Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
http://www.owresource.com/lifts/benefits.php

Tämän tutkimuksen mukaan räjähtävä painonnosto harjoittelu lisää kuitenkin esim juoksunopeutta ja hyppyjä merkittävästi. Ja painonnoston legenda David Rigertin sanotaan juosseen sata metriä aikaan 10.4s. Kuitenkaan en muista koskaan kuulleeni esim. bodareilta mainittavia tuloksia sprintissä tai hypyissä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
http://www.owresource.com/lifts/benefits.php

Tämän tutkimuksen mukaan räjähtävä painonnosto harjoittelu lisää kuitenkin esim juoksunopeutta ja hyppyjä merkittävästi. Ja painonnoston legenda David Rigertin sanotaan juosseen sata metriä aikaan 10.4s. Kuitenkaan en muista koskaan kuulleeni esim. bodareilta mainittavia tuloksia sprintissä tai hypyissä.

Sorry, en avannut ja tutkinut linkkiä, mutta eiköhän pointti ole se, että toisenlaisella treenillä (perusvoima+lajipainotus) nuo tulokset paranisivat vielä merkittävämmin? Ei kukaan varmaan kiistä, ettei painonnostoharjoitteista hyötyä olisi.

e. nyt vilkaisin ja eikös tuossa vertailuryhmä tehnyt sitten pelkkiä loikka- sun muita treenejä? Ja joku porukka sitten pelkkiä voimanostoliikkeitä. Eli voima+laji/plyot tms.-verrokkiryhmä puuttui
 
vilu: nivelien ei tulis kyl kipeytyy ollenkaan tai jänteiden, pidäkkeiden(pulley) jne. sillon tehään jotain väärin kyl. mistä kohtaa ne sormet kipeytyy?
http://www.london-physiotherapy.com...don-physiotherapy.com/orig_finger_anatomy.jpg

Tosta a3:sen kohdalta lähinnä oli noi taitoskohdat kyl ihan totaalisen tulessa. Jatkoin kyllä kiipeeämistä, mut katoin semmosia reittejä, että sain koko kädellä kiinni. Tiistaina pitäis mennä taas, niin näkee onko sama homma. Kahdellakin kädellä kun koitin pitii sormilla kiinni, niin oli tuskaa edes pysyä suoralla seinällä
 
Itse olen varmaan miljoona kertaa tällä forumilla jauhanut tuosta nopeuden huonosta siirtovaikutuksesta. Aivan käsittämättömän sitkeässä tuntuu olevan se käsitys, että jos teet vaikka tempausta/riveä/nopeita osakyykkyjä niin se muka siirtyy suoraan juoksuun, luisteluun ja vaikka mihin. Tuota käsitystä tuntuu olevan ihan valmennusporukoillakin varsinkin pallopelien saralla. Sulla kun on pitkä tausta valmennushommissa niin tiedätkö mistä tuo on peräisin?

OT: Sama käsitys tuntuu olevan suurimmalla osalla yleisurheilijoista ja valitettavasti maajoukkuevalmentajistakin. Muhun on kohdistunut paljon kritiikkiä kun teen "hidasta voimaa" ja "bodarien" juttuja kuten syväkyykkyä, joka ei ole "lajinomainen liike" :D
 
vuato: leikkaus takana tms? alkuun tietenki liikeradan puitteissa suht kevyttä kestävyyttä paljon ja sitten ku ei oo kipuja ja liikerata täysi, voi alkaa iisisti podaileenki jo. pidempää sarjaa eniten eli käytännös 10-20 ja ei mitään ylitiukkoja.

Ei tarvinnu onneksi leikata mutta liikerata oli alkuun aika mitätön kun 7 viikkoa oli tyyny kainalos 24/7 ja ennen sitä muuten vaan liikkumaton käsi 4 viikkoa, nyt oon saanu sen melkein täyteen jumpattua. Kuminauhalla oon nyt sisä- ja ulkokiertäjiä vahvistanu 2 viikkoa mutta tekis mieli tarttua rautaanki.
 
pates: kyseessä on YLÄtakareisien heikko liikkuvuus. se kehittyy sekä venyttelemällä esim. hajareisin penkin päällä jalat leveellä ns. kyykyn ala-asennossa ja sit vaan napaa penkkiin. jalat siis koukussa. lisäksi vastuksella mutta kontrolloidummin, esim. smithissä.

No voihan vitura. Tein eilen iltasella 5x1min venytykset tuolla tavalla ja tänään salilla ohimennen koitin pn-kyykkyä pienellä vastuksella... lantion kääntyminen oli vähentynyt selvästi jo yhden session jäljiltä. Jos äijä ei oo itse Jumala niin ainakin hyvin lähellä sitä.
 
en ole jumala, enkä lähelläkään. kiitos silti :)

venom: hitaat solut aktivoituu aina ekana, tehtiin sit liike räjähtävästi tai hitaasti, isolla tai pienellä kuormalla. tää toistaiseksi kumoamaton hennemanin periaate tuntuu edelleen olevan hukassa monilta valmentajilta. samoin se lajinomainen työkulma on myös aika mutua. mä etunenässä oisin kauheen ilonen, että toi henneman voitas kumota, mutta toistaseks mennään näillä.

noissa punttiliikkeiden siirtovaikutuksissa pitää nyt ehdottomasti erottaa se, että voiman lisääntyminen esim. rinnallevedossa käytetyissä lihaksissa kyllä siirtyy lajiharjoittelun myötä lajiin, esim. juoksuun. punttitreeni on siis ehdottoman perusteltua hyvin monille lajeille ja jos kattelee mun valmentamien urheilijoiden lajikirjoa tuolta blogista, huomaa, etten missään nimessä sano päinvastaista. onko se voima selkee pohjaominaisuus vai lajia tukeva iso yleisominaisuus tai jopa pääominaisuus on sitten tietenkin lajista kiinni.

mutta... se rinnallevedon tekeminen nimenomasesti räjähtävästi ei siirry. eli tällä tarkotetaan sitä ns. "räjähtävän voiman" touhailua, mitä usein monissa lajeissa yhä tapahtuu eli lasketaan kuormia ja pyritään tekeen liike nopeemmin kuvitellen, että sitten sama nopeutuminen tapahtuu lajisuorituksissakin samantien. tällanen nopeusvoimatreeni rinnallevedolla siirtyy parhaiten...rinnallevetoon. siksipäs esim. nopeuskyykyt auttaa hyvin maksimikyykkyä.

nopeus ja nopeusvoima on hermostollisia ominaisuuksia ja ne on liikeratariippuvaisia. rigert teki juoksutreenejä aikanaan, niinku monet painonnostajat ja sekin selittää että vaadittava juoksukoordinaatio oli herralla hallussa. bodarit ei juuri juokse metriäkään, ellei oo pakko. harvemmin on. lisäksi se rigertin rinnalleveto (ja muu painonnostotreeni obviously) ei taatusti liikkunut vain siellä klassisella "räjähtävän voiman" alueella. eli yleisvoimatasot oli erittäin korkeella.

toisena esimerkkinä ex-huippuvoimamies aitalan juhis donkkas 150-kilosena paikaltaan ilman sen suurempaa pompputreeniä, koska pystypomppu on hyvin yksinkertanen liike ja juhiksen yleisvoimatasot oli tosi kovat. mitään erityistä nopeusvoimatreeniä ei tehty. jos kuitenkin erityistä lajipompputreeniä ois tehty enemmän, herra ois varmaan lyöny päänsä siihen renkaaseen :)

englanniksi nää argumentit menee tätä kautta:
1. Power is composed of strength and speed.
2. Neurological processes coordinate physiological processes.
3. Physiological processes can be enhanced through conventional strength training regimens.
4. Neurological processes are governed by the motor cortex.
5. The motor Cortex employs motor programs to control predetermined explosive movements.
6. Motor Programs are structurally reinforced through learned motor skills.
7. Motor skills are specific to the intended movement and constructed of abilities.
8. Abilities are non-transferable and subject to specific movement patterns for their selected use.
9. Training with non-specific activities will not elicit the same neural responses in another specific activity.
10. When athletes become advanced in specific motor skills there is little transfer with even similar skills.
11. Olympic Lifts do not simulate any sporting movement accurately.
12. Therefore, Olympic Lifts do not enhance general power.
13. Power training must be very specific to the movement involved.
14. Power training must load the athlete sufficiently but minimally effect the actual sporting movement.

vilu: ei noi pidäkkeet kyl kipeytyy sais. krimppaat aina ja joka paikassa? käytätsä ollenkaan openhandiä? vaihtele enemmän otetyyppejä ja reitin kaltevuutta.
 
Tuossahan tuo tulikin hyvin. Tuon Aitalan lisäksi tuli mieleen Shane Hamman joka taisi voimanostoaikoinaan olla vähintään samoissa massoissa ja omasi todella kovan pompun. Samaten käsittääkseni kuulantyöntäjillä, raskaampien sarjojen painonnostajilla ja muilla vastaavilla isoilla voimaurheilijoilla on järjestään todella hyviä aikoja 30-50 metrin sprinttilähdöissä isosta ruhosta huolimatta.
 


Postaillaampa tallainen pätkä tänne. Muutama viikko sitten nappasin video kuvaa vähän pidemmästä kyykky sarjasta.
Kohta starttaapi Smolovin viimeset isot rutistukset.
Onko jto:lla vinkkejä tekniikkaan?

Edit: Niin ja siis lajina powerliftinki (raakana)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
joo ei nyt mennä sitten tähän juu sen ja sen lajin nostajat on parempia jne. EI. siihen on se oma hedelmätön ja loputon suo jossain muualla. vertailu tapahtuu vain ja ainoastaan kunkin lajin omissa kisoissa ja sitten mehua maalissa.

kas kas... 400 sivua... muutama postaus ja tulee 10.000 täyteen... oh my... :D

mörrimöykyllä upee biisi videossa! pahemmin ei nostoissakaan vikaa ole. hieman menee eteen tankolinja, mutta suht yhtäaikasesti ojentuupi polvet ja lantio. kuitenki hyvin kontrollissa. varaahan tohonkin vielä reilusti jäi, joten tiukemmissa sarjoissa ne viat tulee paremmin näkyviin, jos niitä metsästellään.
 
En nyt tiiä liittyykö tää mihinkään, mutta

Oon täs Smolovia läpi puskiessa ottanut käyttöön tän Protyazhka lämmittelyn, jossa tehdään 5 suorinjaloin tempausta, 5 niskan takaa punnerrusta ja 5 kyykkyä putkeen. Noita oon hinkannu eri painoilla 3-5 rundia ja sit lähteny hakemaan reeni rautoja. Oon huomannu et suhteellisen toimiva setti kyl on.
 
nojuu lämmittelyssä voidaan erotella yleislämppä ja lajilämppä ja tollanen huiskuttelu menee siihen ekaan. riippuu vähä treenin sisällöstä, mutta suht monipuolisesti tollasia keppi-/tankojumppia voi varioida. esim vaikkapas tällanen liikkeestä toiseen suht ok etenevä keekoilu samaan tyyliin:
5*tempaus
5*niskantakaapunnerrus
5*kyykky
5*julle
5*kulmasoutu
5*punnerrus
 
Sorry, en avannut ja tutkinut linkkiä, mutta eiköhän pointti ole se, että toisenlaisella treenillä (perusvoima+lajipainotus) nuo tulokset paranisivat vielä merkittävämmin? Ei kukaan varmaan kiistä, ettei painonnostoharjoitteista hyötyä olisi.

e. nyt vilkaisin ja eikös tuossa vertailuryhmä tehnyt sitten pelkkiä loikka- sun muita treenejä? Ja joku porukka sitten pelkkiä voimanostoliikkeitä. Eli voima+laji/plyot tms.-verrokkiryhmä puuttui

http://www.charlespoliquin.com/Arti...es/Article/852/Hang_Clean_vs_Power_Clean.aspx
No kyllä tuolta esim. löytyy testi, jossa olympianostot parantaa pomppua paremmin kuin voimanostoliikkeet. Mutta tottakai paras tulos saadaan vasta kun oikeanlainen voimaharjoitus yhdistetään lajiharjoitteluun. Ei kai siitä voi olla epäselvyyttä.
 
Jto, kysäisisin että mitenkä kisaa edeltävät treenit kuuluisi suorittaa. Haluaisin kahdesta viimeisestä reenistä esimerkkiä. lajina siis penkki ja mave.
Otetaanko esim. toiseksi viimeisessä reenissä vielä kohtuu kovia kakkosia ja kolmosia, ja sitte viimesessä reenissä semmosia kevyitä ykkösia vähä räjähtävänä vai miten?
Niin ja miten apuliikkeitten laita näissä viime hetken reeneissä.
Penkin ja maven teen eri päivinä kuitenkin.
Ja ns peruskauden olen tehnyt sillain että pitemmistä sarjoista pikku hiljaa lyhentänyt kunnes nyt ollaan jo aika lähellä maksimeja (sarjapainoissa). ja kummassaki liikkeissä vähän samalla kaavalla.
Valaiskaapa vähä tai laittakaa joku linkki jos jossaki ois suoraa kerrottuna.
Kiitos!
 
nayb: tää on ihan nostajakohtanen juttu. joku voi tehdä ennen kisaa parin kuukauden maksimivoimajakson menestyksellä ja toiselle riittää tai se sietää pari 2-3 toiston treeniä. joku voi mennä lähes ykkösvauhdissa ylöspäin pitkänkin aikaa ja jollakin homma menee hyvin helpolla yli. kevennysjaksojenkin rytmi on hyvin yksilöllistä. tää on aikalailla se sävel usein mun neuvoissa, mutta näin se vaan menee. toki voidaan antaa yleisiä ohjeita, mutta se omien reaktioiden tarkkailu ja analysointi tulis olla osa treeniä siinä missä se rautojen nostelukin.

jos jatkuvasti lyhentää sarjoja pidemmän aikaa, mutta sarjamäärä ei nouse, voi käydä sillai, että peruskunto laskee ennen kisaa ja huippukunto menee ohi. yksinkertasimmillaan kisapiikkaus vois näyttää tältä:
1. nättiin kolmosmaksimiin
2. hieman tiukempaan kolmoseen
3. kevennys, esim. 3*3*80, 2*5*75%
4. nätti kakkosmaksimi
5. tiukempi kakkosmaksimi tai aloitusrautaykkönen
6. kevennys
7. kisa

yksinkertainen, mutta huomattavan toimiva pätkä. jos määrät on tota aiemmin ollu suht pienet, kannattaa 1-, 2- ja 4-viikoilla tehdä maksimiosan perään 1-3 sarjaa perusvoimaa 5-8 toistoilla. maksimijaksolla apuliikkeiden fokus laskee ja niiden osuus varsinkin viikoilla 4-6 on aika pieni tai niitä ei ainakaan tehdä kovaa enää.
 
noista voimanostokyykyn ja esim. rinnallevedon vertailuista YLEISvoimaliikkeinä johonkin pomppulajiin vaikkapa... se lajissa (pompuissa) käytettävien lihasten vahvistaminen on tärkeetä, ei niinkään se räjähtävyys, teho tai liikesimulointi. äärimmäisen leveessä voimanostokyykyssä lantion osuus korostuu ja etureidet jää hieman vähemmälle. tänhän poliquinkin toi esille ja siihen pitää se huomio tässä kiinnittää. jos kyykyt tehtäs ns. peruskyykkyinä, ois korrelaatio parempi. joka tapauksessa, jos mä lähtisin ohjelmoimaan jollekin voimatreeniä pompun kehittämiseen (mitä oon usein tehnytkin), kuuluis siihen sekä rinnallevedot että kyykyt muiden juttujen mukana. mitään yhtä ja ainutta ihmeliikettä tms. ei ole. mitä monimutkasempia pomppujuttuja laji sisältää sitä enemmän tulee myös kiinnittää huomioo siihen lajitreenin osuuteen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom