Kouluja käyneet väliinputoajat?

[Integrandi]

En nyt puhu itsestäni, vaan yleisesti. Pitää saada aika kovaa palkkaa kesäkuukausilta, että siitä jäisi normaalielon lisäksi jotain säästöön.

Opintotuen saaminen kesällä edellyttää opintoja, joita ei kaikki laitokset tarjoa (tässä viittaan omaan laitokseeni, jossa ei ole kesäksi opintoja tarjolla lainkaan, ei edes kirjatenttejä. Laitokseni on myös siitä ihana, että siellä opiskellaan just sen verran, kun ne on lukujärjestykseen laittanut ja sooloilu ei ole mahdollista.)

Miten määrittelet "aika kovan palkan"? Jos tekee kokopäivätyötä niin siitä kyllä pitäisi saada normaalisti noin 3-4 kertaa opintotuen+asumislisän verran rahaa. Elämiseen kun käyttää sen yhden opintotuen ja asumislisän verran palkasta + vaikka vielä vähän päälle niin takuulla jää säästöön kunnon summa verojenkin jälkeen. Eri asia sitten jos on perhe elätettävänä...

Kesälle saat opintotukea jos menet vaikka avoimeen yliopistoon lukemaan muutaman hassun kurssin. Yleensä näistä pitää maksaa, mutta aika vähän. Hyvällä tuurilla voit liittää nämä opinnot tutkintoosi mukaan.

 

[Barbie]

Joo, mä tiedän että jokainen on oman onnensa seppä. Töitä löytyy, kun vain etsii - pääkaupunkiseudulta.

Mutta sanokaapas mistä niitä töitä löytyy sitten, jos haluaa asua Kehä kolmosen pohjoispuolella?

Ei tee yhtään mieli muuttaa Helsingin kalliisiin asuntoihin, ja siihen en suostu, että pitäisi asua jossain Kallion ongelmalähiössä.

Ikää on reilusti yli 30 vuotta, ja takataskusta löytyy kaksi ammattitutkintoa. Työtodistuksia on ihan mukava pino, mutta vakituista työpaikkaa en ole löytänyt mistään. Olen yrittänyt hakea töihin omaa koulutusta ja aikaisempaa työkokemusta vastaaville aloille.

"Jos mies ei ole löytänyt paikkaansa työelämässä 25-vuotiaaksi mennessä, ei hän tule löytämään sitä koskaan."

Työnantajilla on suoraan sanottuna melkoista ikärasismia asenteissaan. Mitäs sitten tehdään, jos 25-vuotiaana huomaa että ensimmäinen koulutus ei poikinut kunnon työpaikkaa, ja päättääkin kouluttautua uudelleen? Jos menet yliopistoon niin siinähän haet sitten seuraavan kerran duunia 30-vuotiaana. Totta kai opiskeluaikana voi tehdä monenlaista keikkaa, mutta ei ne ole oikeita töitä.

Mä en pysty olemaan enää päälle kolmekymppärinä "25-vuotias vastavalmistunut pitkän työkokemuksen omaava alan rautainen ammattilainen", jota työpaikkailmoituksissa haetaan.

Huomatkaa myös, että minulla on ollut koko ajan pyrkimys elämässä eteenpäin, yritin kovasti löytää duunia jo sen ensimmäisen koulun jälkeen. Mutta kun ei tärppää niin ei tärppää.

Jokainen teistä voi havahtua jonain päivänä siihen, että koulut on käyty, velkaa on opintolainan muodossa 10.000 euroa, töitä ei saa ja pankki haluaa omansa takaisin. Mikä neuvoksi? :arvi:

DISCLAIMER: Ei sitten perhana laiteta samalle viivalle naapurin reiskaa, joka on ollut ammattityötön peruskoulun keskeyttämisestä lähtien. Nämä pellet voi elää kohtuullisen siedettävää elämää sossun rahoilla, kun ei ole mm. kymppitonnin velkaa pankille opintolainoista. He eivät ole yrittäneet elämässään mitään, eivätkä tule koskaan pääsemään lähikaupan kaljahyllyä pitemmälle.

Paljon tsemppiä työnhakuun kaikille, jotka tuskailevat tällaisessa tilanteessa.

Vaikka asunkin pääkaupunkiseudulla, ei se tilanne täälläkään ole kummoisempi. Taitavia ammattilaisia on työttöminä, vaikka potentiaalia olisi vaikka mihin. Tuttavapiiristä löytyy alan huippuosaaja, joka ei vain viimeisen vuoden aikana ole jostain syystä selviytynyt viimeisen haastattelukierroksen voittajaksi. Jokin ei vain natsaa.

Jos homma kaatuu haastattelussa, kysymys on ihmisluonteiden yhteensopimattomuudesta. Sille ei työhakemusta kirjoittaessa voi vielä tehdä mitään. Mutta haastatteluvaiheeseen saakka paperit ratkaisevat. Kannattaa siis hankkia opiskeluajalta yleisesti/oman alan työkokemusta, kiitettävät arvosanat ja kontaktiverkosto/suosittelijoita. Mielenkiintoiset ja luonnetta kasvattavat harrastukset ja luottamustehtävät saavat myös pluspisteitä ja erottavat massasta.

Tämä kuulostaa todella suunnitelmalliselta, mutta työmarkkinat edellyttävät vakavampaa suhtautumista työnhakuun – jos siis haluaa saada sen oman unelmapaikkansa. Työllistyminen ei ole enää niin varmaa, että kannattaisi jättää asioita sattuman varaan.

Ja tuosta työnhakuasenteesta: riippuu varmaan pitkälti alasta, millaisella asenteella pärjää parhaiten. Itse sain psykotesteistä ylistävät lausunnot olemalla rehellisesti oma voimakasluonteinen itseni. Hyssyttelemällä ja nöyristelemällä en olisi nykyisessä työssäni.

(ja siis nyt olen nuori nainen vakituisessa työsuhteessa hyvillä työehdoilla)

 

[Hippa]

Miten määrittelet "aika kovan palkan"? Jos tekee kokopäivätyötä niin siitä kyllä pitäisi saada normaalisti noin 3-4 kertaa opintotuen+asumislisän verran rahaa. Elämiseen kun käyttää sen yhden opintotuen ja asumislisän verran palkasta + vaikka vielä vähän päälle niin takuulla jää säästöön kunnon summa verojenkin jälkeen. Eri asia sitten jos on perhe elätettävänä...

Kesälle saat opintotukea jos menet vaikka avoimeen yliopistoon lukemaan muutaman hassun kurssin. Yleensä näistä pitää maksaa, mutta aika vähän. Hyvällä tuurilla voit liittää nämä opinnot tutkintoosi mukaan.

Jos me nyt ajattelemme tätä opintoraha+asumislisä, joka on maksimissaan 430e/kk (jolla ei kyllä kukaan tässä maassa elä, vaikka asuisi solussa). Minimitoimeentulo 250e:n vuokralla elävälle on sossun laskelmiin perustuen on 612e/kk. Siihen lisätään vielä bussilipun hinta, joka ei sisälly tuonon summaan eli menee noin 650 euroon minimitoimeentulo.

Itse teen työtä vartiointialalla ja palkka on 9e/h. Kuussa jää käteen noin 1000-1100e, joten se on vain pikkuisen päälle 2x opintorahan ja asumislisän.

Jos me ajattelemme tuota minimitoimeentuloa niin 9e/h palkalla kuussa jäisi noin 400 euroa säästöön. Jos töissä on 3kk niin siitä jää 1200 euroa säästöön. Siitä rahasta ei kyllä hirveästi jää jäljelle, jos sen jakaa koko opiskeluvuodelle. Päinvastoin, jos yhä ajattelemme sitä, että ei ota opintolainaa olisi opiskelijan kuukausiraha opintotuen kera noin 560e, joka jäisi alle minimitoimeentulon.

Tietenkin on opintolaina, mutta näissä laskelmissa jätin sen pois, koska omassa viestissäsi et ottanut sitä huomioon.

Avoimesta yliopistosta sen verran, että omasta mielestäni se on tosi kallista touhua.


EDIT. unohdin vielä sen, että jos ottaa opintotukea kesälläkin niin se kuukausituloraja on vain 505e/kk bruttona eli vuosituloraja laskee aika roimasti.

 

[Sumu]

Jos homma kaatuu haastattelussa, kysymys on ihmisluonteiden yhteensopimattomuudesta.

Tavallaan totta, mutta hyvän ihmistuntemuksen omaava haastateltava voi vaikuttaa lopputulokseen jonkin verran. Ja pienellä peliälyllä omia vastauksia voi vähän sävyttää tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Tämä ei toki tarkoita sitä, että valehtelu välttämättä kannattaisi.

Ja tuosta työnhakuasenteesta: riippuu varmaan pitkälti alasta, millaisella asenteella pärjää parhaiten. Itse sain psykotesteistä ylistävät lausunnot olemalla rehellisesti oma voimakasluonteinen itseni. Hyssyttelemällä ja nöyristelemällä en olisi nykyisessä työssäni.

Pääsääntö tosiaan on se, että on oma itsensä. Tiettyihin hommiin sitä omaa itseään saattaa kuitenkin joutua laventamaan ainakin jollain tavalla jotta sopii "alan profiiliin". Tosin noita psykologisia testejä onkin sitten vaikeampi hämätä, joten niissä tietyt ominaisuudet tulevat väistämättä esille. "nimim. psykologisista täydet pisteet saanut"

(ja siis nyt olen nuori nainen vakituisessa työsuhteessa hyvillä työehdoilla)

-nuori mies vakituisessa työsuhteessa kohtuullisilla, tosin alan sopimusten piiriin normaalisti kuuluvilla ehdoilla.

 

[lej]

Jos me nyt ajattelemme tätä opintoraha+asumislisä, joka on maksimissaan 430e/kk (jolla ei kyllä kukaan tässä maassa elä, vaikka asuisi solussa). Minimitoimeentulo 250e:n vuokralla elävälle on sossun laskelmiin perustuen on 612e/kk. Siihen lisätään vielä bussilipun hinta, joka ei sisälly tuonon summaan eli menee noin 650 euroon minimitoimeentulo.

Itse teen työtä vartiointialalla ja palkka on 9e/h. Kuussa jää käteen noin 1000-1100e, joten se on vain pikkuisen päälle 2x opintorahan ja asumislisän.

Jos me ajattelemme tuota minimitoimeentuloa niin 9e/h palkalla kuussa jäisi noin 400 euroa säästöön. Jos töissä on 3kk niin siitä jää 1200 euroa säästöön. Siitä rahasta ei kyllä hirveästi jää jäljelle, jos sen jakaa koko opiskeluvuodelle. Päinvastoin, jos yhä ajattelemme sitä, että ei ota opintolainaa olisi opiskelijan kuukausiraha opintotuen kera noin 560e, joka jäisi alle minimitoimeentulon.

Tietenkin on opintolaina, mutta näissä laskelmissa jätin sen pois, koska omassa viestissäsi et ottanut sitä huomioon.

Avoimesta yliopistosta sen verran, että omasta mielestäni se on tosi kallista touhua.


EDIT. unohdin vielä sen, että jos ottaa opintotukea kesälläkin niin se kuukausituloraja on vain 505e/kk bruttona eli vuosituloraja laskee aika roimasti.

Oma esimerkki: täysi opintotuki 12 kuukaudelta =5160 €. Vuokraa olen maksanut opiskeluaikan siinä 250-300 euroa kuukaudessa. Kesäopintotuen avulla kaikki kolmelta kesätyökuukaudelta tienatut rahat jäävät säästöön. Toki omassa koulussa ilmaisia kursseja piisaa kesälläkin eikä olla niin nuukia. Jos nettopalkka on ollut noin 1200 euroa kuussa. Yhteensä vuodessa rahaa tulee 8760 euroa.

12 kuukauden vuokran jälkeen (300 €) käteen jää vielä 5160 euroa. Kun se jaetaan 12:lla niin ruokaan ja muuhun jää käytettäväksi vielä 430 euroa kuussa. Eläminen noillakin rahoilla on siis ihan mahdollista. Toki taas muistutan, että en ole asunut yksin, joilloin kuluja voi puolittaa paljon. Jos tuo ei kuitenkaan riitä niin aina voi tehdä vähän jotain hanttihommia. Se on sitten yksi paskan maku mitä sossu väittää minimitoimeentuloksi.

 

[Amaryllis]

Miten määrittelet "aika kovan palkan"? Jos tekee kokopäivätyötä niin siitä kyllä pitäisi saada normaalisti noin 3-4 kertaa opintotuen+asumislisän verran rahaa. Elämiseen kun käyttää sen yhden opintotuen ja asumislisän verran palkasta + vaikka vielä vähän päälle niin takuulla jää säästöön kunnon summa verojenkin jälkeen. Eri asia sitten jos on perhe elätettävänä...

Minusta sinulla on aika yltiöoptimistiset kuvitelmat kesätöistä. Ensinnäkin moni käyttää ainakin jokusen kesän opinnoistaan pakollisen harjoittelun tekoon (erityisesti AMK:laisten, joilla on pitkä harjoittelu, täytyy käytännössä olla kaikki kesät harjoittelussa). Harjoittelun taas joutuu moni tekemään ilmaiseksi tai hyvin symbolisella palkalla, esim itse tein 3kk harjoittelun 800 e/kk. En ole yhdessäkään kesätyössä saanut nettona samaa kuin nettona 3-4 kertaista opintotukea (4xopintotuki on 1600 e/kk), vaikka olisinkin kokopäivätöissä. Ei niistä ei-oman-alan-töistä esim myyjänä, tarjoilijana, vartijana, sihteerinä ilman muodollista koulutusta makseta kovin hyvin. Jos joku perustradenomi- tai humanistiopiskelija saa kesätöistään 1600 e+ nettona, niin se ON TODELLA HYVIN.

Toisekseen, pääkaupunkiseudulla niitä satasen asuntoja ei riitä kaikille, ja monilla on myös se tilanne, että kesätyöpaikkakunta on eri kuin opiskelupaikkakunta, jolloin joko pitää pitää kahta asuntoa tai siirtää kalliilla rahalla kamat sieltä opiskelijakämpästä johonkin varastoon, jolloin hyöty opiskelijakämpän hylkäämisestä on lähellä nollaa. Itse asuin Helsingissä kommuunissa opiskeluajat ja silti maksoin yli 300 euroa vuokraa siitä 16 neliön huoneestani. Kesätöistä jäi säästöön jotain, mutta ei niin paljon, ettei tarvitsisi lukukausina olla töissä.

Kolmanneksi, tarpeellisen rahamäärän kerryttäminen hanttihommapalkalla on ongelmallista siksikin, että juuri ketään ei enää palkata kesälläkään 37,5 tunniksi vaan 20-30 tunniksi.

Neljänneksi, minua ottaa päähän se, että opiskelijat ovat ainut ihmisryhmä täällä suomen maassa, jolle voi toisaalta sanoa, että pitää vain kituuttaa ja ottaa lainaa ja olla ahkera, mutta siitä ahkeruudesta ei sitten palkita mitenkään. Pikemminkin kannustetaan menemään minimienergialla ja taktikoimaan tukien kanssa, sekä kikkailemaan itselleen tutkinnon kannalta ihan turhia opintoviikkoja esim. avoimesta (joiden opetus rahoitetaan sekin yhteisistä varoista) jotta saisi lypsettyä ne kesätuetkin. Minusta opintotuki pitäisi sitoa nykyistä vahvemmin opintoviikkoihin (samalla kun opintoviikkojen työmäärät yhtenäistettäisiin eri oppilaitosten välillä) ja tulojen vaikutus opintotukeen porrastaa, niin ettei menettäisi aina yhtä kokonaista tukikuukautta kerrallaan, vaan jonkin prosentuaalisen osuuden.

Enkä kannata Saksan mallia, menee pitkäksi itsenäistyminen.

 

[lej]

Paljon tsemppiä työnhakuun kaikille, jotka tuskailevat tällaisessa tilanteessa.

Vaikka asunkin pääkaupunkiseudulla, ei se tilanne täälläkään ole kummoisempi. Taitavia ammattilaisia on työttöminä, vaikka potentiaalia olisi vaikka mihin. Tuttavapiiristä löytyy alan huippuosaaja, joka ei vain viimeisen vuoden aikana ole jostain syystä selviytynyt viimeisen haastattelukierroksen voittajaksi. Jokin ei vain natsaa.

Jos homma kaatuu haastattelussa, kysymys on ihmisluonteiden yhteensopimattomuudesta. Sille ei työhakemusta kirjoittaessa voi vielä tehdä mitään. Mutta haastatteluvaiheeseen saakka paperit ratkaisevat. Kannattaa siis hankkia opiskeluajalta yleisesti/oman alan työkokemusta, kiitettävät arvosanat ja kontaktiverkosto/suosittelijoita. Mielenkiintoiset ja luonnetta kasvattavat harrastukset ja luottamustehtävät saavat myös pluspisteitä ja erottavat massasta.

Tämä kuulostaa todella suunnitelmalliselta, mutta työmarkkinat edellyttävät vakavampaa suhtautumista työnhakuun – jos siis haluaa saada sen oman unelmapaikkansa. Työllistyminen ei ole enää niin varmaa, että kannattaisi jättää asioita sattuman varaan.

Ja tuosta työnhakuasenteesta: riippuu varmaan pitkälti alasta, millaisella asenteella pärjää parhaiten. Itse sain psykotesteistä ylistävät lausunnot olemalla rehellisesti oma voimakasluonteinen itseni. Hyssyttelemällä ja nöyristelemällä en olisi nykyisessä työssäni.

(ja siis nyt olen nuori nainen vakituisessa työsuhteessa hyvillä työehdoilla)

Kyllähän siinä haastattelussa tosiaan on kyse muustakin kuin ihmisluonteiden yhteensopimisesta. Paperivalinnan kautta kun voi päästä aika taunoja läpi.

Moni saattaa mua myös pitää aika taunona, mutta itse en koskaan kovin innolla suhtautunut näihin "luottamustehtäviin", joita löytyy jokaisen yliopiston ainejärjestöistä ym. Olen laskelmoiva monessa asiassa, mutta mun mielestä se touhu on välillä aika köyhää. Siis siksi, että ainakin omassa koulussa touhu näyttää usein siltä, että siellä ollaan mukana juuri laskelmoinnin vuoksi, ei huvin vuoksi.

Sama koskee mun mielestä tarkoituksenhakuista kontaktiverkoston luomista. Jos itse olen asemassa, jossa voi vaikuttaa rekrytointiin niin en paljon arvoa tule antamaan kehittäville harrastuksille ja luottamustoimille.

Se nyt on jo miljoona kertaa todettu, että kannattaa hankkia oman alan työkokemusta, mutta se vaan usein ei ole asia, joka hankitaan. Se saadaan, jos saadaan tai tunnetaan oikeaa porukkaa.

 

[Integrandi]

Jos me nyt ajattelemme tätä opintoraha+asumislisä, joka on maksimissaan 430e/kk (jolla ei kyllä kukaan tässä maassa elä, vaikka asuisi solussa). Minimitoimeentulo 250e:n vuokralla elävälle on sossun laskelmiin perustuen on 612e/kk. Siihen lisätään vielä bussilipun hinta, joka ei sisälly tuonon summaan eli menee noin 650 euroon minimitoimeentulo.

Itse teen työtä vartiointialalla ja palkka on 9e/h. Kuussa jää käteen noin 1000-1100e, joten se on vain pikkuisen päälle 2x opintorahan ja asumislisän.

Jos me ajattelemme tuota minimitoimeentuloa niin 9e/h palkalla kuussa jäisi noin 400 euroa säästöön. Jos töissä on 3kk niin siitä jää 1200 euroa säästöön. Siitä rahasta ei kyllä hirveästi jää jäljelle, jos sen jakaa koko opiskeluvuodelle. Päinvastoin, jos yhä ajattelemme sitä, että ei ota opintolainaa olisi opiskelijan kuukausiraha opintotuen kera noin 560e, joka jäisi alle minimitoimeentulon.

Tietenkin on opintolaina, mutta näissä laskelmissa jätin sen pois, koska omassa viestissäsi et ottanut sitä huomioon.

Avoimesta yliopistosta sen verran, että omasta mielestäni se on tosi kallista touhua.


EDIT. unohdin vielä sen, että jos ottaa opintotukea kesälläkin niin se kuukausituloraja on vain 505e/kk bruttona eli vuosituloraja laskee aika roimasti.

Ei pitäisi suoraan verrata tuohon toimeentulotukeen. Opiskelijana syöt ja matkustat todella halvalla (myös kesällä) + saat muita etuuksia. Jos nostat kesällä tukea niin tietysti tulorajat laskevat, mutta ei niillä ole enää väliä omissa laskelmissasi, koska oletuksena on että työtä ei tehdä kuin kesällä. Jos tulorajat paukkuvat rikki niin silloin on jo rahaa käytössä ihan riittävästi ilman että tarvii nälkää nähdä.

ja mitä tuohon 430/kk tulee niin kyllähän sen kanssa eläminen tiukkaa tekee, mutta jos se nyt nousee vaikka tuohon 560 euroon niin kyllä mulle ainakin riittäisi loistavasti. Eihän se tietenkään tarpeeksi ole yksiössä asumiseen ja joka viikonloppuiseen kaljoitteluun, mutta varmasti tulee toimeen. Itse ainakin saisin tyydyttävän (opiskelija)elämän tuolla aikaan. Ja siihen kun tosiaan tulee mukaan vielä muut opiskelijaetuudet. Enhän mä loppuelämää haluaisi tuolla kituutella, mutta harva sitä niin kauan opiskeleekaan. Ei opiskelijaelämän tarvitse suklaata olla 24/7.

 

[Sumu]

Moni saattaa mua myös pitää aika taunona, mutta itse en koskaan kovin innolla suhtautunut näihin "luottamustehtäviin", joita löytyy jokaisen yliopiston ainejärjestöistä ym. Olen laskelmoiva monessa asiassa, mutta mun mielestä se touhu on välillä aika köyhää. Siis siksi, että ainakin omassa koulussa touhu näyttää usein siltä, että siellä ollaan mukana juuri laskelmoinnin vuoksi, ei huvin vuoksi.

Luottamustehtäviäkin on erilaisia, jonkun "pitsinnyplääjät ry:n" sihteerin hommat saattavat jäädä kakkoseksi verrattuna johonkin muuhun. Ja jos itse työpaikkaa jollekin joskus tarjoaisin ja minulle jäisi se kuva että luottamustoimissa on oltu laskelmoinnin vuoksi, niin voisin ehkä senkin jossain tapauksessa positiivisena ajatella. Erilaisiin hommiin hankkiutuminen kun saattaa kertoa jotain henkilön motivaatiosta työhön.

Sama koskee mun mielestä tarkoituksenhakuista kontaktiverkoston luomista. Jos itse olen asemassa, jossa voi vaikuttaa rekrytointiin niin en paljon arvoa tule antamaan kehittäville harrastuksille ja luottamustoimille.

Kontaktiverkosto on nykyään aika tärkeä useamman eri alan hommissa. Tiettyihin duuneihin voi olla oikeasti helvetin vaikeaa päästä ilman sopivia kontakteja. Ja kuten jo sanoin, luottamustoimiakin on erilaisia. Samoin harrastuksia, jotkut voivat kertoa ihmisestä paljonkin ja olla ehkä olennaisia työn kannalta.

Se saadaan, jos saadaan tai tunnetaan oikeaa porukkaa.

Todistit juuri oma-aloitteisesti kontaktiverkon merkitystä.

 

[Mäyräkoira]

Jos homma kaatuu haastattelussa, kysymys on ihmisluonteiden yhteensopimattomuudesta. Sille ei työhakemusta kirjoittaessa voi vielä tehdä mitään.

Itse asiassa haastatteluissa käy yleensä useampi henkilö. Niistä valitaan tehtävään se, joka siihen parhaiten sopii. Muutkin voivat olla haastattelijan mielestä mukavia, työyhteisöön sopeutuvia jne. Mutta se valinta on vain tehtävä. Toki haastatteluun voi tulla joku hiippari, kuten ketjussa on aiemmin todettu, mutta yleensä ihmehiipparit karsiutuvat pois jo hakemuksia luettaessa.

Ja tuosta työnhakuasenteesta: riippuu varmaan pitkälti alasta, millaisella asenteella pärjää parhaiten. Itse sain psykotesteistä ylistävät lausunnot olemalla rehellisesti oma voimakasluonteinen itseni. Hyssyttelemällä ja nöyristelemällä en olisi nykyisessä työssäni.

Psykotesteissä on monet puolensa eli mikään profiili ei ole täysin sopiva kaikkeen. (Kavahdin hieman tuota "ylistävät lausunnot" - ilmausta tekstissäsi.)
On firmasta ja alasta kiinni, kuinka paljon tietyille piirteille, tietylle motivaatiorakenteelle jne annetaan painoarvoa. Käytännössähän psykotesteissä tehdään vain lyhyt "luonteenkuvaustesti", useimmat muut testit mittaavat älykkyyttä, motivaatiorakennetta, kunnianhimoa... Jotkut painottavat testejä enemmän, jotkut puolestaan haastattelujen tulosta.

 

[Mäyräkoira]

ja mitä tuohon 430/kk tulee niin kyllähän sen kanssa eläminen tiukkaa tekee, mutta jos se nyt nousee vaikka tuohon 560 euroon niin kyllä mulle ainakin riittäisi loistavasti. Eihän se tietenkään tarpeeksi ole yksiössä asumiseen ja joka viikonloppuiseen kaljoitteluun, mutta varmasti tulee toimeen.

Niin, ja minä jo unohdin, että mikä sitä opiskelijaa estää käymästä työssä?

Jos tahtoo asua yksiössä ja tehdä mitä tahtoo, niin työ on siihen hieno väline. 436 + 300 (laina) + 400 (työ) on jo... 1136e/kk käteen. Ihan hienosti minä tulin sillä toimeen opintoaikana, eikä ollut sitä turhaa vapaa-aikaakaan jossa rahaa olisi päässyt tolkuttomasti kulumaan.

 

[lej]

Luottamustehtäviäkin on erilaisia, jonkun "pitsinnyplääjät ry:n" sihteerin hommat saattavat jäädä kakkoseksi verrattuna johonkin muuhun. Ja jos itse työpaikkaa jollekin joskus tarjoaisin ja minulle jäisi se kuva että luottamustoimissa on oltu laskelmoinnin vuoksi, niin voisin ehkä senkin jossain tapauksessa positiivisena ajatella. Erilaisiin hommiin hankkiutuminen kun saattaa kertoa jotain henkilön motivaatiosta työhön.

Kyllä mä tuon ymmärrän. Tarkoitus oli ainakin sanoa, että tiedän, että tuo olisi voinut helpottaa työnsaantia nyt, ehkä. Mutta kuitenkaan en olisi välttämättä monessa viihtynyt juuri sen takia, että mukana on ns. pyrkyreitä. Toki nämäkin ovat ala- ja tehtäväsidonnaisia.

Kontaktiverkosto on nykyään aika tärkeä useamman eri alan hommissa. Tiettyihin duuneihin voi olla oikeasti helvetin vaikeaa päästä ilman sopivia kontakteja. Ja kuten jo sanoin, luottamustoimiakin on erilaisia. Samoin harrastuksia, jotkut voivat kertoa ihmisestä paljonkin ja olla ehkä olennaisia työn kannalta.

Tuonkin mä tiedän, mutta painotan edelleen sitä, että mun oma kanta on se, että ei sekään ole ehkä hyvä asia, jos jo kilometrin päähän näkyy, että mikä on ollut päämotiivi touhussa.



Todistit juuri oma-aloitteisesti kontaktiverkon merkitystä.[/QUOTE]
Tämä pätee mun mielestä paremmin opiskelujen jälkeiseen elämään. Opiskeluaikana kuitenkin kyse on enemmän isin tutuista. Jos isillä ei ole tuttuja niin et juuri pääse luomaan niitä kontakteja, joista voisi olla hyötyä valmistuttuasi.

Omalla kohdalla pahin ja eniten kaduttava moka oli kuitenkin se, että tein gradun ilmaiseksi koululle, koska olin sen jo aloittanut ja luvannut tekeväni. Yhdessä vaiheessa kun tuli sen jälkeen mahdollisuus tehdä gradu eräälle firmalle.

 

[Mou]

Kyllä Suomessa nytkin pärjää hyvin pitkälle ilman työssäkäyntiä, varsinkin pk-seudun ulkopuolella, jos vain haluaa. Jos teet kesällä kolme kuukautta kesätöitä ja säästät ne rahat, ja lisäksi haet kesäopintotukea niin vuodessa kertyy ihan kiva potti rahaa. Toki omalta kohdalta täytyy huomioida se, että vuokranmaksajia on koko opiskeluajan ollut kaksi. Ja osa-aikatyö ei kyllä kenenkään valmistumista Suomessa hidasta, jos mietitään keskimääräisiä opintoaikoja, ellei ole aasi. Edit: Moni tuntemistani ihmisistä on ollut esim. vaatekaupan myyjänä sen takia, että saisi jotain kivaa ylimääräistä, ei siksi, että olisi ollut pakko.

Miksi pitäisi tyytyä pärjäämiseen, kun voi pitää hauskaakin? Etkös sä kuitenkin yleensä näissä johtajien palkkakeskusteluissa kuitenkin ole sitä mieltä, että ei ulkopuolisten tulisi määrittää, mikä on tarpeeksi. Millä mä olisin esimerkiksi rahoittanut vaihto-opiskeluja tai jotain järjetöntä tuhlaamista Tallinnassa ilman töitä? Ja kuka sinä tai valtio olette sanomaan, että ei mun sellaista kuulu saada tehdä, koska olen vielä opiskelija? Ei mun nuppi kestäisi viittä vuotta tasaista harmautta. Ne sun kaverit on ihan oikeilla jäljillä tän elämän tarkoituksen suhteen, sitä kivaa "ylimääräistä" tulee nimenomaan tavoitella. Niin ja jos kerran sillä 250-300 eurolla kuukaudessa ei kaikki kuitenkaan pysty asumaan, niin miksi sitten opiskelijan maksimielintaso pitäisi mitoittaa sen mukaan?

Mä ainakin olisin tässä tilanteessa 4 vuoden opintojen päälle valmis tekemään 600-800 euron palkalla vähän aikaa oman alan töitä, vaikka vuodenkin. On se kuitenkin lähes tuplat opintotukeen nähden ja suurin osa samaan aikaan aloittaneista istuu vielä ainakin sen ajan kuitenkin koulun penkkejä, tai olohuoneen sohvaa kuluttamassa.

Jos olisit töissä, niin olisi tainnut tuo kommentti jäädä kirjoittamatta. Mieluummin sitä lähestulkoon samoista hommista ottaa täyden palkan, kuin tuon mainitsemani, joka tulee muuten bruttona, kuten jo aiemmin kirjoitin. Ja tuo pätee vain kauppatieteellisillä aloilla. Taas kuten jo aiemmin kirjoitin, useat eivät saa YHTÄÄN MITÄÄN, eli ei senkään varaan voi systeemiä rakentaa. No, on sitä ennenkin pyhällä hengellä eletty.

Olen hakenut kaikentasoisia paikkoja. Noiden harjoittelupaikkojenkin löytäminen ja saaminen ei ainakaan omalla kohdalla ole ollut sen helpompaa kuin minkään muunkaan. Hakemusten kelpoisuus on kyllä tarkistettu useamman tahon kautta. En kirjoita puutaheinää vaaleanpunaisella hippifontilla ja listaa kesätyöpaikkoja vuodesta 1996 asti. Palkkatoiveet on tarkaan mietitty ja muutenkin olen käyttänyt reilusti aikaa sen selvittämiseen millaisia hakemusten tulee olla, ja miten toimia muutenkin töitä hakiessa.

Hyvä, että hakemukset on kunnossa. Se oli muuten vilpitön kysymys vailla ennakkoasennetta kumpaankaan suuntaan.

Mulla alkaa olla energia ja argumentit finito. Jos edelleen olet saksalaisen systeemin kannalla, niin mä en sun päätä yritä kääntää.

 

[jambo]

Ei tässä muuta kun että mulla on huomenna vika duunipäivä ja uudesta ei vielä varmuutta. Ainuttakaan vakkari duunia ei vielä ole ollut ja mittarissa kuitenkin yli 30v. Välillä pikkasen ahistaa kun täytyy mennä jatkuvasti pätkäduunista toiseen. Ollaanko tässä nyt väliinputoojia vai ei?

Onhan kuitenkin kiva että suurilla ikäluokilla on mökit ja kanarian lomat, mulle kelpais se vakiduuni, vaikka pienemmälläkin palkalla .

Ei mulla muuta. Tsemiä protskulle.

 

[April]

mitä tuolla "olet oman onnesi seppä" edes oikeastaan tarkoitetaan? nuo luetteloimasi ominaisuudet on ihmisen ominaisuuksia siinä missä muutkin ominaisuudet, eikä ihminen ole niitä itselleen valinnut. vapaa tahto/valintakin ovat aika vaikeita asioita määritellä tarkasti. on käsittääkseni mahdollista, että mitään vapaata tahtoa tms. ei ole, ja että tulevaisuus on hyvinkin ennalta määräytynyt.

Hmm... Eli jos olet syntynyt laiskaksi, niin olet sitten loppuelämäsi laiska? Missään vaiheessa elämää ei voi tuumata, että otanpa nyt itseäni niskasta kiinni ja ryhdistäydyn?

Tuolla ajattelutavalla kukaan ei loppujen lopuksi olisi yhtään vastuussa omasta elämästään. Raiskaajat nyt vaan sattuu olemaan ominaisuuksiltaan sellaisia, että raiskaavat - ei ne itse niitä valinneet. Näinkö? Tiedän, että kärjistän, mutta mä en pysty näkemään asiaa tuolla tavalla.

Ja haluan vielä painottaa, että joskus elämässä kuitenkin tulee vastaan tilanteita, joille itse ei mahda mitään, esim. vakavat sairaudet ja muut. Mutta kyllä tässä hyvin pitkälle ollaan jokainen vastuussa omasta onnestamme ja menestymisestä elämässä.

"Oman onnensa seppä" on vanha ja kulunut sanonta.

 

[Dippi]

Ja kuka sinä tai valtio olette sanomaan, että ei mun sellaista kuulu saada tehdä, koska olen vielä opiskelija?

Suomessa on ilmainen koulutus ja aika helvetisti etuja opiskelijoille. Siksi valtiolla on aika paljon sanomista siihen, mitä sun kuuluu saada tehdä opiskelun ohella.

Tylysti ja jopa provosoiden: opiskelijana ei kuulu ollakaan hauskaa. Perustutkinto on projekti, joka pitää saada nopeasti pois alta, jotta pääset oikeisiin töihin ja sitten pitämään hauskaa.

 

[Mou]

Suomessa on ilmainen koulutus ja aika helvetisti etuja opiskelijoille. Siksi valtiolla on aika paljon sanomista siihen, mitä sun kuuluu saada tehdä opiskelun ohella.

Tylysti ja jopa provosoiden: opiskelijana ei kuulu ollakaan hauskaa. Perustutkinto on projekti, joka pitää saada nopeasti pois alta, jotta pääset oikeisiin töihin ja sitten pitämään hauskaa.

Kun saksalainen järjestelmä on ruodittu, niin siirrytäänpä suomalaisen pariin. Tarkoitin tuolla enemmänkin, että jos se kerran ei hidasta valmistumista ja itse hankin työnteolla rahani, niin miksi se pitäisi tehdä mahdottomaksi? Tietenkin nekin rymyviikonloput voisi käyttää lukien ja kesätkin opiskellen, mutta kun se päänuppi kaipaa vaihtelua! Uskon siis vakaasti ja vilpittömästi olevani valmistuessani valmiimpi ja kypsempi työelämään kaiken tämän kokemuksen jälkeen verrattuna tilanteeseen, jossa penniä olisi pitänyt venyttää joka perkeleen välissä. Pitkällä tähtäimellä se on työpanoksen kannalta jopa parempi. Ja ihan aikataulussa olen valmistumassa, jos sitä mietitte. Kaikesta tästä kuuluu kiitos nimenomaan Suomen järjestelmälle, jossa olen kesäisin tienannut sitä 3 - 3,5 kertaista summaa opintotukeen verrattuna ja talvisin hieman lisää siinä ohella. Harjoittelijapalkoilla olisi ollut hieman ankeaa hummaamisen suhteen.

Niin ja onhan jokaisella järjestelmällä väärinkäyttäjänsä (joihin en siis itseäni laske). Näin on niin opiskelijoiden vapauden kuin sosiaalitukien kohdalla. Tiedättekö, missä maassa käytetään eniten lääkkeitä? Ranskassa. Jaa miksi, no kun ne ovat siellä valtion puolesta ilmaisia.

Ehkäpä sille nopealle valmistumiselle pitäisi luoda myös rahan puolesta kannustimet? Tuskinpa se lej:kään opistolla roikkuisi, jos saisi lunastaa jäljellejääneet opintotuet suoraan kouraan. Tämä oli siis kärjistys, eikä mikään valmis ehdotelma eduskunnalle. Odotan mielenkiinnolla, millaiseksi tutkintojakauma muodostuu tulevaisuudessa. Uskoisin kandin riittävän aika moneenkin hommaan varsin mukavasti. Ja jos niitä paikkoja maisterin suorittamiseen on vähemmän kuin kandin, niin pakkohan sen on riittää.
Yksi keino taata kaikille opiskeleville töitä olisi tietysti karsia niitä paikkoja raa'alla kädellä.

 

[Raejuusto]

Suomessa on ilmainen koulutus ja aika helvetisti etuja opiskelijoille. Siksi valtiolla on aika paljon sanomista siihen, mitä sun kuuluu saada tehdä opiskelun ohella.

Tylysti ja jopa provosoiden: opiskelijana ei kuulu ollakaan hauskaa. Perustutkinto on projekti, joka pitää saada nopeasti pois alta, jotta pääset oikeisiin töihin ja sitten pitämään hauskaa.

Jos valtio sallii vapaamman opiskelun niin se on valtion syy jos opiskeluaikaa käytetään muuhunkin kuin opiskeluun. Ihmiset ovat opportunisteja. Ihmisillä on myös erilaisia elämänfilosofioita. Joku voi haluta nähdä elämänsä jonona erilaisia putkia joiden läpi pitää suoriutua mahdollisimman nopeasti, joku toinen taas saattaa ymmärtää että kaikenlainen puuhastelu on tärkeää ja lopputuloksen kannalta nopealla putkesta ulospääsyllä ei ole niin väliä, sillä on muitakin tapoja oppia kuin formaali koulutus. On aika monta ministeriä ja yrittäjää jotka ovat luoneet menestyvän työuran ilman että ovat opiskelleet tutkintojaan loppuun tai ovat opiskelleet kaksinkertaisen ajan ihanneaikoihin verrattuna.

En ole lukenut tätä ketjua kokonaan läpi, mutta kun on vissiin noista opiskelijajärjestölusmuista ja tutkinnon viivästyttäjistä ollut puhetta, niin miten on mahdollista että Suomessa kansallissankarin asemaan noussut Nokian J. Ollila on itse ansainnut ensimmäisen tutkintonsa VASTA 26-vuotiaana luuhaten siinä välissä mm. SYL:ssä ja Keskustapuolueessa? TKK:lla kyseinen neropatti luuhasi kokonaiset 11 vuotta, ja Ollila meni ensimmäiseen "oikeaan" työpaikkaan investointipankkiin vasta 32-vuotiaana.

Kannattaa miettiä muitakin tapoja oppia hyödyllisiä taitoja kuin mahdollisimman nopea kouluttautuminen. Tässäkin asiassa auttaa yrittäjämäinen elämäntapa, jossa nähdään oma persoona tulosvastuullisena kehityskohteena, ja ollaan itse itsestä vastuussa, eikä ajatella että jonkin tietyn systeemin suorittaminen takaa tietyn varman tuleman, esim. että palvelemalla valtiota mahdollisimman kuuliaisesti suorittamalla yliopistotutkinnon neljässä vuodessa takaa mukavan työpaikan ja elintason loppuelämäksi. Se kehitystyö, eli opiskelu, harrastukset, seurustelu, työnteko jne. juuri on sitä oikeaa työtä, sillä jokainen työtä tekevä ihminen ITSE tuottaa sen yhteiskunnallisen panoksen, EIKÄ se työtehtävä mitä tekee.

Ja tietenkin tätä elämäntapaa pitää peilata niihin omiin uratavoitteisiin, jos haluaa huippututkijaksi niin tietty on parasta suoriutua akateemisista velvoitteista mahdollisimman hyvin, mutta yritysmaailmassa saatikka julkisella sektorilla putkisuoriutujista harvoin on mitään selvästi korkeampaa lisäarvoa, vaan kokonaisuus ja henkilökohtaiset kyvyt ratkaisevat. (luulisi että niillä on arvoa myös tutkijanuran kannalta...)

 

[dzei]

Kylä se on niin että suomessa kaikki työttömät on joko huume narkomaaneja tai muuten vaan laiskoja.

 

[Bandiitti]

Näitä juttuja lukiessa tulee kyllä mieleen, että kummallisen paljon ihmiset näkee vaivaa saadakseen myydä elinaikaansa jollekin työnantajalle. Eipä se Bandiittia ainakaan haudassa lohduta, että olipa helvetin hieno ura, mutta muuten elämä ajoi jotenkin ohi...