Tässä olis varmaan syytä erotella aksentti ja väärin puhuminen toisistaan. Aksentissa ei nyt varmaan olekaan mitään pahaa, mutta jos kielenpuhuminen on semmosta rallisönkötystä, niin antaahan se ehkä tietynlaisen kuvan puhujasta.
Tämä. Mä oon viimeiset kaksi työpaikkaani tehnyt töitä rakennusalalla rakennusinsinöörien ja arkkitehtien kanssa ja vielä toistaiseksi ei ole matematiikkaa tarvittu. :D
No melkoinen lahjakkuus jos jo heti lukion jälkeen pystyy sanomaan voiko jonkun yliopistotason kurssin sisällön opetella hetkessä työelämässä. Olisiko heittää jotain esimerkkejä tällaisista kursseista? Eipä tule ainakaan tekniseltä puolelta mieleen kovinkaan montaa kurssia, joiden sisällön voisi opetella tarpeen tullen hetkessä. Eri asia tietty jos meinaa jotain kevyttä humanistihuttua, jonka omaksuminen luonnistunee helpommin.
"hallintotieteiden kandidaatin (HTK) ja hallintotieteiden maisterin (HTM) tutkintoihin johtava yhteiskuntatieteellisen alan erikoisjuristikoulutus" on ehkä kuitenkin eri asia kuin se että HTM-tutkintoa kutsuttaisiin yleisesti erikoisjuristin tutkinnoksi (eikä kutsuta tuolla sivuilla?). HTM:n voi lukea täysin eri painotuksilla, joihin ei valinnoista riippuen liity välttämättä ollenkaan oikeustieteellisiä opintoja. Toisaalta OTM:ssä voi painottaa valinnaisissa ja syventävissä eri oikeuden aloja. Luin tuon Itä-Suomen opinto-ohjelmaa, ja yhtä lailla siellä on pakollisia yleisiä opintoja ja sivuaineita, vaikka erikseen pääaine valitaankin (pääaineeksi valittu oikeudenala ei muodosta edes puolia opinnoista). Kyllähän kauppakorkeassakin voi lukea vaikka yritysjuridiikkaa, enkä tiedä olisiko mielekästä kutsua KTM-tutkintoa kutsuttavan kauppatieteellisen alan erikoisjuristitutkinnoksi, yhtään sen enempää kuin oikiksessa julkisoikeuteen painottuneilla opinnoilla ei valmistuta oikeustieteellisen alan erikoishallintotieteilijäksi. Poikkitieteellisyys on toki aina pop.
Mä olen tästä kyllä samaa mieltä. Mielestäni suomalainen aksentti on melko selkeä ja helposti ymmärrettävä muillekin kuin suomalaisille, jos nyt puhujan kielitaito on muuten kohtalainen. Omien kokemusten mukaan myöskin intialaiset ja kiinalaiset ovat pahimmasta päästä, tosin kiinalaisilla usein syynä on heikko kielitaito ylipäätään, ei vain vaikeaselkoinen aksentti. Ranskalaisetkin puhuvat usein epäselvästi, mutta sitä aksenttia on tässä nyt tottunut kuulemaan sen verran ettei se enää niin häiritse.
Kiitos kuulunee netin hienoille kielenopetusvideoille:
Itsellä ollut viimeiset kolme vuotta työkielenä englanti, ja päässyt tekeen töitä monen eri kansallisuuden kanssa. Sellaisia ihmisiä, joiden äidinkielenä ei ole englanti on helpointa ymmärtää. Seuraavaksi helpoimpia lienee jenkki ja brittienglanti. Aussienglanti on kaikista hankalinta ymmärtää, kun niillä on yllättävän paljon omia sanoja, sananlaskuja ja sellaisia helvetin nopeita heittoja omalla aksentillaan.Oon huomannut tän. Jollekin Korealaiselle kun yrität hienolla oxfordin englannilla selittää jotain (pahimmassa tapauksessa hienoja kielikuvia ja väännöksiä viljellen) niin se on ihan ihmeissään, mutta kun päräytät kunnon rallienglannilla ärrät pöristen niin heti syttyy lamppu.
Että se siitä kielitaidon hyödyllisyydestä.
Meikäläisten kansallisella itsetunnolla nyt on kutakuinkin aina tapana ruoskia itseämme, kun päästään siihen legendaariseen mitähän ne meistä ajattelee -vaiheeseen.
