden desimaalin tarkkuudella, yliopistossa opetetaan mikä on pii ja mihin sen likiarvoa tarvitaan.
 
Tuo piin likiarvon muistaminen on oikeastaan aika hyvä esimerkki sivistävän ja ammattikoulutuksen erosta. AMK:ssa kerrotaan että tämä on pii ja tässä sen likiarvo viiden desimaalin tarkkuudella, yliopistossa opetetaan mikä on pii ja mihin sen likiarvoa tarvitaan.

Kerro nyt toki lisää tästäkin asiasta kun olet näin perillä asioista AMK:ssa :D
Nyt pitää mennä nukkumaan. Huomenna on taas matematiikkaa, joten pitää tyhjätä muisti.

edit: On hyvä myös muistaa että yliopistoissa ei ilmeisesti opi huumorintajua, joka näyttää yliopisto-koulutetuilta tyystin puuttuvan...
 
On hyvä myös muistaa että yliopistoissa opetetaan kriittistä ajattelua, joka näyttää AMK-koulutetuilta tyystin puuttuvan...
 
On hyvä myös muistaa että yliopistoissa opetetaan kriittistä ajattelua, joka näyttää AMK-koulutetuilta tyystin puuttuvan...

Kuulostaa samalta kuin: "neekerit ovat älyllisesti lahjattomia", "naiset eivät voi osata johtaa yritystä", "naisilla ei ole sisäelimiä", "maapallo on litteä" jne. Ihmettelen miten nämä "sivistyneet" jotenkin defaulttina asettavat ihmiset lokeroihin ilman mitään muuta parametriä kuin titteli nimen perässä.

P.S en ole kusassukkaan AMK:a päinkään.:)
 
Voi jeesus sentään. Sanoin sen tosiasian että yliopiston käyminen näkyy ihmisen suurempana sivistystasona. Miksi joku tekee tästä päätelmän että alempi koulutus ei mahdollista sivistystä? Ja miksei niin saisi olla että yliopiston käyminen kartuttaa sivistystä, koska sitä vartenhan koko paska on luotu! Vähän sama siis kuin sanoisi että punttisalilla käyminen näkyy ihmisen parempana lihaskuntona. Ottaako joku maanviljelijä tästä nokkiinsa että "saatanan elitisti, väitätkö ettei me maajussit voida olla hyvässä kunnossa"?

Ei voi olla näin herkkä aihe tämä koulutus. Jos ottaa itsetunnon päälle lukea kun muut kehuvat omaa koulutustaan niin voi voi, tässä maassa kuitenkin kaikilla on mahdollisuus hankkia haluamansa koulutus.
 
Menee ehkä vähän offtopic kuumimmasta aiheesta, mutta pakko silti kommentoida tähän koulutuskeskusteluun.

AMK ei varmasti estä oppimista, mutta se ei myöskään tunnu takaavan juuri minkäänlaista osaamista, ei edes ammatissa tarvittavia käytännön taitoja.

Ainakin pk-seudun tekniikan ja talouden alan ammattikorkeissa (EVTEK, Stadia, Laurea) taidetaan opettaa tehokkaasti salaisuuksien pitämistä. Sen verran tehokkaasti näissä opiskelevat tutut onnistuvat välttämään syvempää keskustelua mistään aiheesta jota joutuvat opiskelemaan. Muutenkin oma 'ydinosaaminen' tuntuu olevan pääasiassa sillä tasolla, ettei osata kuvailla mitä päivän labraharkassa tehtiin, miksi tehtiin ja miten tehtiin. "Joo siis me säädettiin semmosel vehkeellä, emmä oikee tiiä mikä se juttu oli, ja sitte se meni jotenki ihan vituiks mutta sitte se maikka sano että joo nää on vähä tämmösii että menkää vaan seuraavaan tehtävään". Luulisi että useamman opiskeluvuoden jälkeen homma alkaa olla sen verran osa omaa ajatusmaailmaa, että aiheesta voi puhua edes saman alan osaajien kanssa.

Otanta ei tietenkään ole äärettömän kattava (yli 5 ihmistä kuitenkin), mutta jos nämäkään tapaukset a) eivät tiedä mitä pitäisi osata, b) eivät siis osaa mitään, c) pääsevät silti kursseja läpi, niin vähän heikolta näyttää jos kyseisen koulutuksen tulisi olla ammatillista. Kuitenkin ovat muuten varsin fiksuja ja mukavia jamppoja, koulu vaan ei tunnu edellyttävän kovinkaan suurta panostusta, ja motivaatio ilmeisesti seuraa samalla tasolla.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom