Koulutuksen suhde palkkaan ja työn mielekkyyteen

[oddis]

Näinhän sitä luulisi, mutta kun ei ole. Toki jos nyt koulutus ja työelämässä pärjääminen on sama kuin valkokaulushommat, niin siinä tapauksessa ehkä.

En mä tiiä missä te elätte, jos ette ole tavanneet kolmekymppisiä kielitaidottomia ihmisiä, jotka kuintekin pärjää ihan ok elämässään. Siellä niitä on ihan insinööristä luokkahitsariin. Ja kyllä nämä hitsaritkin tuntuu tekevän koulutusta vastaavia mielekkäitä töitä.

me koko ajan tunnutaan lähtevän olettamuksesta, että koulutus ja pärjääminen on vähintään sitä korkeakoulua ja toimistohommia. Mä en kyllä ole ollenkaan samaa mieltä.

Oma parempi puolisko ei montaa sanaa vieraita kieliä puhu, vaikka jonkin verran ymmärtääkin. Sanaakaa ei ole työssään tarvinnut, eikä kyllä oikein osaisikaann. Elämässä menee kuitenkin ihan hyvin. Hyvä työpaikka ja parempi palkka kun mulla ;) Sanotaanko, että palkansaajien ylädesiilissä helposti... Ja ikää alle 40.

Itse käytän työkielenä käytännössä ainoastaan englantia. Kiinasta olisi kyllä välillä hyötyä. Muutama duunikaveri on Kiinaa opetellut ja sitä on kuulemma yllättävän helppoa oppia puhumaan.

 

[Jimmy Kimmel]

Jossakin hommissa vaaditaan jotain tiettyä osaamista. Joskus se voi olla kieli

Tuli hyvä duunipaikka vapaaksi ja hain sitä. Ihan täällä kotoisassa Suomessamme, mutta ruottinkielisellä rannikolla... Oon kirjoittanut ruotsin ja käynyt AMK:ssa pakolliset ruotsin kurssit lävitse arvosanalla 3. Osaanko mä ruotsia? No en todellakaan. :D

Ottivat mut kuitenkin haastatteluun kielivammaisuudestani huolimatta, koska kaikilta muilta edellytyksiltä olin kuin luotu kyseiseen hommaan. Duuni jäi saamatta. V*tuttaako mua se, että en osaa ruotsia? Ei. Sen sijaan mua v*tuttaa se, että tää on keinotekoisesti kaksikielinen maa.

 

[vilho_kanuuna]

Ihan ok ei vain ole mielestäni tavoittelemisen arvoinen juttu. Kyllähän melkein kaikki johonkin työllistyvät. Itse en kauluksien väristä paljon välitä. Monenlaisia töitä olen tehnyt ja voisin tehdä vieläkin. Enemmän riippuu siitä, että joutuuko työtään tekemään Suomessa vai pääseekö ulkomaille.

Makuasioita. Nuorempana olisin voinut mielelläni ulkomaille lähteä hommiin, mutta nykyisessä elämäntilanteessa melkoista palkkaa pitäisi saada että ulkomaille suostuisin lähtemään. Tai voi olla että en lähtisi millään hinnalla. Perheen hyppyyttäminen maasta toiseen tai mahdollisesti jopa kuukausien erossa olo lapsista on jotain sellaista mille ei voi hintaa laskea.

Näkökulmiahan nämä on. Joillekin hyvä työ tarkoittaa mahdollisuutta antaa työlle mahdollisimman paljon ja joillekin taas sitä että voi antaa läheisilleen mahdollisimman paljon (enkä nyt tarkoita pelkästään rahaa).

 

[vilho_kanuuna]

Tuli hyvä duunipaikka vapaaksi ja hain sitä. Ihan täällä kotoisassa Suomessamme, mutta ruottinkielisellä rannikolla... Oon kirjoittanut ruotsin ja käynyt AMK:ssa pakolliset ruotsin kurssit lävitse arvosanalla 3. Osaanko mä ruotsia? No en todellakaan. :D

Ottivat mut kuitenkin haastatteluun kielivammaisuudestani huolimatta, koska kaikilta muilta edellytyksiltä olin kuin luotu kyseiseen hommaan. Duuni jäi saamatta. V*tuttaako mua se, että en osaa ruotsia? Ei. Sen sijaan mua v*tuttaa se, että tää on keinotekoisesti kaksikielinen maa.

Tätä se on kuule täällä rannikolla koko ajan. Periaatteessa tossa ei ole kysymys niinkään kaksikielisyydestä vaan RKP:n politiikasta. Siihen hommaan otettiin todennäköisesti joku ruotsinkielinen joka ei osaa suomea, eikä kyllä mitään muutakaan.

 

[Jami2003]

Ihan ok ei vain ole mielestäni tavoittelemisen arvoinen juttu. Kyllähän melkein kaikki johonkin työllistyvät. Itse en kauluksien väristä paljon välitä. Monenlaisia töitä olen tehnyt ja voisin tehdä vieläkin. Enemmän riippuu siitä, että joutuuko työtään tekemään Suomessa vai pääseekö ulkomaille.

Eikä se kai ole edes mistään ulkomaille lähdöstä kiinni. En tiedä miten muualla mutta kyllä meillä on ainakin täysin mahdoton hoitaa edes toimistotason töitä ellei englanti taitu. Kaikki toimittajat ja asiakkaat on ympäri maailmaa ja tuotantoakin on parissa eri maassa. Jos katsotaan konsernin äidinkieliä niin suomea puhuvat ovat vähemmistössä.

 

[Jyrki1975]

Matematiikka-keskusteluun; Oon itse AMK-insinööri ja en ole kyllä nykyisessä työssäni matematiikkaa juurikaan tarvinnut. Ja tarkoitan nyt matematiikalla muutakin kuin yhteen- ja vähennyslaskua. Tietoliikenneinsinööri ja koulutusta vastaavissa hommissa. Ja kyllähän sitä matematiikkaa opetaan myös AMK:ssa ihan tarpeeksi. Enempi olisikin jo syvempää matematiikkaa, eikä sellaisella yliopistotason avaruusmatematiikalla mitään tee. Hukkaan menisi koko koulutus, kun tuolta harvemmin mitään matemaatikkoja tulee. Yliopistot on tätä varten.

Mulla ja vaimolla on täysin erilaiset taustat koulutuksen osalta. Itse siis inssi ja oman alan hommissa, vieläpä kohtuu hyvällä palkalla mielekkäissä töissä. Vaimo taas jätti koulut peruskoulun jälkeen, tai no, on opiskellut muutamaakin eri alaa, mutta opinnot jääneet kesken. Työelämässä kuitenkin hyvin pärjännyt ja edennyt urallaan hyvin. Hyvämaineisia ja isoja työnantajia ollut matkan varrella. Vaimo on saanut työpaikkaa ja hieman toimenkuvaa muuttamalla myös palkkansa nostettua melkein meikäläisen tasolla. Taloushallinnon hommissa ollut pitkään erilaisissa tehtävissä. Myöskin mieleistä hommaa hänelle.

Että voi sitä eri teitä saavuttaa suht hyvä palkkaisen mielekkään työn. Siinä vaiheessa, kun olet päässyt työelämään kiinni, ei seuraavaa työnantajaa enää kiinnosta sun koulutus, vaan ansiot ja tehtävät edellisten työantajien leivissä.

 

[naksu]

Kielikeskusteluun liittyen, niin mika on teidan mielestanne hyva englannin kielen taito? Puhun itse englantia sen verran hyvin, etta useimmat amerikkalaiset eivat tunnista ulkomaalaiseksi, vaan luulevat, etta olen vain jostain muualta pain maata. Itsellani on paljon koulutettuja suomalaisia kavereita, jotka kayttavat englantia paljonkin kirjallisessa muodossa. Kun tulevat tanne kylailemaan, niin olen huomannut, etta heti kun porukassa on mukana yksikin amerikkalainen tuttavani ja keskustelun kieli vaihtuu englanniksi, niin suomalaisten tuttujen ulosannin nopeus tippuu viidennekseen ja ulosanti on todella hidasta eivatka osaa usein edes sanoa mita halusivat. Tama siis, jos on kerrottava jotain vahankaan monimutkaisempaa vaikka suomalaisista tavoista, kulttuurista jne. Voi tietty olla, etta jonkun oman firman tuotteen esittelyn osaa suht sujuvasti englanniksi tehda tai neuvoa Helsingissa turistille tieta, mutta olen kuullut aivan luokattomia esityksia taalla pain. Aika hiljattain Metson joku korkeampi tyyppi piti esitelman, joka oli kielen takia aivan kamalaa kuultavaa. Usein olen huomannut, etta suomalaisten ainoa tuntema adjektiivi on "good" ja esitys kuulostaa suoraan sanottuna idioottimaiselta, jos ei osaa vahankaan monipuolisemmin kehua.

Tama ihan siksi kommenttina tahan keskusteluun, etta kuulen usein kuinka ihmiset sanovat, etta "Suomessa kaikki osaavat englantia". Olen todennut taman olevan silkkaa paskaa ja se taso, jolla CV:hen laitetaan "kiitettava englannin kielen taito" on erittain matala. Olisi mielenkiintoista nahda miten solmuun suomalainen keskimaarin menisi, jos tyohaastattelussa englantia kiitettavasti osaavalle tuotaisiin natiivipuhuja haastatteluun, jonka kanssa alettaisiin kayda lapi vaikka lapsuuden harrastuksia ja tahan liittyen vaikka urheilulajien tekniikkaa tai saantoja. Tamahan on usein taalla rapakon takana strategiana monissa paikoissa. Jos vaittaa, etta osaa tietty kielta sujuvasti CV:ssa, niin haastatteluun revitaan joku tata kielta sujuvasti puhuva tarkastamaan homman.

Mita tahan matematiikan osaamiseen tulee, niin huomasin itse taman hyodyllisyyden ihan hiljattain kun avustin muutamaa biologia tutkimuksessaan. En siis tieda biologiasta mitaan, mutta juttelemalla heidan kanssa 30 min ja taman jalkeen avaamalla aiheesta muutaman isomman kirjan ja kaivamalla sielta ne tarvittavat yhtalot, niin avautui aihe ihan riittavasti. Tama siita syysta, etta jos tietaa aiheen punaisen langan, niin voi yhtaloita katsomalla suoraan paatella lopun tarpeellisen. Jos ei osaa nahda yhtaloiden "lapi" mita ne kuvaavat, niin olisi vastaavan opettelu kestanyt paljon pidempaan. Kun tassa tietoliikenteesta oli puhe, niin tietoliikenteenkin kanssa olen joutunut muutaman kerran tekemisiin ja esim. jonojen ymmarrys, tai hajautetut jarjestelmat, joita yleensa pidetaan haastavana, on erittain paljon helpompaa, jos kirjaa/papereita lukiessa matikka on selvaa ja ainoastaan ideat pitaa kaivaa sielta seasta. Suurin osa tietoliikenneinsseista ja softanikkareista on yleensa taysin solmussa vaikka moniajon kanssa. Eivatka paljoa viisastu avaamalla jonkun prosessialgebran tai Petri-verkkojen kirjan, koska menevat heti solmuun matikan kanssa.

Oikeastaan olen ihmetellyt miksi ns. kaytantoa viitsitaan yliopistossa opettaa juuri yhtaan sen sijaan, etta vakipakolla opetettaisiin eri alojen vaikeimpia teorian kursseja. Kaikissa firmoissa kun asiat tehdaan omalla tavallaan. Lahdin itse jo aikanaan lukiosta yliopistoon silla periaatteella, etta en ota yhtakaan kurssia aiheesta, joka on sen verran helppoa, etta voisin itse opetella saman hetkessa tyoelamassa joko suoraan toissa tai kotona selaamalla jotain kirjaa ennen nukkumaanmenoa. Pidin jotain aihetta opiskelun arvoisena vain, jos se oli sen verran vaikeata, etten viitsisi sita itsekseni tyoelamassa enaa opetella. Vaikeata teoriaa opiskellessa olen huomannut, etta aivot oppivat oppimaan vaikeita asioita. Kun on taytynyt teorian puolella opetella jotain todella vaikeata, niin huomaa, etta muiden loogisesti monimutkaisten asioiden oppiminen helpottuu. Vaimoni esim. usein nauraa miten luen huvikseni jonkun alan oppikirjaa, jonka han tietaa erittain vaikeaksi. Usein on vain kaynyt niin, etta verrattuna siihen mihin normaalisti taytyy paivisin paata hakata, tuntuu tama taas rentouttavalta.

 

[naksu]

Just kun olin kirjoittanut suomalaisten enkun taidoista, ilmestyi hesariin seuraava artikkeli:

http://www.hs.fi/kotimaa/Väitös+Kökköenglanti+on+hyvä+opetuskieli/a1305627666370

Toisin sanoen, suomalaiset enkun kielisissa maisteriohjelmissa (naissa luulisi kielitaidon olevan keskivertoa parempi) opiskelevat eivat ymmarra kunnolla natiivipuhujaa vaan paremmin toista tankeroa puhuvaa.

 

[aol]

Tähän on pakko linkittää: tankeroenglannin opas

 

[AKT]

Kielikeskusteluun liittyen, niin mika on teidan mielestanne hyva englannin kielen taito? Puhun itse englantia sen verran hyvin, etta useimmat amerikkalaiset eivat tunnista ulkomaalaiseksi, vaan luulevat, etta olen vain jostain muualta pain maata. Itsellani on paljon koulutettuja suomalaisia kavereita, jotka kayttavat englantia paljonkin kirjallisessa muodossa. Kun tulevat tanne kylailemaan, niin olen huomannut, etta heti kun porukassa on mukana yksikin amerikkalainen tuttavani ja keskustelun kieli vaihtuu englanniksi, niin suomalaisten tuttujen ulosannin nopeus tippuu viidennekseen ja ulosanti on todella hidasta eivatka osaa usein edes sanoa mita halusivat. Tama siis, jos on kerrottava jotain vahankaan monimutkaisempaa vaikka suomalaisista tavoista, kulttuurista jne. Voi tietty olla, etta jonkun oman firman tuotteen esittelyn osaa suht sujuvasti englanniksi tehda tai neuvoa Helsingissa turistille tieta, mutta olen kuullut aivan luokattomia esityksia taalla pain. Aika hiljattain Metson joku korkeampi tyyppi piti esitelman, joka oli kielen takia aivan kamalaa kuultavaa. Usein olen huomannut, etta suomalaisten ainoa tuntema adjektiivi on "good" ja esitys kuulostaa suoraan sanottuna idioottimaiselta, jos ei osaa vahankaan monipuolisemmin kehua.

Tama ihan siksi kommenttina tahan keskusteluun, etta kuulen usein kuinka ihmiset sanovat, etta "Suomessa kaikki osaavat englantia". Olen todennut taman olevan silkkaa paskaa ja se taso, jolla CV:hen laitetaan "kiitettava englannin kielen taito" on erittain matala. Olisi mielenkiintoista nahda miten solmuun suomalainen keskimaarin menisi, jos tyohaastattelussa englantia kiitettavasti osaavalle tuotaisiin natiivipuhuja haastatteluun, jonka kanssa alettaisiin kayda lapi vaikka lapsuuden harrastuksia ja tahan liittyen vaikka urheilulajien tekniikkaa tai saantoja. Tamahan on usein taalla rapakon takana strategiana monissa paikoissa. Jos vaittaa, etta osaa tietty kielta sujuvasti CV:ssa, niin haastatteluun revitaan joku tata kielta sujuvasti puhuva tarkastamaan homman.

Ihan mielenkiinnosta, sä kun olet ilmeisesti jo pidempään asunut Yhdysvalloissa, niin kuinka hyvää englantia sä puhuit kun sinne muutit ja mitä silloin laitoit itse CV:hen englannit taidoksesi? Ja mitä tulee tohon kielitaidon liioitteluun, niin kyllä varmaan jokainen Suomessa yliopistolta valmistunut merkkaa sen kiitettävä, joten vähän vaikeaa se on alkaa itseään turhan kriittisesti rankkaamaan, jos tietää, että muut hakijat sen ilmoittaa kiitettäväksi. Voi jäädä se paikka sinne haastatteluun saamatta...

 

[Alyssa]

^^ Hyvia pointteja naksulta. Suomalaiset puhuvat yleisesti ottaen hyvaa englantia jos tavoitteena on osata tilata ravintolassa tai kysya ohjeita juna-asemalle. Monimutkaisempi kielen kayttaminen taas on eri asia ja se tuntuu olevan aika huonolla tasolla. Vaikka toisaalta onhan se ihan ymmarrettavaa jos ikansa Suomessa asunut ei puhu englantia natiivin tasoisesti. Itse aloin kuulostaa natiivilta n. 3 englanninkielisen opiskeluvuoden ja reilun puolen vuoden ulkomailla asumisen jalkeen. Aksenttien ymmartaminen meni aika pitkalti kasi kadessa oman puhumisen kanssa, varsinkin kun olin koko ajan monikulttuurisessa ymparistossa missa jouduin kommunikoimaan brittien, jenkkien, kiivien, aussien jne. kanssa.

Olen sita mielta, etta kielta on hankala omaksua kunnolla ellei sita joudu kayttamaan lahes paivittain nimenomaan natiivien kanssa ja siina mielessa on ymmarrettavaa etteivat monet suomalaiset puhu kovin hyvaa englantia.

Edit. Pitaa viela lisata sen verran, etta suomalaisten kielitaito on kylla enemman kuin kiitettava aasialaisiin verrattuna. Naita kielitaidottomia loytyy kandiopiskelijoista professoreihin, aivan kasittamatonta miten huonolla kielitaidolla on paasty niinkin pitkalle akateemisella uralla. Oikiksen puoli on siita hyva etta siella ei parjaa ilman lahes taydellista kielitaitoa, joten sinne harvemmin eksyy sonkottajia. Business schoolin puolella taas etenkin markkinoinnissa (jostain kumman syysta), rahoituksessa ja kirjanpidossa on lahes ummikkoja opiskelijoita. Pari viikkoa sitten oltiin ulkona miehen tohtoriopiskelijatuttujen kanssa ja siella oli parikin aasialaista joiden kanssa ei pystynyt kunnolla keskustelemaan. Laittaa miettimaan miten (tai milla rahalla) nama kirjoittavat vaitoskirjansa...

 

[naksu]

Ihan mielenkiinnosta, sä kun olet ilmeisesti jo pidempään asunut Yhdysvalloissa, niin kuinka hyvää englantia sä puhuit kun sinne muutit ja mitä silloin laitoit itse CV:hen englannit taidoksesi? Ja mitä tulee tohon kielitaidon liioitteluun, niin kyllä varmaan jokainen Suomessa yliopistolta valmistunut merkkaa sen kiitettävä, joten vähän vaikeaa se on alkaa itseään turhan kriittisesti rankkaamaan, jos tietää, että muut hakijat sen ilmoittaa kiitettäväksi. Voi jäädä se paikka sinne haastatteluun saamatta...

Lausuin englantia muuttaessa jo suht hyvin, koska kakarana samassa taloyhtiossa asui jenkkipoika, jonka luona tuli aina valilla myos vierailtua ja englantia tuli siksi kuultua lahes paivittain. Opin samasta syysta myos ymmartamaan sita hyvin aikaisin. Eli sellaista tyypillista suomalaista aksenttia mulla ei ole koskaan ollut. Aksentista suomalaisten on yleensa todella vaikea paasta eroon. Tunnen esim. suomalaisia, jotka ovat asuneet taalla pidempaan ja ovat naimisissa amerikkalaisen kanssa ja kuitenkin aksentti on todella vahva.

Mita tulee sanavarastoon, niin osasin kylla selittaa jotain kaavoja ja kappyroita englanniksi, mutta jos piti jonkun kanssa vaikka keskustella kalastuksesta ja mimmoisiin kohtiin kaislikkoa joku viehe tyypillisesti pitaisi tahdata, niin en osannut sanoa asian suhteen kaytannossa mitaan. Sama liittyi lahes kaikkeen kokkaamiseen liittyvaan. Parturissa oli myos aika tuskaista selittaa, etta millaisen fledan haluaisi lopputuloksena. Kaytannossa meni solmuun heti kaikenlaisessa small talkissa, jos joku alkoi utelemaan jotain jostain odottamattomasta aiheesta. Taide oli asia, jota oli esim. hyvin vaikea kuvailla ja tasta "sivistyneet" amerikkalaiset usein jaksavat vaantaa.

Kyllahan mun kielitaito on nykyisin aivan eri planeetalta. Tyypillisesti CV:hen laitoin aikaisemmin, etta kirjallinen ulosanti on kiitettava ja suullinen hyva. Nykyisin on ollut tapana laittaa, etta on lahella natiivin tasoa. Ei sita kylla ole oikein kysyttykaan, koska tyypillisesti haastattelijoiden kanssa on jo tullut puhuttua jossain konferenssissa.

 

[naksu]

Alyssa: Matemaattisten aineiden parissa erityisesti aasialaisilla on todella huono kielitaito. Tasta tuleekin usein sapiskaa, koska heidan on pakko myos opettaa. Taytyy myontaa, etta suomalaisten kielitaito on erinomainen verrattuna juuri aasialaisiin seka keskieurooppalaisiin. Minusta tama on usein syyna tahan suomalaisten oman kielitaidon yliarviointiin. Tuntuu, etta kielitaitoa arvioidaan vahan kuin paraolympialaisissa suoritusta. Oikeasti sujuvaa kielitaitoa tunnutaan arvostavan yllattavan vahan, koska erityisesti jenkkien markkinoille suuntautuville yrityksille ei tekisi pahitteeksi harjoitella ihan oikeasti sita kielta. Nokian eri tilaisuudet tassa maassa ovat olleet aika hyvia esimerkkeja tasta miten oikeasti kannattaisi vahan panostaa siihen esiintymiseen ja kielitaitoon.

 

[Jami2003]

En tiedä millaisten kansallisuuksien kanssa ja ympyröissä te pyöritte mutta jos jätetään pois laskuista äidinkielenään englantia puhuvat (tietenkin !) niin ainoastaan ruotsalaiset ja tanskalaiset puhuvat englantia yhtä hyvin tai paremmin kuin suomalaiset teollisuudessa minun kokemukseni mukaan. Aasiassa, Venäjällä, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa ja koko latinalaisessa amerikassa on hyvin tyypillistä että erittäinkin ison ja kansainvälisen yrityksen työntekijät puhuvat vähän tai ei ollenkaan englantia.

e: mitä aksenttiin tulee niin Englanti on yksi Intian virallisista kielistä ja silti aksentti on todella vahva. Sori mutta mun on ihan pakko hieman puolustaa suomalaisten kielitaitoa koska se on oman kokemukseni mukaan yllättävän hyvä ;)

 

[NHB]

Tähän on pakko linkittää: tankeroenglannin opas

Heh, perinteet ovat vahvat. Tässä klassikkotaltionti:
http://www.youtube.com/watch?v=oy1AS41ecHk

Vinis PIIpöl ruul te vööl!

Mutta on tälläkin kolikolla kääntöpuolensa. Soidinmenoissa ei monesti ole laisinkaan huono juttu erottua aidoksi viikingiksi. Tietty siinä vaiheessa kun kielitaidon puute alkaa haittaamaan jo ilmaisua, vaaditaan ruumiinkieleltä paljon.

 

[Max131]

e: mitä aksenttiin tulee niin Englanti on yksi Intian virallisista kielistä ja silti aksentti on todella vahva. Sori mutta mun on ihan pakko hieman puolustaa suomalaisten kielitaitoa koska se on oman kokemukseni mukaan yllättävän hyvä ;)

Se intialaisten aksentti on vielä todella vekkulin kuuloista. Muutenhan toi aksentti varmaan liittyy siihen, että miten lähellä tai kaukana vieras kieli on omaa äidinkieltä. Enkussa on tää kevyempi ärrä ja muitakin äänteitä, mitä ei kotosuomessa ole, niin ne varmaan monella kuulostaa erilaiselta kuin natiivipuhujalla.

Mutta helpommalla varmaan suomalaiset pääsee kuin ulkolaiset täällä. En saa päähäni ainuttakaan ulkomaalaistaustaista, jolla ei olisi jokseenkin vahvaa ulkolaista aksenttia puheessaan. Suomea ei tunnu oppivan millään muuta kuin natiivipuhujat.

