Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
JTO:n mielipide box hypyistä tukemaan kyykyn ja vedon räjähtävyyttä, ajantuhlausta vai järkevää? Millaisella tyylillä kannattaa tehdä? Peräkkäin oleville kasvavan korkuisille boxeille ns. sarjana ottaen alastulot tietysti jolaisen päältä myös vai vain mahdollisimman korkealle boxille ns. ykkösenä? Lisäpainojen käyttö?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
liikenopeus tärkeämpää eli ilman painoja, jos halutaan ite pomppua paremmaksi. jos halutaan tukea punttiliikkeitä, kannattaa se nopeusvoimatreeni tehdä ite lajiliikkeenä. painot 40-90% riippuen tavoitteesta nopeus-voima -käyrällä. ei ne bokseille hypyt haitaksi ole kuitenkaan, mutta ne pitää tehdä hyvin maksimitehoisesti.
 
ei siinä vaiheessa välttämättä mitään erityistä vahinkoa aikaansaada. ei se viimenen 5 astetta oo enää ratkaiseva pompun kannalta. tuottaako se nivelelle vahinkoa riippuu yliojennuksen määrästäkin, muttei sen pitäs sen pahempaa tehdä. kyllä ponnistuksessa kuitenki se tärkein työ tehdään ihan muilla polvikulmilla.

hyppääjän polvi on patellajänteen ja patellan kiinnityskohdan vaiva. johtuu yleensä ylirasituksesta, kuten liikaa hyppelyitä liian nopeesti tai sitten liika kovia kontakteja huonoilla voimatasoilla.
 
jsjarvn sanoi:
Huomenna voisin ottaa ihan asiakseni mitata. Vaivoja tästä ei varsinaisesti ole koskaan ollut pl. lyhyemmän jalan lonkan kipeytyminen jos pitkiä aikoja seisoskelee paikallaan. Onneks se ei oo pakollista.
Click to expand...
Sääripätkä vajaa pari senttiä lyhyempi toisella puolella, kuten muistelinkin. No paskanko tolla väliä, kun ei häiritte.
 
:) no melkein kaikki menee iskelmää ja ihan pahinta ördäämistä lukuunottamatta. örinässäkin pitää olla melodia tycker jag. eli suomirockista ja old skool räpistä klassiseen ja etnisiin musiikkeihin ympäri maailmaa sekä örinähevistä ysäripopin kautta fuusiojazziin ja tranceen.
 
hyvä luoja... :ROFLMAO: noista kahdesta cliffhangerissä sentään oli kovatasoset stunttikiipeilijät. muuten... nojuu...
en mä leffojakaan niin järjestykseen laita. lajityypin mukaan toki saatan laitella. fiiliksen mukaan kattelen. tykkään meksikolaisesta ja espanjalaisesta nykyelokuvasta ja miksei hyvät pohjoiseurooppalaiset ja pohjoismaiset tuotannot myös. action menee sekin, mutta pahimpia jenkkihöttöjä vierastan kyllä. kauhuleffoja en tajua lainkaan.
 
ei oikeestaan millilleen, mutta semmonen keskimittanen ja kevyt ja perkeleellisen vastaanottavainen hermosto. sanotaan vaikka 180cm/65kg. joskus pitkät kädet hyvä, joskus huono. joka reitti on niin omansa.
 
Milloin on hyvä aika aloittaa hangboard / campus board harjoittelu? Aloitin 1,5kk sitten kiipeilemään, erityisesti boulderoimaan. Nyt olen niin koukussa, että tekisi mieli treenata kovien poikien malliin. Tällä hetkellä 3-4x viikossa käyn kiipeilemässä 1,5h - 2h ajan. Tällä hetkellä paras suoritettu greidi on 6B+ ja 6A/A+ menee suurin osa. Urheilu- ja punttitaustaa löytyy. Ei ainakaan kiipeilyn osalta ole vielä ollut ongelmaa sormien jänteiden kanssa. Lukenut ja kuullut olen kuitenkin, että tuota oteharjoittelua tulisi aloittelijoiden välttää?

Sellainen kysymys vielä, että joko kannattaisi hommata se kiipeilyn harjoittelu -kirja? Vai onko se kokeneemmille suunnattu?
 
siinä mun kirjassa käydään läpi aika laajasti treenien koostamiseen liittyviä juttuja, joten sopii aloittelijasta huippuun.

aloittelevan tärkein treenikohde kiipeilyssä on sen liikkumisen taloudellisuuden eli tekniikan treenaaminen. loppujen lopuksi sormivoimista se homma on aika harvoin kiinni. paljon eri otetyypeillä ja kaltevuuksilla kannattaa opetella sitä menoa. seinägreidit halleilla kannattaa jättää hieman sivuosaan, sillä ne ei niin eksaktia tietoa ole.

eli vastauksena: sitten ku kiipeet systemaattisesti yli 6Ceetä halleista riippumatta, alkaa olemaan tilaa laudoillekki. sillonkaa se ei oo yhtään pakollista eikä takaa kehitystä.
 
Kiitos paljon selvennyksestä! Kirja meneee siis ostoon. Tuota taloudellisuutta olen pyrkinytkin painottamaan. Ja ihan oikeassa olet, ettei se sormivoima ole avaintekijä kiipeilyssä. Jostain syystä se lautatreeni vaan näyttää kutsuvalta. Kai se antaa sellaista valheellista tunnetta siitä, että nyt treenataan kovaa ja tulokset paukkuu.
 
juu nää menee pienen lajin sisällä hieman muoti-ilmiöinä myös. nyt on hetken ollu muotia sormilautailu, renkaat jne "toiminnallinen" harjoittelu. ne on kuitenkin enemmän tavaraa markkinoivien voimien juttu ku mikään ratkaiseva asia kiipeilyssä kehittymisen kannalta.

kyse on huomattavia fyysisiä ominaisuuksia rankimmillaan vaativasta lajista, mutta kiipeilyssä ne motoriset ominaisuudet on myös niin pinnalla, että voima yms on paras kehittää sitä kautta. siirtovaikutus on välitön sillon.
 
Pitääpä jatkossa suhtautua kriittisesti noihin muoti-ilmiöihin kiipeilyssä. Myös ulkokiville olisi tarkoitus suunnata lähiaikoina, pitää vaan patja ja kaveri hommata.

Kiitos hyvistä neuvoista!
 
Moi!

Kysymys liittyen nopeuspenkkiin, maveen sekä ylipäätänsä tähän nopeuspuoleen. Mietin ensimmäistä kertaa varsinaisten nopeus harjoitusten ohjelmointia ja googletuksen perusteella nämä treenit jakavat aikalailla mielipiteitä. Jotkut eivät tunnu käyttävän ollenkaan, kun taas toiset pitävät erinomaisina. Puhetta ollut myös nostajan solujakaumasta, että ois tärkeämpää hitaanpuoleisille nostajille?

Treenaan 2 jakoisella ja ajattelin sijoittaa esim nopeuspenkin tehtäväksi ennen yläkropan 2 treeniä jossa tehdään apuliikkeinä vinopenkki sekä dippi. Mennäänkö perse edellä puuhun vai onko jotain ideaa?
 
kaikki hyötyy nopeusvoimatreenistä. solupuolta ajatellen joka ainoa työsarjanosto kannattaa tykittää kovaa ylös isoillakin kuormilla.

ns. nopeat yksiköt reagoi isompaan kuormaan oli nostonopeus mikä vaan. pienemmät ja "hitaammat" yksiköt on töissä aina ekana enivei oli kuorma tai nopeus mikä vaan.

liikenopeustreeniin sitten iisimpää rautaa, mutta se psyykkinen lataus tulis olla mahdollisimman kova noissakin. aloittelija ei saa noista ollenkaan niin paljoa irti ku kokeneempi nostaja.
 
Pari kyssäriä olisi. Eli nyt opetellut leveämpää kyykyn jalka-asentoa ja tuntuu lupaavalta. Aloitin opettelun pudottamalla painoja reilusti joten sarjoihin jää reilusti varaa ja siksipä se varmasti hyvältä tuntuukin. Mutta kuinka jyrkällä progressiolla kannattaa tässä opetteluvaiheessa lähteä painoja kasvattamaan? Mennäkö hiljalleen viikko kerrallaan kohti aiempia & korkeampia sarjapainoja ja varmistua siitä että tekniikka pysyy kohdallaan, vai nostaa muutaman treenikerran jälkeen sinne lähemmäs aiempia sarjapainoja? Ylirautaherättelyjä teen joka kerta, joten niissä pääsee vähän maistamaan isompia painojakin.

Ja toinen; onko kokemusta "kroonisesta" lihassärystä ja jumeista tai lähinnä niistä eroon pääsemisestä? Aamulla kun nousee sängystä, niin jalkapohjat/kantapäät/nilkat/pohkeet on kipeät ja jäykät ja vanhainkodista tuttua köpöttelyvaihetta kestää muutaman minuutin ennenkuin tilanne normalisoituu. Tämän jälkeen sitten onkin kivut pääasiassa pois, mutta lihakset on koko pävän uupuneen tuntoiset ja jäykät. Lajivalikoima on tällä hetkellä monipuolinen joten liian yksitoikkoisesta treenistä ei voi olla kyse; pyöräilyä, pitkiä kävelylenkkejä, salia, trampoliinilla hyppimistä penskojen kanssa yms. Paranisiko tuo nauttimalla lisää kaloreita? Lisää jotakin ravinteita/hivenaineita? Lisää lihashuoltoa?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom