Kielioppi on kivaa!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Hippa
  • Aloitettu Aloitettu
Kielioppi :haart:

Ne yhdyssanavirheet, virheelliset relatiivipronominien korrelaatit ja puuttuvat possessiivisuffiksit - ai ai ai :whip:

En lukenut koko theadia, joten tämä on voinut täällä ollakin jo, mutta kertaushan on opintojen äiti. Siispä perjantain kunniaksi asiaa aggressiivista.

A G G R E S S I I V I

Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut
aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa.
Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan
määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis
eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina
jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta
paikallissijoissa. Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis
aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

> PREESENSTAIVUTUS
> 1.sg vittumä jaksa mitään myydä.
> 2.sg vittusä rupee mulle iniseen.
> 3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
> 1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
> 2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
> 3.pl vittune mistään mitään tiedä.
>
> Persoonattomia:
> Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
> Vittutäällä mikään kesä ole.
> Vittutäällä jaksa pitempään notkua.
>
> Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
> Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
> Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
> Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku
jouduin tiputukseen.

HUOM!
Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen
imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis
tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.

AGGRESSIIVI MODUKSENA
Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri
modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä,
turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä, jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia ilmaistaan samalla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.

[mod]SÄÄNNÖT: - Jos lainaat tekstiä toiselta nettisivustolta tai muusta mediasta, sisällytä viestiisi AINA lähdetiedot. -JohnnyB[/mod]
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Useilta kirjoittajilta on myös capslock-näppäin ilmeisesti rikki, ku lauseet aloitetaan pienellä kirjaimella.


Tää on nyt kyllä turhin postaus ikinä, mutta kirjoittaako joku muka oikeasti Caps Lockilla ne isot kirjaimet? :D
 
Tää on nyt kyllä turhin postaus ikinä, mutta kirjoittaako joku muka oikeasti Caps Lockilla ne isot kirjaimet? :D

Jos on kymmensormijärjestelmän harras vaalija ja pitää kirjoittaa isoja kirjaimia useampi sana, on caps lock silloin hyödyllinen, vaikka onhan siitä vähän vaivaa.
 
Fitnessin harrastajat harrastavat fitnessiä

Fitnessin harrastajat harrastavat fitnessiä. EI NÄIN: Fitneksen harrastajat harrastavat fitnesstä.

Bravo. Juuri näin. Ei mitään kaksoispisteitä tai heittomerkkejä vaan rohkeasti vaan taivuttamaan suomenkieltä siten miten se parhaalta kuulostaa. Varmaan kuitenin Fitness-harrastaja ja fitnessin harrastaja ovat kumpikin ymmärrettävää suomenkieltä.
 
No, menköön. Itseäni ei juuri kiinnosta, miten suomea tuolla ulkona puhutaan (vaikka Startin nuorempaa juontajaa voisikin vähän läksyttää artikulaatiosta). Antaa kaikkien (kieli)kukkasten kukkia. Kirjoitettu kieli on sitten eri asia. No niin, asiaan. Tämä on varmaan enemmän tyylipuolen juttuja, mutta turha vierasperäisten sanojen käyttö jaksaa ärsyttää. "Legitiimi", "frekvenssi" ja "preferoida" tulevat tähän hätään mieleen.

Anteeksipyyntölainausmerkit ottavat päähän. Ne ovat pelkkää tyylin heikkoutta. Puhun siis tästä: "New York on kansojen 'sulatusuuni'". Onneton esimerkki, mutta moni on varmasti törmännyt tällaiseen kielelliseen mamoiluun. Sanaa joko käytetään tai se jätetään käyttämättä, kunhan ratkaisuja ei pyydellä anteeksi.

Toisaalta liika kielipoliisitoiminta ei saa täällä kannatusta. Usein törmää käsittämättömään ahdasmielisyyteen, jota sitten vielä perustellaan sillä, että "kielitoimiston täti/äidinkielenopettaja/iskä sanoi niin". Kirjakielessäkin on enemmän liikkumavaraa kuin moni uskoisi, ja säännöthän muuttuvat jatkuvasti. Alan ammattilaiset suhtautuvat kielen muutoksiin loppujen lopuksi melko leppoisasti ja hyväksyvät ohjeistukset, vaikka miten harmittaisi. Suomenopettajanikin tuossa totesi, että "kieli muuttuu, ei sille mitään voi...mutta missään ei ole enää mitään järkeä". Vanha saa olla, ja vihainen, mutta ei missään nimessä jarru, ainakaan kieliasioissa.

Päivämäärän kirjoittamisesta. Tämä 2.2 lienee ruotsalainen tapa, vai onko? Joka tapauksessa, erään espoolaisen huonekaluliikkeen seinässä oli taannoin lakana, jossa ilmoitettiin jotenkin näin: "Tervetuloa uuden liikkeen avajaisiin 23.11". Arpomiseksi meni asiakkailla.
 
Mitä hemmettiä? Eihän se mitään anteeksipyytelyä ole, vaan kuvannollisuutta. New Yorkhan ei ole mikään todellinen sulatusuuni (vaan kaupunki:hyper:), siksi lainausmerkit
 
Päivämäärän kirjoittamisesta. Tämä 2.2 lienee ruotsalainen tapa, vai onko? Joka tapauksessa, erään espoolaisen huonekaluliikkeen seinässä oli taannoin lakana, jossa ilmoitettiin jotenkin näin: "Tervetuloa uuden liikkeen avajaisiin 23.11". Arpomiseksi meni asiakkailla.

Mitähän tuossa pitää arpoa? Varsin selvältä ilmoitukselta ainakin minun korvaan kuulostaa.
 
Mitä hemmettiä? Eihän se mitään anteeksipyytelyä ole, vaan kuvannollisuutta. New Yorkhan ei ole mikään todellinen sulatusuuni (vaan kaupunki:hyper:), siksi lainausmerkit
Kielikuvat eivät välttämättä tarvitse lainausmerkkejä ja moisten käyttö kuulostaa (ainakin omaan korvaan) herkästi keinolta suojata selustansa siltä varalta, että ilmaisu jostakin kuulostaakin täysin typerältä. ("Eeehhehee.... siis sehän oli niinkun vitsillä sitä kohtaan kun tollasta vertausta monesti käytetää...", jos ei muuta keksi.)
 
Mitä hemmettiä? Eihän se mitään anteeksipyytelyä ole, vaan kuvannollisuutta. New Yorkhan ei ole mikään todellinen sulatusuuni (vaan kaupunki:hyper:), siksi lainausmerkit

Mutta kun kyseessä on vakiintunut kielikuva, ei lainausmerkkejä tarvita. Tuskinpa kukaan nyt kuvittelee, että New York on ihan oikea sulatusuuni, johon ne ihmiset lapioidaan sulamaan, jos ei lainausmerkkejä käytetä. Tuo lainausmerkkien liiallinen käyttö on muuten ihan helkkarin typerän näköistä ja monissa tapauksissa haittaa asian ymmärtämistä, josta ilmiöstä tässä oivallisia ja hauskoja esimerkkejä: http://www.juvalamu.com/qmarks
 
Voiko tänne laittaa kysymyksiä siitä, miten joku sana kirjoitetaan oikein? Vai olisiko oma ketju parempi?
 
Anna mennä, tuskin kukaan panee pahakseen.

edit. Onko se nyt joku tosi salainen sana, ku oisit varmaan saanu tässä siihen tällä samalla viestimäärällä vastauksen :)
 
Tota noin...

Mun graduohjaaja on pistänyt punakynän viuhumaan ihan tunteella ja nyt pitäis tehdä korjauksia. Nyt seuraa tyhmä kysymys:

a) 45 - 50 %
b) 45-50 %
c) 45- 50 %

Mikä näistä kolmesta vaihtoehdosta on kieliopillisesti oikein?

Ohjaaja on tarkka mies... :D
 
Ja varmaan mielellään ajatusviivalla?

Kyssäri sen takia, koska en ole itsekään varma.

Nimenomaan. Itkosen kielioppaasta:

Ajatusviivaa käytetään (kohta 7.) ääriarvoja, rajapaikkoja, osapuolia tms. osoittavien numeroiden ja sanojen välissä. Eli ajatusviivalla ilman välilyöntejä 45%—50%.
 
Nimenomaan. Itkosen kielioppaasta:

Ajatusviivaa käytetään (kohta 7.) ääriarvoja, rajapaikkoja, osapuolia tms. osoittavien numeroiden ja sanojen välissä. Eli ajatusviivalla ilman välilyöntejä 45%—50%.

Siis näin: 45—50 %

Lukua ja sen perässä olevaa mittayksikköä (tai mittayksikön lyhennettä) ei kirjoiteta yhteen.
 
Siis näin: 45—50 %

Lukua ja sen perässä olevaa mittayksikköä (tai mittayksikön lyhennettä) ei kirjoiteta yhteen.

AAAARRRGGGHHH!!! I´m hit. Juurikin näin, orientoiduin liikaa pelkkään ajatusviivaan (seli seli) :D
 
Teetkö Kupari Gradua englanniksi vai suomeksi? Mut on ainakin opetettu kirjoittamaan englanninkielisessä tekstissä ilman väliä ennen prosenttimerkkiä..molemmat tavat taitaa olla ok, mutta jos en ole ihan väärässä niin tieteellisessä tekstissä (englanninkielisessä) valtaosa on ilman väliviivaa (ainakin oma kokemus näin osoittaa)..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom