Massatasapainomalli vs. energiatasapainoteoria

[FrancoC]

Hyvää aamupäivää! Oiotaan vielä virhekäsityksiä.

Kuten aiemmin mainitsin, et voi syödä kaloreita, koska kalorit eivät ole konkreettista ruokaa, vaan ne ovat yksikkö, jolla mitataan energiaa – tarkemmin sanottuna lämpöenergiaa, joka liittyy esimerkiksi ruoan sisältämän energian määrään. Vastaavasti et voi myöskään hapettaa eli polttaa kaloreita. Kun puhutaan kaloreiden polttamisesta, tarkoitetaan sitä, että keho käyttää energiaa, joka on varastoitunut esimerkiksi rasvaan tai hiilihydraatteihin. Eli oikeasti poltetaan massaa, jolloin siitä vapautuu energiaa käyttöön. Kalorit ovat vain tapa mitata tätä energiaa, eivätkä ne itsessään voi palaa. Jos sinulla on puupalikka ja mittaat sen pituudeksi 10 cm, ja sen jälkeen alat polttaa sitä, ei se 10 cm voi palaa – palaminen tapahtuu itse puussa.

Mitäs jos noita kaloreita /10 cm puutikkuja poltetaan (käytetään energiaa) enemmän kuin niitä tulee sisään vatsaan/puukoppaan? Laskeeko kehon/puukopan paino?

 

[The Eagle]

Kun Transitti liikkuu, se ottaa energiansa polttoaineesta, kuten bensiinistä tai dieselistä. Moottori polttaa tämän polttoaineen, ja siitä vapautuu energiaa, joka saa auton pyörät pyörimään. Mutta tässä kohtaa on tärkeä ero ihmiskehoon: auton ”keho” eli sen rakenne – esimerkiksi metallirunko, istuimet tai koripaneelit – ei kulu tai häviä samalla tavalla kuin ihmisen kehon massa, kun ihminen ”polttaa kaloreita”. Ihmisellä energia otetaan kehon varastoista, kuten rasvasta, jolloin kehon massaa eliminoidaan prosessissa. Autossa sen sijaan polttoaine on erillinen ”varasto”, joka vähenee, mutta auton rakenne pysyy ennallaan – se ei menetä osia itsestään energian tuottamiseksi.

 

[The Eagle]

Päivää pirttiin! Vielä yksi pohjustus ennen kuin mennään vaativimpiin asioihin.

Kun puhutaan energiaravintoaineiden – eli hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen (”makrojen”) – hapettamisesta eli "polttamisesta", tarkoitetaan sitä prosessia, jossa elimistö käyttää näitä ravintoaineita energian tuottamiseen. Tämä tapahtuu solutasolla, pääasiassa mitokondrioissa, joissa makrot hajotetaan kemiallisesti hapen avulla. Lopputuloksena syntyy energiaa, jota keho käyttää kaikkeen toimintaan – liikkumiseen, ajatteluun, sydämen sykkeeseen ja niin edelleen.

Prosessi menee suurin piirtein näin:

• Hiilihydraatit pilkkoutuvat ensin glukoosiksi, joka sitten hapetetaan glykolyysin ja sitruunahappokierron kautta. Lopputulos on ATP, eli solun "energiavaluutta".
• Rasvat hajoavat rasvahapoiksi, jotka hapetetaan beetahapetuksessa ja sitruunahappokierrossa – rasvoista saadaan paljon energiaa, mutta prosessi on hitaampi.
• Proteiineja käytetään mainittavissa määrin energiaksi yleensä vasta, kun hiilarit ja rasvat loppuvat; ne pilkkoutuvat aminohapoiksi, jotka voivat muuttua energiaksi hapetusreaktioiden kautta.

Kun makroja "poltetaan", syntyy siis energiaa, mutta myös sivutuotteita, kuten hiilidioksidia (jota hengitetään ulos) ja vettä. Tämä on se perusidea – elimistö ikään kuin "polttaa" näitä ravintoaineita, vähän kuin auton moottori bensaa, mutta tietysti paljon monimutkaisemmin ja ilman liekkejä, heh.

 

[FrancoC]

Kun Transitti liikkuu, se ottaa energiansa polttoaineesta, kuten bensiinistä tai dieselistä. Moottori polttaa tämän polttoaineen, ja siitä vapautuu energiaa, joka saa auton pyörät pyörimään. Mutta tässä kohtaa on tärkeä ero ihmiskehoon: auton ”keho” eli sen rakenne – esimerkiksi metallirunko, istuimet tai koripaneelit – ei kulu tai häviä samalla tavalla kuin ihmisen kehon massa, kun ihminen ”polttaa kaloreita”. Ihmisellä energia otetaan kehon varastoista, kuten rasvasta, jolloin kehon massaa eliminoidaan prosessissa. Autossa sen sijaan polttoaine on erillinen ”varasto”, joka vähenee, mutta auton rakenne pysyy ennallaan – se ei menetä osia itsestään energian tuottamiseksi.

Asiaa enemmän ymmärtävä kaverini kyllä väittää, että tankin täyttöoasteella on merkitystä Transitin painoon. Eli mitä enemmän polttoainetta sitä enemmän painoa. Eikös ihmisellä ole vähän sama juttu? Mitä enemmän niitä kaloreita/10 sentin palikoita on "tankkiin" (eli kehon varastoihin) tankattu sitä enemmän painoa?

Ei siis mennä vaativimpiin asioihin ennen kuin saat oikeasti vastauksia jo esitettyihin kysymyksiin? Jos vaikka kipeä jalka rajoittaisi niitä kauppareissuja jotka aiemmin tuppasivat aina tulemaan vastaamisen tielle

 

[The Eagle]

"Mutta tässä kohtaa on tärkeä ero ihmiskehoon: auton ”keho” eli sen rakenne – esimerkiksi metallirunko, istuimet tai koripaneelit – ei kulu tai häviä samalla tavalla kuin ihmisen kehon massa, kun ihminen ”polttaa kaloreita”."

 

[The Eagle]

Kun avaruusalus, kuten vaikkapa Transig, käyttää polttoainettaan, se tosiaan kevenee, koska polttoaine palaa ja muuttuu energiaksi – ja samalla osa massasta poistuu pakokaasuina ulos järjestelmästä. Ihmiselimistössä tapahtuu jotain samankaltaista, mutta biologisella twistillä. Kun me ”poltamme” energiaravintoaineita – hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja – ne hapetetaan soluissa energiaksi, ja prosessissa syntyy hiilidioksidia ja vettä sivutuotteina. Hiilidioksidi poistuu hengityksen mukana ja vettä esimerkiksi virtsan tai hikoilun kautta. Eli samalla tavalla kuin polttoainesäiliö menettää massaa, kun polttoaine kuluu, mekin eliminoidaan massaa – tosin ei pakokaasuina, vaan hengittämällä ja erittämällä. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

 

[Force]

Asiaa enemmän ymmärtävä kaverini kyllä väittää, että tankin täyttöoasteella on merkitystä Transitin painoon. Eli mitä enemmän polttoainetta sitä enemmän painoa. Eikös ihmisellä ole vähän sama juttu? Mitä enemmän niitä kaloreita/10 sentin palikoita on "tankkiin" (eli kehon varastoihin) tankattu sitä enemmän painoa?

Riittää että ymmärtää tämän. Saman painoinen ihminen voi sisältää hyvin eri määrän energiaa. Vaikka edellä laittamassani esimerkissä 100 kg 35 % rasvoissa vs 100 kg 10 % rasvoissa. Sillon perus päättelyllä tietää että energiatasapaino ei suoraan kerron massaa.

 

[The Eagle]

Vertailu: Energiaravintoaineet vs. auton polttoaine

Ominaisuus	Energiaravintoaineet (ihminen)	Auton polttoaine (esim. bensiini)
Energian lähde	Hiilihydraatit, rasvat, proteiinit – orgaanisia yhdisteitä, joita saadaan ruoasta.	Bensiini tai diesel – fossiilisia polttoaineita, hiilivetyjä.
Energian hyödyntäminen	Hapetus soluissa (glykolyysi, beetahapetus, sitruunahappokierto) tuottaa ATP:tä, eli solujen energiaa.	Palaminen moottorissa (sisäinen polttomoottori) tuottaa lämpöä ja liikettä.
Massan alkuperäinen muoto	Kiinteää, nestemäistä tai liuennutta (esim. glukoosi, rasvahapot).	Nestemäistä (bensiini tai diesel).
Massan poistuminen	Muuttuu energiaksi ja sivutuotteiksi: hiilidioksidiksi (CO₂, hengitetään ulos) ja vedeksi (H₂O, poistuu hengityksen, hikoilun, virtsan kautta).	Muuttuu energiaksi ja pakokaasuiksi: hiilidioksidiksi (CO₂), vedeksi (H₂O, höyry) ja pieneksi määräksi muita kaasuja (esim. CO, NOx).
Massan säilymislaki	Massa ei katoa, vaan muuttaa muotoaan: 100 g ravintoa → energia + CO₂ + H₂O, jotka poistuvat kehosta.	Massa ei katoa, vaan muuttaa muotoaan: 1 litra bensiiniä → energia + CO₂ + H₂O, jotka poistuvat pakoputkesta.
Prosessin luonne	Hidas, biokemiallinen "palaminen" ilman liekkejä soluissa.	Nopea, kemiallinen palaminen liekkien ja lämmön kera moottorissa.
Energian käyttö	Lämpö, liike, kehon ylläpito (esim. sydämen lyönnit, ajattelu).	Liike (auton kulku), lämpö (moottorin toiminta).