Mihin kouluun kannattaa mennä?

vähän hölmö kysymys mutta millä palkkatasolla amk pyörii yliopistoon verrattuna ? tarkoitan kun valmistut jostakin ammatista,tosin ammattistahan se palkkakin riippuu mutta jotain esimerkkiä vaikka valaisemaan tyhmää
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
vähän hölmö kysymys mutta millä palkkatasolla amk pyörii yliopistoon verrattuna ? tarkoitan kun valmistut jostakin ammatista,tosin ammattistahan se palkkakin riippuu mutta jotain esimerkkiä vaikka valaisemaan tyhmää

Esimerkiksi tradenomin keskipalkka: http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=585183

Ekonomin keskipalkka: http://www.sefe.fi/tiedotteet/1/tulospalkkioiden_osuus_palkkatuloissa_kasvanut

Mutta noista nyt ei voi oikein mitään päätelmiä tehdä ja ekonominkin palkat vaihtelee niin huomattavasti riippuen mm. iästä, sukupuolesta ja pääaineesta...
 
Voi jeesus sentään. Sanoin sen tosiasian että yliopiston käyminen näkyy ihmisen suurempana sivistystasona. Miksi joku tekee tästä päätelmän että alempi koulutus ei mahdollista sivistystä?

Tuohan juuri korostaa sitä, mitä yrität sanoa korkeakoulutettujen ja muiden (keskimääräisistä) eroista. :thumbs: Eiköhän asia ole niin, että korkeakouluissa juuri yritetään opettaa ihmisiä välttämään tuollaista mustavalkoista ajattelua.
 
Mun mielestä tollaiseen itsensä sivistämiseen yms. tähtäävään koulutukseen se oikeahko paikka on esim. avoin yliopisto. Ja ihan siitä syystä, että siinä itse maksetaan koulutuksesta edes osa. On yhteiskunnan resurssien tuhlaamista että kouluttaudutaan nyt ihan vaan varmuuden vuoksi ja itseään sivistäen siellä yliopistossa ja sitten mennään kuitenkin varastoon duuniin (kun ei kaikille riitä niitä korkeammin koulutettujen paikkoja edelleenkään). Jokainen joutuu muutenkin maksamaan harrastuksensa, opiskelu pitäisi olla siis ihan samalla viivalla tässä kuin vaikka punttisali. Ei mullekaan kukaan maksa salikorttia ja osta lisäravinteita vaikkei siitä voimasta ja lihaskunnosta muutenkin varmasti haittaa omassa duunissa ole. ;)

No ei tainnut tuo olla riittävän syvällistä että sillä pääsee vielä kunnolla keskusteluun sisään. :D
 
Mulla olis yhteishaku nyt helmikuussa ja muutama koulutus on mielessä josta en ihan ole päättänyt. Ne olisivat datanomi, merkonomi sekä elektroniikka-asentaja. Mitä mieltä olette noista koulutuksista ja mitä te suosittelisitte?
Mimmoiset mahdollisuudet päästä noista koulutuksista suoraan töihin ja miten ko. alojen porukka on palkattu alussa ja miten hyvin sieltä voi nousta?
Sitten olen ajatellut hakea lahteen koulutuskeskus salpaukseen opiskelemaan (www.salpaus.fi), mimmoinen paikka toi lahti on, mimmonen meininki sielä on, onko kellään kokemusta?
 
Vielä tuli yksi avautumisen aihe tähän ketjuun. Eli ihmetyttää suuresti maininnat ettei voi keskustella "henkevämmin" ellei keskustelija ole opiskellut jotain tiettyä alaa esim. yliopistossa. Mun mielestä tuollainen asennoituminen kuvaa vain sitä että on mielestään tavallista amiksen käynyttä duunaria jotenkin ylempänä, tai sitten puuttuu jotain oleellista keskustelutaidoista. Mä en tässä halua osoittaa syyllistävällä sormella ketään tiettyä kirjoittajaa täällä, vaan ottaa kantaa aiheeseen.

Omaan kaveripiiriini kuuluu kaikkea mahdollista porukkaa pelkän peruskoulun käyneistä muutaman eri alan maisteriin ja lääkäriin yms. Kummasti sitä jokaisen kanssa pystyy keskustelemaan jopa heidän aloihinsa liittyvistä asioistakin. Mutta tietty jos se keskustelu vaatii esim. hienojen sivistyssanojen tai alan slangin ankaraa käyttöä, niin aika hiljaista voi olla. Mutta tälläinen keskustelukumppani ei ainakaan mun arvoasteikossa nouse kovin korkealla vaikka ois minkä koulutuksen käynyt.

Että ei se koulutus tee ihmisestä sen sivistyneempää tai parempaa keskustelijaa, eikä kouluttamattomuus tarkoita että on tyhmä moukka jonka kanssa ei voi puhua mistään järkevästä.

Tulipahan avauduttua, jatkakaa.
 
Monet henkevimmät tuntemani keskustelijat on kaikkea muuta paitsi akateemisia. Ja yliopistoissa oon törmännyt jos jonkinlaiseen urpoon. Ennen kaikkea keskustelutaito on mun mielestä kiinni paitsi kyvystä argumentoida järkevästi myös avarakatseisuudesta ja yleisestä kiinnostuksesta maailmaa kohtaan.

Ja ainakaan noita kahta viimeksi mainittua koskevia kursseja ei taideta korkeakouluissa järjestää :rolleyes:
 
Monet henkevimmät tuntemani keskustelijat on kaikkea muuta paitsi partiolaisia. Ja curling-kerhossa oon törmännyt jos jonkinlaiseen urpoon. Lisäksi enemmistö tuttavapiiristäni kuuluu vähemmistöihin.

Ja se on kyllä pepusta, ettei perusteltua argumentointia tai vaikkapa maailmanpoliittisia asioita koskevia kursseja järjestetä korkeakouluissa. Ja jos järjestetäänkin, niin minen oo niistä kuullunna!

Omalla tavallaan jotenkin söpöjä nämä iänikuiset duunarit vs. pomot, köyhät vs. rikkaat, lapsiperheet vs. opiskelijat, amikset vs. ammattikorkea, AMK vs. yliopisto, miehet vs. naiset, potarit vs. tavikset, heterot vs. ei niin heterot - väännöt alkavatten olla.
 
Mulla olis yhteishaku nyt helmikuussa ja muutama koulutus on mielessä josta en ihan ole päättänyt. Ne olisivat datanomi, merkonomi sekä elektroniikka-asentaja. Mitä mieltä olette noista koulutuksista ja mitä te suosittelisitte?
Mimmoiset mahdollisuudet päästä noista koulutuksista suoraan töihin ja miten ko. alojen porukka on palkattu alussa ja miten hyvin sieltä voi nousta?
Sitten olen ajatellut hakea lahteen koulutuskeskus salpaukseen opiskelemaan (www.salpaus.fi), mimmoinen paikka toi lahti on, mimmonen meininki sielä on, onko kellään kokemusta?

Datanomiksi en suosittele lukemaan. Mulla on muutamia kavereita, jotka on datanomeja ja kukaan ei ole oman "alan" hommissa. Varastolla yks ja kaupassa toinen. Lisäksi se niiden opiskelu kuulopuheiden perusteella oli lähinnä pelaamista.

Merkonomista en ossaa sanoa. Kai niille töitä löytyy? Tosin tradenomeja tuotetaan liukuhihnalta nykyään ja taitavat nekin osittain kilpailla samoista työpaikoista.
 
Merkonomista en ossaa sanoa. Kai niille töitä löytyy? Tosin tradenomeja tuotetaan liukuhihnalta nykyään ja taitavat nekin osittain kilpailla samoista työpaikoista.

Toi on totta. Tradenomeja tuotetaan liukuhihnalta, mikä tarkoittaa sitä, että ainakin kaupallisella puolella tradenomit ja merkonomt tekevät lähes samoja töitä. Eri asia ottaako työnantaja samaan duuniin mielummin Tradenomin.
 
vähän hölmö kysymys mutta millä palkkatasolla amk pyörii yliopistoon verrattuna ? tarkoitan kun valmistut jostakin ammatista,tosin ammattistahan se palkkakin riippuu mutta jotain esimerkkiä vaikka valaisemaan tyhmää

Riippuu niin paljon juuri alasta, mutta esim. tietotekniikka inssin ja tietojenkäsittelytieteitä lukeneen maisterin alkupalkan eron voisi kuvitella olevan suht pieni, ellei aloituspalkan jopa joskus sama tällä hetkellä. Tietotekniikan inssien aloituspalkat on tosin viime aikoina olleet muita aloja korkeammat keskimäärin. (siis muiden alojen insseihin verrattuna.)
Opiskelun ohella tai sitä ennen karttunut työkokemus on varmasti se ratkaisevin tekijä, mikä vaikuttaa aloituspalkkaan noiden kahden tutkinnon välillä.
 
Täällä ei nyt taas tunnu avautuvan nuo Raajuuston kommentit. Hänhän väittää, että yliopistosta valmistuvalla on keskimäärin kovempi tiedonjano ja sitä kautta laajempi näkemys alastaan. Onko tämän ääneen sanominen tulkittavissa ylimielisyydeksi, jos se kerran on totta? Tai jos se ei ole totta, niin miksi ei? Osaatteko perustella? Painotan sanaa keskimäärin.

Älähtäjien kohdalla tulee väkisinkin mieleen sanonta koirasta, johon se kalikka kalahtaa. Nyyssölän Mika tietää varmasti paljon mursuista, mutta kumoaako se väitteen, jonka mukaan biologian laitokselta valmistuneet tietävät enemmän mursuista kuin bodarit?

Itse opiskelen kauppatieteitä, mutta en HSE:ssa. En ole kuitenkaan antanut sen rajoittaa esim. työnhaussa tai vieraiden kielten oppimisessa, vaikka oletettavasti ko. laitoksen opiskelijat saavatkin keskim. parempipalkkaisia töitä ja osaavat paremmin vieraita kieliä ihan vain siksi, että sinne on vaikeampaa päästä sisään. Ei se kuitenkaan muuta omaa asemaani heikommaksi. Tai jos joltain firmalta ei tule kutsua haastatteluun siksi, että en opiskele HSE:ssa, niin omapahan on menetyksensä.
 
Unehtu argumentaatio kokonansa:
http://www.cs.hut.fi/Opinnot/T-93.850/2005/Johdanto/
http://www.valt.helsinki.fi/opas2006/valt/kKf140/
http://www.helsinki.fi/teol/ktel/opiskelu/y35/
http://www.uta.fi/laitokset/mattiet/filosofia/kirjoittaminen.htm

(Oma argumentoinnin tasoni toimii loistavana esimerkkinä, koulutettu apinakin hoitaa homman paremmin. Eli jos siellä nyt jotain opetetaankin, niin se johtuu vaan siitä, ettei ne muuten osais. Eikä osaa silti. Mitään. Nih.)
 
Voi jeesus sentään. Sanoin sen tosiasian että yliopiston käyminen näkyy ihmisen suurempana sivistystasona. Miksi joku tekee tästä päätelmän että alempi koulutus ei mahdollista sivistystä? Ja miksei niin saisi olla että yliopiston käyminen kartuttaa sivistystä, koska sitä vartenhan koko paska on luotu! Vähän sama siis kuin sanoisi että punttisalilla käyminen näkyy ihmisen parempana lihaskuntona. Ottaako joku maanviljelijä tästä nokkiinsa että "saatanan elitisti, väitätkö ettei me maajussit voida olla hyvässä kunnossa"?

Ei voi olla näin herkkä aihe tämä koulutus. Jos ottaa itsetunnon päälle lukea kun muut kehuvat omaa koulutustaan niin voi voi, tässä maassa kuitenkin kaikilla on mahdollisuus hankkia haluamansa koulutus.

Ei tämä kenellekkään varmasti mikään herkkä aihe ole. Koulutuksensa kehumisen luulisi perustuvan enempi faktoihin. Keskusteluahan syntyi enemmän noista yleistyksistä jotka liittyivät alemmin koulutettuihin. Ohessa muutamia aika kovia väitteitä:

AMK ei varmasti estä oppimista, mutta se ei myöskään tunnu takaavan juuri minkäänlaista osaamista, ei edes ammatissa tarvittavia käytännön taitoja..

