Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
tervehys jälleen! minkälaista piikkausta suosittelisit (penkissä) kun on nyt ollut nelijakonen ohjelma käytössä ja suht pitkillä sarjoilla tehty (4x8-12)? 4on1off meiningillä on tähän asti menty kun ei kroppa ole antanut väsymisen merkkejä ja palautumaan on kerennyt aina. varmaan joutunee ottaa esim 2on2off systeemin kun alkaa hermottelee isoilla painoilla?
 
tuossa 3x4--->6x6 ketjussa suosittelet peruskaudella keskittymään kyykkyyn ja vetämään esim. 10cm polven alta ennen kevyttä viikkoa. millaisia sarjoja tuolloin kannattaisi tehdä, kun vetoja 3kk peruskauden aikana tulee vain 3 kappaletta? usein kuulee sanottavan että maastaveto on parempi liike voiman testaukseen kuin kehittämiseen, joten olisiko järkevämpää nousta noissa pukkivedoissa 1-3 toiston maksimeihin kuin tehdä useampi sarja perusvoimaa?
 
maalaisjuntti: jos noin pitkillä sarjoilla oot tehny, melki kantsis tehdä semmonen voimaisampi jakso tähän väliin, eli toistot pääosin sinne 4-7 välille ja vaikka sitten ylläpidoksi 1-2 noita pidempiä perään. 2kk tota ja sitten ihan perusmenolla ne ykköset ulos, eli esim. ne viikot vois mennä: 2 vkoa kolmosia, kevyt, kakkosia, ykkönen, kevyt, ykkönen.

bart-bart: toi koskee vaan tyyppiä, jolla se veto on suhteessa hyvä ja senkin ongelmat on tossa kohtaa. yleistämään ei voi tollai alkaa. kyl vetoa voi ja kannattaa tehdä joka viikko ja noi pukkivedot usein riittää poisteleen heikkoja kohtia, jos se maastalähtö on hyvä. julle on hyvä vedon ja kyykyn apu vaikkapas toisena päivänä.
 
"jonkinlaista siirtovaikutusta on kyllä havaittu ns. yleisen nopeusvoimaharjoittelun ja spesifimmän välillä, mutta usein käsitetty ajatus esim. rinnallevedon räjähtävän suorituskyvyn siirtymisestä esim. juoksuun tuppaa olemaan mutua. se voimakkuus toki siirtyy eli jos vedät rinnalle 50kg enemmän ja sun lajikoordinaatio on kunnossa, voidaan hyvin olettaa, että pingot kovempaa." Eli siis johtuuko tämä esimerkin rinnallevetotuloksen paranemisen vaikutus juoksunopeuteen ainoastaan oletetusta lihasten poikkipinta-alan kasvusta, vai onko se osaksi myös hermoston työkyvyn kehittymisestä johtuvaa?
 
jos sitä rautaa nousee enemmän, aina kehittyy myös hermosto. tää on ihan liikeoppimista ajan myötä. uus liike punttitreenissä kehittyy pääasiassa sekin ton hermoston työkyvyn kehittymisen takia ekana ja vasta sitten ajan myötä alkaa se pattikin kasvaa. mutta se nopeus siinä juoksussa vaatii sitä hermostokoordinaatiota, joten se lisääntynyt juoksunopeus tulee pääasiassa sen kehittyneemmän lajikoordinaation jne kautta. tällanen kehitys ei oo missään nimessä vain yhdestä jutusta kiinni, joten näitä on hieman hankalaa yleistellä.
 
Mutta, jos puhutaan esimerkiksi kyykyn vaikutuksesta juoksunopeuteen, niin onko sen piikkauksesta minkäänlaista apua juoksunopeutta ajatellen. Jos siis piikkauksen vaikutuksesta kyykkymaksimi nousee esim. 20kg, mutta lihaksen poikkipinta-ala ei kasva. Tottakai pitkällä tähtäimellä parantunut kyykkymaksimi johtaa isompiin rautoihin peruskaudella, joka taas johtaa lihaskasvuun mutta onko nimenomaan sillä hermotuksen paranemisella jalkakyykyssä vaikutusta hermotuksen paranemiseen juoksussa?
 
maksimivoimatreeni esim. juoksijalle toimii pääasiassa ärsykevaihteluna, että saadaan sitten ne perusraudat korkeemmalle. nopeempi solukkohan aktivoituu sitä enemmän mitä kovempi vastus on, joten hyvin monille se isojen romujen käyttö treeneissä lähes koko kisakaudenkin tuo sitä tarvittavaa tehoa ja back uppia sille lajisuoritukselle. en kuitenkaan pitäs treeniä täysin puhtaana maksimivoimatreeninä, vaan enempi ns. hybridinä.

määrät myös vähenee väkisin maksimivoimahommissa, joten se taas voi hieman tuoda kevennystä siihen punttipuoleen siltä osin ja antaa lajitreeneille enempi mahdollisuuksia. ehdottomasti jälleen yksilöjuttu. hermotuksen kehittyminen kyykyssä ei kehitä sitä hermostotyön aktiivisuutta juoksussa. tää on kii siitä liikeratariippuvuudesta aikalailla ennen kaikkea.
 
hermotuksen kehittyminen kyykyssä ei kehitä sitä hermostotyön aktiivisuutta juoksussa. tää on kii siitä liikeratariippuvuudesta aikalailla ennen kaikkea.

Yritän jotenkin epätoivoisesti lähestyä jotain hyvin perustavanlaatuista voimailussa. Ts. jos haluat olla yleisesti vahva saliharjoittelulla, niin peruskausi on se kehittävä kausi.
Tämän apuna käytetään sen lisäksi maksimikausia, bodympiä kausia ym. Mutta pääasiassa pyritään lihaksen suorituskyvyn partanamiseen lihaskasvulla. Mutta punttiliikeiden hermostollinen kehitys on vain apu kasvattaa tasaisesti lihaksen kuormitusta, päästä eteen päin? Mitä ikinä se yleinen voimalu onkin, niin hermostollinen kehittyminen pitää opetella lähes aina erikseen. Oppimisen ryhmiä taitaa olla kovin monia :)
 
no se nyt riippu myös sun tavoitteista. jos haluut pysyy ees suurin piirtein saman kokosena, mutta voimaa lisää, on se hieman eri asia ku sitten bodailu, jossa jokanen haluaa olla suuri ku punajuuri. ei sitä hermostoo tarvi erikseen opettaa, vaan se tekee aina töitä ku liikutaan. punttihommissa kaikki nostaminen on hermostollista myös, mutta mitä isommat raudat sitä selkeemmin siitä suorituskyvystä vastaa se hermosto. eli jos kyykkäät kymppejä, ei sun tarvi erikseen opettaa mitään kauheen laajasti. toki sä opetat sitä sun kroppaa toimimaan tehokkaammin ja se nyt kuuluu kaikkeen treeniin. en tiä vastasinko mihinkään ja kysyitkö ees mitään :)

joka tapauksessa se kausiluontonen treenailu on se paras keino edetä, koska sillon tehdään tarpeeks erilaisia asioita ja joka alueella kun kehittyy, se on aina pohjaa sille seuraavalle. ihana ilonen oravanpyörä siis :)
 
maalaisjuntti: jos noin pitkillä sarjoilla oot tehny, melki kantsis tehdä semmonen voimaisampi jakso tähän väliin, eli toistot pääosin sinne 4-7 välille ja vaikka sitten ylläpidoksi 1-2 noita pidempiä perään. 2kk tota ja sitten ihan perusmenolla ne ykköset ulos, eli esim. ne viikot vois mennä: 2 vkoa kolmosia, kevyt, kakkosia, ykkönen, kevyt, ykkönen.

bart-bart: toi koskee vaan tyyppiä, jolla se veto on suhteessa hyvä ja senkin ongelmat on tossa kohtaa. yleistämään ei voi tollai alkaa. kyl vetoa voi ja kannattaa tehdä joka viikko ja noi pukkivedot usein riittää poisteleen heikkoja kohtia, jos se maastalähtö on hyvä. julle on hyvä vedon ja kyykyn apu vaikkapas toisena päivänä.

eli jos ottaisin sen vedon joka viikko, niin kyykkytreenissä liikkeenä olisivat esim. kyykky, julle, voimapyörä, staattinen salkkupito smithissä ja reisireidet niin mitä tuossa toisessa treenissä kannattaisi tehdä vedon kaverina?
 
esim. reisireisiä :) eli etureisiä tyyliin hack, etukyykky jne, keskikroppaa dynaamisesti ja staattisesti jollain muulla liikkeellä ja vaikka grippiä.
 
joo se on aika yleinen vaiva. täristely, venyttely, täristely, venyttely... ei erikseen tarvi välttis lämppäillä. negarannekäännöt noin päin treenaa sitä koukistajapuolta ja sinne ei juuri brachialis, brachioradialis jne vaikuttele.

pelkkää kiipeilyä, ei mitään muuta konalassa. ehdottomasti. kiipee aina kaikki mahdolliset uudet reitit, mitä eteen tulee ja keskity niihin, mitkä menee alle 5 yrkällä. pyri vaihteleen profiileja saman treenin sisällä myös. keskity pääasiallisesti siihen painopisteen liikkeeseen ja miten siitä tulis mahdollisimman taloudellista ja suoraviivaista. reitti- ja sarjatauoilla ei oo niin suurta merktystä kuin sillä, et yleensä kiipeet erilaista ja paljon. älä juurikaan toistele kiivettyjä reittejä, jos kerta muuta on tarjolla. sun selkeesti tärkein missio on oppia sitä liikkumista.

kiipeily-lehden artikkelit on lyhennelmiä liiton julkaseman harjottelukirjan jutuista, jotka siis kirjotan. se julkaistaan kyllä ja käyhkön jore on siinä yks tekijä (esipuhe ja kiipeilyn historia suomessa). mun tekstit on ollu valmiina jo vuoden, mutta kun tää on ilmaistyövoimalla suurimmaks osaks tehtävää touhua, se tuppaa aina joskus viivästyyn. joren kirjaa en tässä kommentoi. sanotaan vaikka että "ihan ok". on meillä paljon yhteneviäkin mielipiteitä toki ja hauska mieshän se on :) mun metodit eroaa aikalailla niistä joren kirjan jutuista ja suurin osa mun ohjaamista/neuvomista kiipeilijöistä tekee asiat aikalailla toisin.


Vastaoteleuat eivät auttaneet vaivaan. Nyt helpottaa kun aloin tekemään tämän ohjeen mukaan KOLMEA VIIMEISINTÄ liikettä: http://www.mapleclinic.ie/uploads/Articles/Climbing/Climbing_Elbow_Injuries.pdf
Ne tosiaan vahvistavat tuota brachialis-lihaksen jänteen alakiinityskohtaa. Ja vastaoteleukoja paremmin hammer-hauisliike vahvistaa käsittääkseni brachialista.
Onko sulla kokemusta tuon ohjeen mukaisista negatiivisista eccentric harjoitteista?
 
eksentrinen treeni on ollu kokemusten ja tutkimustenki mukaan aika hyvää kuntouttelua monenlaisiin vaivoihin mm. jännepuolella. kyynärpään ongelma on se, et siellä voi niin moni asia hankaloittaa elämää. itseeni esimerkkinä käyttäen mulla oli siellä pari vuotta sitten neljä erilaista vaivaa, jotka ilosesti vuorotteli tai limitteli ja kiusas mua. pitkä ja sekava tie niistä oli selvitä, mutta hyvin meni kuitenkin. kiipeily on aika vaativa noille tietyille nivelille, joten aikalailla jatkuvasti teen kaikenlaista huoltavaa höntsää.

brachialiksen tiukkuus tuppaa olemaan se ongelma kiipeilijöillä, eikä päinvastoin, joten se hoitosuunnitelma menee aika yksilön mukaan. etänä noita ei juuri voi kuin spekuloida. vastaoteleukoja en brachialis-treeniin koskaan oo ehdottanutkaan, mutta jos se kyynärpään ongelma sattuu olemaan brachialiksen tiukkuus, sillon vastaleuat toimii tasapainottajana ja sitten taas päinvastoin tietenkin, niinku esim. sun tapauksessa. erikoistahan tossa on se, että kiipeilijällä ois heikkoutta nimenomaan brachialiksessa. sinänsähän eksentrinen osa kuuluu kaikkeen lihaskuntoharjoitteluun.
 
Oliko se nyt niin että tommosella auton kiillotuskoneella ois hyvä hieroa paikkoja? En ny satu löytämään mitään inffoa täältä siitä mutta muistan lukeneeni? Lähinnä kyselen ku näin tänään lehdesse mainokson mistä sais halvalla.
 
joo maaliman paras kone se onpi. semmonen sit, missä ei tarvi koko aikaa painaa nappia, et toimii. ja ei tärinävaimennettua versiota.
 
mulla ois kysyttävää noista sarjojen välisista tauoista voimatreenissä, oma käsitys siellä 5-10 min mutta entä apuliikkeissä onko yhtä pitkiä ja kärsiikö niitä punnertaa ihan loppuun asti?
 
joo maaliman paras kone se onpi. semmonen sit, missä ei tarvi koko aikaa painaa nappia, et toimii. ja ei tärinävaimennettua versiota.

Millaista käsittelyä suosittelet esimerkiksi etureisille...30s, 1min, 3min, 5min, 30min...ensin toinen ja sitten toinen vai vuorotellen..? Kaikkihan aina riippuu mistä roikkuu, mutta näin yleisesti millaiset "hoidot" olet itse havainnut parhaiksi...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom