Kuoleman pelko

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bisley
  • Aloitettu Aloitettu
En nyt tartu yksittäisiin pointteihin, koska niistä väittely ei johda mihinkään. Todennäköisesti pysytte uskossanne ja minä omassani. Hyväksyn sen, että te uskotte ja ajattele joistakin asioista erilailla kuin minä. Ateismi on samalla tavoin uskonto kuin kristinusko, se perustuu uskomukseen, ettei ole mitään suurempaa voimaa. Kukaan ei voi tieteellisesti todistaa sitä, ettei Jumalaa ole olemassa tai ettei kuoleman jälkeen ole elämää. Moni tässäkin threadissä on myöntänyt, että jonkinlaisen Jumalan on oltava olemassa, vaikkei uskokaan elämän jatkuvan kuoleman jälkeen.

Minä en pelkää kuolemaa elämän loppuna, se riittää minulle. Jotkut teistä pelkäävät, toiset eivät. Kuolemanpelko on monelle niin arka aihe, että on vaikea myöntää pelkäävänsä. Toiset ovat tarpeeksi rohkeita myöntääkseen pelkonsa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itseäni ahdistaa suuresti nukkua mahallani. Jopa niin suuresti, että pelkään pysäyttäväni sydämen omalla painollani. Helvetin ärsyttävää kun tuntee sydämenlyönnit rinnassa; aina pakko kääntyä kyljelleen tai selälleen
 
Kuten jo aikaisemmin sanoit, niin elämän merkitys on siinä tapauksessa elää siten, että yrittää olla tekemättä syntiä, ei saa vaikkapa rikkoa 10 käskyä vastaan tai joutuu helvettiin.
Itse uskon, ettei ihminen voi omilla teoillaan pelastua, sillä kaikki ovat syntisiä ja pahoja ainakin jossain määrin. Vain Jeesus pelastaa, ja uskova pelastuu.

edit: tuplapostaus vahingossa. Tähän pointtiin oli kuitenkin pakko tarttua.
 
Itse uskon, ettei ihminen voi omilla teoillaan pelastua, sillä kaikki ovat syntisiä ja pahoja ainakin jossain määrin. Vain Jeesus pelastaa, ja uskova pelastuu.

edit: tuplapostaus vahingossa.

Se ei ole mennyt kaaliin, että Jeesus pelastaa ainoastaan kristinuskossa olevat. Mitä jos synnyt kulttuurin, tai maahan jossa ei ole kristinuskoa? Tämähän tarkoittaa raamatun mukaan sitä, että esim. lähes jokainen Aasian maassa asuva joutuu automaattisesti helvettiin/kadotukseen tms. vaikka eläisikin kaikin puolin hyvän elämän auttaen muita jne.

Ja kaaliin ei mahdu sekään, että kristinuskon nimissä on tapettu enemmän ihmisiä mitä voi käsittääkään. Miten kristinusko voi olla se ainoa oikea uskonto. Vastaus: olemme syntyneet kulttuuriin jossa on uskontona ollut kristinusko. Koulussa uskonnontunneilla meille on opetettu kristinuskoa.

Ja miksi Jumala jaksaisi "leikitellä" ihmisillä? Miksi pitää uskoa Jeesukseen pitäytyäkseen ojennuksessa? Meille on kehittynyt omatunto, joka pitänee ihmiset ruodussa.

En sano, etteikö ns. "jumalaa" olisi olemassa. Pointti on vain se, että kirjat kirjoittaa ihminen. Monet sanovat, että Jeesus tuli mun luo jne. Eli Jeesus tulee, kun tarpeeksi uskoo. Ok.

Uskon asia on sama kuin miettiä, että rakastaako esim. mun vaimo mua tms. Sitä uskoo sitä paremmin, mitä enemmän toinen sitä sanoillaan ja kirjoituksillaan sanoo. Rakkaus on subjektiivista siinä missä uskontokin. Pikku hiljaa alkaa uskomaan vaikka mihin, kunhan osaa olla mahdollisimman vakuuttava paatoksessaan. Tuskin teistä uskovaisista kukaan uskoisi Jeesukseen jos ettette hänestä koskaan olisi kuullut? Kulttuuri siis vaikuttaa todella paljon. Jos taas olisit syntynyt maahan jossa on budhismia tms., niin se olisi uskontosi. Näin se menee. Ei ole yhtä ainoata uskontoa. Eri alueilla ja kulttuureilla on omansa. Heittäytyminen Jeesukselle tms. on hyvä keino tuudittautua ajatukseen, että ei tässä ole mtn. hätää kunhan uskoo.
 
Ateismi on samalla tavoin uskonto kuin kristinusko, se perustuu uskomukseen, ettei ole mitään suurempaa voimaa.

:anssi: Kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin tulee huutelemaan. Ateisimia ei voi missään tapauksessa kutsua uskonnoksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto sanoi:
Uskonnolla tarkoitetaan uskoa (ihmisen käsitystä jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista) sekä siihen liittyvää pyhyyden kokemusta yleismaailmallisena ilmiönä, joka usein on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi sanoi:
Ateismi (kreik. ἄθεος, atheos) eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa[1]. Ateismin vastakohta on teismi eli jumalausko[2].
 
Itseäni ahdistaa suuresti nukkua mahallani. Jopa niin suuresti, että pelkään pysäyttäväni sydämen omalla painollani. Helvetin ärsyttävää kun tuntee sydämenlyönnit rinnassa; aina pakko kääntyä kyljelleen tai selälleen

:offtopic: Mä olen kuullut ettei vasemalla kyljellä sais nukkua, kun sydän joutuu silloin liian kovaan rasitukseen...:D Hyvin toi on vielä ainakin toiminut. :offtopic:

Kuolemaa sinällään en pelkää, muuten kuin siksi että silloin pieni tyttäreni menettäisi isänsä. Muutenkaan en asiaa kovin usein mieti ja uskon jollain tapaa että kaikilla on ennalta määrätty milloin täältä lähdetään...
 
Se ei ole mennyt kaaliin, että Jeesus pelastaa ainoastaan kristinuskossa olevat. Mitä jos synnyt kulttuurin, tai maahan jossa ei ole kristinuskoa? Tämähän tarkoittaa raamatun mukaan sitä, että esim. lähes jokainen Aasian maassa asuva joutuu automaattisesti helvettiin/kadotukseen tms. vaikka eläisikin kaikin puolin hyvän elämän auttaen muita jne.
Yksi selitys on Raamatun viittaus siihen, miten Jeesus saarnaa Tuonelassa "vankeudessa oleville hengille" Vapahtajasta. Eli hän kertoo ristinkuolemastaan ja sovitustyöstään niille, jotka ovat kuolleet ennen kuin ovat saaneet kuulla hänestä.

Sitä, mitä esim koko ikänsä buddhalaisluostarissa eläneelle munkille joka ei ole koskaan kuullut Jeesuksesta tapahtuu kuoleman jälkeen, ei ihminen voi tarkkaan tietää eikä hänen tarvitsekaan. Jotkut sanovat, että tällaisissa tilanteissa ihmisen hyvillä teoilla on oma merkityksensä. Evankeliumissa Matteuksen mukaan, luvussa 25, sanotaan:

34 Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. 35 Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. 36 Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'

37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? 38 Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? 39 Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' 40 Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'

Ja kaaliin ei mahdu sekään, että kristinuskon nimissä on tapettu enemmän ihmisiä mitä voi käsittääkään. Miten kristinusko voi olla se ainoa oikea uskonto. Vastaus: olemme syntyneet kulttuuriin jossa on uskontona ollut kristinusko. Koulussa uskonnontunneilla meille on opetettu kristinuskoa.
Jo teidän vastaanvänkäämisenne osoittaa, ettei länsimainen kulttuuri todellakaan ole niin kristillinen kuin annatte ymmärtää. Kristinusko on historian saatossa vaikuttanut suuresti länsimaiseen elämäntapaan, mutta itse uskovia nykymaailmassa syrjitään ja väheksytään ja he ovat vain pieni vähemmistö.

"Kristinuskon nimissä" on tapettu todella paljon ihmisiä. Ristiretkeläiset teurastivat Jerusalemissa asuvat muslimit ja juutalaiset valloitettuaan kaupungin 1099. Mutta eri asia on, oliko tämä Jumalan tahdon mukaista. Oliko se todella kristinuskon toteuttamista omassa elämässä vai omien eläimellisten himojen valtaanpäästämistä?

:anssi: Kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin tulee huutelemaan. Ateisimia ei voi missään tapauksessa kutsua uskonnoksi.
Kannattaa tosiaan ottaa asioista selvää. Tämä on määrittelykysymys eikä Wikipedia välttämättä tarjoa sitä ainoaa oikeaa määritelmää:
Esim. Yhdysvalloissa tuomioistuimet ovat luokitelleet ateismin uskonnoksi: vuonna 1961 tuli ennakkotapaus, jonka mukaan sekulaari humanismi on uskonto. Viime vuonna (2005) eräässä Yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa tultiin puolestaan tulokseen, että ateismi on uskonto. Erilaiset ateistiset suuntaukset voidaankin myös luokitella "uskonnollisiksi näkemyksiksi", jos käytetty "uskonto"-käsitteen määritelmä sen mahdollistaa, ja niin halutaan tehdä.
Lähde: http://id-idea.blogspot.com/2006/08/uskonto.html


Kuten jo sanoin, tällainen väittely on todennäköisesti hyödytöntä. Minä en muuta omaa kantaani ettekä luultavasti tekään omaanne.
 
Yksi selitys on Raamatun viittaus siihen, miten Jeesus saarnaa Tuonelassa "vankeudessa oleville hengille" Vapahtajasta. Eli hän kertoo ristinkuolemastaan ja sovitustyöstään niille, jotka ovat kuolleet ennen kuin ovat saaneet kuulla hänestä.

Sitä, mitä esim koko ikänsä buddhalaisluostarissa eläneelle munkille joka ei ole koskaan kuullut Jeesuksesta tapahtuu, ei voi ihminen tarkkaan tietää. Jotkut sanovat, että tällaisissa tilanteissa ihmisen hyvillä teoilla on oma merkityksensä. Evankeliumissa Matteuksen mukaan, luvussa 25, sanotaan:



Jo teidän vastaanvänkäämisenne osoittaa, ettei länsimainen kulttuuri todellakaan ole niin kristillinen kuin annatte ymmärtää. Kristinusko on historian saatossa vaikuttanut suuresti länsimaiseen elämäntapaan, mutta itse uskovia nykymaailmassa syrjitään ja väheksytään ja he ovat vain pieni vähemmistö.

Määrittelykysymys:
Lähde: http://id-idea.blogspot.com/2006/08/uskonto.html


Kuten jo sanoin, tällainen väittely on todennäköisesti hyödytöntä. Minä en muuta omaa kantaani ettekä luultavasti tekään omaanne.

Uskonnoissa ja ateismissa on se ero ja ristiriita, että uskontoja on tuhansia, ja ne kaikki talloo toistensa päälle ja yrittää kumota ja olla oikeassa yksin. Ateismi on vain yksi aate, jolla on pohjana tiede, eli tutkittu tieto:) Uskonnoissa on kyse uskomisesta, ja musta tuntuu ajattelusta, ei mitään faktaa pohjilla. Lisäksi kun niitä on juurikin niin monia, niin se jo vähentää niiden merkitystä selittää tämä olemassaolo ja maailmankatsomus. Itse huomasin jo ala-asteella kyseenalaistaa arabikansan jutut, ja sen miten ne muka liittyy suomalaisuuteen ja suomalaisten elämäntapoihin. Jos olisi joku jumala, olisi se joka kansalle erikseen selkeästi ilmoittanut olemassaolonsa, eikä pelkästään valinnut lähi-idän hemmoja, eikä puhunut pensaana, ja toivoen epätietoisesti, että uskookohan joku muhun vielä 2000 vuoden päästä.

:)
 

Selvennystä?:)

Edit: Tutkittu ja todistettu tieto on ateismin takana. Esimerkiksi maailmankaikkeuden synty, evoluutio jne. Nykyään on myös ajateltu, että on aina ollut kaikkeus, ettei esimerkiksi sen kummempaa luomista ole tarvittu, koska aina on ollut se tila. Tätä ei pysty ihmisaivot käsittelemään, mutta eipä periaatteessa tarvitsisikaan :) Olemma tässä ja nyt.
 
En pelkää kuolemaa. En tietenkään halua kuolla, mutta kuolema on yhtä luonnollinen osa elämää kuin syntyminenkin. Ihminen elää sen minkä elää, turha tollasia on pohtia. Jos tälläsiä pohtii liikaa tulee vaan kauhean paska olo. Eläkää älkääkä miettikö liikoja :D
 
Kiitos antibodari näkemyksestäsi.. Sulla on asiallinen tapa esittää näkökantas, arvostan sitä.

En ole vielä tavannut tiedemiestä, joka olisi sanonut, ettei Jumalaa tai kuolemanjälkeistä elämää ole. Mitä tulee evoluutioon ja maailmankaikkeuden syntyyn, niille on oma threadinsä Pakkiksella, joka on paisunut dinosaurusmaisiin mittoihin. Sitä lukemalla tuskin tulee hullua hurskaammaksi :)
 
En ole vielä tavannut tiedemiestä, joka olisi sanonut, ettei Jumalaa tai kuolemanjälkeistä elämää ole.

Sinänsä outoa, että koska todisteita ei asian puolesta ei ole, ei tiedemies muka uskaltaisi sanoa että "meillä ei ole mitään todisteita asiasta, joten tämänhetkisen tiedon mukaan se ei ole mahdollista". Itse kuvittelen että näin sanoisi jokainen oikea tiedemies.
Kun kerta ei Jumalasta ole todisteita, uskovat nämä kyseiset tiedemiehet sitten myöskin menninkäisiin sekä lohikäärmeisiin, mutta jos näin sanoo julkisesti, tuskin kyseistä tiedemiestä enää otettaisiin todesta. En näe Jumalan sekä menninkäisten välillä mitään eroa. Jos väittää uskovansa Jumalaan ja pitää itseään tiedemiehenä, menettää hän mielestäni tiedemiehen statuksen. Ja kyllä, historia tuntee monia tiedemiehiä jotka ovat uskoneet Jumalaan ja silti luoneet merkittäviä teorioita, mutta he eivät silloin ole olleet rehellisiä tieteen tarkoitukselle.
 
En pelkää. Eletään se aika täällä mitä eletään ja annetaan sitten tilaa uusille.
 
mutta itse uskovia nykymaailmassa syrjitään ja väheksytään ja he ovat vain pieni vähemmistö.

Mitä ? Suurinosa ihmistiä uskoo jonkinlaiseen Jumalaan, ja esim. USA:ssa ateisteja syrjitään ja pahasti, poliittisesta urasta on ateistin aika turha haaveilla, "Boy scoutteihin" ei voi liittyä, joissain osavaltioissa ei voi todistaa oikeudessa, jopa entinen presidentti, George H. W. Bush sanoi, ettei ateistit ole edes kansalaisia, ajattele minkälainen helvettii tuosta olisi noussut jos olisi sanonut ateistin sijasta esim. "Juutalaistet", "Tummaihoiset" jne. Ateistit ovat vähemmistö, ja tulevat myös olemaan vielä pitkän aikaa (tai aina).

jotkut sanovat, että tällaisissa tilanteissa ihmisen hyvillä teoilla on oma merkityksensä.

Eikö sillä pitäisi olla aina merkitystä ? En älyä miksi hyvä ateisti on huonompi, kuin huono uskovainen. Aika outo käsitys oikeudesta Jumalalla.

"Kristinuskon nimissä" on tapettu todella paljon ihmisiä. Ristiretkeläiset teurastivat Jerusalemissa asuvat muslimit ja juutalaiset valloitettuaan kaupungin 1099. Mutta eri asia on, oliko tämä Jumalan tahdon mukaista

Eikös raamatun mukaan Jumala käskenyt näin tekemään ? Tai ainakin jonkun kylän käski tuhota, en tarkalleen muista. Sanotaan "älä tapa" ja "tapa", aika ristiriitaista.

En ole vielä tavannut tiedemiestä, joka olisi todistanut, ettei Jumalaa tai kuolemanjälkeistä elämää ole.

Koska sitä ei voi todistaa. Ei kukaan voi todistaa etteikö lentävä spagettihirviö, Thor, Zeus jne. ei olisi olemassa. Sitä paitsi väitteen tekijällä pitäisi olla todisteet, eli uskovaisten pitäisi todistaa että Jumala on olemassa, ei toisinpäin.
 
Kyllä kaikki sitä sitten pelkää,kun elämä omasta kuolevaisuudesta muistuttaa.

Kädet sitten vain ristiin ja rukoilemaan.
 
Vaikeampi juttu, en sinällään pelkää kuolemaa, koska se tulee kuitenkin jokaiselle. Ahdistus iskee kyllä, jos ajattelee sitä, että kuollessa kaikki päättyisi ja sitten vaan olisi ikuisesti kuollut. Joskus 5-vuotiaana pohdin asiaa ja ajatusta ikuisuudesta miettiessä tulikin jonkin sortin paniikkikohtauksia tossa iässä. Toisaalta, jos on joku jumala olemassa niin kyllähän tuo ikuinen elämäkin tuntuu ahdistavalta. Välillä sitä ihmettelee, että miksi elämässä pitäs kauheesti panostaa, kun tässä kuitenkin jokainen käy kohti varmaa kuolemaa.

Viimeaikoina on just vaivannut ajatus, että tässä sitä nuorena suunnitellaan kaikenlaista ja on elinvoimainen olo ym., mutta kuitenkin vanhuus iskee ja kaikki kuolevat.

Vielä rupesin pohtimaan sitä, että ei voi tietää onko olemassa joku jumala vaiko ei, mutta silti voi ihmetellä, että miksi on olemassa ylipäätänsä yhtään mitään?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom