Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
Mulla tuntuu tuo kapea penkki olevan vähän "liian" hyvä. Sanoisin, että penkin ennätyssarjoihin nähden jään kullakin painolla vain 1-2 toistoa. Tai no, saa toki kommentoida sitäkin onko tuo suhde normaali.

Kannattaisiko tehdä vaihteeksi normipenkin kaverina leveämpiä penkkejä? Mulla on paras ote pikkurillit sormenleveyden verran merkeistä sisäänpäin, tuo mahtaa olla jo mekaanisesti vähän epäoptimaalista.

Olen tahkonnut kolme kyykkytreeniä/vko: normikyykky, etuk., ja nopeuskyykky boksilta. En ole ollut oikein tyytyväinen sarjapainojen kehitykseen. Kannattaisiko kokeilla vaihteeksi jättää etukyykky pois ja tehdä kierrossa 2 normikyykkyä + nopeusboksit? Etukyykkyä en ole valikoinut minkään erityisen heikkouden takia apuliikkeeksi (en vielä hahmota heikkoa kohtaa kyykyssä).
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
jos kapee on suhteessa "liika hyvä", sit vaan enempi panostusta sinne levemmän suuntaan. semmonen 10% heikompi kapee on aika ok vielä. paljo riippuu välityksistä, mut vika voi olla kyl ihan tekniikassakin. mekaanisesti aatellen leveemmän tulis aina olla parempi. lankkuja, stoppeja, leijutuksia jne. kehiin.

missä kohtaa se kyykky sit lopahtaa? kolme kyykkyy viikossa voi olla joillekin liikaa. se nopeus ei kehity väsyneenä ja sit taas toisaalta ylimääräsenä treeninä heikentää palautumista muualta. ei näitä voi yleistellä määrineen, mutta kyl jotain rytmitystä pitäs joka tapauksessa mukana olla.
 
Terve Jto! Mulla on voimapainotteista reeniä tarkoitus vetää vuodenvaihteeseen saakka, ja tarkoitus ois saada mahdollisimman korkeeksi nostaa etenkin penkkitulos siihen mennessä. Sen jälkeen punttis jää ylläpitolinjalle ja rupeen keskittyy maraton-reeneihin. Nyt oon pari viikkoa sitten aloittanut 5x5 Single Factor-ohjelmalla ja aattelin, että tekisin tätä vielä nämä 6 viikkoa ja viimeisillä viikoilla vetäisin tällä ohjelmalla: http://www.pakkotoisto.com/treeni/7552-pomminvarma-penkkiohjelma/ tai venäläisellä penkkiohjelmalla. Onko tällaisessa mitään tolkkua, vai pitäiskö mun ja vetää tollaisella 5x5-meiningillä koko loppuvuosi optimaaliseen penkkitulokseen, vaivaivai jollain eri tavalla...? Kiitos jos vaivaudut vastaamaan :)
 
liian suppeet toistoformaatit ja 5*5-kaltaset "ohjelmat" nostaa kyl samantien villat pystyyn. niille ei oo perustetta ja vaikka ne voiskin toimia lahjakkaammille, en juuri suosittele semmosia yleisesti. vuoden loppuun on 3kk aikaa, joten jos sulla on hyvää määräpohjasta bodailua taustalla useempi kuukausi, toi tai venkkupenkku vois pelata ok. muussa tapauksessa ei niinkään. riippuu myös paljon sun tasosta. mitä penkkaat nyt ja millasia sarjoja esim. teit ennen kesää ja mitä nyt?
 
Okei! No siis taustoista sen verran, että keväällä nousi ekaa kertaa satanen ylös, keskityin lähinnä voimapuoleen ja sarjat oli huonoja maksimiin nähden (en muista tarkkaan, mutta tyyliin 85kgx5 ja 90kgx2), no kesä meni valitettavasti vähän muissa merkeissä, mutta elokuusta lähtien tehnyt pidempää sarjaa (esim. 5x10) ja nyt sarjakestävyys parantunut paljon, viime viikolla meni esimerkiksi helppo 90kgx5. Nyt tosiaan pari viikkoa sitten aloitin tuon SF-ohjelman, missä tarkoitus joka viikko kasvattaa 5-toistoja. Eli minkä äkkiseltään sanoisit olevan viisain tapa treenata jäljellä olevat 3kk? :)
 
1*100, 2*90 ja 5*85 on hyvin suhteessa keskenään. jos sä oot bodaillu pidemmillä sarjoilla tähän asti, sillon melki suosittelisin tota mun 3*4 -> 6*6 -systeemiä. se antaa paremmin variaatiomahiksia verrattuna esim. 5*5-juttuihin. sen perään sitten maksimipiikkauilu.
 
Onko mitään hyviä oheisjuttuja suositella sormien kestävyyteen, kun olen alkanut käymään vähän kiipeilemässä ja voimia riittäisi, mutta 30minuutin jälkeen on näpit siinä kunnossa, ettei niillä tee enään mitään?

Helvetisti vaan kiipeilyä vai kenties jotain muuta kylkeen?
 
Mites kun tän kuun lopus sais alkaa nostelemaan taas niin kannattaako jotain bodytyylistä alkuun kun vasen käsi ja varsinki olkapää on täysin lihaton
 
vilu: kiipeet mitä? köydellä vai boulderia? miten niin voimia riittäisi? miten ihmeessä voimaa muka yhä on mutta et silti jaksa?

kestävyys tulee aikalailla voiman kautta eli rakennetaan sitä reserviä tehdä muuveja helpommin. tosin nyt sitten on kyseessä yks vaikeimmista lajeista liikkumisen taitojen suhteen, joten tekniikan kehittämisellä voittaa jo todella paljon.

vuato: leikkaus takana tms? alkuun tietenki liikeradan puitteissa suht kevyttä kestävyyttä paljon ja sitten ku ei oo kipuja ja liikerata täysi, voi alkaa iisisti podaileenki jo. pidempää sarjaa eniten eli käytännös 10-20 ja ei mitään ylitiukkoja.
 
Alaselän pyöristyminen pohjaan kyykätessä.

1) Lähentäjien kireys
2) Takareisien kireys
3) Alaselän heikkous

Onko vielä jotain mistä pitäisi lähtä ongelmaa purkamaan? Teen 1-3 kertaa viikossa pitkiä rauhallisia venytyksiä lantion seudulle, ja pohjassa istuminen tanko niskassa on parissa kuukaudessa muuttunut nautittavaksi suoritukseksi. Etenkin lähentäjien ja nivusten venyttely on vienyt selän kaarta parempaan suuntaan ja paljon. Pari kertaa kuussa tulee lisäksi tehtyä 10min kyykkytesti töllöä katellessa, eikä siinä enää tunnu mitään kipuja. Alaselkä pyöristyy pohjassa edelleen vähän. Onko tämä nyt jo sitten puhtaasti alaselän heikkoutta? En ole tehnyt alaselälle eläissäni mitään rutistuksia, pelkästään staattista jännitystä aiheuttavia liikkeitä (hyvää huomenta, sjmv). Kokeiluun lähtee reverse hyper pallolla, josko se tekisi ihmeitä. Onko sinulla muuta kokeilemisen arvoista lääkettä ehdottaa?

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Köydellä lähinnä. Tarkotin tolla "voimia riittäisi" sitä, kun kaveri puhui kiipeilyn jälkeen, että kaikki lihakset koko kropasta ihan hapoilla, niin itellä ainoana ongelmana oli sormet, ei niinkään forkut/selkä/jne. Kiipeämällähän toki noi näppivoimatkin kasvaa, mutta ajattelin onko mitään hyödyllistä oheisharjotetta, josta voisi olla jotain kongreettista hyötyä seinälle.
 
pates: kyseessä on YLÄtakareisien heikko liikkuvuus. se kehittyy sekä venyttelemällä esim. hajareisin penkin päällä jalat leveellä ns. kyykyn ala-asennossa ja sit vaan napaa penkkiin. jalat siis koukussa. lisäksi vastuksella mutta kontrolloidummin, esim. smithissä.

vilu: kiipeilyssä ei juuri "kaikki lihakset hapoille" pääse, sillä forkut antaa periksi ennenku kokonaislaktaatit nousee juurikaan. lisäksi ne "hapot" kyl poistuu hyvin nopeesti oli niitä vaikka kuinka älyttömästi kroppaan kasaantunut. mutta kuten sanottua, ei kiipeilyssä ei.

sormissa ei juuri oo lihaksia, paitsi peukulle. kaikki sormien merkittävät lihakset sijaitsee forkuissa. kösyikiipeilyssäkin tulis treenit jakaa hieman kausittain, että eri ominaisuuksia saatais painotettua ja sitä kautta tehtyy niillä pohjaa seuraaville. jatkuvien enkkojen yrittely ei oo kauheen tehokasta eikä tuu viemään kehitystä eteenpäin pitkällä aikavälillä. lisäksi boulderointi pitäs olla köysikiipeilijälläkin mukana treeneissä ympäri vuoden. voima on se ratkaisevin tekijä kiipeilyssä. ellet pysty pitään kiinni, et voi edetä. aika yksinkertasta.

koskaan ei kuitenkaan voi puhua pelkistä fyysisistä harjoitteista, ellei siihen oteta tekniikkaa mukaan. kiipeilyn luonteen mukaan tekniikka ja lajivoima kulkee aina käsi kädessä. eri asia on sormilautatreenit ja campustelut, mutta aloittelija hyötyy ehdottomasti eniten pelkästään analyyttisen kiipeilyn lisäämisestä. mä oon tehnyt monelle suomalaisellekin huipulle/muille treeniohjelmia, joten jos erityisesti haluut(te) kehittyä, henkilökohtaisempikin ohjelmointi onnistuu.
 
Hei!

Kannattaako mielestäsi vyötä käyttää kulmasoudussa ja kyykyssä? Onko jotain merkittävää haittaa esim. tukilihasten tms. kehittymiselle?

Painot ovat pienet, kyykkäilen sarjoja 90kg:lla. Kulmasoudussa menee puhtaasti sarjaja 65kg:lla (Tiedän, yläroppaa tullut "hitusen" preferoitua).

Suositteletko "voimailuvyötä" eli sitä paksumpaa vai sitä ohuempaa?

Tuntuu, että paketti pysyy huomattavasti paremmin kasassa tuon vyön kanssa.... Koskaan ennen en ole käyttänyt.

Kiitos :-)
 
Okei, kiitos infosta. Missään vaiheessa ei kyllä forkutkaan tuntunut antavan periksi, sormien nivelet sitten vaan tuli niin kipeeks, ettei pystynyt enään jatkamaan. Otin mä alkuun boulderointia tuohon ja nyt jos innostus vielä riittää tuohon hommaan pidempäänkin, niin tarvii alkaa sitten varmaan vähän jakaan noita. Oon hyvä alottaan aina uusia harrastuksia, mutta harvaan sitten jää se kipinä, niin katsellaan jos tuota muutaman kuukauden nyt ainakin kävisi alkuun vaan vähän totutteleen kroppaa tuohon hommaan, niin voisin sitten ottaa yhteyttä ja palailla asiaan tuon tiimoilta.
 
jonlokke: käytä vaan, mutta vasta isommissa raudoissa. vedossa ja kyykyssä suht hyvä raja on joku 85-90% ja kulmasouduissa alle kutoset. noilla raudoilla kannattaa kyl satsata aikalailla vyöttömiin nostoihin pidemmillä sarjoilla. keskivartalo vahvistuu. tosi tiukoissa sarjoissa voi vyötäki käytellä, muttei ollenkaa joka treenissä.

vilu: nivelien ei tulis kyl kipeytyy ollenkaan tai jänteiden, pidäkkeiden(pulley) jne. sillon tehään jotain väärin kyl. mistä kohtaa ne sormet kipeytyy?
http://www.london-physiotherapy.com...don-physiotherapy.com/orig_finger_anatomy.jpg
 
Miten ois järkevintä herätellä kroppaa flunssan jälkeen? Nyt viikon ollut kipeänä ja tiistaina olis tullut kaks viikkoa taukoa salilta mutta tänään oli pakko käydä yläkroppaa pumppailemassa, tosin vähän vituikshan se meni kun hengästytti nii pirusti ja voimat oli kadoksissa. Varmaan huomisen pidän taukoa ja sunnuntaina kokeilen uusiksi, enää siis ei vaivaa kun älytön yskä, henki rohisee ja tuntuu et jotain shittiä saattas poskionteloissa olla kun päätäkin jomottaa, ja semmone yleinen heikkofiilis. Ohjelmana on 2+4-jakoinen, eli kaks jakosella kroppa lävitte lyhyillä sarjoilla ja sen perään nelijakosella enempi volyymihommia.
 
Mitä mieltä JTO olet seuraavasta väittämästä:

"Fyysisen harjoittelun periaatteista yksi tärkeimpiä on “spesifisyys” tai ehkä kansankielisemmin “lajinomaisuus”-periaate. Spesifisyys harjoitteessa voi toteutua ainakin kolmella tasolla:

1.Biomekaaninen spesifisyys (liikkeen mekaniikka, kehon asento ym)
2.Koordinatiivinen spesifisyys (liikkeiden ja kehon osien yhteistyo)
3.Energiantuoton spesifisyys (liikkeen kesto, nopeus ym)

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että harjoitteen vaikutus on sitä tehokkaampi, mitä spesifimpi se on haluttuun lajisuoritukseen nähden.
Toiminnallinen harjoittelu pyrkii aina hyödyntämään spesifisyys-periaatetta halutun liikesuorituksen parantamiseksi."

Muistelen, että tuosta oli joskus keskustelua palstalla enemmänkin. JTO taisit olla sillä kannalla, että enemmän rasitetaan lihaksia isoilla liikkeillä ja otetaan sitten puhtaasti lajisuorituksilla voimasta hyöty irti? Kuinka plajon sinun urheilijat tekevät "lajiliikkeitä" lisäpainojen kanssa, kuten lisäpainohyppelyä tms?
 
niccessor: iisisti vaan riippuen pöpön kovuudesta. selkeesti sarjoihin varaa. kyl se siitä takas tulee sit.

sporter: yleisvoima on eri asia ku lajivoima. eka tehään salilla jne lajista riippuen. jälkimmäinen pääosin raskaammilla lajisuorituksilla. lähinnä toi heikko siirtovaikutus jostain muusta toiseen koskee hermostollisia juttuja, kuten taito ja nopeus. tiettyjä yleisiä motorisia taitoja pystyy joidenkin tutkimusten perusteella siirteleen ja yleistämään, mutta esim. rinnallevedon räjähtävyys ei siirry noin vain vaikkapa juoksunopeuteen. se rinnallevedon lisääntynyt voimataso toki sitten auttaa. eli semmonen ominaisuuksien yleistäminen tyyliin teen tätä räjähtävästi, siispä muutun räjähtäväksi -ei vain toimi. k-boum!

lisäpainohyppelyt jne pitäs sit olla selkeen lajinomaisia tyyliin levypallo- tai torjuntahyppelyt. se liikerata ei sais muuttua tai olla ikäänku liian lähellä oikeeta, muttei silti. sillon se saattaa jopa heikentää tekniikkaa. tollaset jutut on kuitenki suht simppeleitä liikkumisjuttuja verrattuna esim. keihäänheittoon.

vähän riippuu lajista miten lajinomasena sen touhun tulis pysyä. esim. kuulantyöntäjä ei kehity pelkästään kuulaa työntämällä, eli siel pitää olla niitä pohjaominaisuuksia alla melko monipuolisesti. sitten taas esim. kiipeilijä kehittyy tekemällä lähes kaiken treenin kiipeillen. kuulantyönnössä on yks ainoa liikerata, mikä pitäs saada täydelliseksi, kun taas kiipeily on äärimmäinen liikkumisen taidoista riippuvainen laji ja jokanen reitti on erilainen. lajivoima on siis täysin sidoksissa tekniikkaan.

mitä lajivoima sitten oikeestaan on ja miten sitä tehdään riippuu täysin lajista. mun urheilijat ei punttisalilla juurikaan simuloi mitenkään tarkasti mitään lajiliikeratoja, mutta niitä lajissa tarvittavia lihaksia tietenkin treenataan yleiselläkin tasolla paljon. voimantuottosuuntia voidaan jollain tasolla simuloida, mutta käytännössä sillonkaan ei oo ajatuksena "just sellanen tarkka hiihtäjän lihastyö tasatyönnössä" jne.

ns. toiminnallinen harjoittelu voi siis olla myös kirosana, jos sillä tarkoitetaan vain "kahvakuulan käteen ottamista". täähän oli hieman se idea hetken aikaa. kaikki treeni muuttui ikäänkuin toiminnalliseksi samantien, kun otetaan käyttöön jotain tiettyä "ja hyvin markkinoitua".
 
jto sanoi:
niccessor: iisisti vaan riippuen pöpön kovuudesta. selkeesti sarjoihin varaa. kyl se siitä takas tulee sit.

sporter: yleisvoima on eri asia ku lajivoima. eka tehään salilla jne lajista riippuen. jälkimmäinen pääosin raskaammilla lajisuorituksilla. lähinnä toi heikko siirtovaikutus jostain muusta toiseen koskee hermostollisia juttuja, kuten taito ja nopeus. tiettyjä yleisiä motorisia taitoja pystyy joidenkin tutkimusten perusteella siirteleen ja yleistämään, mutta esim. rinnallevedon räjähtävyys ei siirry noin vain vaikkapa juoksunopeuteen. se rinnallevedon lisääntynyt voimataso toki sitten auttaa. eli semmonen ominaisuuksien yleistäminen tyyliin teen tätä räjähtävästi, siispä muutun räjähtäväksi -ei vain toimi. k-boum!

lisäpainohyppelyt jne pitäs sit olla selkeen lajinomaisia tyyliin levypallo- tai torjuntahyppelyt. se liikerata ei sais muuttua tai olla ikäänku liian lähellä oikeeta, muttei silti. sillon se saattaa jopa heikentää tekniikkaa. tollaset jutut on kuitenki suht simppeleitä liikkumisjuttuja verrattuna esim. keihäänheittoon.

vähän riippuu lajista miten lajinomasena sen touhun tulis pysyä. esim. kuulantyöntäjä ei kehity pelkästään kuulaa työntämällä, eli siel pitää olla niitä pohjaominaisuuksia alla melko monipuolisesti. sitten taas esim. kiipeilijä kehittyy tekemällä lähes kaiken treenin kiipeillen. kuulantyönnössä on yks ainoa liikerata, mikä pitäs saada täydelliseksi, kun taas kiipeily on äärimmäinen liikkumisen taidoista riippuvainen laji ja jokanen reitti on erilainen. lajivoima on siis täysin sidoksissa tekniikkaan.

mitä lajivoima sitten oikeestaan on ja miten sitä tehdään riippuu täysin lajista. mun urheilijat ei punttisalilla juurikaan simuloi mitenkään tarkasti mitään lajiliikeratoja, mutta niitä lajissa tarvittavia lihaksia tietenkin treenataan yleiselläkin tasolla paljon. voimantuottosuuntia voidaan jollain tasolla simuloida, mutta käytännössä sillonkaan ei oo ajatuksena "just sellanen tarkka hiihtäjän lihastyö tasatyönnössä" jne.

ns. toiminnallinen harjoittelu voi siis olla myös kirosana, jos sillä tarkoitetaan vain "kahvakuulan käteen ottamista". täähän oli hieman se idea hetken aikaa. kaikki treeni muuttui ikäänkuin toiminnalliseksi samantien, kun otetaan käyttöön jotain tiettyä "ja hyvin markkinoitua".
Click to expand...

Itse olen varmaan miljoona kertaa tällä forumilla jauhanut tuosta nopeuden huonosta siirtovaikutuksesta. Aivan käsittämättömän sitkeässä tuntuu olevan se käsitys, että jos teet vaikka tempausta/riveä/nopeita osakyykkyjä niin se muka siirtyy suoraan juoksuun, luisteluun ja vaikka mihin. Tuota käsitystä tuntuu olevan ihan valmennusporukoillakin varsinkin pallopelien saralla. Sulla kun on pitkä tausta valmennushommissa niin tiedätkö mistä tuo on peräisin?
 
Sori jos vastaan jto:n puolesta mutta tää artikkeli mun mielestä selittää yksinkertaisesti asian:

http://bretcontreras.com/2010/07/load-vector-training-lvt/

Monissa yleisurheilulajeissa (esim. pituushyppy) tarvitaan molempia vektoreita, axial & anteroposterior. Rive auttaa ponnistusvaiheessa ja esim. glute bridge auttaa kiihdytyksessä.

"You might be wondering why there’s an axial/anteroposterior blend. This distinction is necessary because it separates acceleration sprinting from max speed sprinting as well as certain exercises and plyos that are blends of both vectors. This is very important as optimal training for these vectors may require both specific vector exercises as well as a balanced blend of axial and anteroposterior vector exercises. Of course, we could create more blends to describe different sporting movements as truly every combination of load vector exists."


Kyllähän juoksuun tarvii vielä lonkan ojennuksen lisäksi harjoitella polven koukistusta ja nilkan ojennusta, rive vahvistaa nilkan ojentajia +etureisiä ja siksi voi vähän auttaa juoksussa, kyllä se vahvistaa toki pakaroita ja takareisiäkin mutta ei optimaalisella tavalla. Tuolla mainitaankin glute-ham raise myös joka soveltuu juoksuun paremmin, monet tekee kuitenkin vaan reisikoukistuskonetta.

Hiihdon tasatyöntöjä voi simuloida esim. ylätaljassa tekemällä alasvetoja. Perinteisen hiihdon sauvomistekniikka on kuitenkin erilainen ja vaikka lat pulldown kone ei aivan vastaa sitä liikerataa niin se kuitenkin aktivoi paljon siinä tarvittavia lihaksia: http://www.teachpe.com/images/jenny/m-lat_pull_down.jpg
Myös pullover masiinan liikeradan loppuosa auttaa sauvomisessa. Ojentajat tekee hiihtäessä suurimman osan työstä venyneenä kun taas esim. penkin loppuojennuksessa ne tekee suurimman osan työstä lähellä minimipituutta. Tän takia esim. joku talja-pushdown vois sopia hiihtoon paremmin. Hammer kulmasoutu on myös suht. lähellä hiihdossa käytettäviä käsikulmia.

Tuossa nyt jotain ideoita. Toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi. Ajattelin jos salilla treenais pian vähän hiihtokautta varten.. yritin tästä aiheesta joskus keskustella hiihtoketjussa mutta ainut vastaus oli että ei kannata hifistellä lajimuotoisia harjoituksia salilla vaan keskittyä perusliikkeisiin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom