Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
kyllä siellä monilla lihaksia on, joten kyl kyl. välilevyvammat tietenki rajoittaa, mutta muuten ok. fyssareilta saat vielä tarkempia ohjeita, jos mietityttää, mutta suurin osa venytyksistä kannattaa tehdä polvet hieman koukussa. monipuolisuus ja symmetrisyys per puoli on aika tärkeitä. lantion seudun liikkuvuus muutenki laajemmin kannattaa pitää mielessä.
 
Terse jto. Minkälaiset lämmittely sarjat ruukataan penkissä tehdä ennen työsarjoja esimerkiksi jos työsarjat olisivat 2x6x120kg?
Mä voin vastata tähän kun menen suunnilleen samoissa painoissa ja mua naurattaa lämmittelyt tyyliin kylmiltään 8x60kg, 6x120, 6x120.
Kunnon lämmittelyillä ei pelkästään ehkäistä vammoja vaan valmistellaan kroppaa parempaan suoritukseen ja suorituskykyhän nousee kun kropan herättää kunnolla. Mulla on ollut tapana tehdä "kuussatasia" lämmittelyjä. En tiedä mistä toi on tullut, mutta se on oikeastaan vahingossa muovautunut tuohon. Huomasin vain yksi kerta, että mulla on lähes jokaisen lämmittelysarjan volyymi 600kg. Eli 30x20kg, 20x40kg, 10x60kg, 8x80 kg, 6x100kg. Siinä varsinainen lämmittely ja sit olen huomannut hyväksi herätellä vielä vähän kovemmilla raudoilla, eli otetaan päälle vaikka vielä 1x120 ja 1x125 ja sit työsarjat.
 
Voihan tota lämmittelyasiaa muutenkin lähestyä. Ite lämmittelen kuminauhoilla ja liikkuvuusjuttuja tehden 30min ennen kun tartun edes tankoon ja nousen työsarjoihin ykkösinä tai kakkosina. Painot paljon isommat. Kolotukset ja vihlomiset vähentynyt kun siirryin tähän. Ja tehot parantuneet työsarjoissa, ainakin tuntuu siltä. Kaipa nääkin on yksilöllisiä.
 
Voihan tota lämmittelyasiaa muutenkin lähestyä. Ite lämmittelen kuminauhoilla ja liikkuvuusjuttuja tehden 30min ennen kun tartun edes tankoon ja nousen työsarjoihin ykkösinä tai kakkosina. Painot paljon isommat. Kolotukset ja vihlomiset vähentynyt kun siirryin tähän. Ja tehot parantuneet työsarjoissa, ainakin tuntuu siltä. Kaipa nääkin on yksilöllisiä.

Joo, itellä toimii parhaiten myös tuommonen lähestyminen.

Yleislämppää joku 20-30min, joka sisältää kuntopyörää / soutua, kiertäjäkalvosimia, keppijumppaa (ei jalkojen välissä majailevalla kepillä), ylätaljaa jne.
Penkkiä kun rupeaa sitten pukkaamaan, ei tarvitse periaatteessa tehdä kun nousut työsarjoihin kun kroppa on lämmin.

Tosi yksilöllisiä juttujahan nämä on. Olen nähnyt kun yksi kaveri tarvitsee 45 minuuttiakin ottaa lämpöjä kroppaan ettei paikat pauku :D
 
Penkin lämmittelyistä, itselle on melkein välttämätöntä Fuxinkin mainitsemalla keppijumpalla avata lapoja ja samalla todeta miten auki ne saa, ts.
tuleeko koko penkkaamisesta mitään. Tätä ennen lämmittelen vähän lapoja ylätaljalla.
Selän rullaus auki foam rollerilla, riks raks ja poks.
Takareidet pitää lämmittää ja vähän venyttää auki, muuten saattaa krampata kun ottaa kaaren.
 
kyllä se lämppä on kaksi- tai kolmiosanen. yleislämppä, lajilämppä, herättely on se järjestys. kropan lämmittäminen, lajikoordinaatio ja hermoston herättely. kunnon tulee olla niin hyvä, ettei lämppäily heikennä työsarjojen tehoja. 45min lämppäilyyn ja herättelyyn ei oo mikään ihme ees, jos raudat alkaa olemaan isommat.
 
Kysymys vedosta perusvoimakaudella. Sumolla vedetään kisassa ja raakana kisataan.

Toteutan yleensä seuraavanlaista perusrunkoa: kyykky ja penkki 2 treeniä viikko, josta toinen perustreeni ja toinen nopeus/boxi-treeni. Lisäksi veto kerran viikossa.

Minkälaisella perusajatuksella tekisit vetotreeniä peruskaudella kun tavoitteena kehittää erityisesti sumovetomaksimia. Kyykkyasento leveähkö joka tapauksessa. Eli miten kapean vedon, sumovedon ja esim. pukiltavetojen suhteuttaisi / jaksottaisi. Ja kannattaako pukilta vetää kapealla vaikka sumovetää kisassa yms. Oletuksena vaikka että nostossa ei erityisheikkouksia.
 
sumon heikkous on useimmilla lähtö. sen takia peruskaudella vois suurin osa vedoista lähtee 2-4cm korokkeella seisten. normivetoja tai jullea sitten kerran viikossa parissa riippuen paljonko kyykyt ja boksit painaa.
 
pikkailut piikailtu ja aika palata perustreeniin (2kk 3-5*8-12, 4kk 3-6*4-6). En kesän aikana tehnyt mavea (jätin mave+kyykyn apu+maha päivän pois) ja keskityin samalla juoksuun. Nyt ajattelin ottaa tuon neljännen reenin mukaan, mutta mikä korvais maven. Aiakisemmin kun mave on ollut mukana niin selkä ei siitä tykkää ja tekniikkaa on useaat katellut eikä siitä ole tullut huomautuksia. kesällä ei selkä ollut kipeä, kun mavee en tehnyt. En jaksais enää selkäkipuja ja joku maven korvaava liike ois kiva. onko ehdotuksia.
 
kyllä se lämppä on kaksi- tai kolmiosanen. yleislämppä, lajilämppä, herättely on se järjestys. kropan lämmittäminen, lajikoordinaatio ja hermoston herättely. kunnon tulee olla niin hyvä, ettei lämppäily heikennä työsarjojen tehoja. 45min lämppäilyyn ja herättelyyn ei oo mikään ihme ees, jos raudat alkaa olemaan isommat.

Tuo miun esimerkki kaveri käyttää palkän kolme varttia lämppäilyyn, ennen kun menee penkille punnertelemaan. Eikä työraudat liiku vielä kun 110-140 välissä. Hänellä toki pieniä loukkaantumisia alla ja näistä tullut sitten hirveä pelko, että paikat leviää jos ei lämmittele tarpeeksi. Mutta en siis tarkottanut että tuo on huono asia. Ollaan vaan porukassa naureskeltu, kun jotkut nuoret sonnit tulee mopedilla salille, tekee rinta ja haukka treenin, niin tällä kaverilla on vielä lämmittelytkin vasta puolessa välissä.

Kyllä itselläkin saattaa kovissa veto tai kyykky treeneissä mennä 45min ennen kun saa ekan työsarjan tehtyä.
 
kimilaba: rive, julle, yhden jalan versioita eri vedoista...

jpfux: nojuu melkosesti aikaa menee. melki se alkaa oleen liikaa jo ja paikat tyhjenee. mutta jos ukko pysyy ehjänä ja kehitystä tulee nou hätä.

teemupii: kaikki jaot ja systeemit voi oikeelle tyypille osuessaan toimia samalla kaavalla toistettuna vuosia. joku pystyy jopa tekeen samaa toistoo koko vuoden nousujohteisesti. se nyt sit jo vaatii aika friikin ja toisaalta kehittyiskö se paremmin pienellä suunnitelmallisuudella... (kyllä).
 
jpfux: nojuu melkosesti aikaa menee. melki se alkaa oleen liikaa jo ja paikat tyhjenee. mutta jos ukko pysyy ehjänä ja kehitystä tulee nou hätä.

Joo, samaa miekii oon sille koittanut sanoa, mutta kun tosiaan tuo loukkaantumisen pelko, tai oikeastaan vanhojen vammojen uusiutuminen pelottaa niin paljon, niin ei oikein halua muuttaa tapojaan. Kehitystä ollaan kyllä saatu ukkoon, mutta varmasti se olisi parempaa jos pääsisi tuosta peikosta eroon. Noh näillä mennään.
 
sumon heikkous on useimmilla lähtö. sen takia peruskaudella vois suurin osa vedoista lähtee 2-4cm korokkeella seisten. normivetoja tai jullea sitten kerran viikossa parissa riippuen paljonko kyykyt ja boksit painaa.

Tässä vähän runkohahmotelmaa, perässä olevat sarjat suuntaa-antavia, lähinnä hahmottamaan minkälaisesta treenistä kyse:

TI
kyykky "3x4x75% -> 6x6x80%"
keskivartalo

TO
veto sumo korokkeella seisten ?
penkki (nopeus) 6-8 x 1-3 x 65-80%

LA
penkki "3x4x75% -> 6x6x80%"
boxikyykky 5-6 x 2-3 x 50-60% kyykkymaksimista

SU
veto kapea ?
penkin apuliikkeitä: yläselkä, hartiat

Yritin venkslata noita päiviä ja liikkeitä, ja tuo oli "paras" mihin pääsin. Rajoittavana tekijänä tuo että nuo on käytännössä ne treenipäivät eli 4x vko maksimi.

Minkälaisia sarjoja vetoihin jos runko tuon tyyppinen?
 
vertoon pelaa ihan hyvin myös peruskaudella toi 3*4->6*6. tiistaille sopis ihan hyvin kapee penkki tms. variaatio.
 
iän myötä on tullut enemmän tutkiskeltua ja lueskeltua fyysiseen harjoitteluun liittyviä teoksia, tutkimuksia ja artikkeleita. nuorempana sitä vain treenasi, ei oikeastaan kiinnostanut enemmälti miksi jotain tapahtui kun jotain teki tietyllä tavalla. suurin ongelma onkin ollu oikeastaan määritelmät jotka on melkeimpä kaikilla kirjoittajilla omansa. esimerkiksi suomessa suht yleinen tapa ilmoittaa voiman lajit on jakaminen kolmeen, maksimivoima, nopeusvoima ja kestovoima, jotka on niin edelleen jaettu kahteen "luokkaan". mielestäni selkeä. kuitenkin useissa lähteissä puhutaan useimmista eri "ominaisuuksista". nopeusvoimastakin puhutaan usein sekä speed-strength että strength-speed harjoittelusta, vaikka usein kyse on vain strength-speed käyrän eri päistä.

noh joka tapauksessa... miten sinä määrittelet voimakestävyyden ja minkä voidaan ajatella olevan voimakestävyyden rajoitteet varsinkin voimailussa? millä tavoin voimakestävyys harjoittelu voisi auttaa ja kuinka paljon tuonne maksimivoimatasoihin? tietenkin suoritettaessa lajinomaisesti.
 
voimakestävyys on lähinnä tietyissä piireissä enempi käytetty termi. sattumoisin kiipeilyssä myös. kestovoiman sijaan siis. lähinnä voima- ja lihaskestävyys vois erotella jolloin voimakestävyys ois lyhyempikestoista alle 3min suorituksia ja lihaskestävyys pidempikestoista. nää vaihtelee kyllä lajista riippuen. punttipuolella voimakestävyys vois olla esim. kyykyssä 15-30 toistoa. kroppa ei toistoja tunne, joten se aika pätee enempi.

voimakestävyystreeni ei auta maksimivoimaa lainkaan käytännössä, päinvastoin. hyvin monet onnistuu tuhoamaan voimatasonsa hapotteluilla. maksimivoimatreeni opettaa kroppaa ryöpsäyttään kaiken energian mahdollisimman samanaikasesti ja nopeesti ulos kun voimakestävyystreeni taas ideaalisti opettaa kroppaa taloudelliseksi. ei ihan käsi kädessä kulje noi siis.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom