Kysymyksiä Jto:lle
- Keskustelun aloittaja Raven
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 3.12.2003
- Viestejä
- 2 110
Terve jto!
Tiedän, ettei selkä tässä kyselemällä kummemmaksi tule ja menen sitä näyttämään, mutta tulen kuitenkin kysymään, jos sua kiinnostaapi arvuutella mikä voisi olla..
Ongelma :
Oli tossa joku kuukausi reilu sitten aika hyvä putki maastavedossa. Tein pitkään vetoa itse korokkeella seisten ilman vyötä vitosia. Pääsin tässä tavotteeseeni ja aloin tekemään normaalisti, mutta jatkaen ilman vyötä vielä. Tein kolmosia ja vain yhden työsarjan ja joka treeniin lisäilin painoja. Menin vähän vanhoista ennätyksistäni ohitse ja kaikki kulki kivasti
Alotin sitten tuossa samoihin aikoihin voimamieslajitreenit talven tauon jälkeen. Tein siinä sitten viikinkiä ja tukkia sekä trukkilavan vetoa alataljavetona. Seuraavana päivänä jalat ja selkä oli aika hellänä treenistä ja tätä jatkui joku 4-5 päivää. Takareidet, pakarat ja selän putkilihakset ihan tohjona. Venyttelin ja lepäilin siinä jonkin viikon verran, kunnes piti käydä kokeilemassa maastavetoa taas. Menin salille, normaalit lämmittelyt ja piti sitten ottaa viimeinen lämmittely nosto ja se jäi lattiaan... Tanko ei inahtanutkaan, ei sentin senttiä. En saanut yhtään puristusta vetoon, tuntu että tangossa olisi ainakin 150kg liikaa rautaa. Ajattelin, että ehkä huono päivä ja vähän jumia vielä. Jatkoin venyttelyjä ja lepäilin aina seuraavaan treeniin asti, joka kulki vielä huonommin.
Sitten aloin jo ihmettelemään mikä voisi olla, itse huomaan suuren vaikutuksen vedossa jos jätän venyttelemättä. Sarjapainoja saa pienennellä jopa 20-30kg jos on jumissa vrt. oikeen vetreenä hyvien venyttelyiden jälkeen.
Tätä on tässä varmaan nyt kuukauden jatkunut, olen venytellyt säännöllisesti kunnolla koko kropan pari kertaa viikkoon + jalkoja ja selkää erikseen extrana. Käynyt hierojalla ja kokeillut vaihtaa vetoa asentoa yms. Fysioterapeutti ei löytänyt kun pari nikama lukkoa selästä ei muuta, ei parantanut mitään.
Selkää ei särje, vihlo tai kolota millään tavalla. Alaselkä tuntuu todella usein jumiselta ja yleensä toiselta puolelta (vasemmalta) enemmän. Jumi ei tunnu niinkään lihaksessa vaan jossain siinä alla/sivussa. Tuntuu että jokin olisi hassusti siinä kohtaa, mutta se ei tunnu samalta kun se jos lihas on jumissa. Ja tämä kohta on tuon putkilihaksen selkärangan puolella tai sitten tuossa perseen päällä. Välillä kun teen seisten kiertoliikettä kädet ojennettuna eteen, tuntuu toinen puoli tiukemmalta kuin toinen ja tätä jatkaessa toisella puolella "rusahtaa" pari kertaa mutta jumi ei katoa. Kyykyissä voimaa on ok, ei ole kadonnut mihinkään. Farmeja pystyy kantamaan yms. Mutta kun menee kyykkyyn tai kumartuu ja pitäisi nousta mukanaan painoja, niin ei mitään. Kaikki voimat on juuri silloin jossain muualla kuin selässä.
Itsellä vedon irroitus on yleensä ollut se vahvempi vielä, kun loppuveto. Mutta nyt tanko ei edes irtoa lattiasta. Jos ennen kuvittelin tekeväni kolmosen sarjan painolla X, nyt siitä saa ottaa 50-60kg pois ja tehdä ykkösen.
Tiedän, ettei selkä tässä kyselemällä kummemmaksi tule ja menen sitä näyttämään, mutta tulen kuitenkin kysymään, jos sua kiinnostaapi arvuutella mikä voisi olla..
Ongelma :
Oli tossa joku kuukausi reilu sitten aika hyvä putki maastavedossa. Tein pitkään vetoa itse korokkeella seisten ilman vyötä vitosia. Pääsin tässä tavotteeseeni ja aloin tekemään normaalisti, mutta jatkaen ilman vyötä vielä. Tein kolmosia ja vain yhden työsarjan ja joka treeniin lisäilin painoja. Menin vähän vanhoista ennätyksistäni ohitse ja kaikki kulki kivasti
Alotin sitten tuossa samoihin aikoihin voimamieslajitreenit talven tauon jälkeen. Tein siinä sitten viikinkiä ja tukkia sekä trukkilavan vetoa alataljavetona. Seuraavana päivänä jalat ja selkä oli aika hellänä treenistä ja tätä jatkui joku 4-5 päivää. Takareidet, pakarat ja selän putkilihakset ihan tohjona. Venyttelin ja lepäilin siinä jonkin viikon verran, kunnes piti käydä kokeilemassa maastavetoa taas. Menin salille, normaalit lämmittelyt ja piti sitten ottaa viimeinen lämmittely nosto ja se jäi lattiaan... Tanko ei inahtanutkaan, ei sentin senttiä. En saanut yhtään puristusta vetoon, tuntu että tangossa olisi ainakin 150kg liikaa rautaa. Ajattelin, että ehkä huono päivä ja vähän jumia vielä. Jatkoin venyttelyjä ja lepäilin aina seuraavaan treeniin asti, joka kulki vielä huonommin.
Sitten aloin jo ihmettelemään mikä voisi olla, itse huomaan suuren vaikutuksen vedossa jos jätän venyttelemättä. Sarjapainoja saa pienennellä jopa 20-30kg jos on jumissa vrt. oikeen vetreenä hyvien venyttelyiden jälkeen.
Tätä on tässä varmaan nyt kuukauden jatkunut, olen venytellyt säännöllisesti kunnolla koko kropan pari kertaa viikkoon + jalkoja ja selkää erikseen extrana. Käynyt hierojalla ja kokeillut vaihtaa vetoa asentoa yms. Fysioterapeutti ei löytänyt kun pari nikama lukkoa selästä ei muuta, ei parantanut mitään.
Selkää ei särje, vihlo tai kolota millään tavalla. Alaselkä tuntuu todella usein jumiselta ja yleensä toiselta puolelta (vasemmalta) enemmän. Jumi ei tunnu niinkään lihaksessa vaan jossain siinä alla/sivussa. Tuntuu että jokin olisi hassusti siinä kohtaa, mutta se ei tunnu samalta kun se jos lihas on jumissa. Ja tämä kohta on tuon putkilihaksen selkärangan puolella tai sitten tuossa perseen päällä. Välillä kun teen seisten kiertoliikettä kädet ojennettuna eteen, tuntuu toinen puoli tiukemmalta kuin toinen ja tätä jatkaessa toisella puolella "rusahtaa" pari kertaa mutta jumi ei katoa. Kyykyissä voimaa on ok, ei ole kadonnut mihinkään. Farmeja pystyy kantamaan yms. Mutta kun menee kyykkyyn tai kumartuu ja pitäisi nousta mukanaan painoja, niin ei mitään. Kaikki voimat on juuri silloin jossain muualla kuin selässä.
Itsellä vedon irroitus on yleensä ollut se vahvempi vielä, kun loppuveto. Mutta nyt tanko ei edes irtoa lattiasta. Jos ennen kuvittelin tekeväni kolmosen sarjan painolla X, nyt siitä saa ottaa 50-60kg pois ja tehdä ykkösen.
- Liittynyt
- 10.11.2008
- Viestejä
- 2
Morjesta jto,
oon saanu sellasen käsityksen, että tiedätte yhtä sun toista seinäkiipeilystä/boulderoinnista yms, niin ois "aiheeseen" liittyvä kysymys. Oon nyt taas pitkästä aikaa alottanu boulderoinnin, mut ikäväkseni sormet on alkanu huutaa hoosiannaa. Varsinkin sormien ensimmäiset nivelet (eli siis rystysten jälkeiset) tulee aivan helevatan kipeiks, kesken seinän täytyy pitää tauko ja suoristaa sormet seinää vasten kun ne menee jumiin siitä puristamisesta enkä niitä itse saa suoristettua. Ongelma on myös puntilla, esim vedossa, mutta siinä sarjat on lyhyempiä ja voin käyttää remmejä jolloin kipu mimimoituu. Fyssarilla kävin ja kerto ongelman johtuvan niveleiden yliliikkuvuudesta, eli: Kysymykseni ois, että onko teillä ollu samaa ongelmaa/osaatko neuvoa ratkaisua ongelmaan?
Esimerkiksi voisko seuraavat auttaa:
-Jossain kuulin mainittavan että hainrustovalmiste, jota saa luontaistuotekaupoista, vois auttaa (kehutaan olevan hyvä nivelille).
-Jonkin sortin teippaus? V:ee teippausta joka nivelen ympäri?
-Jonkin sortin niveleiden vahvistaminen?
Kiitos jo etukäteen.
oon saanu sellasen käsityksen, että tiedätte yhtä sun toista seinäkiipeilystä/boulderoinnista yms, niin ois "aiheeseen" liittyvä kysymys. Oon nyt taas pitkästä aikaa alottanu boulderoinnin, mut ikäväkseni sormet on alkanu huutaa hoosiannaa. Varsinkin sormien ensimmäiset nivelet (eli siis rystysten jälkeiset) tulee aivan helevatan kipeiks, kesken seinän täytyy pitää tauko ja suoristaa sormet seinää vasten kun ne menee jumiin siitä puristamisesta enkä niitä itse saa suoristettua. Ongelma on myös puntilla, esim vedossa, mutta siinä sarjat on lyhyempiä ja voin käyttää remmejä jolloin kipu mimimoituu. Fyssarilla kävin ja kerto ongelman johtuvan niveleiden yliliikkuvuudesta, eli: Kysymykseni ois, että onko teillä ollu samaa ongelmaa/osaatko neuvoa ratkaisua ongelmaan?
Esimerkiksi voisko seuraavat auttaa:
-Jossain kuulin mainittavan että hainrustovalmiste, jota saa luontaistuotekaupoista, vois auttaa (kehutaan olevan hyvä nivelille).
-Jonkin sortin teippaus? V:ee teippausta joka nivelen ympäri?
-Jonkin sortin niveleiden vahvistaminen?
Kiitos jo etukäteen.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 819
oranki: juu ei tollasessa oikeesti oo sen enempää väliä, miten sen toteuttaa. pääasia, että saa kropalle liikettä vähä ja lämpöö. sellanen rento suorittelu on ok. venyttelyn toteutuskin sitten tarveharkintaisesti, jos ollenkaan.
directions: kyllähän toi urheilulääkärin kamaa on, vaikka aika erikoinen toi voimavaje. varsinkin kun kyykky toimii ok. jos sieltä lukotkin on avattu, muttei auttanut, voi kyseessä olla joku hermojuttu. siitä kielis se, ettei vaan toimi vaikka yrittää ja ei ees oo kipuja. levon määräkin kertoilee jo, että pitäs olla suht ok jos jotain venähtelyä olis ollut. mielenkiinnolla kyl haluisin tietää mitä lekuri sanoo...
sarko: ei tartte teititellä, vaikka oonki tällanen vanhempi, mutta äärimmäisen hyväkuntoinen herrasmies kyseessä on siis varmaan se toinen nivel eli PIP (http://www.nicros.com/archive/A2_pulley_injury.cfm). vaikee sanoa vamman laatua tällai, mutta kysellääs hieman:
- onko kipu sormen ylä- vai alapinnalla? missä kohtaa tarkasti, kato tota ekaa kuvaa linkissä.
- nivelen sormenpään vai kämmenen puolella?
- onko kipua muissa otetyypeissä kuin krimpeissä (peukku- vai ½-krimppi?)?
- hellittääkö kipu kun lopetat treenin vai kipee myös levossa?
- yliojentuuko sun PIP- tai DIP-nivelet paljon?
alotellaan noista. sormen anatomia ei mee ihan noin yksioikosesti ku tossa kuvassa, mutta selventää kyl. otetyyppien ja seinän kaltevuuden vaihtelulla saa aika hyvin apua sormiongelmiin. kaikki otteita kun ei kannata krimpata.
jumppaa kannattaa tehdä sormien ojentajille eli niiden vastuksen alanen ojentelu on aika jees. tyynyä vasten tms. tai niinku sulla ois sormissa vettä ja räpsisit sitä veks. teippaus ei auta, se on vaan psyykkinen apu. glukosamiinit ja muut on nivelpuolen, ei jänteiden, apuja ja joillekin auttaa. mites niitä sormia sitten vahvistais....? hmmm...oiskos kiipeily jees? nojuu, olis se. mutta jatketaan kunhan vastailet.
directions: kyllähän toi urheilulääkärin kamaa on, vaikka aika erikoinen toi voimavaje. varsinkin kun kyykky toimii ok. jos sieltä lukotkin on avattu, muttei auttanut, voi kyseessä olla joku hermojuttu. siitä kielis se, ettei vaan toimi vaikka yrittää ja ei ees oo kipuja. levon määräkin kertoilee jo, että pitäs olla suht ok jos jotain venähtelyä olis ollut. mielenkiinnolla kyl haluisin tietää mitä lekuri sanoo...
sarko: ei tartte teititellä, vaikka oonki tällanen vanhempi, mutta äärimmäisen hyväkuntoinen herrasmies
kyseessä on siis varmaan se toinen nivel eli PIP (http://www.nicros.com/archive/A2_pulley_injury.cfm). vaikee sanoa vamman laatua tällai, mutta kysellääs hieman:- onko kipu sormen ylä- vai alapinnalla? missä kohtaa tarkasti, kato tota ekaa kuvaa linkissä.
- nivelen sormenpään vai kämmenen puolella?
- onko kipua muissa otetyypeissä kuin krimpeissä (peukku- vai ½-krimppi?)?
- hellittääkö kipu kun lopetat treenin vai kipee myös levossa?
- yliojentuuko sun PIP- tai DIP-nivelet paljon?
alotellaan noista. sormen anatomia ei mee ihan noin yksioikosesti ku tossa kuvassa, mutta selventää kyl. otetyyppien ja seinän kaltevuuden vaihtelulla saa aika hyvin apua sormiongelmiin. kaikki otteita kun ei kannata krimpata.
jumppaa kannattaa tehdä sormien ojentajille eli niiden vastuksen alanen ojentelu on aika jees. tyynyä vasten tms. tai niinku sulla ois sormissa vettä ja räpsisit sitä veks. teippaus ei auta, se on vaan psyykkinen apu. glukosamiinit ja muut on nivelpuolen, ei jänteiden, apuja ja joillekin auttaa. mites niitä sormia sitten vahvistais....? hmmm...oiskos kiipeily jees?
nojuu, olis se. mutta jatketaan kunhan vastailet.- Liittynyt
- 10.11.2008
- Viestejä
- 2
Allright, sinut siis.
Hyvä linkki, ja joo juuri tuo PIP-nivel. Väittäisin, että pahin kipu on tuossa alapinnalla/kämmenpinnalla, sormenpään puolella, eli tuosta kuvasta kerrottuna niin A3-C2.
Kipua ilmenee aivan joka otetyypillä. Heti seinältä laskeuduttua kipu on melkeenpä pahin, eli en ilman toisen käden apua saa suoristettua sormia (sormi yleensä jää n. 90 asteen kulmaan PIP nivelen kohdalta) ja kun sormea suoristaa niin sattuu aivan prkleesti, mutta sen jälkeen kun saan sormen suoraksi niin kipu hellittää niin maan mukavasti.
Maallikon silmälläni sanoisin, että PIP-nivelet yliojentuu erittäin vähän, jossei yhtään, mutta DIP-nivelet sen sijaan n. 45-60 astetta.
Kertooko mitään/tunnetko vaivan?
Joo kiipeilyhän kyllä on jees, mutta tuntuu ettei kipu hellitä vaikka nyt taas jonkun aikaa oon jo käyny seinillä, ja se uhkaa viedä motivaation/innostuksen. Pitää tota ojentelua tosiaanki koittaa, harvoin tulee ajatelleeks reenata sormia siihen suuntaan.
Hyvä linkki, ja joo juuri tuo PIP-nivel. Väittäisin, että pahin kipu on tuossa alapinnalla/kämmenpinnalla, sormenpään puolella, eli tuosta kuvasta kerrottuna niin A3-C2.
Kipua ilmenee aivan joka otetyypillä. Heti seinältä laskeuduttua kipu on melkeenpä pahin, eli en ilman toisen käden apua saa suoristettua sormia (sormi yleensä jää n. 90 asteen kulmaan PIP nivelen kohdalta) ja kun sormea suoristaa niin sattuu aivan prkleesti, mutta sen jälkeen kun saan sormen suoraksi niin kipu hellittää niin maan mukavasti.
Maallikon silmälläni sanoisin, että PIP-nivelet yliojentuu erittäin vähän, jossei yhtään, mutta DIP-nivelet sen sijaan n. 45-60 astetta.
Kertooko mitään/tunnetko vaivan?
Joo kiipeilyhän kyllä on jees, mutta tuntuu ettei kipu hellitä vaikka nyt taas jonkun aikaa oon jo käyny seinillä, ja se uhkaa viedä motivaation/innostuksen. Pitää tota ojentelua tosiaanki koittaa, harvoin tulee ajatelleeks reenata sormia siihen suuntaan.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 819
ojentelu on semmosta vastaliiketreeniä, joten se on aika fiksua. juu noi pulleythän ei mee tollai nätisti kasoissa, niinku kuvassa, vaan niitä menee sormen mitalta sikin sokin. yleensä krimpatessa eniten hittiä saa toi a2-kohta, mutta niitä herkistymisiä on erilaisia. hyvin erikoiselta toi tuntuu, varsinkin toi jäykistyminen. melkein juttelisin kiesiläisen sampon kanssa tosta. se on kiipeilijä ja osteopaatti. saa kiinni mm. täältä:
http://www.boulderkeskus.com/sivut/palvelut/palvelut_konala/hieronta/
http://www.boulderkeskus.com/sivut/palvelut/palvelut_konala/hieronta/
- Liittynyt
- 27.4.2009
- Viestejä
- 582
hyvää pääsiäistä,
ekoihin kisoihin kaks päivää vajaa 4 viikkoo ja kunto vähän tukossa, kun on vedetty turhan pitkä kova treenikausi ilman kummenpia kevyitä viikkoja.
Minkä tyyppisellä treeniohjelmalla kannattaisi hakea kuntoa kisaan ottaen huomioon nykyisen tilanteen?
ekoihin kisoihin kaks päivää vajaa 4 viikkoo ja kunto vähän tukossa, kun on vedetty turhan pitkä kova treenikausi ilman kummenpia kevyitä viikkoja.
Minkä tyyppisellä treeniohjelmalla kannattaisi hakea kuntoa kisaan ottaen huomioon nykyisen tilanteen?
- Liittynyt
- 31.3.2004
- Viestejä
- 388
Moro moro
Mitkä olisi rinnalle ns. voimaliikkeitä kun tuossa penkissä on tosi vaikee kohta isommilla painoilla juuri tuo rinnalta lähtö? Miten kannattaisi treenata kun punnerrus päivät MA ja PE ja kuinka paljon sarjoja/toistoja?
Mitkä olisi rinnalle ns. voimaliikkeitä kun tuossa penkissä on tosi vaikee kohta isommilla painoilla juuri tuo rinnalta lähtö? Miten kannattaisi treenata kun punnerrus päivät MA ja PE ja kuinka paljon sarjoja/toistoja?
- Liittynyt
- 29.5.2009
- Viestejä
- 10
Palloilijan treenistä
Morjens!
Mitä mieltä JTO on kontrastivoimaharjoittelusta nopeuden kehittämisen kannalta? Olen jostain lukenut treeneistä tyyliin:
1.
-isolla raudalla kyykky + loikat/kiihdytys
-isolla raudalla penkki/yliveto + kuntopallolla pään yli eteen
-tankokierto + kuntopallo sivulta
2.
- 6 liikeparia (samaan tyyliin kuin edellä)
- 6 toistoa painolla + 6 hyppyä/heittoa/muuta nopeussuoritusta
- jokainen liikepari tehdään vain kerran
Minkälaisia toisto- ja sarjamääriä sekä tehoja näissä on järkevää käyttää?
Morjens!
Mitä mieltä JTO on kontrastivoimaharjoittelusta nopeuden kehittämisen kannalta? Olen jostain lukenut treeneistä tyyliin:
1.
-isolla raudalla kyykky + loikat/kiihdytys
-isolla raudalla penkki/yliveto + kuntopallolla pään yli eteen
-tankokierto + kuntopallo sivulta
2.
- 6 liikeparia (samaan tyyliin kuin edellä)
- 6 toistoa painolla + 6 hyppyä/heittoa/muuta nopeussuoritusta
- jokainen liikepari tehdään vain kerran
Minkälaisia toisto- ja sarjamääriä sekä tehoja näissä on järkevää käyttää?
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 819
slarto: sekin on vähä yksilöllistä. riippuu kokonaisrasituksen määrästä miten paljon kukin tarvii semmosta kokonaispalauttelua. kyllä tollanen toimii kuitenkin ihan ok.
ilola: miten oot tähän asti sujutellu? jos et oo vielä haeskellu mitään maksimikuntoa, tekisin kyllä 2-3 semmosta tähän ennen kisaa. toistoja 1-3 ja en vetäis kauheen tiukkoina, kun ekat kisat tulee. mieluiten teet kisassa 3 onnistunutta nostoo hieman vajaakuntosena ku punasilla pihalle. viikkoo ennen ei kannata enää ottaa kuin korkeintaan aloitusrauta. vipalla viikolla 1-2 pvää ennen kisaa joku iisi herättely n. 70% raudoilla on jees.
firestarter: stoppi-, lattia- ja ylisyvät penkit esimerkiksi. käsipainoillakin toimii, kunhan pidät kyynärvarret koko ajan pikkusen ulospäin kallellaan. korosta kontrollia siellä alaosassa. sarjat ja toistot riippuu kaudesta, mutta avuiksi kantsii pitää ne siellä voimabodailualueella, 4-10.
ittam: toimii. on sillä lisätty pomppua, heittotehoo, lajivoimaa kamppailuihin, nopeutta punttisuorituksiin jne. punttiliikkeen kannattaa olla suht peruskamaa, mutta kontrastiliikkeen tulis olla mieluiten lajisuoritus. sarjoja voi tehdä aika paljonkin, mutta toistot punteissa kannattaa pitää siellä 3-6 paikkeilla. nopeusvoimaosalle kelpaa hyvin se perussääntö alle 10 sekkaa. tähän tarkotukseen se voi pyöriä siellä 5 sekankin nurkilla. mikä sun laji on?
ilola: miten oot tähän asti sujutellu? jos et oo vielä haeskellu mitään maksimikuntoa, tekisin kyllä 2-3 semmosta tähän ennen kisaa. toistoja 1-3 ja en vetäis kauheen tiukkoina, kun ekat kisat tulee. mieluiten teet kisassa 3 onnistunutta nostoo hieman vajaakuntosena ku punasilla pihalle. viikkoo ennen ei kannata enää ottaa kuin korkeintaan aloitusrauta. vipalla viikolla 1-2 pvää ennen kisaa joku iisi herättely n. 70% raudoilla on jees.
firestarter: stoppi-, lattia- ja ylisyvät penkit esimerkiksi. käsipainoillakin toimii, kunhan pidät kyynärvarret koko ajan pikkusen ulospäin kallellaan. korosta kontrollia siellä alaosassa. sarjat ja toistot riippuu kaudesta, mutta avuiksi kantsii pitää ne siellä voimabodailualueella, 4-10.
ittam: toimii. on sillä lisätty pomppua, heittotehoo, lajivoimaa kamppailuihin, nopeutta punttisuorituksiin jne. punttiliikkeen kannattaa olla suht peruskamaa, mutta kontrastiliikkeen tulis olla mieluiten lajisuoritus. sarjoja voi tehdä aika paljonkin, mutta toistot punteissa kannattaa pitää siellä 3-6 paikkeilla. nopeusvoimaosalle kelpaa hyvin se perussääntö alle 10 sekkaa. tähän tarkotukseen se voi pyöriä siellä 5 sekankin nurkilla. mikä sun laji on?
- Liittynyt
- 23.9.2003
- Viestejä
- 36
Harjoittelun periodisointi
Mitkä fysiologiset perusteet vaikuttavat harjoittelun periodisointiin mesosyklin sisällä? Useinhan peridisointi menee raskaiden ja
kevyiden viikkojen suhteen tyyliin 3/1 tai 2/1. Mitkä seikat vaikuttavat lepojakson pituuteen? Miksi juuri tuo viikko on niin
käytetty? Mitkä seikat vaikuttavat puolestaan raskaan jakson pituuteen? Esim. viikko on käsittääkseni liian lyhyt jakso
perusharjoittelukaudella riippumatta kevyen jakson pituudesta. Miten ja miksi harjoitettava ominaisuus vaikuttaa rytmitykseen?
Useinhan perusharjoittelukaudella, kilpailuun valmistautuvalla sekä kilpailukaudella käytetään eri rytmitystä.
Esim. ultrajuoksijoilla ja voimanostajilla em. kausien sisältö poikkeaa kuitenkin radikaalisti toisistaan. Itse monen
(lähinnä kestävyys) lajin harrastajana lajikausia vaihdellessa harjoittelun menee joskus yli. Tällöin joudun aloittamaan kevyen
jakson suunniteltua aiemmin, jos ongelmaa ei voi hoitaa kevennyksellä kuluvan mikrosyklin sisällä.
Voisiko syklitystä tehdä mielestäsi kaavamaisesti seuraavalla tavalla:
- treenataan niin kauan että tulee tarve aloittaa kevyt jakso (a = kovan jakson pituus, esim. 12-21 päivää)
- seuraavan kevyen jakson pituus olisi tällöin b päivää
- suhde a/b olisi päätetty jo ennalta (esim. 2 tai 3)
Mitkä fysiologiset perusteet vaikuttavat harjoittelun periodisointiin mesosyklin sisällä? Useinhan peridisointi menee raskaiden ja
kevyiden viikkojen suhteen tyyliin 3/1 tai 2/1. Mitkä seikat vaikuttavat lepojakson pituuteen? Miksi juuri tuo viikko on niin
käytetty? Mitkä seikat vaikuttavat puolestaan raskaan jakson pituuteen? Esim. viikko on käsittääkseni liian lyhyt jakso
perusharjoittelukaudella riippumatta kevyen jakson pituudesta. Miten ja miksi harjoitettava ominaisuus vaikuttaa rytmitykseen?
Useinhan perusharjoittelukaudella, kilpailuun valmistautuvalla sekä kilpailukaudella käytetään eri rytmitystä.
Esim. ultrajuoksijoilla ja voimanostajilla em. kausien sisältö poikkeaa kuitenkin radikaalisti toisistaan. Itse monen
(lähinnä kestävyys) lajin harrastajana lajikausia vaihdellessa harjoittelun menee joskus yli. Tällöin joudun aloittamaan kevyen
jakson suunniteltua aiemmin, jos ongelmaa ei voi hoitaa kevennyksellä kuluvan mikrosyklin sisällä.
Voisiko syklitystä tehdä mielestäsi kaavamaisesti seuraavalla tavalla:
- treenataan niin kauan että tulee tarve aloittaa kevyt jakso (a = kovan jakson pituus, esim. 12-21 päivää)
- seuraavan kevyen jakson pituus olisi tällöin b päivää
- suhde a/b olisi päätetty jo ennalta (esim. 2 tai 3)
- Liittynyt
- 31.3.2004
- Viestejä
- 388
Tekeekö mitään vipunostoilla maaten liikkeellä mitään tai olisko muita ihan rinta liikkeitä jolla sais ihan rintaan paukkua kun tosi heikko rinta verrattuna olkapäihin ja ojentajiin? Olisko hyvä jos tekis MA penkin kulmatangolla ja PE lattiapenkkiä, jättäis joksikin aikaa pois kokonaan normi penkin?
- Liittynyt
- 29.5.2009
- Viestejä
- 10
Kontrastivoimasta jatkoa
Laji on pesäpallo. Punttiosiossa varmaankin käytetään isoja painoja (>80%)? Mitenkähän elimistö palautuu kontrastivoimatreenistä? Oli mielessä, että vois tämän tyylistä treeniä käyttää pelikaudellakin. Pystyisi ylläpitämään maksivoimatasoa ja nopeutta/suoritusterävyyttä, mutta ei tarvis niin paljon harjoituskertoja.
Laji on pesäpallo. Punttiosiossa varmaankin käytetään isoja painoja (>80%)? Mitenkähän elimistö palautuu kontrastivoimatreenistä? Oli mielessä, että vois tämän tyylistä treeniä käyttää pelikaudellakin. Pystyisi ylläpitämään maksivoimatasoa ja nopeutta/suoritusterävyyttä, mutta ei tarvis niin paljon harjoituskertoja.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 819
gtrebonius: paljon kysymyksiä...kirjan noista vois kirjottaa. en nyt kovin syväluotaavasti niihin vastaile. nimenomaisesta lepojaksosta tuskin on kyse, mutta kevennetty harjoittelu vois kuulostaa paremmalta. viikko ei ole mikään standardi, mutta monet varsinkin voimailijat suunnittelee treenejään viikkotasolla, joten aika helposti se rytmitys onnistuu samalla tavalla. se voi kuitenkin ihan hyvin olla muutamia päiviä tai parikin viikkoa. jälkimmäinen tosin on usein liian pitkä normaalin treenaamisen keskellä oleva kevennys ja on enempi kisaa lähestyvään treeniin liittyvä.
en mä voi juuri enempää sitä yksilöllisyyttä korostaa. se on klisee, mutta ehdoton sellanen. kaikkeen vaikuttaa edellisten kovien jaksojen stressi. mitä kovempaa mennään, sitä enemmän pitää kevennelläkin, jos haluaa nousujohteista treeniä kauan jatkaa. raskaan jakson pituus on sekin yksilöllistä, mutta peruskaudella voimaharjoittelussa 3-4 viikkoa on hyvä yleisohje. edelleen riippuu paljon siitä, miten paljon yksilö sietää tietynlaista yliharjoittelua. en rakentelis mitään kaavaa etukäteen varsinkaan pitkille aikaväleille, sillä yksilön tarve lepoon muuttuu koko ajan ohjelman edetessä. eli jos se perustuu fiilikseen, pitää kyllä olla hyvin sinut itsensä kanssa. vastasinkohan mä yhteenkään sun kysymykseen
firestarter: unohda noi viparit maaten. normipenkkiäkin voit tehdä, mutta käytä sitä kuten kirjotin.
ittam: pesikseen sopii ihan hyvin. ota pallo mukaan ja tee heittoja pressuun tms. punttisarjojen kontrastiksi. palautumisen näät itelläs vasta kun alotat ton homman. älä innostu liikaa alkuun vaan anna kropalle hieman aikaa sopeutuakin. käyttäsin kyllä ehdottomasti ympäri vuoden punttien tuomaa taloudellisuusetua lajivoiman ja -nopeuden kehittämiseen ja ylläpitoon.
en mä voi juuri enempää sitä yksilöllisyyttä korostaa. se on klisee, mutta ehdoton sellanen. kaikkeen vaikuttaa edellisten kovien jaksojen stressi. mitä kovempaa mennään, sitä enemmän pitää kevennelläkin, jos haluaa nousujohteista treeniä kauan jatkaa. raskaan jakson pituus on sekin yksilöllistä, mutta peruskaudella voimaharjoittelussa 3-4 viikkoa on hyvä yleisohje. edelleen riippuu paljon siitä, miten paljon yksilö sietää tietynlaista yliharjoittelua. en rakentelis mitään kaavaa etukäteen varsinkaan pitkille aikaväleille, sillä yksilön tarve lepoon muuttuu koko ajan ohjelman edetessä. eli jos se perustuu fiilikseen, pitää kyllä olla hyvin sinut itsensä kanssa. vastasinkohan mä yhteenkään sun kysymykseen
firestarter: unohda noi viparit maaten. normipenkkiäkin voit tehdä, mutta käytä sitä kuten kirjotin.
ittam: pesikseen sopii ihan hyvin. ota pallo mukaan ja tee heittoja pressuun tms. punttisarjojen kontrastiksi. palautumisen näät itelläs vasta kun alotat ton homman. älä innostu liikaa alkuun vaan anna kropalle hieman aikaa sopeutuakin. käyttäsin kyllä ehdottomasti ympäri vuoden punttien tuomaa taloudellisuusetua lajivoiman ja -nopeuden kehittämiseen ja ylläpitoon.
- Liittynyt
- 23.9.2003
- Viestejä
- 36
Harjoittelun perioidisointi
Totta, että kysymyksiä oli paljon ja ne olivat laajoja. Totta on myös yksilöiden väliset erot palautumiseen vaadittavan ajan pituudessa. Usein käytetyn Viikkojaksotuksen yhtenä perusteena taitaa olla harjoittelun yhdistäminen muuhun elämään. Harjoittelun suunnittelu ja seurantakin ovat tuolloin helpompaa. Mutta onkohan tämä kuitenkaan
optimiratkaisu?
Käytetäänkö eri lajeissa erilaisia rytmityksiä esim. perusharjoittelukausina? Esim. itselläni 3-4 viikkon volyymipainotteinen voimaharjoittelujakso onnistuu hyvin, mutta kestävyysharjoittelussa jo kolme viikkoa tuntuu varsin pitkältä ajalta. Onko sinulla mitään nyrkkisääntöä liittyen kevennetyn harjoittelujakson harjoittelun volyymiin ja intensiteettiin? Olisko sinulla jotain hyvää lähdeviitettä liittyen harjoitelun periodisointiin ja palautusmisjaksojen pituuteen?
Totta, että kysymyksiä oli paljon ja ne olivat laajoja. Totta on myös yksilöiden väliset erot palautumiseen vaadittavan ajan pituudessa. Usein käytetyn Viikkojaksotuksen yhtenä perusteena taitaa olla harjoittelun yhdistäminen muuhun elämään. Harjoittelun suunnittelu ja seurantakin ovat tuolloin helpompaa. Mutta onkohan tämä kuitenkaan
optimiratkaisu?
