Kielioppi on kivaa!

[eno]

Miten taipuu sana kirkua?

Kirun, kirut...??

 

[Raskolnikov]

Avaudun sitten tänne, kun tuo ketä häritsee minua niin maan jumalattomasti.

vaikka täällä manataankin melkein alimpaan helvettiin kaikki ketä aikoo näin tehä.

Tämä on siis osa "poika" nimimerkin taakse kätkeytyvän henkilön viestiä Douping osiolta.

Siis mitä helvettiä, jeesus ku mua vituttaa tuo ketä, perkele :wall:
**ttu, aaarrrgghhh. Ei sitä jumalauta vaan voi käyttää noin. :itku:

Huh ku helpotti...

 

[Halo]

Pikkulapset kyselee aina "kuka sun nimi on?" :jahas:

Opettakaa ne lapset puhumaan.

 

[Raskolnikov]

Enpä olisi uskonut!

Sanan runko on mikä? I'i?

Sanalla ikä on sekä vahva, että heikko vokaalivartalo. Ikä- ja Iä-
Monikon inessiivin morfeemianalyysi on (toivottavasti :D ) seuraavanlainen:

i (kanta) i (monikon tunnus, jonka tieltä ä on hävinnyt) ssä (inessiivin tunnus)

 

[Raskolnikov]

Sanalla kirkua on myös vahva ja heikko vokaalivartalo: kirku- ja kiru-.

Sanojen vartalot saa selville taivuttamalla niitä:

a) Nominit

1. genetiivissä

sude/n (heikko vokaalivartalo)

2. essiivissä

sute/na (vahva vokaalivartalo)

3. partitiivissa

sut/ta (konsonanttivartalo)

b) Verbit

1. aktiivin indikatiivin preesensin yksikön ensimmäisessä persoonassa

näe/n (heikko vokaalivartalo)

2. akt. indik. prees. mon. 3. p.

näke/vät (vahva vokaalivartalo)

3. akt. imperatiivin. prees. yks. 3. p.

näh/köön (konsonanttivartalo)

Kaikilla sanoilla ei ole kaikkia mahdollisia vartaloita

 

[Raskolnikov]

Tulipas vaan muuten mieleen, että osaisko joku kertoa miten homma menee seuraavassa tapauksessa:

Eli ovatko sanat:

Kieli (elin)
Kieli (puhuttu)
Kieli (soittimen)

Kaikki polysemisia vai kaikki homonymisia. Vai ovatko vain kieli (elin) ja kieli (puhuttu) polysemisia ja kieli (soittimen) homonyminen näiden suhteen???

 

[Sniffari]

Kaikki homonymisia.

 

[ironchef]

Avaudun sitten tänne, kun tuo ketä häritsee minua niin maan jumalattomasti.

Muutappa ulkopaikkakuntalaisena Turkuun. Hakkaa hetken korvaan tuo jatkuva ketä ja parasta on että muutaman vuoden jälkeen huomaa kauhukseen sanovansa joskus vahingossa ketä :wall:

 

[tina]

Yhdyssanoissa auttaa vanha, hyvä muistisääntö jostain ala-asteen hämäristä: jos voit laittaa sanojen väliin -kin -liitteen, kyseessä ei ole yhdyssana. Jos et, niin kyseessä ON yhdyssana ja kirjoitetaan yhteen.

esim. yhdysKINsana - ei käy, yhdyssanaKIN - OK :thumbs:

Itseäni ärsyttävät yhdys sana virheiden lisäksi myös nämä opiskelia, kuuntelia yms. -tyyppisten sanojen väärin kirjoittaminen. Se on opiskeliJa, kuunteliJa jne!!!! Samoten j:n kahdentuminen tyyliin äijjä, heijjari jne. jota tälläkin palstalla aina välillä näkee... eipä taida suomen kielestä sellaista sanaa löytyä, jonka kirjoitusasussa olisi j-geminaatta?

Juuri näin ja toinen hyvä tapa on kokeilla adjektiivia sanojen väliin esim. EI nahka ruskea takki VAAN ruskea nahkatakki. Joidenkin yhdyssanojen kohdalla tämä tosin voi tuottaa vähän hankaluuksia.

Pilkkusääntöjä ihmiset eivät näytä osaavan. Ei siinä mitään, jos ei vaikka tiedä, että jos lauseen alussa on lauseen vastike, pää- ja sivulausetta ei eroteta toisistaan. --> Kävellessään torilla hän näki mansikkakojun. Mutta osaisivat edes laittaa konjunktioiden eteen sen pilkun. Antaisi ehkä hieman fiksumman kuvan itsestään...

(Lauseenvastike tarkoittaa siis tätä: Kun hän näki koiran, hän pelästyi. Tämä on ihan tavallinen sivulause-päälause -tyyppinen VIRKE. (Ala-asteella opetetaan muuten virheellisesti, että lause muka alkaisi isolla alkukirjaimella ja päättyisiin pisteeseen, huutomerkkiin tms). No niin, tehdäänpä tuosta edellisestä virkkeestä sitten lauseenvastike: Nähdessään koiran hän pelästyi.)

 

[minimari]

Muutappa ulkopaikkakuntalaisena Turkuun. Hakkaa hetken korvaan tuo jatkuva ketä ja parasta on että muutaman vuoden jälkeen huomaa kauhukseen sanovansa joskus vahingossa ketä :wall:

Tuo ketä ei ole tätä uusturkulaista vielä nyppinyt, mutta kiinnostuneiden kannattaa perehtyä tähän opukseen:

Wiik, Kalevi : Tämmöttös. Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja. 1998 (Unipaps, Turku).

Turussa tulee eteen tilanteita, jolloin täytyy osata puhua maan tavalla.
muuten saan kuunnella surkeita Matti Näsä-imitaatioita

 

[tina]

Stari


Mitä helvetti kaik maalase on tän tuppamas
tulla Savost
tulla Hämest
tulla Lapist
tulla Peräpojolan takka
ja jos neekki nyy viäl mut kon Turustakki tunketa.
Seistän tollotetta joka paikas tiäl
haista sualt
ja puhuta nii huano suameakki.

Stari starilaisil!

ASENTAJA!
RAUROTTAJA!
LAUROTTAJA
LAATOTTAJA!
APUMIÄS!
HUALTOMIÄS!
TAKSIMIÄS!
PALOMIÄS!
POLIS!
LÄÄKÄR!
LEHTOR!
PARTUR!
RAPPAR!
PORAR!
MUURAR!
TIREKTÖR!
AAREE!
SALES MANAKER!
TEST LAP ENKINER!
Mitä tee siäl möllötät?
Tulkkan töihi!
Hommi riittä!
Myllypuros mont yksiö vallan tyhjiläs

Sanokka peräs:
Ruuni, skruurat, hapa, safka, lafka, kafka.

Sunt varte. Syrämel. Stari.

-Heli Laaksonen-

Niin että ei sitä aina silti tartte niin kieliopeista välittää. Murrejutut on hauskoja. Nnh... Meni vähän

 

[protsku]

Sanotaanko "nuita ohjelmia" vai "noita ohjelmia"?

 

[ironchef]

Sanotaanko "nuita ohjelmia" vai "noita ohjelmia"?

Noita ohjelmia

 

[Halo]

Hei, mä en nyt tiedä oonko mä koko ikäni käsittäny tän asian väärin, vai eikö kukaan muu vaan osaa, mut meille opetettiin koulussa, että nimisubstantiivit ei taivu samalla tavalla kun muut sanat, esim. Sampo-nimisen henkilön haarukka olisi Sampon haarukka eikä Sammon haarukka. Eikö tällöin Riika (se kaupunki) taipuisi 'Riikan' eikä 'Riian'?

 

[Dymond]

En lukenu koko ketjua, vaikka varmaan syytä olisi... Jos täällä on jo tästä keskusteltu niin laittakaa mut häpeäpaaluun.

Mutta avaudumpa täällä. Kertokaas maisterit onko verbi OMATA suomen kieltä ensinkään?

Täällä pakkiksella kaikki omaa jotakin, omaahan itse Pakkis valtavan käyttäjäkunnan. Pakkis omaa myös ylläpitäjän joka omaa tämän tavan käyttää omata-verbiä. ;)

Versus: Täällä Pakkiksella kaikilla on jotakin, onhan itse Pakkiksella valtava käytttäjäkunta. Pakkiksella on myös ylläpitäjä, jolla on tämä tapa käyttää omata-verbiä. ;)

Siis eikö tuo ole käännetty enklannin sanasta "have" -ja näin ollen ei oo suomea?

ediit: Siis ihan mielenkiinnosta kysyn, tuntuu vaan että juuri täällä Pakkiksella useimmiten tuohon törmää.

 

[Halo]

*snip*

Se on periaatteessa suomea, mut se on anglismi, eli tullut sanasta 'have', niinkuin sanoit. Se ei ole hyvää suomea ja tommoisista rokotetaan esim äikän kirjoituksissa.

 

[reino]

Hei, mä en nyt tiedä oonko mä koko ikäni käsittäny tän asian väärin, vai eikö kukaan muu vaan osaa, mut meille opetettiin koulussa, että nimisubstantiivit ei taivu samalla tavalla kun muut sanat, esim. Sampo-nimisen henkilön haarukka olisi Sampon haarukka eikä Sammon haarukka. Eikö tällöin Riika (se kaupunki) taipuisi 'Riikan' eikä 'Riian'?

Se on ihan Sampon ja Riikan välinen asia, missä Sampo haarukkaansa pitää. ;)

Vai oliko se niin, että Sampo saa itse päättää, kumpaa muotoa haluaa käyttää? Esimerkiksi vakuutusyhtiön nimenä tuo Sampo tuntuu taipuvan normaalisti (vakuutukset Sammosta, eiku If:stä).

Riika on vanha suomenkielinen nimi tuolle kauniille kaupungille ja on aina taipunut Riika - Riian. Vrt. Riianlahti.

 

[reino]

Mutta avaudumpa täällä. Kertokaas maisterit onko verbi OMATA suomen kieltä ensinkään?

Täällä pakkiksella kaikki omaa jotakin, omaahan itse Pakkis valtavan käyttäjäkunnan. Pakkis omaa myös ylläpitäjän joka omaa tämän tavan käyttää omata-verbiä.

Kyllähän se ihan suomea on. Lähinnä se on kai vanha svetisismi, eli tulee ruotsista. Kyllä sitä käyttää voi, jos tavoittelee jotain korkeakirjallista tyyliä, mutta usein asiat ovat sanottavissa paremmin ja selkeämmin, niin kuin esimerkeissäsi kirjoitit.

Se englannista tuleva verbi, jota haet on OWNATA.

Mutta jostain syystä mä en nyt millään uskalla editoida tota sun esimerkkilausetta siten, että se omaisi ownata-verbin. :D

 

[Halo]

Riika on vanha suomenkielinen nimi tuolle kauniille kaupungille ja on aina taipunut Riika - Riian. Vrt. Riianlahti.

A-haa, tää on siis joku perinnejuttu. Tämä selventää asiaa, mä mietin jo et eikö ne lehdissäkään osaa enää kirjottaa. Ja tottakai erisnimen 'omaava' (:D ) ihminen saa itse päättää taivuttaako haarukoitaan Sampolle vai Sammolle.

 

[Raejuusto]

Tietääkö joku miksi englanninkielisissä teksteissä, siis jotka tulevat Englannista tai Amerikasta, sisällytetään välimerkki suluissa olevan lauseen osaan. Siis suomessa kirjoittaisin näin:

"Täällä Pakkiksella kaikilla on jotakin (tämä lause nyt on vaan typerä esimerkki), onhan itse Pakkiksella valtava käytttäjäkunta"

Kun taas englannissa kirjoitetaan usein näin:'

"Here at Pakkis everyone has something (this one is just a stupid example,) as Pakkis has an enormous user community"

Samoin olen huomannut että käy kun käytetään hipsukoita:

"The hare is often called "bunny," which is a common term in childrens' literature"

Olenko ainoa jota tollainen häiritsee? Pilkku ja muut välimerkit kuuluu lauseiden ja hipsukoiden ulkopuolelle! :curs: