Käytännössä Utti siis sanoo, että natriumin vähentämisellä ja kaliumin lisäämisellä tietyssä suhteessa toisiinsa sekä veden vähentämisellä viimeisenä iltana/kisapäivänä (ei toki kokonaan) ja hiilaritankkauksella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että alkuviikosta ja kisapäivänä kunto on täysin erilainen?
Mitä ihmettä sä nyt taas horiset? Missä kohtaa olen puhunut vedestä, tai hiilarista? En missään. Koko tämä keskustelu on (ainakin omalta osaltani, sinä olet jostain syystä vetänyt koko muun viimeistelypaletin tähän mukaan) koskenut kehon natrium-kalium-tasapainon horjuttamista natriumin ja kaliumin saantia manipuloimalla. Sinä olet väittänyt, että natriumin ja kaliumin saantia säätämällä voidaan vaikuttaa kehon sisäiseen natrium-kalium-tasapainoon (ja jopa solun sisäisen vs. ulkopuolisen pitoisuuden suhteeseen). Minä olen väittänyt (mm. tutkitun datan kera), että tuo ei ole mahdollista.
Vesi- tai hiilarikikkailuista tässä ei ole missään vaiheessa puhuttu, enkä edes lähtisi puhumaan, koska noilla (varsinkin hiilarilla) kuntoon voidaan aivan ehdottomasti vaikuttaa.
Olen myös tyhjennellyt ja tankkaillut ilman natriumin ja kaliumin säätämistä dieetillä enkä ole saanut vastaavaa kuntoa aikaiseksi kuin mitä näiden kanssa.
JOS kaikki muut olosuhteet ovat olleet identtiset, poislukien tuo natrium-kalium-säätö, tuo tietenkin puoltaa omalta kohdaltasi että kannattaa jatkaa elektrolyyteilla kikkailua. Epäilen vain vahvasti, että lopputulokseen on vaikuttanut jokin muu(kin) tekijä, kuin vain tuo ero natriumin ja kaliumin saannissa.
Jotain ilmiselvästi prosessissa tehdään oikein, jos ihonalainen neste on pois ja lihas on täynnä glykogeenia?
Prosessissa, kyllä. Mutta prosessi on kokonaisuus, siitä ei ole tässä väitelty. Tässä on väitelty tuosta natrium-kalium-tasapainon horjuttamisen mahdottomuudesta natriumin ja kaliumin saannin kautta.
Ottaen huomioon, että tuhannet natikkakisaajat ovat onnistuneesti viimeistelleet kuntonsa koskematta lainkaan elektrolyyttien määriin, sanoisin pikemminkin tiede + käytäntö vastaan käytäntö. On se kumma, että kun tiedettä hyödynnetään käytännön tukena, tulee siitä automaattisesti pelkkää teoriaa (vaikka lopputulos vietäisiin aivan samalla tavalla lavalle), mutta kun bodari tekee jotain vanhan "näin on aina tehty" -kaavan mukaan, se on sitten sitä vankkaa käytäntöä?
Btw. Utti ei myöskään vastannut, miksi hänen viimeistelynsä ei sitten aina toimi, ei muilla eikä edes itsellään? Eikö hänen tiedoillaan sitten kaiken pitäisi mennä täydellisesti? Vai voiko ollakin niin, että vaikka kuinka ollaan teoriassa viisaita, käytännössä ei pystytäkään toteuttamaan asioita kun kyseessä on ihminen?
Millä ihmeen perusteella minkään viimeistelytaktiikan pitäisi toimia 100% ajasta? Ei tuo "old school" radikaali kikkailukaan ole todellakaan toiminut 100% ajasta, tästä on todisteena joka ikisessä kisassa bodareita jotka ovat kikkailleet niin vimmatusti suoloilla yms. ja silti ovat huonossa kunnossa lavalla. Jos minun kerran pitäisi perustella miksi esim. minä en ole joka kerta täydellinen lavalla, mikset sinä sitten perustele miksei kaikki bodarit jotka kikkailevat suolalla ja kaliumilla, ole joka kerta täydellisessä kunnossa lavalla? Mikäs oletus tuo on, että Utin pitää olla 100% ajasta täydellisessä kunnossa ja hänen valmennettaviensa pitää olla 100% ajasta kunnossa, kun yksikään valmentaja tässä maailmassa (ei edes Chris Aceto, George Farah, Chad Nicholls, tms huipputason gurut) ei tuollaiseen track recordiin ole päässyt? Minkä takia meikäläiselle asetetaan korkeammat odotukset, varsinkin kun en ole VIIMEISTELYISTÄ tässäkään väitellyt?
Olen sanonut tämän jo aika monta kertaa selvällä suomen kielellä, mutta pitää ilmeisesti vieläkin vääntää rautalangasta: tässä väittelyssä EI ole kyse viimeistelykokonaisuuksista. Niistä on turha väitellä, enkä minä ole niin tyhmä että kuvittelisin KENENKÄÄN tässä maailmassa voivan jotenkin aukottomasti perustelemaan esim. yhden viimeistelyprotokollan paremmaksi kuin toisen. Tässä väittelyssä on kyse kehon natrium-kalium-tasapainon horjuttamisesta natriumin ja kaliumin saantia manipuloimalla. Tuo on tässä viimeistelyihin liittyvässä aihepiirissä se yksittäinen rajattu osa-alue, jossa perinteillä ja olemassaolevalla tiedolla on sen verran diskrepanssia, että siitä voi ihan perustellusti jopa väitellä. Ongelmana on se, että vastapuoli yrittää koko ajan väitellä ihan eri asiasta.
PS. Nyt on pakko kysyä Mikalta, kun sinun mukaasi minulla on pelkkää teoreettista tietoa jota en osaa lainkaan viedä käytäntöön, niin onko kaikki meikäläisen valmennettavat vuosien varrella käyneet lavalla vain noin niin kuin teoriassa? Eli vähän niin kuin kisanneet paperilla, mutta ei käytännössä? Ja tiedän, en ole itse eikä valmennettavanikaan ole olleet 100% ajasta täydellisessä kunnossa, mutta pistäpä vastapallona esimerkkiä valmentajasta jolla on 100-prosenttisen täydellinen track recordi?