Tuo piin likiarvon muistaminen on oikeastaan aika hyvä esimerkki sivistävän ja ammattikoulutuksen erosta. AMK:ssa kerrotaan että tämä on pii ja tässä sen likiarvo viiden desimaalin tarkkuudella, yliopistossa opetetaan mikä on pii ja mihin sen likiarvoa tarvitaan.

Lähinnä itse oman empirian pohjalta olen huomannut, että AMK:ssa on kyllä sellaista dallaajaa ettei tosikaan; useat ovat sinne "joutuneet" menemään eri syistä johtuen, eivätkä todellakaan ole kiinnostuneita alasta.

Asian voi opetella ulkoa ja näennäisesti saavuttaa sama sivistystaso kuin jollakulla muulla joka on oppinut asian todellisen ymmärryksen kautta, mutta sellainen oppiminen ei kehitä älykkyyttä ja ymmärtämiskykyä.

Ehkä itse olen jotenkin rajoittunut, mutta en ymmärrä miten joku voi elää sellaista elämää johon ei sisälly ajattelua ja jokapäiväisiä ahaa-elämyksiä ympäröivän maailman toiminnasta.

Onhan se helvetin hienoa jos on kanniskellut jotain laatikoita viisitoistavuotiaasta asti ja "todistanut" että on kova tekemään töitä, mutta sillä on vaihtoehtoiskustannuksena aivojen käytön vähäisyys ja tulevaisuuden varalle rakennettavan tietotaidon heikentyminen.

Ja provona heitän, että itse en ole ikävä kyllä tavannut montaa sellaista perusduunaria tai edes amk:ta käynyttä, jonka kanssa oikeasti voi puhua/väitellä/keskustella kovinkaan syvällisesti esimerkiksi taloudellisista tai poliittisista asioista. Vaikka se teoria harvemmin vastaa totuutta, niin IMO on autuaampaa jutella Kiina-ilmiöstä kansainvälisen kaupan teoriaa lukeneen kanssa kuin perudallaajan, joka on lukenut työpaikkojen paosta ulkomaille seiskasta tai Iltalehdestä yms. shaissesta.

Usein duunarit ovat juuri niitä jotka ajattelevat vaan palkan maksimointia. Se että ihminen on hakeutunut yliopistoon kertoo useimpien kohdalla (ei kuitenkaan läheskään kaikkien) siitä että arvostaa tietoa ja sivistystä itseisarvona, ja uskoo että omilla tiedoillaan ja taidoillaan voi luoda itselleen hyvinvointia tulevaisuudessa. Amikseen tai ammattikorkeakouluun yleensä mennään vaan oppimaan jokin tehtävä mahdollisimman nopeasti.
 
Ei tämä kenellekkään varmasti mikään herkkä aihe ole. Koulutuksensa kehumisen luulisi perustuvan enempi faktoihin. Keskusteluahan syntyi enemmän noista yleistyksistä jotka liittyivät alemmin koulutettuihin. Ohessa muutamia aika kovia väitteitä:
Laiffa sanoi:
AMK ei varmasti estä oppimista, mutta se ei myöskään tunnu takaavan juuri minkäänlaista osaamista, ei edes ammatissa tarvittavia käytännön taitoja..

Mikä tuossa erityisesti vaatii perustelua? Noh, katsotaanpa tarkemmin:

AMK ei varmasti estä oppimista. Tuosta tuskin kenelläkään on vastaanväittämistä?

AMK ei tunnu takaavan juuri minkäänlaista osaamista. Ok, ilmaisu on hieman epäselvä. Asian voisi ilmaista vaikka näin: AMK:ssa opetettavien kurssien suoritus ei tunnu aina takaavan sitä että kursseilla opetetut asiat todellakin osataan. Perustelu: Tehtäviä, esseevastauksia, esitelmiä tehdään copy&pastella netistä. Kokeissa tuntuu riittävän että edes yrittää. Jos silti onnistuu saamaan kurssista hylätyn, voi suoritusmerkinnän saada tekemällä kotona hieman lisätehtäviä (uusimatta tenttiä). Differentiaalilaskennasta voi selvitä osaamatta ratkaista todellisuudessa yhtäkään differentiaaliyhtälöä yms... Nämä väitteet perustuvat niiden kommentteihin jotka ovat a) vaihtaneet yliopistolta ammattikorkeaan, b) opiskelleet ammattikorkeassa alusta asti ja c) siirtyneet AMK:sta jatkamaan opintoja yliopistolle.

Koko jutun pointti: AMK-systeemi mahdollistaa aivan järjettömän suuret tasoerot valmistuneiden välillä. Osa jengistä on motivoituneita, fiksuja, ahkeria ja osaavat hommansa enemmän kuin hyvin. Osaa opiskelu kiinnostaa kun kasa paskaa, eivät välttämättä ole kovinkaan lahjakkaita, eivät myöskään ahkeria. Silti heillä on mahdollisuus valmistua samasta koulusta näennäisesti samanlaisilla papereilla. Siinä on melkoisesti eroa rekrytoiko amk-"inssin" vai amk-inssin. Sitä voi jokainen "hyvä" oppilas miettiä miten koulun vaihteleva taso näkyy omissa työllistymismahdollisuuksissa.

Monille ammattikorkeakouluille on tärkeää saada porukkaa ulos samaa vauhtia kun uutta otetaan sisään. Toki yliopistoilla on samanlaisia paineita, mutta yliopistojen välinen tasokilpailu ja tarve kouluttaa päteviä tutkijoita pitää opetuksen tason edes jossain määrin hanskassa. Tasottomuus myös karsii pidemmän päälle parhaat oppilaat muihin opinahjoihin.
 
Mikä tuossa erityisesti vaatii perustelua? Noh, katsotaanpa tarkemmin:

AMK ei tunnu takaavan juuri minkäänlaista osaamista. Ok, ilmaisu on hieman epäselvä. Asian voisi ilmaista vaikka näin: AMK:ssa opetettavien kurssien suoritus ei tunnu aina takaavan sitä että kursseilla opetetut asiat todellakin osataan. Perustelu: Tehtäviä, esseevastauksia, esitelmiä tehdään copy&pastella netistä. Kokeissa tuntuu riittävän että edes yrittää. Jos silti onnistuu saamaan kurssista hylätyn, voi suoritusmerkinnän saada tekemällä kotona hieman lisätehtäviä (uusimatta tenttiä). Differentiaalilaskennasta voi selvitä osaamatta ratkaista todellisuudessa yhtäkään differentiaaliyhtälöä yms...

En voi puhua kuin vain omien kokemuksieni perusteella, mutta taidan olla vain itse sattunut sellaiseen kouluun, ja sellaiselle linjalle missä tuollainen on :anssi:

Siinä olen samaa mieltä että tietenkin tasoeroa on, varsinkin jos ei opiskelu kiinnosta. Ja ei AMK:n ole erityisen vaikea päästä edes sisään. Mutta todistuksen saaminen ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu.

Itseasiassa yllätyin erittäin paljon kun tutustuin omia opiskelujani sivuaviin opintoihin yliopistossa. Olen aina jostain syystä pitänyt tasoeroa suurena, mutta yllätyin kun näin ei ollutkaan. Työkokemus tietenkin edesauttaa tässä paljon ja se, jos on motivoituneena opiskellut samoja asioita aikaisemmin.
 
Esimerkiksi tradenomin keskipalkka: http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=585183

Ekonomin keskipalkka: http://www.sefe.fi/tiedotteet/1/tulospalkkioiden_osuus_palkkatuloissa_kasvanut

Mutta noista nyt ei voi oikein mitään päätelmiä tehdä ja ekonominkin palkat vaihtelee niin huomattavasti riippuen mm. iästä, sukupuolesta ja pääaineesta...

Ja suurin ero tulee siitä että ekonomeja on ollut iät ja ajat, eli keskiarvo muodostuu keskimääräisesti pidempään työelämässä olleista. Tradenomi on niin tuore tutkinto että keskimääräinen tradenomi on huomattavasti nuorempi henkilö.
 
Ja suurin ero tulee siitä että ekonomeja on ollut iät ja ajat, eli keskiarvo muodostuu keskimääräisesti pidempään työelämässä olleista. Tradenomi on niin tuore tutkinto että keskimääräinen tradenomi on huomattavasti nuorempi henkilö.
Ei vaan ero tulee siitä, että toiset ovat keskimäärin - et sinä lumihiutaleeni - kyvykkäämpiä kuin toiset.
 
Back
Ylös Bottom