Koulutuksen suhde palkkaan ja työn mielekkyyteen

[Jakob]

Skotlantiin kun muutin niin kyllä Glasgown lentokentältä taksissa meinas iskeä epäusko. Se murre oli kyllä hankalaa. Aivan helvetin hankalaa. Alkuun oli todella hämmentävää. Piti tosissaan keskittyä siihen mitä ***vettiä se toinen koittaa oikein selittää. Paikassa missä oli kova taustamelu tms häiriötekijöitä meni kyllä sepitykset lahjakkaasti ohi. Ystävällisiä ihmisiä tosin, tiesivät tämän itsekkin ja rauhoittivat puhetta, kunhan vaan kehtasi pyytää.

Penskana (14-17v) meillä kuitenkin asui vaihtareita jenkeistä ja ausseista, joten pitkältä ajalta olen altistunut englannille.

Enkä mä nyt keksi miksi pitäisi edes yrittää olla natiivipuhuja jos kerran oma äidinkieli on suomi. Siihen rallienglannin ja natiivin väliin mahtuu pirusti. Eikä se rallienglantikaan mitenkään hävettävää ole, jos sillä pärjää. Se kai se tärkein asia on. Olkoon kyse työelämästä tai vapaa-ajasta.

E:
Tämä thread alkaa vaikuttamaan aikamoiselta kikkelinvenytykseltä. Puhutaan sitten matikantaidoista, kielitaidosta, tiedon omaksumisesta, ...

jos ei ole vähintään Suomen huippua niin sitten varmaan voidaan laittaa sen koulutuksen ja pärjäämisen kohdalle 'epäonnistunut'.

 

[Kride]

Mä olen tästä kyllä samaa mieltä. Mielestäni suomalainen aksentti on melko selkeä ja helposti ymmärrettävä muillekin kuin suomalaisille, jos nyt puhujan kielitaito on muuten kohtalainen. Omien kokemusten mukaan myöskin intialaiset ja kiinalaiset ovat pahimmasta päästä, tosin kiinalaisilla usein syynä on heikko kielitaito ylipäätään, ei vain vaikeaselkoinen aksentti. Ranskalaisetkin puhuvat usein epäselvästi, mutta sitä aksenttia on tässä nyt tottunut kuulemaan sen verran ettei se enää niin häiritse.

Juuri näin. Hollannissa kun olen vaihtareiden kanssa pyörinyt, niin järjestäen kuulee, että kummallakin suomalaisella ja ruotsalaisella on muiden kansallisuuksien mielestä selkein englanti. Toisinaan minulta kysytään, että onko suomi lähellä englantia, kun suomalaisilla on niin hyvä kielitaito. Toisinaan taas minua luullaan jenkiksi tai britiksi. Suomi on kuitenkin erinomainen pohjakielenä siinä mielessä, että se on suhteellisen neutraali ja meiltä löytyy paljon eri äänteitä.

Toki kieltä voi aina hioa ja hioa, mutta mielestäni on aivan naurettavaa alkaa vaatimattomaksi tuon kielitaidon kanssa. Kyllä, suomalaiset eivät puhu natiivien tasolla, mutta keskimääräistä eurooppalaista paremmin, joka on mielestäni aivan riittävä peruste merkitä englanninkielen taito sujuvaksi. Suomalaista kulttuuria muutenkin vaivaa aivan turha vaatimattomuus, ja minua ärsyttää ajatus, että kun tuollaisia "ylpeyden aiheita" on vähitellen saatu, niin niistäkin pitäisi samantein luopua. Herätys.

Aika usein myös kuulee sitä, että "huonoin natiivikieli, mitä ihmisellä voi olla, on englanti". Tämä siis siksi, että natiivipuhujat eivät ymmärrä vieraita aksentteja yhtä hyvin kuin ei-natiivit (kuten tuossa väitöskirjassakin todettiin), ja on erittäin todennäköistä, että sitä englantia puhutaan ei-natiivin kanssa. Tai jos natiivi ymmärtää aksenttia, niin homma ei toimi sitten toisinpäin, eli natiivi ei osaa puhua tarpeeksi selkeästi, että ei-natiivikin ymmärtäisi. Samoin toisinaan menee jo suhteellisen koomiseksi, kun irkkulainen muija yrittää puhua amerikkalaiselle muijalle, ja amerikkalainen ei ymmärrä, vaikka ei-natiivi vieressä ymmärtää.

Noista yliopistorankingeista, niin ainakin aikaisempina vuosina ne rankingit ovat painottuneet kansainvälisyyteen. Suomalaisyliopistot ovat suhteellisen kujalla KV-hommissa, ja siksi putoavat tarpeettomasti rankingeissa. En sano, etteikö ulkomailla yliopistot ole kovempitasoisempia, mutta mielestäni suomalaisyliopistojen ranking tippuu aivan tarpeettomasti tuon erilaisen painotuksen mukaan.

 

[Frank Drebin]

Joo. Harmi vain että kielitaidon suhteen tämä esiintyy toisinaan siten ettei uskalleta puhua kun pelätään tekevän virheitä. Tällöin itsekritiikki ei edistä kehittymistä.

No nimenomaan tätä ajoin takaa. "En mä voi kun mä en osaa tarpeeks hyvin", ja niin pois päin. Varsinkin työelämässä tietynlainen rohkeus ja röyhkeys vie paljon pidemmälle kuin loistava kielitaito tai huikea matemaattinen lahjakkuus.

Eihän opiskelusta toki haittaakaan ole, mutta monesti se olisi paljon kannattavampaa istua kaljalla asiakkaan kanssa vääntäen sitä kännitankeroenglantia, kuin tehdä jotakin ääntämisharjoituksia luokkahuoneessa.

 

[Jami2003]

No nimenomaan tätä ajoin takaa. "En mä voi kun mä en osaa tarpeeks hyvin", ja niin pois päin. Varsinkin työelämässä tietynlainen rohkeus ja röyhkeys vie paljon pidemmälle kuin loistava kielitaito tai huikea matemaattinen lahjakkuus.

Eihän opiskelusta toki haittaakaan ole, mutta monesti se olisi paljon kannattavampaa istua kaljalla asiakkaan kanssa vääntäen sitä kännitankeroenglantia, kuin tehdä jotakin ääntämisharjoituksia luokkahuoneessa.

Näin juuri. Oli sitten ulkomaalaisia kavereita, asiakkaita tai yhteistyökumppaneita niin ihmisiä ne vaan on. Ei ole väliä miten ääntää kunhan juttu luistaa ja ymmärretään toisia. Kukaan muu ei huomauttele kielitaidosta kuin korkeintaan toinen suomalainen ;)

 

[Kride]

No nimenomaan tätä ajoin takaa. "En mä voi kun mä en osaa tarpeeks hyvin", ja niin pois päin. Varsinkin työelämässä tietynlainen rohkeus ja röyhkeys vie paljon pidemmälle kuin loistava kielitaito tai huikea matemaattinen lahjakkuus.

Eihän opiskelusta toki haittaakaan ole, mutta monesti se olisi paljon kannattavampaa istua kaljalla asiakkaan kanssa vääntäen sitä kännitankeroenglantia, kuin tehdä jotakin ääntämisharjoituksia luokkahuoneessa.

Suomalaisessa englannin opetuksessa ei tarpeeksi korosteta puhetta. Ylioppilaskokeessa mitataan kuulunymmärtämistä, luetunymmärtämistä, kielioppitaitoja ja esseenkirjoitusta. Opetus muodostuu siis sen mukaan, ettei ylioppilaskokeessa sitä tarvitse osata puhua. Henkilökohtaisesti kunnolla pääsi vasta puhumaan englantia yliopiston kursseilla, joissa opettaja oli sisäistänyt, että jengi osaa jo lukea ja kuunnella tarpeeksi hyvin, muttei osaa puhua. Aluksi tuntui hölmöltä puhua toiselle suomalaiselle englanniksi, ennen kuin tajusi kuinka oikeasti eri maailma puhuminen on, ja kuinka kujalla siinä on. Englanninkielisiä talouskirjoja luki helposti, mutta niistä keskusteleminen olikin sitten eri juttu. Siksi olen erittäin paljon samaa mieltä kanssasi, että oleellisempaa on puhua englantia aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Puhuminen on kuitenkin kielellä kommunikoinnin yksi tärkeimpiä, ellei tärkein, osa-alue.

Huomasin tämän itse uudelleen, kun yliopistossa aloin opiskella espanjaa. Olen opiskellut kirjoista kieltä, lukenut paljon espanjankielisiä tekstejä, mutta kun natiivi espanjanpuhujan kanssa yrittää tulla toimeen, niin puhuminen onkin aivan hukassa, kun sitä ei ole harjoitellut. Opettavaisinta kielen oppimisen kannalta on vain yksinkertaisesti unohtaa vaatimattomuus, ja heittäytyä mukaan, ja yrittää puhua kieltä. Kyllä ne korjaavat jos virheen teet, ja silloinkin opit sen paremmin kuin kirjasta.

Kaverin kaveri on erinomainen esimerkki. Hän on jostain Lähi-Idän suunnalta, jos en aivan väärin muista. Hän tuli Suomeen vaihto-oppilaaksi, ja heti vaihdon alusta otti asenteen, että sanoo tilanteissa "en puhu englantia", jolloin suomalaiset tietysti kysyivät asioita suomeksi. Puoli vuotta kului, ja tämän jätkän kielitaito on sujuvampaa, kuin monella, jotka ovat asuneet Suomessa kymmenen vuotta, ja toisinaan tuntuu kuin puhuisi natiivin kanssa. Kaikki on kiitos sen, että unohti vaatimattomuuden, ja heittäytyi mukaan täysillä. Arvostan suuresti tuota.

 

[mountainer]

Noista yliopistorankingeista, niin ainakin aikaisempina vuosina ne rankingit ovat painottuneet kansainvälisyyteen. Suomalaisyliopistot ovat suhteellisen kujalla KV-hommissa, ja siksi putoavat tarpeettomasti rankingeissa. En sano, etteikö ulkomailla yliopistot ole kovempitasoisempia, mutta mielestäni suomalaisyliopistojen ranking tippuu aivan tarpeettomasti tuon erilaisen painotuksen mukaan.

Mitä tarkoitat tuolla kansainvälisyydellä? Olen kuvitellut että rankingeissä katsotaan kuinka paljon yliopistojen tutkijoiden tutkimustuloksia ja artikkeleita julkaistaan oman alansa kansainvälisissä julkaisuissa.

 

[carcayu]

Mun kokemusten mukaan englannin kieli on IT-maailmassa välttämättömyys. Kieltä pitää osata riittävän hyvin tai muuten olisi aika vaikea löytää itselleen hommaa. Monella alalla varmaan pärjää ilmankin, mutta kiitän kyllä isääni siitä, että patisti tsemppaamaan kieliopinnoissa aikoinaan.

Riittävä kieltitaito puolestaan on sellainen, että pystyy tekemään itsensä ymmärretyksi ja ymmärtämään kohtuullisesti muita. Globaalissa maailmassa englannista on tullut maailman kieli ja minusta on silkkaa elitismiä pyrkiä puhumaan kuten jenkit tai britit. Niilläkin on kaikilla omat murteensa ja aksenttinsa. Minulle kielitaito merkitsee kykyä vaihtaa informaatiota, ei kykyä vaihtaa identiteettiään. Puhun siis englantia ylpeästi kauniilla ralliaksentillani.

Minua harmittaa, kun en opiskellut lukiossa venäjää. Uskon että venäjän taidolla olisi hyvin kysyntää ja mahdollisuus saada mielenkiintoisia komennuksia. Ainakin Venäjä on suurien mahdollisuuksien maa satunnaiselle matkailijalle, kun vaan kielitaitoa löytyisi. Ruotsista ja saksasta ei ole ollut mitään hyötyä. Espanjasta jonkinverran huvittelumielessä.

 

[teri]

Skotlantiin kun muutin niin kyllä Glasgown lentokentältä taksissa meinas iskeä epäusko. Se murre oli kyllä hankalaa. Aivan helvetin hankalaa. Alkuun oli todella hämmentävää. Piti tosissaan keskittyä siihen mitä ***vettiä se toinen koittaa oikein selittää. Paikassa missä oli kova taustamelu tms häiriötekijöitä meni kyllä sepitykset lahjakkaasti ohi. Ystävällisiä ihmisiä tosin, tiesivät tämän itsekkin ja rauhoittivat puhetta, kunhan vaan kehtasi pyytää.

Oli kyllä niin samat tuntemukset, kun muutin Skotlantiin. Kun välillä pääsi puhumaan britin kanssa, niin se oli taas niin helppoa. Nauratin aina skotti-kavereitani humalassa imitoimalla skottien murretta...

 

[Kride]

Mitä tarkoitat tuolla kansainvälisyydellä? Olen kuvitellut että rankingeissä katsotaan kuinka paljon yliopistojen tutkijoiden tutkimustuloksia ja artikkeleita julkaistaan oman alansa kansainvälisissä julkaisuissa.

Nyt kun sanoit, niin olekaan yhtään varma sekoitinko tuon arvosteluperusteen tuohon tutkimuspainotukseen. Muistaakseni sillä on ollut joskus painoarvoa, että paljonko ulkomaisia opiskelijoita on, ja Suomessa on ollut siihen heikot rahkeet, kun englanninkielisiä kursseja on tarjolla (TTY:llä) kourallinen.

Tosin ei minua yllätä tuo tutkimuspainotuksen vaikutuskaan, koska omalla yliopistolla on yllättävän vähän kiinnostusta tehdä tutkimuksia englanniksi. Meille tuli tuossa tänä vuonna puolueeton arvostelulautakunta arvioimaan, ja eräskin osa-alue koululla sai kehuja "tutkimustyö vetää vertoja USA:n tutkimuksille", eli potentiaalia olisi tuonne suuntaan, kunhan vain sinne panostettaisiin, ja rahaa siihen suuntaan ohjattaisiin.

Muuuutta, tämä on niin offtopicia, että suhteellisen turha mielestäni käsitellä.

 

[D.Yates]

Usein riitti, etta katsoi edellisvuoden kurssisivuja ja harjoituksia. Taman jalkeen haki kirjastosta kirjan ja kavi lapi sita muutaman paivan. Jos tuon jalkeen alkoi vikat laskarit avautumaan, niin turha ottaa. Mielummin tankkasi matikkaa ja algoritmeja, joissa oikeasti oppi jotain.

En olisi ikinä saanut papereita jos ei vanhojen tenttien tärpeillä pääsisi läpi. Oon missannut, mitä teet työksesi ja miten paljon väännät päivittäin matikkaa ja algoritmeja? Kyllähän niitäkin jonkun pitää osata, mutta insinöörihommat on enimmäkseen aika perusshittiä ja siihen sopivan matalalle ainakin ite riman asetan.

Sellaisia ihmisiä, joiden äidinkielenä ei ole englanti on helpointa ymmärtää.

Joo ei. Pahimpia on mun mielestä britit, jotka kyllä osaa pyörittää juttua niin kauan että kukaan muu (ei-britti) ei enää ymmärrä yhtään mitä se lopulta sanoi. Ne on oppineet luistamaan hommista tuolla keinoin tai muuten harhauttamaan.


Mitään uusia kieliä en kyllä alkaa opettelemaan ennenkuin olen muuttanut sellaiseen maahan missä tarvii.

 

[Kride]

Kun te noita naksun posteja tulkitsette, niin kannattaa pitää mielessä, että hän on pitkän asumisaikansa aikana omaksunut natiivitason kielitaidon lisäksi paikallista kulttuuria, jossa ei superlatiiveja säästellä, ja taidot tarkoituksella yliarvioidaan. Kyse on kuitenkin kulttuurista, jossa työhaastattelussa on ihan ok liioitella "en kieltä osaa, mutta oppisin sen sujuvaksi 2kk aikana".

 

[Jami2003]

Kun te noita naksun posteja tulkitsette, niin kannattaa pitää mielessä, että hän on pitkän asumisaikansa aikana omaksunut natiivitason kielitaidon lisäksi paikallista kulttuuria, jossa ei superlatiiveja säästellä, ja taidot tarkoituksella yliarvioidaan. Kyse on kuitenkin kulttuurista, jossa työhaastattelussa on ihan ok liioitella "en kieltä osaa, mutta oppisin sen sujuvaksi 2kk aikana".

:D tuleepa mieleen kun 90 -luvulla vierailin jenkeissä 20 vuotta asuneiden tuttujen luona.

- "On se helsinkikin vaan muuttunut niin paljon 20 vuodessa"
- "Joo mutta tää Miami on muuttunut kyllä aivan paljon enemmän"
- "Joo, onneks suomessa on kuitenkin tota luontoa ja metsää"
- "Täällä on kuule paljon enemmän luontoa ja metsää kun menee suoalueelle, ei tietoakaan ihmisistä"

- "Suomessakin alkaa oleen aika turvatonta kaupungeissa"
- "Täällä on aivan hirveää rikollisuus öisin, ei voi mennä öisin ulos"
- "Onneks suomessa sentään uskaltaa öisin mennä"
- "Kyllä täälläkin uskaltaa kun tietää paikat ja poliisithan on paljon tehokkaampia kuin suomessa"

:D Näin se vain menee. Ja tää ei ole mitään vittuilua naksulla :piis:

 

[Integrandi]

Minua harmittaa, kun en opiskellut lukiossa venäjää. Uskon että venäjän taidolla olisi hyvin kysyntää ja mahdollisuus saada mielenkiintoisia komennuksia. Ainakin Venäjä on suurien mahdollisuuksien maa satunnaiselle matkailijalle, kun vaan kielitaitoa löytyisi. Ruotsista ja saksasta ei ole ollut mitään hyötyä. Espanjasta jonkinverran huvittelumielessä.

Juu venäjää kun osaisi niin siinä olisikin taas roppakaupalla uusia mahdollisuuksia. Ruotsin ja saksan kielet ovat tosiaan suhteellisesti paljon hyödyttömämpiä sillä noissa paikoissa toimii englanti varsin hyvin.

Eikös jossain Itä-Suomen lukioissa haettu hiljattain poikkeuslupaa vaihtaa ruotsi venäjään. Olisi ollut siellä päin aika kullanarvoinen vaihto. Taisi vaan joku ministeri tyrmätä tuon idean, jotta turvataan kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet ruotsin opiskeluun :face: Tästäkin toki kiittäminen RKP:n lehmänkauppojen.

 

[Jami2003]

Pakollisen ruotsinkielen poistaisin välittömästi ja muuttaisin pakolliseksi toiseksi ulkomaiseksi kieleksi. Opiskelkoon ne ruotsia jotka kokevat sitä tarvitsevansa. Pirusti on asiakkaita ja muita yhteistyökumppaneita ruotsissa ja koskaan en ole ruotsia vakavissaan tarvinut. Ainut missä sitä tarvii on pohjanmaalla muutaman suomenruotsalaisen kanssa jotka ei halua/osaa/viitsi puhua suomea :jahas:

 

[Mika1979]

Juu venäjää kun osaisi niin siinä olisikin taas roppakaupalla uusia mahdollisuuksia. Ruotsin ja saksan kielet ovat tosiaan suhteellisesti paljon hyödyttömämpiä sillä noissa paikoissa toimii englanti varsin hyvin.

Eikös jossain Itä-Suomen lukioissa haettu hiljattain poikkeuslupaa vaihtaa ruotsi venäjään. Olisi ollut siellä päin aika kullanarvoinen vaihto. Taisi vaan joku ministeri tyrmätä tuon idean, jotta turvataan kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet ruotsin opiskeluun :face: Tästäkin toki kiittäminen RKP:n lehmänkauppojen.

Joo noita lupia on haettu useampaankin otteeseen. Ainakin kerran on homma kaatunut opetusministeriin.

http://yle.fi/uutiset/ita-suomen_kouluihin_ehdotetaan_venaja-kokeilua/5064273

lisää:

http://www.kansalliskielet.fi/ajank...-ita-suomelle/pakkoruotsi-vs-venaja-ministeri


Oman koulun yliopettaja suositteli useampaan kertaan venäjän kielen opiskelua. Kyseisellä äijällä oli paljon omia, aika isojakin bisneksiä Venäjällä ja sanoi, että meidän alalla (logistiikka/rakentaminen) saisi venäjää osaavana suurinpiirtein sanella palkkansa. Monet Venäjällä bisnestä tekevät suomalaisyritykset haluavat johtotehtäviin mieluiten suomalaisia, mutta se on vaikeaa kun kielitaitoa ei meinaa löytyä.
Vielähän tässä ehtis...

 

[Mattih3]

Pakollisen ruotsinkielen poistaisin välittömästi ja muuttaisin pakolliseksi toiseksi ulkomaiseksi kieleksi. Opiskelkoon ne ruotsia jotka kokevat sitä tarvitsevansa. Pirusti on asiakkaita ja muita yhteistyökumppaneita ruotsissa ja koskaan en ole ruotsia vakavissaan tarvinut. Ainut missä sitä tarvii on pohjanmaalla muutaman suomenruotsalaisen kanssa jotka ei halua/osaa/viitsi puhua suomea :jahas:

Tässä pitäisi kyllä sitten samalla luopua kokonaan ruotsin asemasta virallisena kielenä, niin ettei ruotsinkielen taitoa edellytettäisi esim valtion virkoihin ihmisiä palkattaessa. Mutta näinhän tämän pitäisi ehdottomasti ollakin, ei tuossa ole mitään järkeä että parin prosentin kielivähemmistöllä on omalla äidinkielellään paremmat oikeudet kuin suomenkielisillä. Ja sitten vielä kiintiöpaikat lääkiksessä, oikiksessa ja kauppakorkeassa ruotsinkielisille, hohhoijaa. Tämä koko järjestelmä, joka on rakennettu suomenruotsalaisten korkeamman elintason turvaamiseksi, pitäisi kyllä romuttaa.

Se on muuten ihme miten tähänkään hommaan ei löydy poliittista tahtoa, vaikka yli 90% kansasta on ruotsinkielisten erityisoikeuksia vastaan. Mikä on esim demareiden ja kokoomuksen motivaatio tämän järjestelmän ylläpitämiselle? Se ei voi olla pelkästään siinä, että saadaan rkp muutaman prosentin ääniosuudellaan hallituskumppaniksi, koska varmasti ottamalla kielteinen kanta ruotsinkieleen, houkuttelisi huomattavasti tuota suuremman määrän äänestäjiä oman puolueen taakse.

 

[Integrandi]

http://www.kansalliskielet.fi/ajank...-ita-suomelle/pakkoruotsi-vs-venaja-ministeri

Vaikka perusopetuksessa siellä ikään kuin luovuttaisiin ruotsin opiskelusta, niin se tulee kuitenkin toisella asteella, korkeakouluissa ja työelämässä vastaan, hän totesi.

:lol2:

 

[Jami2003]

Tässä pitäisi kyllä sitten samalla luopua kokonaan ruotsin asemasta virallisena kielenä....

Ihan totta, sopii mulle

- - - Updated - - -

Oman koulun yliopettaja suositteli useampaan kertaan venäjän kielen opiskelua. Kyseisellä äijällä oli paljon omia, aika isojakin bisneksiä Venäjällä ja sanoi, että meidän alalla (logistiikka/rakentaminen) saisi venäjää osaavana suurinpiirtein sanella palkkansa. Monet Venäjällä bisnestä tekevät suomalaisyritykset haluavat johtotehtäviin mieluiten suomalaisia, mutta se on vaikeaa kun kielitaitoa ei meinaa löytyä.
Vielähän tässä ehtis...

Joo tämähän se oli pointti tuossa aikaisemmin. Englanti on pakollinen ja siitä tuskin kukaan hirveää hyötyä saa urakehityksessä mutta jonku toisen kielen osaaminen saattaa mahdollistaa ties mitä uralla.

Oman kokemuksen mukaan venäläisten englanninkielen taito on vielä huonompi kuin kiinalaisilla että siinä mielessä olis hyvä osata senkin suurvallan kieltä

 

[Kride]

Eikös jossain Itä-Suomen lukioissa haettu hiljattain poikkeuslupaa vaihtaa ruotsi venäjään. Olisi ollut siellä päin aika kullanarvoinen vaihto. Taisi vaan joku ministeri tyrmätä tuon idean, jotta turvataan kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet ruotsin opiskeluun :face: Tästäkin toki kiittäminen RKP:n lehmänkauppojen.

Kannustin aivan helvetisti tuon puolesta aikoinaan. Jos on toinen pakollinen kieli lukea, niin pelkästää tuollainen pieni mahdollisuus valinnanvaraan auttaa jo heti. Minulla olisi ollut noin kaksinkertainen motivaatio opiskella venäjää kuin ruotsia, ja kyllä sen kielen oppii aivan eri tahtia, kun on oikeasti motivaatiota. Venäjäkin suht kova vientimaa Suomelle, niin tuolla voisi olla jopa taloudellisia vaikutuksia.

Oman kokemuksen mukaan venäläisten englanninkielen taito on vielä huonompi kuin kiinalaisilla että siinä mielessä olis hyvä osata senkin suurvallan kieltä

Joo, ja venäläisen bisneskulttuurin vuoksi sillä saa helkkarinmoisen etulyöntiaseman, jos osaa edes auttavasti venäjää, koska bisnessuhteet perustuvat enemmän "kaveruuteen" (en puhu korruptiosta). Venäjällä tuota elettä arvostetaan erittäin paljon, ja varmasti enemmän kuin monissa muissa maissa. Vrt. vaikkapa sitä kun menet ranskalaisilla puhumaan ranskaa, niin heidän asenne "mitä sinä sössötät, opettele kieli paremmin".

 

[NHB]

http://www.kansalliskielet.fi/ajank...-ita-suomelle/pakkoruotsi-vs-venaja-ministeri

–Markkinavoimat pitävät kyllä jatkossakin ruotsin kielen aseman vahvana Suomessa tietyiltä osin, mutta jos pakkoruotsista luovutaan, kansa jakautuu kahtia, sanoi Wallgren.

Wallgrenin näkymys sai tukea yleisöltä. Eräässä puheenvuorossa uskottiin vanhempien ennakkoluulojen ja koulutustaustan ohjaavan koululaisia kansantalouden kannalta typeriin valintoihin sitä varmemmin, mitä nuorempana nämä saavat itse tehdä valintoja.

Ruotsia ole tarvinnut vain ja ainoastaan koulun penkillä. Työelämässäkään en sitä ole kertaakaan tarvinnut. Tarve ei ole ollut edes lähellä. Heti tulee mieleen suomen lisäksi neljä kieltä, joille urallani on/olisi ollut ruotsia enemmän kysyntää. Tosin tuohon ei paljoa tarvita.

Kohdalllani ruotsin opiskelu on ollut pelkästään typerää. Minulle siitä ei ole ollut yhtään mitään hyötyä. Kouluissakin sen opetteleminen aiheutti lähinnä vitutusta. Nyt tuo pakkopulla on jo suurimmaksi osaksi unohtunutkin. Ja se mikä tässä on tympeintä, niin mulla oli jo yläasteikäisenä vahva tuntuma siitä, että kannattaisi opetella saksaa ja venäjää. Jälkeenpäin arvioiden vain sanoa, että jo tässä vaiheessa uraa molemmille kielille olisi ollut erittäin paljon käyttöä. Vaan ei auta. Suomalainen näennäisdemokratia pakottaa kansalaiset kävelemään pienen talouden ja politiikan eliittijenkin pillin mukaan. Walgren sanoo, että opetelkaa arvottomat paskat ruåtsia, koska sen on mun ja kavereideni kieli ja olette liian tyhmiäkin tekemään päätöksi puolestanne.

Tämä ruåtsin asema on taas yksi niistä aukottomista todisteista siitä, ettei Suomessa ole demokratiaa. Ainoa asia mikä vähentää vitutustani on se, että enää ei suomalainen kansaa anaaliraiskaava systeemi pääse varastamaan palkastani. Olisi nimittäin vähän helvetin hankala sulattaa sitä, että joutuisin rahoittamaan sitä systeemiä, joka vittuilee päin naamaa kansalaiselle. Jännä juttu, että nuorempana olin täysin neutraali näissä asioissa. Propaganda puri ja luulin, että Suomi on demokraattinen valtio.