Käytetäänkö eri lajeissa erilaisia rytmityksiä esim. perusharjoittelukausina? Esim. itselläni 3-4 viikkon volyymipainotteinen voimaharjoittelujakso onnistuu hyvin, mutta kestävyysharjoittelussa jo kolme viikkoa tuntuu varsin pitkältä ajalta. Onko sinulla mitään nyrkkisääntöä liittyen kevennetyn harjoittelujakson harjoittelun volyymiin ja intensiteettiin? Olisko sinulla jotain hyvää lähdeviitettä liittyen harjoitelun periodisointiin ja palautusmisjaksojen pituuteen?
- Liittynyt
- 20.6.2002
- Viestejä
- 2 688
- Ikä
- 49
Olkapäät tahtoo kiukutella, oon vaihdellut liikkeitä aika paljon mutta hankalaa tuntus olevan. Jossain penkissä pitää toodella kauan lämmitellä että kärsii penkata. Noh lämmitelläänkö sitten, vai olisko fiksumpaa tehdä hangbaria tai muuta vaihteeksi ja eristää rinta, keventää vielä lisää prosentuaalisesti? Teen ykkösen aika lähelle todellsita ykköstä (90%) noin kerran kahdessa viikossa kierron viimeinsellä kuulla.
Voimatasot on noussut n. 60kg 6kk, tällä välillä olen pitänyt lepoja, 1vko, 2vkoa, 1vko ja nyt on menossa kevennetty tein 3x6x40kg penkkiä eilen.
ma: mave
ti: penkki
ke lepo
to box kyykky
pe dippi ojentajille, hauikset
toinen viikko:
ma: SJMV
ti: vinop käsip / tasap käsip
ke: lepo
to: kyykky
pe: kapea penkki minikumeilla
avut tottakai on mukana mutta en niitä luetellut, niihin jätän varaa runsaasti. Muut ei vihottele mutta ikäänkuin niska /olkapääseutu kärsii.
Voimatasot on noussut n. 60kg 6kk, tällä välillä olen pitänyt lepoja, 1vko, 2vkoa, 1vko ja nyt on menossa kevennetty tein 3x6x40kg penkkiä eilen.
ma: mave
ti: penkki
ke lepo
to box kyykky
pe dippi ojentajille, hauikset
toinen viikko:
ma: SJMV
ti: vinop käsip / tasap käsip
ke: lepo
to: kyykky
pe: kapea penkki minikumeilla
avut tottakai on mukana mutta en niitä luetellut, niihin jätän varaa runsaasti. Muut ei vihottele mutta ikäänkuin niska /olkapääseutu kärsii.
jto
AMMATTILAINEN
- Liittynyt
- 19.4.2002
- Viestejä
- 18 819
gtrebonius: kyllähän niihin määriin ihan se oma genetiikkakin sormensa pukkaa. jotkut vaan sietää enemmän treeniä. erot voi olla todella huomattavia. vaikka en ihan älyttömästi oo kestävyyslajien treenaamisiin sotkeutunut, on peruskausilla rytminä ollut hieman tyypistä ja lajista riippuen 3-6:1. aikalailla vaihtelua siis, mutta noin se vaan menee. sen takia lehdistä ja netistä valmiiden ohjelmien ottaminen omaan käyttöön on aina yleinen ohje, ei yksilöllinen. ellei ite pysty sumplimaan sitä touhua kasaan, hommataan valmentaja. lähteitä ei nyt oo tähän hätään, mutta periodisoinnista on kyllä aikalailla tekstiä olemassa. bompallakin on aikakin yks järkäle. mut se on sitä tekstiä se jam soveltaminen on se avainsana kaikkeen menestyksekkääseen treenaamiseen.
hookoo: toi dippikin voi aiheuttaa ongelmia olkapäissä. kevyt on todella kevyt kyllä, vaikken nyt sun normaalirautoja tiedäkään. avut voi tehdä ihan lujaakin, ei ne muuten auta. oteleveyden vaihtaminenkin voi helpottaa kipuja. vaikee sanoa, kun ei tiedä missä se oire on.
hookoo: toi dippikin voi aiheuttaa ongelmia olkapäissä. kevyt on todella kevyt kyllä, vaikken nyt sun normaalirautoja tiedäkään. avut voi tehdä ihan lujaakin, ei ne muuten auta. oteleveyden vaihtaminenkin voi helpottaa kipuja. vaikee sanoa, kun ei tiedä missä se oire on.
- Liittynyt
- 20.6.2002
- Viestejä
- 2 688
- Ikä
- 49
Voi olla että oteleveyden vaihto olis hyvä ottaa mukaan kuvioihin. oon kyllä vähän vaihdellut mutta en välttämättä tarpeeksi, kapea vs se merkkien kohdilla. Max on n. 145-150 3x6x40kg on mielestäni kevyt, onko se jo liian kevyt, varmaan.. mutta toipuispa kunnolla. Dippi on kyl olkapäiden murhaaja, mutta oireet tuli jo ennen sitä.
Katon mitä ens viikko sanoo, kivut lähtee aina lääkkeillä pois. On vetreä kuin mikä ja teloo ittensä entistä pahemmin ;)
