Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
jalkojen pituudessa enemmän merkkaa reiden suhde sääreen. opettelemaan vaan. käytä 2-3cm koroketta jalkojen alla. sumoissa se lähtö on aina hankalin.

pukkivedoissa siis painot on korokkeilla. korokevedossa oot ite. se ei tosin auta lähtöön, jos kurkottelet etkä vie polvia hieman enempi eteen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Aateltiin kaverin kanssa osallistua Kaukopartiohiihtoon elikkä tommonen 175km pitäs rykästä 48 tunnissa intin suksilla. Jos jossain keskipaikkeilla pitää yhen ~8h lepotauon ja lisäksi jonkun kuusi 40min ruokataukoa, tulis keskinopeudeksi 4,9km/h eli ainakin hyvissä olosuhteissa varsin mukava tahti. Ongelmanahan lienee matka eikä vauhti - miten tällaiseen kannattais fyysisesti valmistautua (minimaalisella panostuksella) jos taustalla on vain perusvoimailua salilla? Olettaisin että erilaiset rasitusvammat ois isoin pelko.

Vähän aiheeseen liittyen: onko marssivitutuksensietoon kätevämpää treeniä kuin marssiminen vitutuksen alaisena? Oisko jollain waterboardingilla siirtovaikutusta?
 
waterboardinghan on mukava tapa valmistautua mihin tahansa. käytän itekin.

eka: koska tää on? osaatteko hiihtää? onko vastaavasta mitään kokemusta?
 
jalkojen pituudessa enemmän merkkaa reiden suhde sääreen. opettelemaan vaan. käytä 2-3cm koroketta jalkojen alla. sumoissa se lähtö on aina hankalin.

pukkivedoissa siis painot on korokkeilla. korokevedossa oot ite. se ei tosin auta lähtöön, jos kurkottelet etkä vie polvia hieman enempi eteen.

Mielenkiinnosta aiheeseen: millä tavoin reiden suhde sääreen vaikuttaa maastavetoon? Esimerkiksi lyhyt sääri / pitkä reisi ja toisinpäin. Minkälaista tyyliä näillä suhteilla tulisi todennäköisesti suosia? Jos jaksat vielä aiheeseen kommentoida lisää, niin mitkä tyylit todennäköisimmin sopivat pitkälle selälle ja lyhyille säärille (reidet pitkät)?
 
lyhyt reisi mahdollistaa suuremman polvikulman lähdössä ja sitä kautta paremman voimantuoton. lyhyt reisi on edullisempi lähtökohta kyykyissä ja vedoissa. pitkille reisille sumot on usein toimivampia.

mittasuhteet on kuitenki vaan yks osa tätä pakettia. kapeelta ja pitkillä reisillä on vedetty paljon myös.
 
eka: koska tää on? osaatteko hiihtää? onko vastaavasta mitään kokemusta?
Helmikuun puolivälissä. Intissä tuli hiihdettyä jonnin verran, ei yhtä pitkiä reissuja mutta varmaan yhtä vittumaisia. Sukset jalassa kävely on kyllä hanskassa. Itsellä oli ajatuksena ihan vaan pari viikkoa ennen suoritusta vetää pari muutaman vartin peruskuntohiihtolenkkiä ja yks pidempi yönylireissu (30-50km) jossa testattas että oheisvarusteet toimivat, mutta ehkä tohon keksis jotain fiksumpaakin ilman kummoista lisäpanostusta.
 
Mulla on tuo vasempi puoli heikompi punnertamaan, niin tänään kokeilin penkissä tehdä yhden sarjan snadi 1,25kg levy enemmän vasemmalla puolella. Tuntui ihan ok jipolta, vasemmassa tuntuu heti paremmin ja tekniikka ei mennyt mitenkään sekaisin mielestäni. Onko ok tehdä tällaisia kevyehköllä painolla pari sarjaa penkkitreenin päätteeksi normisarjojen sijaan?
 
Helmikuun puolivälissä. Intissä tuli hiihdettyä jonnin verran, ei yhtä pitkiä reissuja mutta varmaan yhtä vittumaisia. Sukset jalassa kävely on kyllä hanskassa. Itsellä oli ajatuksena ihan vaan pari viikkoa ennen suoritusta vetää pari muutaman vartin peruskuntohiihtolenkkiä ja yks pidempi yönylireissu (30-50km) jossa testattas että oheisvarusteet toimivat, mutta ehkä tohon keksis jotain fiksumpaakin ilman kummoista lisäpanostusta.
No aika hepposin eväin meinaatte lähteä jos ei tosiaan ole mitään kestävyystreeniä taustalla. Mutta onnea matkaan, hatunnoston arvoinen suoritus jos noin kylmiltään menee.
 
No aika hepposin eväin meinaatte lähteä jos ei tosiaan ole mitään kestävyystreeniä taustalla. Mutta onnea matkaan, hatunnoston arvoinen suoritus jos noin kylmiltään menee.

Sori, ku tuun huutelee tänne offtopicia, mut kyllähän ihmiset vetää armeijassakin käytännössä kylmiltään tollasia lenkkejä. Ei toi oo pitkä matka, ellei sit oo oikeesti lihava tai kynis.
 
Sori, ku tuun huutelee tänne offtopicia, mut kyllähän ihmiset vetää armeijassakin käytännössä kylmiltään tollasia lenkkejä. Ei toi oo pitkä matka, ellei sit oo oikeesti lihava tai kynis.
Ihanko totta? Pakko kysyä, mikä on pisin matka, mitä oot hiihtänyt?
 
maltsu: no heikomman ehdoilla kannattaa mennä ja sitä vahvistaa. hartiaseudulla toi erivoimaisuus ei oo niin kriittistä ku esim lantiossa.

kierojalka: mä olen myös kiinnostunut kuulemaan missä maailmassa 175km maastohiihtokävely 48 tunnissa on lepposa suoritus kylmiltään muilta paitsi oikeesti lihavilta ja kyniksiltä. intissä ei pystymettästä vedetä missään joukko-osastoissa ku muutaman kympin siirtymiä ns. kovimmillaan.

annikki: kannattaa kokeilla hyvässäkin maastossa kävellä vaikka ees 50km ja katella miltä se tuntuu. tai edes valvoa 48h ja katella samaa. hiihtokävelyvaellus rinkka selässä on täysin eri asia kuin nätillä ladulla sujuttelu.

suurimmassa osassa on ravintohuolto sekä psyykkinen ja mekaaninen kestävyys. ei mitään järkeä lähtee tollaseen ilman kunnollista treeniä. kokemuspohjalta kommentoitunu; mä oon vuosien aikana valmentanut useita ammattisotilaita, jotka menee hyvin erikoisilla tavoitteilla hyvin erikoisiin paikkoihin.
 
Viimeksi muokattu:
no juu... jos joku kävelee ees maantietä pitkin helsingistä tampereelle parissa vuorokaudessa saa kutsuu itseensä kestävyyden saralla sankariksi.

kaveri kouluttaa erikoisjoukoissa ja kysäisin mikä heillä on meno. huonossa maastossa hiihtovauhti voi olla 1km/h. 100km kahteen vuorokauteen on "tosi kova suoritus" hyvässäkin maastossa. toki mukana on ahkiot, 30kg rinkka jne.

peruspuntilla pystytään kehittään kestävyyslajeille reserviä suoritukseen, mutta ei ne käytännössä tollasiin äärimmäisiin juttuihin valmista millään lailla. yks kaveri polki fillarilla 300km 36 tunnissa talvipäivänseisauksen aikaan (Lpr-Tre) ja oli maan kärkeä. kyseessä kuitenki paljon harjoitellut tyyppi. oli silti tosi romuna.

toki ton voi hyvää latua pitkin läpi saada tehtyä, ellei oo kantamuksia ja puitteet on priimaa. sillonki toi määrä on niin musertava, että voi jopa aiheuttaa pahempiaki rasitusvammoja. haluaako riskeerata...? oma asia toki, mutten mä lähtis kunnolla treenaamatta tohon. nauttii paljon enemmän sillon myös.
 
Itsellä oli ajatuksena ihan vaan pari viikkoa ennen suoritusta vetää pari muutaman vartin peruskuntohiihtolenkkiä ja yks pidempi yönylireissu (30-50km) jossa testattas että oheisvarusteet toimivat, mutta ehkä tohon keksis jotain fiksumpaakin ilman kummoista lisäpanostusta.
Nämä lähtökohdat on niin älyttömät että tuossa saattaa pahimmillaan henki mennä -- ellei koko juttu siiten ole vain trollausta.

Jos kuitenkin ihan tosissaan niin tähän kannattaisi varmaan kysellä neuvoja mieluummin joltain kestävyysurheilu- tai maanpuolustusaiheiselta foorumilta kuin täältä. Ihan arkijärkikin jo sanoisi kuitenkin että pisimpien treenilenkkien pitäisi olla lähes sen "kisasuorituksen" pituisia, väh. 2/3 tms.
 
hyvä paikka tää on kysellä. mulla on hyvin laaja kokemus valmennuspuolella yltäen pitkälle kestävyyslajeihin ja ammattisotilaisiinkin, kuten mainittua. suhteellisen sekopäisiä treenejä oon teettänyt ja itekin tehnyt.

ei tossa henki mene, mutta voi siinä saada rasitusmurtumatasoisia vammoja, vaikkei hiihtokävelyssä juoksun kaltaista iskutusta tulekaan. joku voi saada yhdestä maratonista selkeet rasitusmurtumat jne.

treenilenkkien ei missään nimessä kannata olla tollasia ylipitkiä. ne kuormittaa liikaa suhteessa hyötyyn. viikkoa ennen tapahtumaa se annikin mainitsema yökeikka on oikein hyvä valmistava harjoitus kyllä. sen ajallinen kesto voi olla esim 6-10h.

ite kisan rasitus on erittäin suuri ja siihen lepäily edeltävällä viikolla kannattaa pitää isossa osassa. tapahtumaan pitää lähteä selkeesti hyvin palautuneena ja valmistautuneena sekä fyysisesti että psyykkisesti. sama kisan jälkeen. käytännössä ton kaukopartiokisan jälkeen voi mennä viikko nukkuessa jne. armeijassa haetaan toimintavalmiutta puolessa vuorokaudessa. ne on kuitenki 20v poikia ja tavoitteet eri.

pääasia harjottelussa olis nyt tässä 1.5kk aikana tottua hiihtokävelyyn ja mieluiten niillä intin suksilla. eli tehdään usein, muttei liikaa kerralla. varusteiden testaamisen tulee tapahtua jatkuvana tän lyhyen pätkän ajan. kerran viikossa korkeintaan kannattaa tehdä pidempi vaellustyyppinen treeni, missä harjoitellaan sitä ravintohuoltoakin.

tällanen treeni menee enemmän ajan ku matkan mukaan. semmonen 4-6h on aika hyvä pätkä ja mieluiten täysi varustus mukana ja kaverin kanssa. muuten lenkit voi pysyä siellä 1-2h huitteilla ja niitä tehdään lähes joka päivä. puntti kannattaa jättää hetkeksi selkeeseen sivurooliin.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa Annikin suunnittelemassa aikataulussa ollaan 48 tunnista 36 tuntia suksien päällä ja liikkeessä. Pelkästään se on jo valtava rasitus oli vauhti kuinka hidas tahansa. Onko tässä tarkoitus olla vielä jotain kantamuksia mukana? Reppua tms.
 
Tosiaan, mistään Annapurnan valloituksesta ei oo kyse. En siis tarkota etteikö toi ois tosi rankka reissu, mutta "epäonnistumiseen" tuskin kuolee ja hommassa on mukana säävaraus - sekä harjoittelun että itse kisan kannalta.
Itsekään en usko että toi matka onnistuu tossa ajassa tällä valmistautumisella, paitsi ehkä jos kaikki onnistuu ihan täydellisesti. Ihan vaikka reitinvalintakin on iso tekijä ellei oo tarkotus vetää jotain lumikelkkauraa.

Tää 175km välillä Hämeenlinna-Utti ois käsittääkseni gps-lähetintä ja intin lankkuja (omat eräsukset myös ok, meillä ei oo) lukuunottamatta "itsenäinen reissu". Rinkka yms. ois n. 12kg eli aika reipas helpotus inttikuormiin nähden. Toista vuorokautta kulkiessa tosin mikä tahansa painaa liikaa. Ravintopuoli on aika hyvin räätälöitynä, mutta kuten sanottu, fyysinen adaptaatio ei niinkään. Nupistakaan tuskin irtoaa ihan yhtä paljon kuin intin ryhmäpaineiden kanssa.

Toi 1-2h lenkki lähes joka päivä ja sillon tällöin 4-6h setti kuulostaa kyllä fiksulta, mutta pitää miettiä prioriteettejä.

Vaihtoehtona ois myös vetää kunnon latuja pitkin ja einekset välietapeilla tarjoiltuna 75km lenkkiä x kierrosta 12/24/48 tuntiin, mutta onhan tommonen nyt paljon tylsempää. Hatunnostot toki noille jotka vetää joka vuosi 300km 48 tuntiin.
 
Penkistä kyse: Ehtiikö 6-8 viikon piikkauksessa vielä yrittää vahvistaa noston heikointa kohtaa (noin puoliväli tai vähän sen alapuolella) leijustopeilla? Peruskaudella (3 punnerrustreeniä /vko) tuli tehtyä kerta viikkoon muutama sarja leijuja (3 sek. stoppi) noston heikoimman kohdan alapuolelta, mutta se on heikoin kohta tietysti edelleen. Ajatus on nyt piikatessa punnertaa 2 x viikkoon. Rytmitys on 2 kovaa ja 1 kevennetty viikko. Kovien viikkojen ns. päätreenissä on tarkoitus ottaa 1-3 toiston sarjoja noin 85-95 % kuormilla ja toisessa nopeusvoimaa (2-3 toistoa jossain 60-80% seutuvilla). Kannattaako tai onko järkeä vaikka ton nopeusvoimaosion perään ottaa vielä noita leijuja vai onko suurikin vaara, että hermosto hermostuu ja menee hetikohta tukkoon? Jos leijuilusta voisi olla tässä vaiheessa hyötyä, niin millä prosenteilla sitä kannattaa hinkata? Peruskaudella käytin aika maltillisia painoja, 50-70% ja niillä 3-5 toiston sarjoja. Ärsyttävää, kun nostoissa rinnaltalähtö on helppo ja loppuojennus naurettavan helppo. Noston keskivaiheilla sitten ei mihinkään!
 
ota kovempana päivänä lankulta tai leijuna ja vähä kapeemmalla otteella 2-3 toiston sarjoja penkin jälkeen muutama. varaa pari toistoa. en mä tässä pysty tolle aikaa kovin tarkkaa pläniä rakentaan niinku arvaat. kyl se heikko kohta sieltä pois saadaan se on selvä.
 
Tosiaan, mistään Annapurnan valloituksesta ei oo kyse. En siis tarkota etteikö toi ois tosi rankka reissu, mutta "epäonnistumiseen" tuskin kuolee ja hommassa on mukana säävaraus - sekä harjoittelun että itse kisan kannalta.
Itsekään en usko että toi matka onnistuu tossa ajassa tällä valmistautumisella, paitsi ehkä jos kaikki onnistuu ihan täydellisesti. Ihan vaikka reitinvalintakin on iso tekijä ellei oo tarkotus vetää jotain lumikelkkauraa.

Tää 175km välillä Hämeenlinna-Utti ois käsittääkseni gps-lähetintä ja intin lankkuja (omat eräsukset myös ok, meillä ei oo) lukuunottamatta "itsenäinen reissu". Rinkka yms. ois n. 12kg eli aika reipas helpotus inttikuormiin nähden. Toista vuorokautta kulkiessa tosin mikä tahansa painaa liikaa. Ravintopuoli on aika hyvin räätälöitynä, mutta kuten sanottu, fyysinen adaptaatio ei niinkään. Nupistakaan tuskin irtoaa ihan yhtä paljon kuin intin ryhmäpaineiden kanssa.

Toi 1-2h lenkki lähes joka päivä ja sillon tällöin 4-6h setti kuulostaa kyllä fiksulta, mutta pitää miettiä prioriteettejä.

Vaihtoehtona ois myös vetää kunnon latuja pitkin ja einekset välietapeilla tarjoiltuna 75km lenkkiä x kierrosta 12/24/48 tuntiin, mutta onhan tommonen nyt paljon tylsempää. Hatunnostot toki noille jotka vetää joka vuosi 300km 48 tuntiin.

Onko sulla kuinka paljon taustaa kestävyyslajeista? Kunka paljon oot hiihtänyt esim.viime tai tänä talvena?Jos ei ollenkaan, niin mun mielestä toi on kyllä liian kova tavoite näin lyhyellä valmistautumisella. 175km on oikeasti todella pitkä matka hiihtää ihan kilpasuksillakin saatikka intin metsäsuksilla. Aikaahan tossa tietysti on reilusti, mutta sekään ei kauheasti auta siinä vaiheessa, kun energiavarastot on tyhjät.
Kyllä mä nyt ainakin jättäisin puntin kokonaan pois ja hiihtäisin sen 4-6 kertaa viikossa nyt nää loput viikot.
 
Back
Ylös Bottom