Se on vain totuttautumista, kun vaihtelee erikoistekniikoita jotka menevät failuren ylikin, kuten rest pause jossa samalla painolla jatketaan sarjaa vain 15 sekunnin tauon jälkeen pariinkin otteeseen, pelkkä failure on jo helpompaa kun sarja jätetäänkin siihen mihin se luonnollisesti jäisi.
Vaihtelen jatkuvasti erikoistekniikoita ja monessa lihasryhmässä(esim. olkapäät), joka toinen treeni on pitkäsarjainen pumppi treeni jossa silloinkin vedetään sarjat lähes aina loppuun tai hyvin lähelle sitä ja saatetaan ottaa päälle muutama pudotus.
On sekin omituista että esim. neljäs ja viimeinen työsarja hackissa, joko tulee noin 10 toistoa tai ei yhtään. Jos ensimmäisessä toistossa saan riittävät lihaspaineet ja keskittymisen, saan tehtyä aina sen kympinkin, varsinkin kun pyydän jota kuta salikaveria laskemaan jokaisen toiston. Kun kuulen yksi, kaksi jne. pakotan itseni ottamaan sarjan loppuun tekemällä periaatteessa dynaamisia ykkösiä, joita ei kuoleteta alhaalla aina yhden lisää kunnes sarja on valmis.
Kun keskityn puristamaan kaikilla lihaksilla perseestä pohkeeseen kymmenes on usein helpompi kuin ensimmäinen, sillä lopussa varmasti kaikki lihaspaineet ovat mukana.
Marko Savolaisella on varmasti ollut omia mentaalitekniikoita ja myös uskomaton irtiottokyky, jolle Fuhrer aina täällä minun kohdallani naureskelee, sitä kun on vaikea mitata, niin joidenkin mielestä kyseistä ominaisuutta ei voi olla olemassa. Toiset vaan lopettavat kun alkaa sattua, toiset eivät.