Kauppakorkeassa ja yliopistolla opiskelevia/opiskelleita?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Angelos
  • Aloitettu Aloitettu
Raejuusto sanoi:
Niin, mulla olikin DI:t vertailuna. Vertaileeko joku KTM itseään opistoinsinööriin..?

Heh ;) selvää kuittailua, törkeää ;)
Tottunut vain että inssi = amk-inssi ja dip.inssi on dip.inssi. Mutta sehän on vain miten tottunut käyttämään termistöä.


Raejuusto sanoi:
Olisikos teillä johtamisen opiskelijoilla jotain konkreettisia tutkimuslinkkejä, vaikka Suomen teollisuusyritysten johtajien koulutuksesta tms. Saataisiin jotain näyttöä tähän debattiin. Tekeeköhän esim. Etla tuollaista tutkimusta?

Ei tule suoraan mieleen tutkimusta/tilastoa aiheesta, mutta voisi yrittää kaivaa noita esille. Joskus oli Tekniikka&Talous lehdessä Suomen top100 yrityksen TJt listattu heidän koulutuksensa mukaan, eniten taisi olla Dippejä, sitten Ktm ja nämä kaksi kattoivat sen 90% johtajista, mutta pari merkonomiakin oli mukana. Eli ei se koulutus muuta kuin "helpottaa" mahdollisuuksia, ihminen itse luo sitten uransa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tossa tilastossa oli muuten dippainssien osuus aika tyrmäävä... KTM:t olivat aika selviä kakkosia. Ei millään pahalla. Jatkakaa. :D
 
Tukkk:ssa ainakin on pakkotehdä kandidaatintutkielma. Omasta mielestä ihan hyvä asia, gradun teko on sitten huomattavasti helpompaa, kuin ihan tyhjästä ruveta vääntämään.

Kyllä se KTM:en osuus tulee kasvamaan, kun jää vanhan koulukunnan äijät eläkkeelle, ja yritysten toiminta muutenkin muuttuu. ;)

En ainakaan tarkoittanut, että DI olisi oletusarvoisesti huono johtaja. Onhan se vähän kuitenkin sellainen hauska vitsi kauppatieteitä opiskelevien parissa. Ei kannata ottaa liian vakavasti.
 
Veikkaan toisaalta, että aika monista noista johtajista on tutalta. Mä ainakin pistän tutalaiset ihan suoraan samaan kastiin kuin kylterit ym. penninvenyttäjät. Samaa sakkia ne on. :D
 
lej sanoi:
Tukkk:ssa ainakin on pakkotehdä kandidaatintutkielma. Omasta mielestä ihan hyvä asia, gradun teko on sitten huomattavasti helpompaa, kuin ihan tyhjästä ruveta vääntämään.

Kyllä se KTM:en osuus tulee kasvamaan, kun jää vanhan koulukunnan äijät eläkkeelle, ja yritysten toiminta muutenkin muuttuu. ;)

En ainakaan tarkoittanut, että DI olisi oletusarvoisesti huono johtaja. Onhan se vähän kuitenkin sellainen hauska vitsi kauppatieteitä opiskelevien parissa. Ei kannata ottaa liian vakavasti.

Paljon lej se kanditutkielman laajuus on? Miten jos on tehnyt kandidaatin päättötyön, onko gradu silti aikanaan 20ov? Sorry, jos kysyn tyhmiä, mutta en nyt ehdi selailla eri yliopistojen sivuja ja varmaan tiedät vastauksen kuin pyssyn suusta.

Stereotyyppinen suomalainen johtajan tausta on se Dippainssi/RUK -tutkinto sitä sen kummemmin tässä arvostelematta. Hyvinhän tuo tuntuu kauttaaltaan Suomessa toimivan, koska istuu meidän tapaamme ajatella/elää. Siinä vaiheessa kun yritystä aletaan viedä monikansalliseksi, on kuitenkin paikallaan olla vahva ymmärrys myös toisentyyppisistä johtamistaidoista (nimenomaan viitaten leadership-taitoihin) ja mukautumiskyvystä johtaa myös muita kuin meitä suomalaisia.
 
Kandi 5 ov, gradu 15 ov.
 
naksu sanoi:
Veikkaan toisaalta, että aika monista noista johtajista on tutalta. Mä ainakin pistän tutalaiset ihan suoraan samaan kastiin kuin kylterit ym. penninvenyttäjät. Samaa sakkia ne on. :D

Entäs semmoset fyysikko-luopiot, jotka valitsee pääaineensa tutalta? :eek:
 
pouta sanoi:
Lähden ens syyskuussa opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kansantaloustiedettä. Opiskeleeko kukaan jyu:ssa kansantaloustiedettä tai jotain muuta? Olisi kiva kuulla kokemuksia.
Minua on aina kiinnostanut politiikka. Kansantaloustiede on tullu siinä sivussa, tavallaan auttanut ymmärtämään politiikkaa. Olen pohtinut että onko tämä oikea ala, olisiko pitänyt lähteä lukemaan valtio-oppia tai muuta vastaavaa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen että tuosta valmistuu ktm:ksi, joten olisi mahdollista saada töitä jatkossa.

Jeps, eli opiskelen kansista jyväskylässä ja voin suositella lämpimästi. Pääaine on mielenkiintoinen, joskin pikkasen matemaattinen, mutta kyllä kohtuu lahjattomatkin ne pakolliset matikat ja tilastotieteet läpi kahlaa, jos vaan motivaatiota riittää. Sivuaineiden valinta on hyvin vapaata, eli voit suuntautua yrityksen taloustieteisiin(laskentatoimi, markkinointi, johtaminen) tai sitten yhteiskuntatieteisiin(valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka, filosofia) tai lukea vaikka matikan cumun jos päätä ja intoa riittää. Itse luen cumun laskentatoimesta ja approt valtio-opista ja ehkä vielä journalistiikastakin.

Kyllä sen oman paikkansa löytää, sitten kun täällä on hetken aikaa palloillut. Ainejärjestö pörssi on aktiivinen ja järkkää kaikkea kivaa lähes viikoittain.

Eläminen täällä on halpaa. Asun kortepohjan ylioppilaskylässä, viihtyisässä, rauhallisessa joskaan ei kauhean kauniissa tai isossa solukämpässä. Vuokraa joutuu valtion tukien jälkeen maksamaan n.30 euroa ja polkupyörällä yliopistolle kipaisee alle kymmenessä minuutissa.
 
Angelos sanoi:
Hei!

Ovatko kaikki kauppista käyvät ylimielisiä mulkkuja, jotka vain bilettävät ja heittävät smalltalkia ja yliopistolla opiskelevat pelkkiä syrjäytyneitä nörttejä? [provo]

OSA OLI, SUURIN OSA EI (VALMISTUIN LTTK:STA, NYK LTY 2002)

Jo valmistuneet voisivat vastata esimerkiksi siihen, että millainen maku koko touhusta jäi käteen ja millaiset tulevaisuuden näkymät on nyt työllisyyden sun muun suhteen.

ERITTÄIN HYVÄ MAKU, KANNATTAA OPISKELLA TOLKUSTI, ETTEI OPINNOT VENY. MINÄ JA VAIMO PÄÄSTIIN HETI KOULUTUSTA VASTAAVAAN DUUNIIN.

Olen itse hakemassa joko kauppakorkeaan tai yliopistoon ja nämä asiat ovat nyt erittäin ajankohtaisia sekä mielenkiintoisia ja uskoisin näiden koskettavan myös muita pakkotoistolaisia.

SUOSITTELEN KAUPPAKORKEAA. VALITSE JOKU TEOREETTINEN LAJI ESIM. LASKENTATOIMI NIIN MENESTYT PARHAITEN TYÖELÄMÄSSÄ. TÄYDENNÄ SITÄ MARKKINOINNILLA JA JOHTAMISELLA, NIIN TULEE HYVÄ PAKETTI.

OLI ELÄMÄNI PARAS VALINTA 26 VUOTIAANA JÄTTÄÄ VAKITUINEN DUUNI JA MENNÄ KAUPPAKORKEAAN. NYT SAA TEHDÄ TOSI HYVIÄ HOMMIA JA PENNIÄ EI TARVI VENYTTÄÄ.

...........
 
Nyt kun pääsykoehelvetti ja valinnan helppous tulee jälleen ajankohtaiseksi, haluaisin nostella tätä trediä ylöspäin.

Onko kukaan pakkislaisista opiskellut Otaniemessä Energia- ja LVI-tekniikkaa? Tuo nähtävästi on konetekniikan alapuolella ja saattaisi olla mielenkiintoista.

Ensimmäiset kolme vuottahan taitaa kaikilla linjoilla olla aika samanlaiset(samoja matikan,fysikan ym kursseja)? Selviääkö valkoinen mies noista ilman mielenterveysongelmia ja vaatiiko ne paljon työtä koulun ulkopuolella (tuntiarvio/vk)? Onko ne ensimmäiset vuodet todella tuota samojen hommien jynkkäämistä vai mennäänkö välillä jo johonkin alaa koskevaan?

Energia- ja LVI-tekniikkaan on ainakin edellisvuosina päässyt suht koht "helposti", mutta kannattaisiko siltikin koittaa ryhdistäytyä ja pyrkiä konetekniikkaan?

Kertokaa viisaammat, sana on vapaa ja valehtelu suotavaa!
 
Jollis sanoi:
Nyt kun pääsykoehelvetti ja valinnan helppous tulee jälleen ajankohtaiseksi, haluaisin nostella tätä trediä ylöspäin.

Onko kukaan pakkislaisista opiskellut Otaniemessä Energia- ja LVI-tekniikkaa? Tuo nähtävästi on konetekniikan alapuolella ja saattaisi olla mielenkiintoista.

Ensimmäiset kolme vuottahan taitaa kaikilla linjoilla olla aika samanlaiset(samoja matikan,fysikan ym kursseja)? Selviääkö valkoinen mies noista ilman mielenterveysongelmia ja vaatiiko ne paljon työtä koulun ulkopuolella (tuntiarvio/vk)? Onko ne ensimmäiset vuodet todella tuota samojen hommien jynkkäämistä vai mennäänkö välillä jo johonkin alaa koskevaan?

Energia- ja LVI-tekniikkaan on ainakin edellisvuosina päässyt suht koht "helposti", mutta kannattaisiko siltikin koittaa ryhdistäytyä ja pyrkiä konetekniikkaan?

Kertokaa viisaammat, sana on vapaa ja valehtelu suotavaa!

Ensimmäinen vuosi on suunnilleen niitä yhteisiä matikka, fysiikka yms. kurituksia, ei todelläkaan kolmea vuotta! Otaniemessä oon itsekin ja hyvin pärjää tekemättä yhtään mitään, tosin silloin ei juuri opikaan...syksyllä en jaksanu panostaa kouluun. Ehkä 10-15h viikossa luennoilla ja kotona ei mitään kouluun liittyvää. Tulee mukavasti ~20 opintoviikkoa. Nyt pitää jo vähän ottaa asennetta tähän hommaan!
 
Joo mun opiskelut on niin jä näin ollu, mutta musiikkitieteen laitoksella Turussa olis paikka opiskella jos enää huvittaa.

Meni tosin uskottavuus näihin laitoksiin, kun ite pelkän amiksen käyneenä ja aivan paskoilla lapuilla senkin, pääsin ensin musiikkipedagogilinjalle kerta yrittämällä ja vielä yliopistoonkin pelkillä pääsykoepisteillä heti ekalla yrittämällä. Lukiota en oo käyny ja olen siitä oikeastaan onnellinen.

Musiikkitiede on aikamoista soopaa ja monet tutkijat vaan haluavat keksiä omia hienoja termejä ja sitten analysoidaan niin perkeleesti. No onhan niitä monia ihan mielenkiintoisiakin julkaisuja olemassa kuten: musiikin korkeimmat oktaavit-kirja, jonka kirjoittajaa en muista. Joku helsinkiläinen professori sen on kirjottanu. Kannattaa lukea, jos kiinnostaa hieman erilainen lähtökohta esim. luontoon, sen harmoniaan ja ehkäpä maailmankaikkeuteen. Mutta pää sekoo liikaa kun lukee kaikkea paskaa. Ei muutaku :kippis1:
 
syclone sanoi:
Ensimmäinen vuosi on suunnilleen niitä yhteisiä matikka, fysiikka yms. kurituksia, ei todelläkaan kolmea vuotta! Otaniemessä oon itsekin ja hyvin pärjää tekemättä yhtään mitään, tosin silloin ei juuri opikaan...syksyllä en jaksanu panostaa kouluun. Ehkä 10-15h viikossa luennoilla ja kotona ei mitään kouluun liittyvää. Tulee mukavasti ~20 opintoviikkoa. Nyt pitää jo vähän ottaa asennetta tähän hommaan!

Mutta millaista opiskelu sitten ensimmäisen vuoden jälkeen on? Ts. Onko se yhtään käytännönläheistä tahi edes vähän käytäntöön viittaavaa teoriaa.

Kaikkialla taitaa pystyä sätkimään tekemättä mtn, mutta millaista työmäärää vaaditaan apout kolmosen keskiarvoon ja siihen, että jotain jäisi päähän?
(KA:lla ei taida olla juurikaan merkitystä mutta se nyt otettiin tähän esimerkiksi)
 
Jollis sanoi:
Mutta millaista opiskelu sitten ensimmäisen vuoden jälkeen on? Ts. Onko se yhtään käytännönläheistä tahi edes vähän käytäntöön viittaavaa teoriaa.
Tutkintouudistus muutti käytäntöjä ja tutkinnon rakennetta jonkin verran, mutta suunnilleen samoja kursseja nykyisetkin fuksit joutunevat tekemään. Koneosastosta en tarkemmin tiedä, mutta opintojen rakenne on suunnilleen samanlainen jokaisella osastolla.

Ensimmäinen vuosi tosiaan menee perusopinnoissa, joissa pääosassa ovat matematiikan ja fysiikan peruskurssit. Toinen vuosi kuluu lopuissa perusopinnoissa ja suunnan opinnoissa, joissa käydään hiukan tarkemmin oman alan asioita. Mukaan voi vielä heittää pää- ja sivuaineen kursseja, jos ne on jo tähän mennessä valinnut. Useimmat eivät ole.

Kolmantena vuonna perusopintojen pitäisi olla jo suurimmalta osaltaan valmiina ja keskittyä suunnan opintoihin. Pää- ja sivuaineopinnot kannattaa aloittaa jo tässä vaiheessa, tai ainakin valita ne. Kolmannen vuoden jälkeen pitäisi nykyään kai tehdä kanditutkielma. Siitä en osaa sanoa mitään. Neljäs ja viides vuosi menevät pää- ja sivuaineisiin, loppuihin suunnan opintoihin ja muuhun jäljellä olevaan sälään. Joku, joka tietää jotain nykyisistä moduuleista, saa korjata.

Kyllä niissä suunnan opinnoissa jo jotain käytännön liittymäpintaa on. Pää- ja sivuaineissa sitä voi olla jo enemmän.

Jollis sanoi:
Kaikkialla taitaa pystyä sätkimään tekemättä mtn, mutta millaista työmäärää vaaditaan apout kolmosen keskiarvoon ja siihen, että jotain jäisi päähän?
Kolmosen keskiarvon saa omasta mielestäni melko helpolla ainakin omalla osastollani. Kahden ov:n kursseista sai keskimäärin kolmosen arvosanaksi yleensä noin 20-30 tunnin työllä. Jotain pitäsi jäädä päähän? Siitä ei ole kokemusta.

EDIT: Täällähän oli TKK-ketjukin:
http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=29478
 
Topah sanoi:
Joo mun opiskelut on niin jä näin ollu, mutta musiikkitieteen laitoksella Turussa olis paikka opiskella jos enää huvittaa.

Meni tosin uskottavuus näihin laitoksiin, kun ite pelkän amiksen käyneenä ja aivan paskoilla lapuilla senkin, pääsin ensin musiikkipedagogilinjalle kerta yrittämällä ja vielä yliopistoonkin pelkillä pääsykoepisteillä heti ekalla yrittämällä. Lukiota en oo käyny ja olen siitä oikeastaan onnellinen.

Musiikkitiede on aikamoista soopaa ja monet tutkijat vaan haluavat keksiä omia hienoja termejä ja sitten analysoidaan niin perkeleesti. No onhan niitä monia ihan mielenkiintoisiakin julkaisuja olemassa kuten: musiikin korkeimmat oktaavit-kirja, jonka kirjoittajaa en muista. Joku helsinkiläinen professori sen on kirjottanu. Kannattaa lukea, jos kiinnostaa hieman erilainen lähtökohta esim. luontoon, sen harmoniaan ja ehkäpä maailmankaikkeuteen. Mutta pää sekoo liikaa kun lukee kaikkea paskaa. Ei muutaku :kippis1:


Hei, toinenkin musiikkitieteen opiskelija!
Eikä se mitään soopaa ole. "Hivenen" teoreettista vain!
Ja okei, filosofista myös.
 
Onko täällä ihmisiä jotka tietävät jotakin rikosseuraamusalasta tai psykologiasta? Moniko hakee ja millä taustoilla, pääsee, opiskelee ja työllistyy?

Googlettamalla löytyi osviittaa, mutta kaipaisin hieman henkilökohtaisempaa näkemystä. Elämä on hienoa!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom