Jos yhden käden leuanveto ajatellaan liikkeenä, joka lähtee roikunnasta kyynärnivel täysin ojentuneena ja päättyy pisteeseen, jossa leuka ylittää vetotangon, niin kyllä silloin kippaamalla saadaan yleensä suuremmat tehot kuin ilman kippausta. Teho on tehty työ jaettuna ajalla (P = W/t). Työ on matkan ja voiman tulo (W=Fs). Kipatussa ja kippaamattomassa YKL:ässä on sama matka (s) pisteestä A pisteeseen B ja sama voima (F), mutta työhön käytetty aika on kipatessa lyhyempi, jolloin teho kasvaa suuremmaksi.
Esim. 79 kiloinen mies vetää yhden käden leuan kippaamatta 1,4 sekunnissa ja kippaamalla 1,1 sekunnissa. Painopisteen kulkema matka miehen yhden käden leuanvedossa ala-asennosta yläasentoon on 62 cm.
m = 79 kg
g = 9,81 m/s2*
s = 0,62 m
t = 1 s
P = W/t = Fs/t = mgs/t
Teho kippaamatta: (79kg x 9,81m/s2* x 0,62m)/1,4s = 343 W
Teho kippaamalla: (79kg x 9,81m/s2* x 0,62m)/1,1s = 437 W
437W > 343W
Tämä ei ollut kannanotto siihen, että kumpi tekniikka (kipattu vai kippaamaton) on parempi YKL-hommissa. Se riippuu tavoitteista.
PS. Menipä aika biomekaniikaksi valmennus- ja testausopin lukijalta, mutta liikuntafyiologian lisäksi biomekaniikkaakin joutuu valmennus- ja testausopissa soveltamaan.
PPS. En myöskään väitä, ettet jto tätä tietäisi. Perustit kai näkemyksesi sille, että näet kipatun ja kippaamattoman YKL:än eri liikkeinä, etkä siksi jostain syystä (?) lähtisi vertailemaan kahden eri liikkeen tehontuottoa toisiinsa.
*toiseen