Kimple sanoi:
Ymmärrän mitä tarkoitatte. Omien kokemusteni pohjalta nuo eivät vastaa kuitenkaan työelämää, eikä edes sillä tavalla, että niiden tulisi vastata työelämää.
Mä ymmärrän yrityksen strategialla sellasia suuria linjoja. Esim. rahkapurkkeja valmistavan yrityksen strategiana voisi olla, että firma saa ihmiset syömään enemmän heidän rahkaansa. Toissijaisena strategisena tavoitteena vois olla, että ihmiset siirtyisivät enemmän heidän kalliimpiin rahkoihin. Jep. Mun on edelleen vaikea kuvitella, että tuollaisia asioita voisi oppia jotenkin johtamista tai vastaavaa opiskelemalla. Lisäksi mun on vaikea kuvitella, miten vastavalmistunut pääsisi tuollaisiin asioihin vaikuttamaan. Suurista linjoista päättävät ovat yleensä olleet pitkään työelämässä mukana ja silloin ei kauheesti ole väliä oletko DI vai KTM. Sen sijaan mä voisin kuvitella, että jo muutaman vuoden työkokemuksella joku elintarvikealan DI voisi pystyä vaikuttamaan siihen rahkan makuun. Tai joku äskettäin valmistunut markkinoinnin KTM pääsee lanseeraamaan uuden rahkamainoksen lehteen. Mun mielestä noi ei kuitenkaan vaadi mitään mitään strategian tuntemusta taikka osaamista. Ihan normaalia työntekoa jonka oppii työtä tekemällä.
Sä et nyt ymmärrä sitä mitä ajan takaa, voi olla, että en osaa myöskään selittää.
Ensinnäkin rahkan myynnin lisääminen ei ole strategia vaan tavoite. Voisin kirjoittaa tässä useamman sivun, jotta koko asia tulisi ehkä selväksi, mutta ei taida kannattaa. Strategia voisi olla vaikkapa mittakaavaetujen hakeminen brandin parantamisen ja vaikka jonkin johtamisjärjestelmän tehokkuuden parantamisen kautta.
Lainaan erästä Tukkk:n kurssimonistetta. Strategia on tietoinen suunnan valinta muuttuvassa ympäristössä. Strategiassa määritellään liiketoiminta, eli toiminnan areena, keinot joilla sinne päästään, erilaistavat tekijät joilla erotutaan asiakkaiden silmissä muista saman alueen toimijoista. Vaiheistus jossa määritellään vaadittavien toimenpiteiden nopeus ja keskinäinen järjestys, ja lopuksi toiminnan taloudellinen logiikka, eli miten/mistä taloudellinen tulos syntyy. Tämä oli vain yksi määritelmä, mutta kohtuullisen kattava.
Strategioita ei ole kuin yksi. Varasuunnitelmia tosin voi ja pitääkin olla. Mutta ne ovat vain vaihtoehtoisia tapoja, eivät 180 asteen muutoksia kurssissa. Ja fiksuissa (lue menestyvissä) organisaatioissa strategiaa ei vedetä hatusta vaan se on kytköksissä organisaation toimintaan ja päin vastoin. Eikä strategian laadinta ja totetuttaminen ole kerran vuodessa tapahtuva kokous vaan jatkuva prosessi.
Vastavalmistunut ei tietenkään pääse tuollaisista asioista päättämään. Enhän niin väittänytkään. Mutta muutaman vuoden päästä voidaan jo kysyä vaikka mielipidettä. Ja kukaan ei päätä strategiasta yksin.
Ja markkinoinnin KTM ei tee rahkamainoksia, kuin korkeintaan silloin jos työskentelee mainostoimistossa. Voise tosin mukana lanseeraamassa olla. Voi olla, että ymmärsin tekstisi väärin.
Kun on strategian päälinjat valmiina, niin rahkan maku voi sinänsä liittyä strategiaan, mutta se on vain yksi osa sitä, vaikkapa brandin rakentamisen kautta. Tehdään vähän laadukkaampaa Rahkaa kuin muut ja laitetaan paljon oikeita mansikoita ja myydään laadukkaan näköisessä ja tuntuisessa paketissa. Otetaan kohderyhmäksi hyvätuloiset yli 30-vuotiaat, jotka haluavat laatua halvan hinnan sijaan toteutetaan fokusoitua differointia Porterin mukaan pyrkimällä vain palvelemaan niitä. No, nyt tää menee jo vähän tyhmä kuuloiseksi.
Tähän asti vielä voi olla ainakin teoriassa helppoa. Näyttää hyvältä paperilla. Sitten se riemu vasta alkaa, kun pitäisi saada kaikki toimimaan niin, että toteutus onnistuu. Mustikkajogurtti-liiketoimintayksikkö ei suostu alkaa mansikkaa valmistamaan, koska kokevat oman asemansa uhatuksi. Pyrkivät pahimmillaan lähes sabotiomaan koko touhua. Antavat siihen paskimmat koneensa ja laiskimmat työntekijät. Linjalla tädit ei tykkää, kun pitää opetella uusia asioita, vanhat purkitkin oli ihan hyviä. Uusi vaatii erilaisen pakkaustavan ja on hankalampi, tehdään hutiloiden ja kolmasosa mätänee kaupanhyllyillä, ja rahkaa ei osta enää kukaan. Palkkausjärjestelmä tukee nopeaa valmistusta, vaikka nyt tärkeintä olisi laatu. Järjestelmä on vielä niin epäselväkin, että työntekijät eivät tiedä mitä tekemällä saa eniten rahaa.
Siihen tarvitaan sitä johtamista, sekä strategista että muunlaista. Suurimman osan noista ongelmista voi välttää jos strategian laadinna alkaessa jos vastuussa olevilla ihmisillä on riittävästi tietoa ja taitoa. Tämä nyt oli aika kökkö ja lapsellinen esimerkki strategian toteuttamisen ongelmista.
Ei tarvitse lukea johtamista edes sivuaineena, mutta kyllä strategia olisi hyvä ymmärtää vähän syvemmin. Suurista linjoista tosiaan päättää vanhemmat ihmiset, eikä ole väliä oletko KTM, DI vai peruskoulunkäynyt, jolla enemmän kokemusta kuin kaikilla muilla yhteensä., jos valmiudet ovat riittävät. Ongelmia voi silti tulla, jos ei olla sisäistetty mitä kaikkea vaaditaan ja aiheeseen liittyy. Tämä on sama kuin ne sähkömies-Rane mainokset aikoinaan. Kirjoista lukemalla tai tekemällä pelkästään ei yleensä opi riittävän laajasti vaikeita asioita. Siihen tarvitaan molempia.
Edit: tuli niin pitkä teksti, että menee jo sekaisin. Mittakaavaedut ja laadukkaan tuotteen tuottaminen ei yleensä ole yhdistettäviä asioita.
Parempi esimerkki olisi ehkä ollut vaikka Ferrari, kuin mansikkarahka. Ja verrata sitä Ferraria vaikka VW Polon tuottamiseen, eli paljon ja halvalla.
Helpoiten ne kurssit menee joissa tentin korvaa ryhmätyö tai kaksi.
