Kauppakorkeassa ja yliopistolla opiskelevia/opiskelleita?

[Dachar]

Käsittääkseni akateeminen johtamisen opetus on enemmän tuota leadership-johtamista, eikä välttämättä anna parhaita mahdollisia eväitä johtoportaalle etenemiseen.

Leadership eli johtajuus on sitä suunnan antamista alaisille, esimerkkinä toimimista ja vision luomista organisaatiolle. Tätä käsitellään paljon yliopistoissa tietenkin, koska on tärkeää ymmärtää tuo ja saada se ajatusmaailmaan. Mutta johtamista eli management aluetta ei ole unohdettu myöskään. Parhaiten kuitenkin näistä on etua, jos opiskelijalla on työtaustaa jo takana (tai sitten myöhemmin kun alkaa työura niin voi peilata oppimiaan työelämään vähitellen).

Mutta miten mä olen sen käsittänyt, niin se johtaminen mitä yliopistoissa opetetaan on aika paljon vielä tutkimustasolla ja akateemisten piirien harrastus.

No lopultahan tuo on "kolmio" eli akateeminen tutkimus siirtyy kohti konsultteja/opetusta ja siitä sitten käytännön työelämään (johtamiseen) ja sieltä tulee uusia tarpeita uusille tutkimuksille jotka siirtyvät taas opetukseen jne.
Eli se mitä yliopistossakin opetetaan ei ole usein juuri tutkittavana olevaa vaan jo käytännössä koettua ja mahdollisia teoreettisia apuvälineitä käsitteisiin ja ajatusmaailmaan.

 

[lej]

Sekä leadership- että management-taitoja tarvitaan, työn ja tilanteen mukaan painotus vaihtelee. Ja noille ei tosiaan ole mitään yleisesti hyväksyttyjä suomenkielisiä sanoja.

Ihan oman valinnan mukaan voi opiskella painottaen jompaa kumpaa. Akateemisella tasolla molemmat ovat kuitenkin luonnollisesti teoriapainotteisia. Markkinointia en itse lähtisi johtamiseen sekoittamaan juuri millään tasolla. Se on ihan eri asia. Ehkä kurssi markkinoinnin johtaminen on ainoa joka sitä sivuaa.

Nuo etenemismahdollisuudet ovat sidoksissa varmaan aika paljon myös tehtävään, yritykseen ja toimialaan. Ja yleisesti ottaen useat ongelmat suomalaisssa yrityksissä johtuvat insinööri-/teknologiavetoisuudesta. Eli luotetaan hyvän ja huipputeknologiatuotteen menevän automaattisesti kaupaksi. Teollisuudessa ja B-to-B -kaupassa insinööri tosin on usein hyvä myyntihenkilö.Teknologiavetoisuuden takia monet tj:t ovat juuri DI:ä. Ja iso osa tulee olemaan jatkossakin, mutta yksikään niistä ei ole päässyt sinne ilman hyviä johtamistaitoja. Jos olet tekniikan alalla, niin suosittelen edes jonkin verran opiseklemaan johtamista mikäli mahdollista. Itse pidän strategista johtamista ehkä parhaimpana käytännöllisyyden kannalta.

Varsinainen ihmisten johtaminen vaatii kaikkein eniten myös käytännön harjoittelua. Ja on osa-alue, jossa moni voi olla todellakin hyvä ilman mitään opiskeluja. Mutta tässäkin teoreettiset pohjatiedot antavat paremman valmiuden omien toimien ymmärtämiseen ja parantamiseen. Managementi periaatteessa oppii kuka tahansa, leadership taitoja vaativiin tehtäviin jotkut ihmiset eivät sovi vaikka miten opiskelisivat.

Mutta mitä asiantuntijapainotteisemmaksi homma menee, niin koko ajan useammin johtaja hallitsee alaistensa tehtävät vain välttävästi/ei ollenkaan. Osittain huono asia, mutta monesti sen ei tarvitsekaan hallita, vaan mahdollistaa niiden asiantuntijoiden mahdollisimman tehokas työskentely. Ja tällä tehokkuudella ei ole juurikaan tekemistä niskalimassa painamisen ja kellokorttien kanssa.

Edit: Voisin lisätä tähän vielä, kun monet parjaavat sitä teorian painottamista yliopistoissa, että teoria on vain koeteltua käytäntöä, kuten monet sanovat. Eli ei sitä kukaan päästään keksi, vaan se kaikki on oikeasta elämästä hankittua tietoa.

Edit2: Tuli näköjään kirjoitettua aika samat asiat kuin yllä.

 

[lej]

Laitetaan nyt vielä, että ainakin kauppatieteellisellä alalla toiminta ja opetuskin on aika sidonnaista liike-elämään, johtuen juuri siitä mitä tutkimuksesta mitä kauppatieteellisellä alalla tehdään. Jo monet entiset koulun oppilaat toimivat joskus vierailevina luennoitsijoina.

Ja monet gradut ja tutkimukset tehdään yrityksille, joten opiskelun loppuvaiheessa saa hyvin tuntumaa oikeaan elämään. Eikä nollatutkimuksia tule mitenkään älyttömästi.
Asia on varmaan aika eri, kuin jossain kampakeramiikan opiskelun saralla.

 

[Raejuusto]

Jep, leadership-johtamisen tunteminen auttaa kyllä kieltämättä johtajaa tai sellaiseksi tulevaa jollaintavalla sisäistämään sen että mitä se johtaminen perimmiltään on, mutta haluaisinkin kyseenalaistaa sen että antaako jonkin tollaisen leadershippia painottavan aineen opiskeleminen pääaineena parhaan mahdollisen yleisvalmiuden johtamiseen?

Johtamisen opiskelu on aika teoreettista (meikällä 10 ov kokemus), vaikka johtamisopinnoissa yleensä toki Harvard-tyyliin käydään kaikenmaailman caseja läpi. Mutta mun mielestäni sellaisen opiskeleminen eroaa aika perustavanlaatuisesti management-asioiden opiskelemisesta. Niillä management-asioilla tarkoitan eri kauppatieteen ja insinööri/ym. -aloja (kuten vaikka logistiikka, laskentatoimi, voimalaitostekniikka, tietoliikennetekniikka, ym...) sekä yleistä liiketoiminnan hallintaa (elikä operaatiotutkimusta, mikrotaloustiedettä, strategista johtamista ja markkinointia, ym...). Mielestäni nämä viimeksimainitsemani aineet antavat aivan merkittävän paljon enemmän konkreettisia työkaluja joiden tuntemisella ja hallitsemisella voi vaikka perustaa oman yrityksen ja johtaa sitä menestyksellisesti. Leadership-johtamisen merkitys sitten kasvaa kokemuksen ja alaisten määrän kasvaessa.

Millään tavalla en väheksy "johdattamisen" opiskelemista, mulla on aiheesta ylim. sivuaine, ja olen noista asioista aidosti kiinnostunut. Silti tuntuisi epävarmalta jättää akateemisessa maailmassa hankittu osaaminen sen varaan.

Ja yleisesti ottaen useat ongelmat suomalaisssa yrityksissä johtuvat insinööri-/teknologiavetoisuudesta. Eli luotetaan hyvän ja huipputeknologiatuotteen menevän automaattisesti kaupaksi.

Eikös tässä ole enemmän kyse markkinointiosaamisen ja tuotteistamisen puutteista ja ongelmista, ei niinkään johtamistaidottomuudesta? Näin ne markkinoinnin opiskelijat ainakin aina väittää...

 

[Raejuusto]

No lopultahan tuo on "kolmio" eli akateeminen tutkimus siirtyy kohti konsultteja/opetusta ja siitä sitten käytännön työelämään (johtamiseen) ja sieltä tulee uusia tarpeita uusille tutkimuksille jotka siirtyvät taas opetukseen jne.

Voiko konsulteilta oppia jotain hyödyllistä?

Siis, haluan 10 hengen insinööritiimin tuotteistavan hilavitkuttimen, jolle olen ennustanut valtavaa menestystä. Alalla on kova kilpailu, mutta uskon että logistiikka- ja markkinointiverkostoni avulla löydän itselleni uskollisen asiakaskunnan, ja rahoittajiakin liiketoimintojeni laajennukselle uskon löytäväni. Minkälaista vesilintua minun on heitettävä The Fifth Disciplinelläni?

 

[Sniffari]

Minkälaista vesilintua minun on heitettävä The Fifth Disciplinelläni?

Jos haluat insinööritiimin tuotteistavan tuotteesi, suosittelen sitä ennen ottamaan pari kertaa käteen The Sixth Sensen. Ainakin kannattaa hommata The Second Job.

 

[lej]

Olet Raejuusto ihan oikeassa. Omasta mielestäni, jos johtaminen on pääaine, niin se leadership homma kannattaa jättää vähemmälle, ainakin jos ei ole kunnolla työkokemusta. Itse ainakin olen niin tehnyt. Itse en ainakaan näe, että siinä riittää pelkkä teorian osaaminen. Se vaatii sekä kokemusta, että muuta tietoa taustalle (juuri noita luettelemiasi) ja todella paljon käytännön harjoitusta.

Pientä harjoittelua tulee vähän lähes joka johtamisen kurssilla kuitenkin case-harjoitusten ym. muiden ryhmätöiden ohella.

Opintojen painottuminen pelkästään tuolle leadership puolelle ei mielestäni ole kovin kannattavaa.

Tuolla teknologiajutulla tarkoitin juuri tuota mitä kysyitkin. Ilmaisin sen vaan vähän epäselvästi. Puutteet eivät ole johtamisessa vaan juuri tuossa markkinoinnissa. Tosin jos johto on sokea sen puutteelle teknologialasien läpi katsomisen vuoksi, niin se voi osaltaan vaikuttaa siihen markkinoinni ja asiakkaiden huomioimiseen.

 

[naksu]

Tää on ehkä vähän , mutta en jaksanut aloittaa uutta threadia... Meikäläisellä ois kova hinku päästä tonne TKK:lle lukemaan tuotantotaloutta, mutta mulla ongelma. Eli nyt ei oo tullut kahteen vuoteen laskettua yhtään mitään, ku tuli oltua tuolla armeijan vihreissä. Kuitenkin pääsykokeissa pitäs toi matsku ja fyssa olla hallussa. kirjoituksista sai E:n matskusta eli pohjaa on. Nyt olis takoirus aloittaa hullu lukeminen. Eli mulla on kaks mahdollisuuta:

A) Pääsen kouluun suoraan valintakokeiden kautta

B) En pääse kouluun. Mitä varasuunnitelmia pitäs tehä? Ite miettinyt muutaman ja toivosinkin mietteitä näistä

1. Pyrin TKK:lle lukemaan jotain epäsuosittua (helpompi päästä sisään) ainetta. Luen sitä puol vuotta, samalla tehden tuta:n peruskursseja, käsittääkseni ekana vuonnna on kaikilla linjoilla samoja kursseja. Sitten pyrin keväällä uudelleen ja taskussa on kasa opintoviikkoja jotka voin hyödyntää kun pääsen sisään

2. Pyrin lukemaan matikkaa yliopistolle ja hankit kunnon laskuvarmuuden. Pystyykö täällä lukemaan samoja kursseja ku TKK:lla, jotka saisi siis hyvitettyä tutalla?'

3. Joku AMK-linja. Viho viimeinen vaihtoehto. Minne ja mitä?

Auttakaa mua!

Yliopiston matikalla ei kyllä tee mitään TKK:n pääsykokeita ajatellen. Et kuitenkaan kerkiä lukemaan melkein mitään muuta kuin analyysin perusteita, eikä se sua hirveästi TKK:n pääsykokeissa auta, että osaat pyörittää epsilonia ja delttaa.

TKK:lle, jos haet, niin voit pistää varalle joko tietotekniikan tai maanmittauksen. Maanmittaukseen pääsee tosi helposti sisään, joten sen voit laittaa viimeiseksi vaihtoehdoksi. Noilla osastoilla luetaan ns. C-matikkaa, joka on siis sama kuin mitä tutalla. Saat siis ainakin matikan peruskurssit hyvitettyä. Lisäksi olen ymmärtänyt, että tutan 1. vuoden peruskurssit ovat sellaisia, että niille saa kaikki osallistua, joten voit varmaan hyvin lukea suoraan tutan opinto-oppaan 1. vuoden mallilukkarin mukaan.

Toiseksi voit suoraan etsiä tutan opinto-oppaan osaston sivuilta ja katsoa sen fysiikan peruskurssit. Voit kesällä lukea itsenäisesti sen 1. peruskurssin, jos et pääse sisään. Silloin voit syksyllä lukea 2. peruskurssin, jolloin pitäisi olla keväällä hyvä pohja pääsykokeita varten. Noi peruskurssit ei vaadi paljoakaan lukiota enempää, joten ovat enimmäkseen lukion kertausta. Pelkällä lukion fyssan hyvällä osaamisella pääsee jopa niistä läpi. Netistä siis löytyy kotitehtävät ja kirjan nimi, sekä mitä pitää lukea. Kirja täytyy kuitenkin ostaa opintojen aikana.

 

[Dachar]

Voiko konsulteilta oppia jotain hyödyllistä?

No tässä päästään perinteisiin vitseihin konsulteista helposti
Mutta totuushan on että oikeasti hyvästä konsultista on organisaatiolle hyötyä, oli se konsultti sitten tekninen/kaupallinen/tms. Monesti organisaatiot ja niiden johtajat/muut jäsenet ovat kangistuneet omiin toimintatapoihinsa, jotka eivät vie hommaa eteenpäin, konsultti herättää ihmiset toimimaan ja mahdollistaa menestyksen. Hyvillä konsulteilla on useimmiten vuosikymmenien kokemus omasta erikoistumisalueestaan.

Siis, haluan 10 hengen insinööritiimin tuotteistavan hilavitkuttimen, jolle olen ennustanut valtavaa menestystä. Alalla on kova kilpailu, mutta uskon että logistiikka- ja markkinointiverkostoni avulla löydän itselleni uskollisen asiakaskunnan, ja rahoittajiakin liiketoimintojeni laajennukselle uskon löytäväni. Minkälaista vesilintua minun on heitettävä The Fifth Disciplinelläni?

Insinöörit olisi kyllä mahdollisemman huono ryhmä (yleistäen) tuotteistamaan suoraan markkinoille tuotetta, tällöin tuote olisi todennäköisesti sellainen ettei sitä kukaan muu kuin pahimmat teknologiafriikit osais käyttää (ellei juuri nämä henkilöt ole kyseisen tuotteen asiakassegmentti). Vaikka tämä tuote helpottaisi kaikkien elämää 100 kertaisesti, ei se auta jos tuotetta ei ole tehty sille asiakaskunnalle.
Tämähän on ollut Suomessa ongelmana, upeita keksintöjä ja tuotteita maa on täynnä, mutta niistä ei tiedä kuin pieni osa ja ne on tehty niin "insinöörimäisesti" ettei isommat ihmisjoukot koskaan niitä osta. Kun tähän liitettäisin mukaan noita halveksittuja markkinoinnin ja teollisen muotoilun aloja, niin voila, herkkukakku on valmis
Vastaamatta suoraan kysymykseesi ;)

 

[Dachar]

mutta haluaisinkin kyseenalaistaa sen että antaako jonkin tollaisen leadershippia painottavan aineen opiskeleminen pääaineena parhaan mahdollisen yleisvalmiuden johtamiseen?

Tietenkään ei kannata painottaa opiskelussa leadership puoleen, jos ei omaa kokemusta työelämästä tai management puolelta. Mitä enemmän kokemusta on aiempaa, sen antoisempaa leadership puoli on. Kuten tässäkin threadissa sanottu, aika harvoin näkee lukio-kauppatieteet-töihin linjalta (n.22-24v valmistuessaan) olevan suuryrityksen isomman yksikön johdossa.

Niillä management-asioilla tarkoitan eri kauppatieteen ja insinööri/ym. -aloja (kuten vaikka logistiikka, laskentatoimi, voimalaitostekniikka, tietoliikennetekniikka, ym...) sekä yleistä liiketoiminnan hallintaa (elikä operaatiotutkimusta, mikrotaloustiedettä, strategista johtamista ja markkinointia, ym...).

Hmm, tunnut tarkoittavan että johtajan tulisi olla oman alansa asiantuntija? Tietenkin tietämystä pitää olla, ettei ole kuin puusta pudonnut, mutta minusta hyvän johtajan tietää siitä että hän on palkannut itseään parempia asiantuntijoita tekemään sen tarvittavan työn, hän itse on suunnittelemassa strategiaa ja visiota, toimii tukena ja väliportaana ulkomaailmaan, johtaa sitä organisaatiota. Eli tullaan vahvasti myös leadership osioon.
Asiantuntijat eivät aina ole hyviä johtajia, mutta johtajan tulisi tietää kaikesta vähän ainakin heh..
Eli olet oikeassa noiden aineiden suhteen, siksi ainakin meillä suosittelevat ottamaan mahdollisemman laajasti aineita eri alueilta ja laajentamaan tietoutta, sekä hankkimaan "käytännöllisempiä" taitoja.

Leadership-johtamisen merkitys sitten kasvaa kokemuksen ja alaisten määrän kasvaessa.

Samaa mieltä, on sillä merkitystä pienemmissäkin yrityksissä, mutta merkitys kasvaa mitä isompaa yksikköä johtaa.

 

[Raejuusto]

Insinöörit olisi kyllä mahdollisemman huono ryhmä (yleistäen) tuotteistamaan suoraan markkinoille tuotetta, tällöin tuote olisi todennäköisesti sellainen ettei sitä kukaan muu kuin pahimmat teknologiafriikit osais käyttää (ellei juuri nämä henkilöt ole kyseisen tuotteen asiakassegmentti). Vaikka tämä tuote helpottaisi kaikkien elämää 100 kertaisesti, ei se auta jos tuotetta ei ole tehty sille asiakaskunnalle.
Tämähän on ollut Suomessa ongelmana, upeita keksintöjä ja tuotteita maa on täynnä, mutta niistä ei tiedä kuin pieni osa ja ne on tehty niin "insinöörimäisesti" ettei isommat ihmisjoukot koskaan niitä osta. Kun tähän liitettäisin mukaan noita halveksittuja markkinoinnin ja teollisen muotoilun aloja, niin voila, herkkukakku on valmis
Vastaamatta suoraan kysymykseesi ;)

Joo, esitin sen kysymyksen hiukka huonosti. Haluan insinööritiimin siis tuotteistavan vaikka keksimäni uudenlaisen savupiipun paperitehtaaseen, tai vaikka uudenlaisen testausmenetelmän tehoelektroniikan komponenteille, jolle olen hakenut patentin. Jos keksimäni tuote on keittiöveitsi tai matkailukonsepti, koostuu sen tuotteistustiimi tietenkin sen alan asiantuntijoista. Näette varmaan ettei insinööritiimi ollut tässä se pointti.

 

[lej]

Voisin vastata kanssa tuohon konsultointi kysymykseen, niin jos konsultti on hyvä ja palvalun ostajat ymmärtävät konsultin roolin oikein, niin tuloskse ovat useimmiten hyviä. Konsulttihan ei siis tule sinne firmaan ja tee muiden töitä.

Vaan ihannetapauksessa konsultti auttaa työntekijöitä tekemään työnsä paremmin. Ja auttaa työntekijöitä pois kangistuneista ajattelutavoista. Tietysti konsultilla on myös erittäin paljon osaamista ongelma-asiasta. Siis hyvässä tapauskessa. Meillä oli ainakin kurssi joka käsitteli konsulttien käyttöä yrityksissä ja valintakriteereitä ym. ja se voisi olla hyvä kurssi sellaisille jotka josku konsulttien kanssa joutuvat toimimaan. Eli osaisi välttää pahimmat sudenkuopat ja tietää mitä voi konsultilta odottaa.

Periaatteessa voisi saivarella, että tuossa hilavitkutin jutussa on lähdetty perse edellä puuhun, eli ensin tehdään tuote ja sitten mietitään kuka sen ostaisi ja mistä rahoittaja. Tosin yleensä se noin kuitenkin menee. Eikä kaikilla ole resursseja kuten vaikkapa Nokialla.

 

[Raejuusto]

Periaatteessa voisi saivarella, että tuossa hilavitkutin jutussa on lähdetty perse edellä puuhun, eli ensin tehdään tuote ja sitten mietitään kuka sen ostaisi ja mistä rahoittaja. Tosin yleensä se noin kuitenkin menee. Eikä kaikilla ole resursseja kuten vaikkapa Nokialla.

Eihän siinä puhuttu ajalliseta dimensiosta mitään On kyllä ihan totta, että asiakkalle pitää löytää tuote eikä toisinpäin.

 

[edelbrock]

Täällä on nyt niin pahasti puurot ja vellit sekaisin managementin ja leadingin kanssa, että selvennän asiaa hieman. Management ei todellakaan ole mikään uusi tutkimuksenala vaan sitä on tutkittu jo 40-luvulta saakka. Management käsittää siis kaiken organisoinnin ja jokapäiväisen johtamisen työpaikalla. Se ei ole mitään höpö-höpö-tiedettä, vaan käsittää ihan normaalia operatiivista johtamista tai vaikkapa markkinoinnin tai henkilöstökordinoinnin organisoimista.

Sitten leadership on enemmän sellaista karismaan ja henkilökemiaan perustuvaa suuren vision valamista ihmisiin, tyyliin Sarasvuo ja muut gurut. Akateemisessa maailmassa on suuri debatti aiheesta onko mahdollista tulla leaderiksi, vai onko se rooli johon synnytään. Tästä löytyy n määrä eri akateemista paperia, joita löytyy varmaankin myös Suomen yliopistojen kirjastoista.

Ja itse kyllä suosittelen opiskelemaan johtamista, eli sitä managementia, ei leadershipia sillä se avaa tulevaisuudessa oven todella moneen kiinnostavaan työpaikkaan. En tiedä mitä opetussuunnitelma Suomessa sisältää, mutta ei se voi muusta maailmasta niin paljon erota. Suomalaisissa yrityksissä on nimenomaan ongelmana johtamistaidon puute, koska johtajan pallilla istuu liian usein insinööri tai lakimies joka käsittelee alaisia kuin koneen osia. Työnsarkaa siis tulevaisuudessa riittää osaavalle johtajalle.

Sivuaineina panostaisin henkilöstöjohtamiseen, joka tulee olemaan nouseva trendi Suomessakin kun siirrytään yhä enemmän palvelujen tuottamiseen tavaroiden valmistamisen kustannuksella. Markkinointi (huom. ei sama kuin mainostaminen) on kanssa kova juttu, Suomessa kun osataan tuotekehitys mutta ei osata tehdä sitä mitä asiakkaat haluavat, puhumattakaan siitä että osattaisiin myydä mitään ulkomaille.

 

[lej]

Managementia (asioiden johtaminen) nyt on tutkittu tieteellisesti jo vähintään F.W.Taylorista asti. Eli jo reilusti ennen 40-lukua. Tai itse ainakin käsitän taylorismin managementiksi.

Ei kai täällä kukaan ole managemntia miksikään uudeksi keksinnöksi väittänyt.

Kyllä tuo opetus painottuu management puoleen Suomessa vahvasti. Johtuen juuri siitä, että sitä voi oppia jollain tasolla myös ilman käytönnön harjoittelua. Ja leadershipissä on ongelmana se, joka on täälläkin jo mainittu, että kaikista ei siihen homman ole ikinä, ja jotkut ovat siinä helvetin hyviä ilman mitään koulutusta.

Omasti mielestä hc-manageri voi olla yhtä huono kuin insinöörikin (joista kaikki ei tosiaankaan ole huonoja johtajia, eikä kaikki KTM:t hyviä). Jotta ne ihmiset toimisivat halutulla tavalla, tarvitaan sitä leadershippiäkin. Management-tyyppi voi osata rakentaa tehokkaan organisaation ja luoda loistavan strategian, mutta se ei toimi, ellei ihmisiä saada toimimaan halutulla tavalla.

 

[Raejuusto]

On kyllä ihan uutta minulle että insinöörit olisivat jotenkin oletusarvoisesti huonoja johtajia ja KTM:t hyviä! Missä piireissä sellaista tietoa liikkuu?

Edit. Ja managementia on opetettu insinööreille vähintään niin kauan kuin niitä vielä työelämässä on.

 

[Dachar]

On kyllä ihan uutta minulle että insinöörit olisivat jotenkin oletusarvoisesti huonoja johtajia ja KTM:t hyviä! Missä piireissä sellaista tietoa liikkuu?

Oletusarvoisesti kumpikaan ole hyviä/huonoja. Mahdollisuus KTM pohjalla erikoistua enemmän johtamiseen vain kuin inssin.

Edit. Ja managementia on opetettu insinööreille vähintään niin kauan kuin niitä vielä työelämässä on.

Täälläpäin ainakin amk-insseille ei käytännössä opeteta managementtia lainkaan, tuntuu vastaavan enemmän vanhaa teknikko koulutustam johon lisätty jotain hupaa sekaan. Dip.inssit asia erikseen.

 

[Raejuusto]

Niin, mulla olikin DI:t vertailuna. Vertaileeko joku KTM itseään opistoinsinööriin..?

Olisikos teillä johtamisen opiskelijoilla jotain konkreettisia tutkimuslinkkejä, vaikka Suomen teollisuusyritysten johtajien koulutuksesta tms. Saataisiin jotain näyttöä tähän debattiin. Tekeeköhän esim. Etla tuollaista tutkimusta?

 

[Dragon]

Heitänpä tähän väliin off-topic kysymyksen:

Onko luonnontieteellisellä puolella jotain perusteita miksi kannattaisi tehdä kanditutkielma? Uudessa opintosuunnitelmassahan tuo on pakollista kaikille luonnontieteilijöillä ja meillä sitä "suositellaan" tällä hetkellä.

 

[Raejuusto]

Niinpä on teekkareillakin ensi vuodesta lähtien. Sillä halutaan kait koittaa asettaa tiukempia rajoja opiskelijoille, kuitenkin niin että on mahdollisuus pitää välivuotta kun on suorittanut kandiopinnot. Joidenkin mielestä myös on mahdollista että halutaan karsia porukkaa, kaikilla kun ei ole edellytyksiä jatkaa kanditutkinnon jälkeen maisteritasolle, eikä siihen kaikille välttämättä anneta mahkujakaan.