 

[Jami2003]

Mutta helpommalla varmaan suomalaiset pääsee kuin ulkolaiset täällä. En saa päähäni ainuttakaan ulkomaalaistaustaista, jolla ei olisi jokseenkin vahvaa ulkolaista aksenttia puheessaan. Suomea ei tunnu oppivan millään muuta kuin natiivipuhujat.

Tuo on kyllä totta. Montako kymmentä vuotta Neil Hardwick on asunut suomessa ja silti puuheesta kuulee vieraan aksentin

 

[NHB]

Makuasioita. Nuorempana olisin voinut mielelläni ulkomaille lähteä hommiin, mutta nykyisessä elämäntilanteessa melkoista palkkaa pitäisi saada että ulkomaille suostuisin lähtemään. Tai voi olla että en lähtisi millään hinnalla. Perheen hyppyyttäminen maasta toiseen tai mahdollisesti jopa kuukausien erossa olo lapsista on jotain sellaista mille ei voi hintaa laskea.

Pesäpuu kannattaa valita tarkkaan. Esimerkiksi näillä kulmilla todella houkuttevan näköisen geeniperimän omaavat tipuset ovat erittäin halukkaita jakamaan perimänsä suomipatin kanssa. En Suomessa edes näe juurikaan tuollaisia. Taloudellisesti ajattelin suomalainen keskimääräisyyteni vkaksinkertaistuvan ulkomailla. Sen jälkeen kun huomasinkin sen kolminkertaistuneen, niin ei ole ihan hirveästi kaduttanut lähtö.

 

[Mattih3]

En ymmärrä miksi siitä aksentista pitäisi edes yrittää päästä eroon. Teksasilaisilla on oma aksenttinsa, Australialaisilla omansa, Briteillä omansa ja Suomalaisilla omansa. Ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa aksenttia jolla englantia pitää puhua. Tietysti se oma aksentti alkaa muistuttaa paikallista jos useamman vuoden asuu samassa paikassa.

Jamin kanssa olen samoilla linjoilla, että Suomalaisten englanninkielen taito on maailman parhaimmistoa, kun nyt tietysti vertailusta unohdetaan englanninkieliset maat. Tanska ja Ruotsi omien kokemusteni mukaan ovat tässä hieman edellä, mutta ei kovin merkittävästi. Nyt kun olen viimeiset puolisen vuotta asunut Ranskassa, ja kun en kieltä puhu, niin täällä on kyllä aivan toivottoman huono tuo tilanne. Esim tullista ei välttämättä löydy koko toimistosta ainuttakaan ihmistä joka puhuisi englantia edes samalla tasolla kuin keskivertolukiolainen Suomessa. Vaikka voisi kuvitella tullin työntekijöiden joutuvan tekemisiin ulkomaalaisten kanssa aina silloin tällöin.

 

[NHB]

Kielikeskusteluun liittyen, niin mika on teidan mielestanne hyva englannin kielen taito? Puhun itse englantia sen verran hyvin, etta useimmat amerikkalaiset eivat tunnista ulkomaalaiseksi, vaan luulevat, etta olen vain jostain muualta pain maata. Itsellani on paljon koulutettuja suomalaisia kavereita, jotka kayttavat englantia paljonkin kirjallisessa muodossa. Kun tulevat tanne kylailemaan, niin olen huomannut, etta heti kun porukassa on mukana yksikin amerikkalainen tuttavani ja keskustelun kieli vaihtuu englanniksi, niin suomalaisten tuttujen ulosannin nopeus tippuu viidennekseen ja ulosanti on todella hidasta eivatka osaa usein edes sanoa mita halusivat. Tama siis, jos on kerrottava jotain vahankaan monimutkaisempaa vaikka suomalaisista tavoista, kulttuurista jne. Voi tietty olla, etta jonkun oman firman tuotteen esittelyn osaa suht sujuvasti englanniksi tehda tai neuvoa Helsingissa turistille tieta, mutta olen kuullut aivan luokattomia esityksia taalla pain. Aika hiljattain Metson joku korkeampi tyyppi piti esitelman, joka oli kielen takia aivan kamalaa kuultavaa. Usein olen huomannut, etta suomalaisten ainoa tuntema adjektiivi on "good" ja esitys kuulostaa suoraan sanottuna idioottimaiselta, jos ei osaa vahankaan monipuolisemmin kehua.

Tama ihan siksi kommenttina tahan keskusteluun, etta kuulen usein kuinka ihmiset sanovat, etta "Suomessa kaikki osaavat englantia". Olen todennut taman olevan silkkaa paskaa ja se taso, jolla CV:hen laitetaan "kiitettava englannin kielen taito" on erittain matala. Olisi mielenkiintoista nahda miten solmuun suomalainen keskimaarin menisi, jos tyohaastattelussa englantia kiitettavasti osaavalle tuotaisiin natiivipuhuja haastatteluun, jonka kanssa alettaisiin kayda lapi vaikka lapsuuden harrastuksia ja tahan liittyen vaikka urheilulajien tekniikkaa tai saantoja. Tamahan on usein taalla rapakon takana strategiana monissa paikoissa. Jos vaittaa, etta osaa tietty kielta sujuvasti CV:ssa, niin haastatteluun revitaan joku tata kielta sujuvasti puhuva tarkastamaan homman.

Täysin samat huomiot olen itsekin suomalaisten kielitaidosta tehnyt, vaikken voi väittää omaavani natiivin englantia. Mielenkiintoinen kysymys onkin, että miten voi oppia puhumaan paremmin? Se on selvää, että elämällä natiivien parissa opit älyttömästi. Riittävän pitkä kielimatka lienee vain useimmille hankalasti toteutettavissa. Itse olen yrittänyt vain vaatia itseltäni paljon. Aina kun menee jossakin aihepiirissä kieli solmuun, pidän huolen siitä, ettei sama toistu. Englantia puhun paljon mutta ikävä kyllä vastapuolella on lähes aina itseäni heikompi kielitaito. Onneksi kuitenkin muutamat vakkarit ymmärtävät sen verran, että heille voi yrittää selittää haastavampiakin ajatuksia. Siinä siivussa toisinaan löytyy aukkoja, joita voi myöhemmin paikkailla. Kiitollisena kuulisin hyväksi havaittuja keinoja kehittää kielitaitoaan.

Nyt aikuisena opettelen erästä uutta kieltä kokolailla puhtaalta pyödältä ponnistaen. Jonkin verran saan opetusta ja sen rinnalla opettelen omalla ajallani itsenäisesti niin kuin parhaaksi näen. Aikaa on vähän, mutta olen kyllä onnistunut hyödyntämään sen aivan eri tavalla kuin kouluissa. Jotenkin hyljin enemmän ja enemmän perinteistä suomalaista kouluopetusta, jossa opetellaan paljon sääntöjä, niiden poikkeuksia ja sanoiksi luokiteltuja kirjainyhdistelmiä, joita kaikkia yhdistelemällä yritetään ilmaista itseään. Jotenkin koen noiden kautta tapahtuvan oppimisen liian monimutkaisena. Kieltä voi myös oppia myös pelkästään puhumalla. Silloin jää pois monta välivaihetta.

Olisi kyllä mielenkiintoista olla päivä kielellisesti lahjakkaan housuissa. Itse olen oppinut kyllä tiettyjä kieliä aivan kohtuullisesti, mutta työtä se on teettänyt. Jotku lahjakkaat paskiaset suorastaan imevät kaiken kuulemansa opin heti muistiinsa.

- - - Updated - - -

En ymmärrä miksi siitä aksentista pitäisi edes yrittää päästä eroon. Teksasilaisilla on oma aksenttinsa, Australialaisilla omansa, Briteillä omansa ja Suomalaisilla omansa. Ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa aksenttia jolla englantia pitää puhua. Tietysti se oma aksentti alkaa muistuttaa paikallista jos useamman vuoden asuu samassa paikassa.

Totta tuokin. Aksenttihan ei haittaa paljonkaan,jos vain viesti menee perille molempiin suuntiin. Monesti vain vahva suomiaksentti menee käsi kädessä kapulakielen kanssa. Jos ilmaisu on hidasta, kankeaa ja ohutta, silloin olisi syytä tehdä jotain.