Kiitos, vinkeistä! Vähennellään kalorit saman tien vielä hiukan alemmaksi ja nostellaan ylös kun stoppailee. :thumbs:
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mulla on ollut dieetillä semmonen ongelma kun paskantaminen. Runsaasti proteiiniä menee muunmuassa rahkaa, raejuustoa palautusjuomaa. Syön vihanneksia ja kuituja tulee puurosta ja muusta ruoasta. Olisko teillä jotain vinkkejä tähän? Tuntuu hirveältä vääntää paskaa pää punaisena jos sitä on tullakseen.
Mulla on ollut dieetillä semmonen ongelma kun paskantaminen. Runsaasti proteiiniä menee muunmuassa rahkaa, raejuustoa palautusjuomaa. Syön vihanneksia ja kuituja tulee puurosta ja muusta ruoasta. Olisko teillä jotain vinkkejä tähän? Tuntuu hirveältä vääntää paskaa pää punaisena jos sitä on tullakseen.
Itel oli samaa vaivaa. Harvoin, tuskan takana ja papanaista. Ratkasu oli nesteiden lisäys sekä aamupuuron lisäksi illalla vähän kaurahiutaleita pellavansiemen rouheen kanssa. Toimi itellä hyvin[emoji2]Juurikin näin jos tulee niin papanamaista. Juon oikeastaan ainoastaan vettä. Täytyy kokeilla pellavansiemeniä ja kuivattuja luumuja!
Aissaatana. Lähes joka aamuinen pirtelöni on aina taivaallinen, vaikka sitä tullut juotua jo useampi sata :DRahkasta voi tehdä juotavan smoothien jolloin se ei ole niin "sementtiä" ja ehkä tulee ulos paremmin?
Mutta jos se nyt rohkeasti ajatellaan ruokamäärien kautta, niin dieetillä voidaan pelata niin että ruokamäärät lisääntyvät loppua kohti rasvan edelleen palaessa ja ollaan paremmassa aineenvaihdunnallisessa kokonaistilanteessa (joka sisältää muttei rajoitu ruokamääriin) aloittamaan varsinainen lihaksenkasvatuskausi.
Viitsisitkö avata tätä kokemattomalle ja ensimmäisellä dietillä olevalle, miten tuo toteutetaan? Aletaanko dieetin loppuvaiheilla nostelemaan kaloreita reversen tyyliin vai mitenkä? Vai syödäänkö sama määärä ruokaa, mutta pienemmillä ja tiheimmillä annostuksilla?
Ennen kuin kukaan saa sen käsityksen, että väitän dieetillä voitavan nostaa kalorinkulutusta lähtötasoa korkeammalle, niin tästä ei ole kyse. Kevyempi kroppa kuluttaa aina vähemmän kaloreita. Siihen miten paljon kulutus tippuu painosta riippumattomista syistä ja miten kroppa ravintoa käyttää voi kyllä vaikuttaa. Mun mielestä dieetin lopulla pitäisi tähdätä sellaiseen aineenvaihdunnalliseen tilaan, jossa kroppa vastaa ennustettavasti ja vaivattomasti ruokavaliomuutoksiin ja toisaalta ei ylireagoi dieettipoikkeamiin, aterioiden väliin jäämiseen tai ylisyömiseen yms. Silloin voi lähteä hyvältä tuelta lihatalkoisiin, pitää yllä suhteellisen kireää kuntoa tai vain pitää hetki taukoa tarkasta syömisestä.
Se mitä kannattaa tehdä riippuu niin paljon yksilöstä ja tilanteesta ettei mitään valmisratkaisuja tee mieli listata. Vältettäviä asioita voisi kyllä nimetä ja niistä kaksi tärkeintä ovat:
1) Älä dieettaa alirasvoille. Ainakaan paljon. Ainakaan pitkäkestoisesti. Tunnista oma "bodyfat setpoint" ja pysy sen tuntumassa, mielellään yläpuolella.
2) Vältä kalori-painonpudotus -pohjaista dieettaamista ja vie hommaa eteenpäin aineenvaihdunta-rasvanpoltto -johtoisesti.
Varma konsti aineenvaihdunnan alasajoon on painonpudotuksen pakottaminen vähittäisillä kalorimäärän leikkauksilla, eli juuri kohdan 2) mukainen toiminta. Hommahan toimii aivan samoin, mutta käänteisesti, kuin "reverse dieetti": Paino jumittaa -> vähennä kaloreita -> paino laskee -> aineenvaihdunta sopeutuu(hidastuu) -> paino jumittaa -> vähennä kaloreita... Eli dieettaaminen perustuu tässä kaloreihin ja painoon.
Aineenvaihdunta-rasvanpoltto -dieettaaja tarkastelisi asiaa näin: Paino jumittaa -> entä sitten -> palaako rasva -> palaa/ei pala -> ei toimenpiteitä/toimenpiteitä
Painon "jumittaminen" melkeinpä kuuluu dieetille, ainakin jos haluaa pitää kiinni aineenvaihdunnastaan ja lihaksistaan. Tässä toki auttaa paljon jos ei vedä hatusta mitään "täytyy tiputtaa n-viikossa x-kiloa" tyyppistä tavoitetta.
Ruokamäärien vaiheittainen lisääminen dieetin edistyessä pitäisi toteuttaa samalla ajatuksella, eli kroppaa kuunnellen ja omakohtaisia ratkaisuja hakien. Minä olen tässä kuitenkin aika vahvasti erilaisten kaloripiikkaustaktiikoiden kannattaja. Saman ruokamäärän uudelleenjärjestely päivän sisällä tuntuu marginaalitoiminnalta, eli kyllä sinne pitäisi saada jotenkin ujutettua lisää kaloria esim. viikkotasolle.
Mutta yleisesti ottaen kyllä, ruokaa pitäisi dieetin edistyessä lisätä, ei vähentää. Mutta ei sitäkään voi pakottaa ja aikatauluttaa.
(Olen kirjoitellut aiheesta seikkaperäisemmin FB-sivuille ja ainakin tässä päivityksessä on paljon liittyvää asiaa.)
"Jos vastaus kysymykseen (palaako rasva?) on "kyllä", niin jatketaan suunnitelman mukaan riippumatta siitä mitä vaaka sanoo." <- tästä tunnistin kyllä itseni, kun kuvista vertailemalla kiristymistä selkeästi tapahtui, mutta sltikin menin malttamattomana vähän kaloreita pudottamaan.
Nyt olenkin tutkaillut hieman enemmän noita ylikompensaatiopäiviä (sähän olet niistä aika paljon täällä pakkiksella kirjoitellut muistaakseni) ja kalorisyklittelyä ym. kikkailua ja ihan mielenkiinnosta alan kokeilemaan noita juttuja ja katsomaan miten kroppa reagoi.
Mutta yleisesti ottaen kyllä, ruokaa pitäisi dieetin edistyessä lisätä, ei vähentää. Mutta ei sitäkään voi pakottaa ja aikatauluttaa.
Miten tuota ruoan määrää käytännössä lisätään? Hurjalla määrällä liikuntaa? Voitko heittää jonkun esimerkin omasta dieetistä tai jotain?
Ja sehän lienee itsestään selvää mitä kalori-painonpudotus -dieetti tekee voimatasojen kehitykselle? Tilanteeseen sopiva kaloripiikkailu parantaa kyllä mahdollisuuksia tehdä hyvää tulosta dieetilläkin, kun pääsee edes hetkellisesti takomaan täydellä (tai jopa ylitäydellä) tankilla.
Tähän olisi joo ihan kiva saada joko yksinkertaistettu vastaus tai sitten linkkiä pidempään artikkeliin
Tuosta sun fb-tekstistä vielä " - painon ”jumittaminen” on tässä lähestymistavassa useimmiten positiivinen merkki kehon metabolisesta vasteesta. Mitä pidempään paino pysyy samana, rasvan palaessa, sitä parempi."
Eli miksi se on positiivinen merkki ja jos sieltä vaikka 500g rasvaa palaa niin onko se, mikä sen painon pitää samassa, glykogeeniä+nestettä?
Miten tuota ruoan määrää käytännössä lisätään? Hurjalla määrällä liikuntaa? Voitko heittää jonkun esimerkin omasta dieetistä tai jotain?
Tähän olisi joo ihan kiva saada joko yksinkertaistettu vastaus tai sitten linkkiä pidempään artikkeliin
Tuosta sun fb-tekstistä vielä " - painon ”jumittaminen” on tässä lähestymistavassa useimmiten positiivinen merkki kehon metabolisesta vasteesta. Mitä pidempään paino pysyy samana, rasvan palaessa, sitä parempi."
Eli miksi se on positiivinen merkki ja jos sieltä vaikka 500g rasvaa palaa niin onko se, mikä sen painon pitää samassa, glykogeeniä+nestettä?
Jep, E-Mies vaikuttaisi tietävän mistä puhuu, valaise meitä tietämättömiä! Tarkoittaako E-Mies kenties sitten kalorisyklittelyä esim. siten, että jalkapäivinä vähän enemmän kuin muina päivinä, ja sitten lepopäivinä vähiten kaloreita (koko ajan ollaan kuitenkin miinuksilla)? Tähän päälle tietenkin tankkaukset silloin tällöin?
...dieetin toimivuuden kannalta olisi usein parempi vaihdella päivittäin viivan alle jäävää kalorimäärää.
Asiaan on näin ollen hyvin yksinkertainen ja toimiva ratkaisu: Syödään joka päivä samalla tavalla. Sama kalorimäärä, sama makrojakauma.
Nyt kulutuksen vaihtelu treenien ja päivän muun toiminnan mukaisesti saa aikaan viivan alle jäävän lukeman automaattisen vaihtelun. Kovan kulutuksen päivinä käyttöön jää vähemmän energiaa ja lepopäivinä enemmän. Homma pelaa, kunhan keskimäärin ollaan sopivalla tasolla. Suurempi suhteellinen kalorimäärä lepopäivinä tukee näin myös levon perimmäistä tarkoitusta, eli palautumista ja energiavarastojen täyttämistä tulevia treenejä varten.