Kouluja käyneet väliinputoajat?

[Dippi]

ihmettelenkin, mikä ihmistä kiinnostaa asioissa, jotka eivät mitenkään varsinaisesti liity hänen omaan hyvinvointiinsa. jopa niin paljon, että on valmis tinkimään todella paljon omasta elintasosta.

Eiköhän elintasoon ja hyvinvointiin liity muutakin kuin raha. Esimerkiksi se, että ihan oikeasti pitää työstään.

 

[quiz]

Siinä on taas oikea asiantuntija kommentoimassa

no ymmärrän kyllä tuon tiedonhalun silleen yleissivistävältä kannalta, mutta että erikoistutaan johonkin äärimmäiseen kapeaan alaan. sitä en ymmärrä. :D

 

[Amaryllis]

ihmettelenkin, mikä ihmistä kiinnostaa asioissa, jotka eivät mitenkään varsinaisesti liity hänen omaan hyvinvointiinsa. jopa niin paljon, että on valmis tinkimään todella paljon omasta elintasosta.

Niinkuin jo sanottua, niin työssä se kaikki muukin kuin raha merkitsee. Hyvinvointia on muitakin lajeja kuin rahaan liittyvää. Kiinnostuneisuus työtä kohtaan on yksi juttu, mutta toinen on tuo, että tutkimushommat ovat aika rentoa puuhaa ainakin täällä missä itse olen, valtion tutkimuslaitoksessa. Ei tarvi ottaa lainkaan stressiä esim. ikävistä asiakkaista (niitä ei ole) tai epärealistisista myyntitavoitteista (emme myy mitään). Lisäksi saa lukea rajoituksetta kiinnostavia juttuja lehdistä ja kirjoista ja yrittää kirjoittaa itse jotain yhtä kiinnostavaa.

Ylityöt ihan oikeasti lasketaan ja pidetään kiinni siitä, että ne myös saa pitää vapaana, ylipäätään työmäärä ei edellytä krooniseen ylityöskentelyyn, eikä ole samalla tavalla tulosvastuuta kuin yksityisellä puolella. Onhan toki projekteilla sikäli tulosvastuu, että julkaisua ja/tai väikkäriä pitää syntyä sovitussa tahdissa, mutta kukaan ei voi tulla sanomaan, että teidän täytyy nyt saada tästä tutkimuksesta tälläisiä ja tälläisiä tuloksia ja tehdä se juuri tällä tavalla. Eli saa olla oman työnsä herra eikä asiakas tai pomo ole koko ajan viisastelemassa ja ahdistelemassa :lol2: Lisäksi koen tekeväni työtä, jolla on tarkoitus, koska aiemman projektimme tärkeimpiä tuloksia ja johtopäätöksiä kuulee lähes tai täysin sanasta sanaan hyvin korkealla tasolla valtionhallinnon kehityssuunnitelmissa eräällä osa-alueella joka on saanut paljon julkisuuttakin. Eli joku niitä tutkimuksia joskus lukeekin ja ottaa onkeensa :thumbs:

 

[Dippi]

Ylityöt ihan oikeasti lasketaan ja pidetään kiinni siitä, että ne myös saa pitää vapaana, ylipäätään työmäärä ei edellytä krooniseen ylityöskentelyyn

Eli olet kuitenkin töissä VTT:llä (tai jossain vastaavassa erillisessä tutkimuslaitoksessa) etkä niinkään minkään yliopiston tutkimuslabrassa? En ole nimittäin koskaan kuullut, että ylityö tunnettaisiin yliopistoissa edes käsitteenä.

 

[Amaryllis]

Eli olet kuitenkin töissä VTT:llä (tai jossain vastaavassa erillisessä tutkimuslaitoksessa) etkä niinkään minkään yliopiston tutkimuslabrassa? En ole nimittäin koskaan kuullut, että ylityö tunnettaisiin yliopistoissa edes käsitteenä.

Joo, siis en yliopistolla vaan ns. sektoritutkimuslaitoksessa. Olen ollut yliopistollakin ja siellä mulle maksettiin tehtyjen tuntien mukaan, jotka itse kirjasin ja ilmoitin. Tiedän kyllä ettei vakiporukalla ole näin ja kellokorttia käyttää pelkät siivoojat suunnilleen.

 

[Prioni77]

Eli olet kuitenkin töissä VTT:llä (tai jossain vastaavassa erillisessä tutkimuslaitoksessa) etkä niinkään minkään yliopiston tutkimuslabrassa? En ole nimittäin koskaan kuullut, että ylityö tunnettaisiin yliopistoissa edes käsitteenä.

Aivan... TKK:lla jatko-opiskelleena voin ilolla nyt todeta päässeeni sieltä pois. Jatko-opiskelussakin varmasti moni asia vaikuttaa sen mielekkyyteen. Etenkin tutkimuspainotteisilla tieteenaloilla (bioalat) palkat ovat matalat johtuen rahoituksen kapea-alaisuudesta. Työsuhteiden ollessa määräaikaisia ja työaikojen ollessa bioalalla tunnetusti työn luonteesta johtuen pitkiä ja orjallisia riippumatta kellonajoista (vrt. elävät organismit) eikä työnteko juuri motivoi silmäillessään TEKin alkupalkkasuosituksia. Ylitöistä ei makseta ja rahoitus on niin jumissa, että useissa projekteissa nuoret tutkijat puurtavat yksin projekteja. Tiedostettua on, että yksin ei saada juuri mitään aikaan ja työ tuuntuu painavan allensa, mutta asialle voida mitään. Monet katkeroituvat ja miettivät vaihtoehtoista kouluttautumista. Ongelman ydin on selkeästi yksityisen sektorin puute. Viimeaikaiset lausunnot Sitran ja Tekesin osalta eivät ole omiaan lisäämään nuorten vastavalmistuneiden motivaatiota ja uskoa tulevaisuuteen kyseisellä alalla. Itselläni kesti 3 vuotta päästä pois. Oma poistumiseni kulki työttömäksi jäämisen kautta hetkeksi hanttihommiin ja sitten kuin taivaanlahjana tippui prosessi-inssin paikka kansainvälissestä firmasta syliini. Tosin ehdinhän mä sinnekin laittaa papereita muiden paikkojen ohella koko sen backuppaikassa vietetyn 3 vuoden ajan. Musta näin jälkikäteen tuntuu siltä, ettei ollut paljosta kiinni että olisin lopullisesti pudonnut alan urakulusta. 6kk pidempään siellä hanttihommissa ja avot veikkaan minä.

 

[Dippi]

Ongelman ydin on selkeästi yksityisen sektorin puute. Viimeaikaiset lausunnot Sitran ja Tekesin osalta eivät ole omiaan lisäämään nuorten vastavalmistuneiden motivaatiota ja uskoa tulevaisuuteen kyseisellä alalla.

Menee jo uhkaavasti off-topiciksi, mutta jatkanpas vähän vielä... eli joo, bioalat ja varsinkin bioalojen tutkimus on Suomessa vähän huonossa huudossa nyt. Alaan on satsattu ja tulokset on varsin vaatimattomia. Sopii kuitenkin muistaa, että nämä ylä- ja alamäet tulevat aina sykleissä. Kymmenen vuotta sitten "nanotiede" oli kova sana. Sitten siitä tuli kirosana, kun suuret odotukset eivät toteutuneetkaan, mutta nyt se on taas kovassa huudossa. TEKESillä ja Akatemialla on molemmilla nanotieteisiin kohdistettu ohjelma ja opetusministeriö on myöntänyt erilaisille yksiköille melkoisia jättipotteja alan kehittämiseksi. Perimmäinen ongelma tälläkin sektorilla on kuitenkin siinä, että merkittävää nanomittakaavan ilmiöitä soveltavaa teollisuutta ei Suomessa ole.

Uraa suunnitteleville suosittelen TEKESin "Painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi"-raporttiin (linkki avaa pdf-filen!) ja erityisesti sivuun 8 tutustumista. Sieltä löytyy viisi painopistealuetta, joita TEKES ja todennäköisesti Akatemia tulevat tulevaisuudessa erityisesti tukemaan. Mielestäni tuo on varsin realistinen katsaus.

Edit: korjattu linkki ja sivu.

 

[George Costanza]

Vai oikein vakooja ;)

Kyseinen sukulainenhan ei ole vakooja (eikä täten mikään James Bond 007), mutta samankaltaista työtä sinänsä, että valtiolle tehdään hommia ja on kuulemma välillä niin salaista että oikein hirvittää . Eiköhän siinä henki lähtisi jos niitä tietoja lähtisi levittämään..

 

[April]

ihmisen todelliset mahdollisuudet vaikuttaa itse mihinkään on etenkin nuorena äärimmäisen rajoittuneet. henkilö on täysin sattumanvaraisten ympäristön vaikutusten ja omien pakkoajatustensa tuote. ihminen ei ole oman onnensa seppä.

Kärjistitköhän nyt hieman? Toki on totta, että joskus olosuhteet on niin huonot, että elämä potkii päähän vaikka kuinka yrittäis. Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että ihminen hyvin pitkälle on oman onnensa seppä (mitä tulee työelämään). Kukaan muu ei kuitenkaan sun puolesta laita sun elämääs kuntoon. Omaan tulevaisuuteensa ja menestymiseensä voi vaikuttaa hyvinkin paljon omalla asenteella ja panostamisella.

Itse esim. valmistuin viime vuonna, tein yhden määräaikaisen erittäin huonosti palkatun työpätkän ja vähän sen jälkeen sain nykyisen vakituisen työni, joka vastaa täysin koulutustani.

Puoleen vuoteen mahtui valehtelematta yli 100 lähetettyä työhakemusta ja lukemattomia "Kiitos, mutta ei kiitos" -vastauksia. Joka kerta jouduin pettymyksen jälkeen kiskomaan itseni ylös sohvan pohjalta ja jatkamaan työnhakua.

Summa summarum: sinnikkyydellä, oikealla asenteella ja hitusella onnea pääsee jo pitkälle.

...Ja nyt kun pääsin näin sanomasta, niin saan todennäköisesti huomenna potkut. ;)

 

[quiz]

Kärjistitköhän nyt hieman? Toki on totta, että joskus olosuhteet on niin huonot, että elämä potkii päähän vaikka kuinka yrittäis. Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että ihminen hyvin pitkälle on oman onnensa seppä (mitä tulee työelämään). Kukaan muu ei kuitenkaan sun puolesta laita sun elämääs kuntoon. Omaan tulevaisuuteensa ja menestymiseensä voi vaikuttaa hyvinkin paljon omalla asenteella ja panostamisella.

Itse esim. valmistuin viime vuonna, tein yhden määräaikaisen erittäin huonosti palkatun työpätkän ja vähän sen jälkeen sain nykyisen vakituisen työni, joka vastaa täysin koulutustani.

Puoleen vuoteen mahtui valehtelematta yli 100 lähetettyä työhakemusta ja lukemattomia "Kiitos, mutta ei kiitos" -vastauksia. Joka kerta jouduin pettymyksen jälkeen kiskomaan itseni ylös sohvan pohjalta ja jatkamaan työnhakua.

Summa summarum: sinnikkyydellä, oikealla asenteella ja hitusella onnea pääsee jo pitkälle.

...Ja nyt kun pääsin näin sanomasta, niin saan todennäköisesti huomenna potkut. ;)

mitä tuolla "olet oman onnesi seppä" edes oikeastaan tarkoitetaan? nuo luetteloimasi ominaisuudet on ihmisen ominaisuuksia siinä missä muutkin ominaisuudet, eikä ihminen ole niitä itselleen valinnut. vapaa tahto/valintakin ovat aika vaikeita asioita määritellä tarkasti. on käsittääkseni mahdollista, että mitään vapaata tahtoa tms. ei ole, ja että tulevaisuus on hyvinkin ennalta määräytynyt.

 

[Pacem]

Vielä kun firmat on hyvin nepotistisia tai vähintään sukulaisia ja ystäviä suosivia, niin siinä on kiva untuvikkona pyrkiä markkinoille, jollei ole omaa "sosiaalista verkostoaan".

Jos itse rekrytoin joskus ihmisiä, niin en takuuvarmasti palkkaa ketään sen perusteella, että se on jonkun sukulainen/tuttu.

Nykyinen firma missä teen duunia on ääriesimerkki nepotistisesta firmasta. Aikoinaan kys. firmaan pääsi järjestään kesätöihin ainoastaan työntekijöiden muksut. Tällä hetkellä kyseisessä firmassa on jopa kokonaisia perheitä duunissa (isä, äiti, poika ja tytär). Lisäksi jokainen on melko korkeassa asemassa. Vaikea uskoa, etteikö parempia hakijoita olisi löytynyt. Lisäksi mua vituttaa meidän firmassa, ettei mokaajille anneta varoituksia tai kenkää, jos niitä tulee tarpeeksi ts. tulee tarpeeksi kalliiksi firmalle. Eikai pomo-isä/äiti nyt omaa poikaansa/tytärtään erota.

EDIT: Tänä vuonnakin kuuntelin erään rekrytoijan purnaamista muutamasta "pakko-otosta" kesäduuniin :D "Minkä v**un takia tommonen on pakko ottaa hommiin, eihän sillä oo ees sopiva koulutus s***ana!"

 

[urkki]

Ei tutkijan työ ole yksinäistä saatika epäsosiaalista. Väitöskirja on tietenkin henkilökohtainen opinnäytetyö, mutta tutkimusta tehdään ainakin meillä aina tiimeissä. Tämä johtuu siitä, että kokeellisen tutkimustyön teko ei vain onnistu yksin.

Ja miksi kuvittelet että tutkimus on tylsää? Itse suunniteltu, omasta mielenkiinnosta aiheeseen lähtevä pitkäjänteinen tutkimus on niin mielenkiintoista, että teen 50 tunnin viikkoa mielelläni vaikka palkkani on puolet siitä, mitä saisin yksityisellä puolella R&D tehtävissä. Tärkeintä on ainakin minulle työn tarjoama itsenäisyys. Niin kauan kun saan hankittua rahaa, voin tehdä kansainvälisen tason tutkimusta ihan siitä mikä minua itseäni kiinnostaa.

Itselleni on ollut tärkeää myös se, että pääsen matkustamaan usein ulkomaille, luomaan suhteita ja viettämään 1-2 vuoden keikkoja yhteistyökumppaneiden laboratorioissa.

Haittapuolia on tietenkin se, että ammattitutkijana joudut jatkuvasti hankkimaan rahaa opiskelijoille ja pahimmassa tapauksessa myös itsellesi. Ja rahaa ei tule, jos ei tule tulosta. Varmaan vähän kuin yrittäjän hommaa: hyvin itsenäistä toimintaa, mutta sitten vastaat myös siitä että tulosta syntyy tai muuten olet kortistossa. Lisäksi hommaan liittyy paljon paperityötä ja turhautumista yliopistobyrokratian vuoksi.

Hyvin pitkälle samoilla linjoilla. Viime vuoden lopulla harkitsin tutkimushommien parista pois siirtymistä ja katselin muita vaihtoehtoja. Palkka olisi ollut noissa tehtävissä 2-4 kertainen, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että on tärkeämpää tehdä itselle mielenkiintoisinta työtä. Parasta on oma vapaus aikataulujen ja päätöksien suhteen, varsinkin kun tutkimukseni rahoitustilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä.

Palaan vuodenvaihteessa Suomeen, joten silloin on myöskin ajankohtaista ihmisten palkkaaminen. Minua ei työnhakijoiden CV:ssä kiinnosta alaan liittymätön työkokemus, vaan ensimmäinen karsinta tapahtuu yliopisto-opintojen menestyksen perusteella ja post doc tutkijoilla julkaisujen perusteella. Sen jälkeen tärkeimpänä tulee suositukset, jonka perusteella sitten kutsutaan lupaavimpia vapaamuotoiseen tutustumiskäyntiin/haastatteluun. Näistä keskusteluista pitää tulla ilmi motivaatio tehdä tutkimusta (ei ensisijaninen motivaatio tehdä tutkinto), kykeneväisyys omatoimiseen työskentelyyn ja mitä enemmän draivia sitä parempi. Näin hommat toimii minun osalta tutkimusmaailmassa - muilla aloilla on varmaankin erilaiset prosessit.

 

[Laiffah]

Pakkohan niitä rajoja on johonkin vetää. Ei aina voida ottaa huomioon ympäristön/menneisyyden yms. vaikutuksia ja käyttää niitä kumoavina argumentteina. Laiska on laiska, tyhmä on tyhmä ja syrjäytynyt pikkurikollinen on yhteiskunnan jätettä. Ei ne taustat ketään kiinnosta; vain nykyisyys ja se mitä tulevaisuudellaan tekee on merkitsevää. Paskasta jätkästä voi tulla hyvä jätkä, ihan yhtä helposti hyvästä jätkästä tulee paska jätkä. Yhteiskunnan ja sen ihmisten muisti on lyhyt ja valikoiva. Menneisyyden tapahtumien analysointia voidaan korkeintaan hyödyntää tulevaisuuden rakentamisessa.

 

[Mou]

Olen kyllä täysin tämän saksalaisen mallin kannalla. Opiskelu pitäisi hoitaa ensin pois alta ja sitten vasta mennä töihin. Suomessa touhu vain on mennyt kyllä ihan ihmeelliseksi, kun pitäisi samaan aikaan käydä töissä ja opiskella.

Tämä ei varsinaisesti ole Dipille suunnattu, vaan yleinen kannanotto aiheeseen.

Kieltämättä meininki on Suomessa hieman ihmeellistä, monessakin suhteessa. Kuitenkin tuossa saksalaisessa systeemissä on huonot puolensa. Siellä (tai tällä hetkellä täällä) esimerkiksi opiskelijan valtiolta saama rahamäärä määräytyy edelleen vanhempien tulojen mukaan, joten mikäli omaat rikkaat vanhemmat, et saa mitään. Yleensä toki vanhemmat sponssaavat, mutta se siitä taloudellisesta itsenäisyydestä. Sen vuoksi porukka myös asuu keskimäärin todella pitkään vanhempiensa luona, ainakin Suomeen verrattuna.

Suomessa sen sijaan on nämä opintotuet ja muutenkin aikaista itsenäistymistä katsotaan hyvällä. Toisaalta sillä aikaa, kun suomalainen käy kesätöissä ja on niiiin ylpeä omista rahoistaan, saksalainen ostaa isin rahoilla reililipun ja lähtee lomalle. Joka tapauksessa suomalaisen opiskelijan on käytävä töissä saadakseen elantonsa ja kun kerran käydään töissä, niin miksipä ei saman tien omalla alalla. Kaikillehan niitä hommia ei riitä, mutta tietenkin työnantajaa kiinnostaa enemmän se hakija, jolla sitä alan kokemusta on. Jos taasen ei tehtäisi töitä, niin pitäisi niitä tukiakin saada sitten kunnolla.

Sitä paitsi monella kommentoijalla ei ilmeisesti ole kovinkaan läheistä käsitystä Keski-Euroopan meiningistä. Ei täällä ilman nälkäpalkkaisia työharjoitteluja mihinkään huippuhommiin mennä, vaan moni suorittaa valmistumisensa jälkeen työharjoitteluja, osa jopa kaksi vuotta, mikäli ei ole kerryttänyt kokemusta jo opiskeluaikana, mikä taas yleensä lisää opiskeluajan pituutta. Ja taas kituutetaan taloudellisen autonomian puutteessa. Näiden seikkojen valossa kallistun edelleen suomalaisen systeemin kannalle.

Sitä paitsi Saksassa kun opiskelijoilla harvemmin on niitä kunnon meriittejä, niin arvosanat saavat hakemuksessa kovahkon painoarvon. Ja onko se sitten parempi, jos vaihtoehtona on, että kuka on saanut hyviä suosituksia työmarkkinoilta ja muutenkin ollut aktiivinen? Itse ainakin laiskana lukijana olen varsin tyytyväinen Suomen järjestelmään. Hyvin on toiminut tähän mennessä.

P.S. Töitä saa, jos viitsii tehdä. :D

 

[Narutumppu]

Mä tulkitsen ton sillä tavalla, että jos ei tarpeeksi porukkaa lähde "vapaaehtoisesti" sitten lähtee väkisin. Voi hyvinkin olla väärä tulkinta.

Niin, eli et osaa tulkita, mikäli väität osaavasi lukea. ;)

Tuossahan nimenomaan lukee, että "väkisin" vanhemman porukan erottaminen on lainvastaista.

Joten tuossa on vaan kyse "maisemanvaihdokseen" kannustamisesta ja kapinoinnista tyhmää, työmarkkinoita vääristävää asetusta kohtaan.

Mutta sepäse offtopicista.

 

[NEUTRAALI]

Noista nuorista väliinputoajista sen verran, että ympäristötekijät eivät vaikuta, miten lapselle käy. Lapsella on tietyt perintötekijät ja ympäristö ei niihin vaikuta. .

no tuo nyt on niin paskaa ku olla ja voi. ympäristö vaikuttaa nuoriin aivan sikana, sitä ei voi kukaan kiistää. niin ja vaikuttaahan se aikuisiinkin.

 

[lej]

Tämä ei varsinaisesti ole Dipille suunnattu, vaan yleinen kannanotto aiheeseen.

Kieltämättä meininki on Suomessa hieman ihmeellistä, monessakin suhteessa. Kuitenkin tuossa saksalaisessa systeemissä on huonot puolensa. Siellä (tai tällä hetkellä täällä) esimerkiksi opiskelijan valtiolta saama rahamäärä määräytyy edelleen vanhempien tulojen mukaan, joten mikäli omaat rikkaat vanhemmat, et saa mitään. Yleensä toki vanhemmat sponssaavat, mutta se siitä taloudellisesta itsenäisyydestä. Sen vuoksi porukka myös asuu keskimäärin todella pitkään vanhempiensa luona, ainakin Suomeen verrattuna.

Suomessa sen sijaan on nämä opintotuet ja muutenkin aikaista itsenäistymistä katsotaan hyvällä. Toisaalta sillä aikaa, kun suomalainen käy kesätöissä ja on niiiin ylpeä omista rahoistaan, saksalainen ostaa isin rahoilla reililipun ja lähtee lomalle. Joka tapauksessa suomalaisen opiskelijan on käytävä töissä saadakseen elantonsa ja kun kerran käydään töissä, niin miksipä ei saman tien omalla alalla. Kaikillehan niitä hommia ei riitä, mutta tietenkin työnantajaa kiinnostaa enemmän se hakija, jolla sitä alan kokemusta on. Jos taasen ei tehtäisi töitä, niin pitäisi niitä tukiakin saada sitten kunnolla.

Sitä paitsi monella kommentoijalla ei ilmeisesti ole kovinkaan läheistä käsitystä Keski-Euroopan meiningistä. Ei täällä ilman nälkäpalkkaisia työharjoitteluja mihinkään huippuhommiin mennä, vaan moni suorittaa valmistumisensa jälkeen työharjoitteluja, osa jopa kaksi vuotta, mikäli ei ole kerryttänyt kokemusta jo opiskeluaikana, mikä taas yleensä lisää opiskeluajan pituutta. Ja taas kituutetaan taloudellisen autonomian puutteessa. Näiden seikkojen valossa kallistun edelleen suomalaisen systeemin kannalle.

Sitä paitsi Saksassa kun opiskelijoilla harvemmin on niitä kunnon meriittejä, niin arvosanat saavat hakemuksessa kovahkon painoarvon. Ja onko se sitten parempi, jos vaihtoehtona on, että kuka on saanut hyviä suosituksia työmarkkinoilta ja muutenkin ollut aktiivinen? Itse ainakin laiskana lukijana olen varsin tyytyväinen Suomen järjestelmään. Hyvin on toiminut tähän mennessä.

P.S. Töitä saa, jos viitsii tehdä. :D

Mä en nyt kuitenkaan ymmärrä miten opiskelijoiden yhteiskunnallinen asema ja kotona asuminen vaikuttaa asiaan.

Ja suomalaisen opiskelijan on toki käytävä kesätöissä, jotta pärjäisi rahallisesti, jos ei siis ryyppää paljon. Yksin asuvalla tilanne voi olla myös vähän hankalampi. En myöskää allekirjoita sitä, että oman alan hommia helpolla saisi, riippuu toki alasta. Vai miltä kuulostaa esim. kauppat.yo:t vaatekaupan myyjinä. Tuon lähempänä mun tuntemat tyypit ei juuri kaupallista alaa ole olleet. Toki neljännen vuoden jälkeen voi alkaa oman alan töitä löytymään vähän enemmän. Mun kohdalla sekään ei auta, kun opiskelut loppuu sitä ennen.

Mun mielestä on 10 kertaa fiksumpi se systeemi, jossa kituutat huonolla palkalla työharjoittelussa opiskelujen jälkeen, kuin se, jossa roikutaan koulussa tyhjänpanttina vielä pari vuotta, kun töitä ei kuitenkaan saisi. Nyt ei pääse edes näyttämään omaa potentiaaliaan, toisin kuin esim. tuossa työharjoittelusysteemissä.

Ja jottei mua luultaisi ihan katkeraksi niin aika samoilla linjoilla olen Aprilin kanssa. Mulla ei tosin töitä vielä ole ja ne lähes 100 hakemustakin on lähetetty puolen vuoden aikana. Enhän ole edes virallisesti valmistunut, joten uskon, että jouluun mennessä olen ok hommissa, mutta kyllä tässä välillä vituttaa niin helvetisti.

 

[Mou]

Mä en nyt kuitenkaan ymmärrä miten opiskelijoiden yhteiskunnallinen asema ja kotona asuminen vaikuttaa asiaan.

Ja suomalaisen opiskelijan on toki käytävä kesätöissä, jotta pärjäisi rahallisesti, jos ei siis ryyppää paljon. Yksin asuvalla tilanne voi olla myös vähän hankalampi. En myöskää allekirjoita sitä, että oman alan hommia helpolla saisi, riippuu toki alasta. Vai miltä kuulostaa esim. kauppat.yo:t vaatekaupan myyjinä. Tuon lähempänä mun tuntemat tyypit ei juuri kaupallista alaa ole olleet. Toki neljännen vuoden jälkeen voi alkaa oman alan töitä löytymään vähän enemmän. Mun kohdalla sekään ei auta, kun opiskelut loppuu sitä ennen.

Mun mielestä on 10 kertaa fiksumpi se systeemi, jossa kituutat huonolla palkalla työharjoittelussa opiskelujen jälkeen, kuin se, jossa roikutaan koulussa tyhjänpanttina vielä pari vuotta, kun töitä ei kuitenkaan saisi. Nyt ei pääse edes näyttämään omaa potentiaaliaan, toisin kuin esim. tuossa työharjoittelusysteemissä.

Ja jottei mua luultaisi ihan katkeraksi niin aika samoilla linjoilla olen Aprilin kanssa. Mulla ei tosin töitä vielä ole ja ne lähes 100 hakemustakin on lähetetty puolen vuoden aikana. Enhän ole edes virallisesti valmistunut, joten uskon, että jouluun mennessä olen ok hommissa, mutta kyllä tässä välillä vituttaa niin helvetisti.

En nyt täysin ymmärrä, että mitä sä et ymmärrä... Jos et saa kotoa etkä valtiolta rahaa, joudut rahoittamaan kaiken itse tekemällä jotain siivoojan hommia. Jos saat kotoa rahaa, niin olet vanhemmistasi riippuvainen. Ja jotta valtion rahaan pääsisi käsiksi, pitää olla todella köyhät vanhemmat. Ja kuten asiaan kuuluu, mikäli vanhemmat tai vanhempi on säästänyt lapsensa opintoja varten, leikataan tietysti sen lapsen saamia tukia...

Tuo huono palkka on Saksan tapauksessa kauppatieteiden alalla yleensä n. 600-800 euroa bruttona kuukaudessa. Joskus enemmän, mutta silloin et todellakaan selviä 8 tunnin päivillä eikä se palkkakaan yli 1500:n kipua. Humanistisilla aloilla ei aina saa yhtään mitään.

Eli mikäli Suomeen haluttaisiin vastaavaa järjestelmää, jossa opiskelijat eivät käy töissä, tulisi tukien olla niin suuret, että ne todella riittäisivät ympärivuotiseen elämiseen. Suomessa ei vain ole sosiaalisesti hyväksyttävää asua 25-vuotiaaksi kotona tai vanhempien rahoilla, vaikka se taloudellisesti mahdollista olisikin. Ja silloinkaan et pääse tienaamaan ennen opintojen päättymistä ja lukuisia harjoittelupaikkoja. Ja jos vanhempien rahoilla eläminen jollain ilveellä saataisiinkin sosiaalisesti hyväksyttäväksi, niin tasa-arvoista se ei ainakaan olisi.

Muuten, oletko edes hakenut harjoittelupaikkoja, jos kerran olet niitäkin valmis tekemään? Jos niistäkään ei mitään tärppää, niin ihmettelen suuresti. Ehkä kannattaisi myös näyttää niitä hakupapereita jollekin, joka rekrytointia harrastaa tai jolla muuten vain saattaisi olla näkemystä asiaan.

 

[lej]

En nyt täysin ymmärrä, että mitä sä et ymmärrä... Jos et saa kotoa etkä valtiolta rahaa, joudut rahoittamaan kaiken itse tekemällä jotain siivoojan hommia. Jos saat kotoa rahaa, niin olet vanhemmistasi riippuvainen. Ja jotta valtion rahaan pääsisi käsiksi, pitää olla todella köyhät vanhemmat. Ja kuten asiaan kuuluu, mikäli vanhemmat tai vanhempi on säästänyt lapsensa opintoja varten, leikataan tietysti sen lapsen saamia tukia...

Tuo huono palkka on Saksan tapauksessa kauppatieteiden alalla yleensä n. 600-800 euroa bruttona kuukaudessa. Joskus enemmän, mutta silloin et todellakaan selviä 8 tunnin päivillä eikä se palkkakaan yli 1500:n kipua. Humanistisilla aloilla ei aina saa yhtään mitään.

Eli mikäli Suomeen haluttaisiin vastaavaa järjestelmää, jossa opiskelijat eivät käy töissä, tulisi tukien olla niin suuret, että ne todella riittäisivät ympärivuotiseen elämiseen. Suomessa ei vain ole sosiaalisesti hyväksyttävää asua 25-vuotiaaksi kotona tai vanhempien rahoilla, vaikka se taloudellisesti mahdollista olisikin. Ja silloinkaan et pääse tienaamaan ennen opintojen päättymistä ja lukuisia harjoittelupaikkoja. Ja jos vanhempien rahoilla eläminen jollain ilveellä saataisiinkin sosiaalisesti hyväksyttäväksi, niin tasa-arvoista se ei ainakaan olisi.

Muuten, oletko edes hakenut harjoittelupaikkoja, jos kerran olet niitäkin valmis tekemään? Jos niistäkään ei mitään tärppää, niin ihmettelen suuresti. Ehkä kannattaisi myös näyttää niitä hakupapereita jollekin, joka rekrytointia harrastaa tai jolla muuten vain saattaisi olla näkemystä asiaan.

Kyllä Suomessa nytkin pärjää hyvin pitkälle ilman työssäkäyntiä, varsinkin pk-seudun ulkopuolella, jos vain haluaa. Jos teet kesällä kolme kuukautta kesätöitä ja säästät ne rahat, ja lisäksi haet kesäopintotukea niin vuodessa kertyy ihan kiva potti rahaa. Toki omalta kohdalta täytyy huomioida se, että vuokranmaksajia on koko opiskeluajan ollut kaksi. Ja osa-aikatyö ei kyllä kenenkään valmistumista Suomessa hidasta, jos mietitään keskimääräisiä opintoaikoja, ellei ole aasi. Edit: Moni tuntemistani ihmisistä on ollut esim. vaatekaupan myyjänä sen takia, että saisi jotain kivaa ylimääräistä, ei siksi, että olisi ollut pakko.

Mä ainakin olisin tässä tilanteessa 4 vuoden opintojen päälle valmis tekemään 600-800 euron palkalla vähän aikaa oman alan töitä, vaikka vuodenkin. On se kuitenkin lähes tuplat opintotukeen nähden ja suurin osa samaan aikaan aloittaneista istuu vielä ainakin sen ajan kuitenkin koulun penkkejä, tai olohuoneen sohvaa kuluttamassa.

Olen hakenut kaikentasoisia paikkoja. Noiden harjoittelupaikkojenkin löytäminen ja saaminen ei ainakaan omalla kohdalla ole ollut sen helpompaa kuin minkään muunkaan. Hakemusten kelpoisuus on kyllä tarkistettu useamman tahon kautta. En kirjoita puutaheinää vaaleanpunaisella hippifontilla ja listaa kesätyöpaikkoja vuodesta 1996 asti. Palkkatoiveet on tarkaan mietitty ja muutenkin olen käyttänyt reilusti aikaa sen selvittämiseen millaisia hakemusten tulee olla, ja miten toimia muutenkin töitä hakiessa.

 

[Hippa]

Kyllä Suomessa nytkin pärjää hyvin pitkälle ilman työssäkäyntiä, varsinkin pk-seudun ulkopuolella, jos vain haluaa. Jos teet kesällä kolme kuukautta kesätöitä ja säästät ne rahat, ja lisäksi haet kesäopintotukea niin vuodessa kertyy ihan kiva potti rahaa.

En nyt puhu itsestäni, vaan yleisesti. Pitää saada aika kovaa palkkaa kesäkuukausilta, että siitä jäisi normaalielon lisäksi jotain säästöön.

Opintotuen saaminen kesällä edellyttää opintoja, joita ei kaikki laitokset tarjoa (tässä viittaan omaan laitokseeni, jossa ei ole kesäksi opintoja tarjolla lainkaan, ei edes kirjatenttejä. Laitokseni on myös siitä ihana, että siellä opiskellaan just sen verran, kun ne on lukujärjestykseen laittanut ja sooloilu ei ole mahdollista.)