Kauppakorkeassa ja yliopistolla opiskelevia/opiskelleita?

[jarivaha]

Laskentatoimen opiskelijat eniten tuota jauhavat. Osa enemmän ja osa vähemmän tosissaan. Markkinointi on toinen väheksytty aine. Yksi syy saattaa olla se, että omasta mieslestäni laskentatoimeen hakeutuu enemmän ihmisiä joille raha on tärkeämpää. Johtuuko sitten siitä, että ne kuvittelevat yritysten toimivan kuin koneen. Välillä tuntuu, että ne on jääneet Fordismin aikaan elämään.

Strategian laatimisen ja toteuttamisen, sekä vaikkapa tuotteiden markkinoininhan voi jättää oman onnensa nojaan, ei ne yrityksen toimintaan vaikuta. Yksi syy suomalaisten yritysten ongelmiin tuotteiden kaupaksi saamisessa on juuri markkinointitaidon puute. Luullaan, että tekniset ominaisuudet saa kaikkien housut märäksi, kun niitä tarpeeksi luettelee. Toinen fiksu veto yleensä mitä näiltä esim. caseissa kuulee, että jos firman myynnit laskee, niin leikataan markkinoinit kuluja reilusti, sehän on ihan turha meno muutenkin. Just.

Vähiten väheksymistä esiintyy mun kokemuksen mukaan tietojärjestelmätieteessä ja logistiikassa.

kyse on varmaan siitä, että useimmille näiden aineiden asiat ovat itsestäänselviyksiä

 

[jarivaha]

Ei hyvää päivää! Jos halutaan opiskella yliopistossa historiaa niin sitten opiskellaan historiaa. Lasten kannalta on varmasti vakaampi vaihtoehto Historian Lehtori joka virkaansa perustuen saa pankista lainaa omakotitalon rakentamiseen et cetera. Palkan ei tarvitse olla 3k kun vähemmälläkin pärjää ja näinä aikoina työsuhteen pysyvyys on paljon tärkeämpi asia kuin se että on joku tekoseksikäs "Management" -titteli jossain nörttifirmassa. Opettajan työssä voi olla hyvin sen 35-40 vuotta ja jäädä sitten hyvin ansaitulle eläkkeelle. Eikä ihan pieni asia ole lasten kannalta sekään jos isillä on kesälomaa 2,5 kuukautta vuodessa!

tämä on justiinsa se oravan pyörä mihin en henkilökohtaisesti halua, autolaina, opintolaina, perustyö, hyi saatana

 

[jarivaha]

Sanokaapas viisaat ihmiset. Minne pitäisi hakea kun kiinnostaa johtaminen, iso palkka ja kenties markkinointi. Ja varmaan pitänee mainita että lyhyellä matematiikalla liikkeellä :(

no ei hyvältä näytä :D

 

[naksu]

Lyhyen matikan ottaminen on varmaan ääliömäisin ratkaisu minkä koskaan voi tehdä. Syy ihan yksinkertaisesti se, että silloin sulkee itseltään ovia jo ennen kuin alkaa ajatella minne sitä haluaisi lukion jälkeen. Lyhyessä matikassakin on aika reippaasti ihmisiä, jotka selviäisivät siitä pitkästä. Jälkeenpäin sitten vituttaa, kun huomaa, että pitkästä saa bonuspisteitä joihinkin yliopistoihin vain siksi, että on kirjoittanut sen...

 

[protsku]

tämä on justiinsa se oravan pyörä mihin en henkilökohtaisesti halua, autolaina, opintolaina, perustyö, hyi saatana

Jos haluaa olla provisiopalkkainen myyntimies pysyvän viran ja hyvien lomaetujen sijasta niin mikäs siinä. Lainaa ei ole kenenkään pakko ottaa.

 

[skeema]

Elikkä yliopiston matikka antaa paremman pohjan oppia ajattelemaan matemaattisesti. TKK:n matikka on suunnattu pitkälti fyysikoille (tässä siis tarkoitan laajaa matikkaa... ne muut ei mitään matikkaa olekaan ;)). Mä aloitin opinnot yliopistolla parin vuoden opintojen jälkeen TKK:lla. Jälkeenpäin olisin toivonut, että olisin tehnyt toisinpäin.

...

1. Haet yliopistolle opiskelemaan matikkaa. Panostat vahvasti algebraan suorittamalla matikan cum lauden ensimmäisen kahden vuoden aikana sisällyttäen siihen diskreetin matikan kurssit, algebra I:n, todennäköisyyslaskennan, sekä lisäksi mahdutat opintoihin laudatur-kurssit algebra II, mitta- ja integraalin, sekä reaalianalyysin.

Päällisin puolin ok suunnitelma. Tohon listaan pistäisin mielellään jatkoksi vielä funktionaalianalyysin, todennäköisyysteorian ja stokastiset prosessit. Diskreetti matematiikka II käsittelee lisäksi sellaisten rakenteiden matikkaa, joihin törmää tuon tuostakin tietojenkäsittelyssä, joten sekin on hyödyllinen lisä työkalupakkiin. Tosin IMO D2 vetää tason ehkä vähän liian "konekielen" tasolla tietojenkäsittelijälle, mutta ei se menoa haittaa.

 

[Spidey]

Olin itsekin vuoden pitkässä matematiikassa, mutta opetus oli ihan perseestä. Ja ei ole mitään henkilökohtaista opettajia vastaan itselläni, mutta ne tunnit olivat tyyliin opettaja sanoi tehkää tehtäviä ja pliis olkaa hiljaa. 56 aloitti lukiossa pitkän matikan minun vuosikurssilta. Tällä hetkellä sitä opiskelee enää 11 oppilasta. Eivätkö nuo luvut kerro jo jotain opetuksen tasosta. Suurimmalla osalla keskeyttäneistä tuli etenemiseste. Vituttaa oikeasti tuo että kaikille ei anneta samaa mahdollisuutta opiskella. Itseltä olisi vaadittu sitä että olisi paikkakuntaa vaihtanut että olisi kunnon lukioon päässyt. Ei kantti silloin riittänyt. Olisi ehkä pitänyt.

 

[lej]

Sanokaapas viisaat ihmiset. Minne pitäisi hakea kun kiinnostaa johtaminen, iso palkka ja kenties markkinointi. Ja varmaan pitänee mainita että lyhyellä matematiikalla liikkeellä :(

Varmimmin onnistuu kaksi ekaa, jos olet ekonomi tai DI, viimeinen jos jos olet ekonomi. Kauppakorkeassa ei sillä matikalla väliä ole, kyllä ne joskus läpi menee.

 

[Timustaja]

Sanokaapas viisaat ihmiset. Minne pitäisi hakea kun kiinnostaa johtaminen, iso palkka ja kenties markkinointi. Ja varmaan pitänee mainita että lyhyellä matematiikalla liikkeellä :(

Perusta oma helvetin menestyvä firma.

 

[lej]

kyse on varmaan siitä, että useimmille näiden aineiden asiat ovat itsestäänselviyksiä

Niin, he siis luulevat näiden asioiden olevan itsestäänselvyyksiä. Mäkin voisin olettaa, että laskentatoimi on itsestäänselvyys. Senkun vähän lukuja syöttää koneelle. Kuka vaan osaa ne hommat. Juuri esim. strategian toteutus ryssitään lukemattomissa firmoissa vain siksi, kun sitä pidetään itsestäänselvyytenä.

Peruskurssillahan saa erittäin syväluotaavan katselmuksen aineeseen kuin aineeseen.

 

[Flesh]

Kävittekö muuten kauppakorkean pääsykokeeseen valmistautuessanne jonkun valmennuskurssin ja jos kävitte, niin oliko siitä mainittavaa hyötyä? Aika törkeän hintaisia nimittäin, alkaen 500 euroa.

Itse en käynyt valmennuskurssia. Muutenkin luin vain neljä kirjaa viidestä (=talousmatematiikan kirjan jätin aika pulan takia lähes kokonaan lukematta, kun ajattelin osavaani matematiikka riittävän hyvin). Lukemiseen käytin aikaa kaksi viikkoa. Täytyy sanoa, että olin aivan varma, että noin heikolla valmistautumisella ei ole opiskelupaikasta toivoakaan! Erittäin hyvä lukumuisti sekä hyvät lähtöpisteet pelastivat huonosti valmistautuneen!

En tietenkään suosittele edellä mainittua tapaa kenellekään. Toisaalta kaksi kaveriani (hieman heikkommat lähtöpisteet kuin itselläni, ei kuitenkaan huonot) kävivät valmennuskurssin sekä lukivat kirjat neljästi lävitse, mutta eivät valitettavasti päässeet sisään ensimmäisellä eivätkä toisella yrittämällä. (toim.huom. Sitten kolmannella kerralla hakivat Vaasaan ja pääsivät onneksi sisään ja ovat menestyneet opinnoissa ihan hyvin)!

Kauppakorkean pääsykoe on melko erikoinen monivalintakoe (tai ainakin oli vuonna 2000), jonka vuoksi kannattaa hieman ottaa selvää millaiseen kokeeseen on menossa. Jokaisesta viidestä kirjasta, on muistaakseni kahdeksan kysymystä, joista kaksi saa jättää vastaamatta, yhteensä kuitenkin vain kuuteen kysymykseen saa jättää vastaamatta (tai kahdeksaan, en muista tarkkaan). Oikeasta valinnasta saa pisteitä, väärästä menettää, yksinkertaista, eikö totta Kannattaa siis miettiä vastaako, jos ei ole varma. Miinuspisteille meno täysin mahdollista
Kysymykset ovat kärjistäen tyyliin: "Professori Piipin teorian mukaan Porterin kilpailuvoimia ei voida yleistää koska?" ja sitten neljä vaihtoehtoa, josta yleensä yksi tai kaksi vastausta on helppo sulkea pois laskuista, jos on kirjat lukenut. Kaksi vastauksista taas melko samankaltaisia, joten vaikeampi valita näiden väliltä. (Mielenkiintoisen kysymyksestä tekee se, että kyseisen professori Piipin teoriaa ollaan voitu kuvata vaikka pelkästään kirjan sivulla 25 esitetyn graafin kuvateksissä, eikä se välttämättä edes ole kovin olennainen siinä kohdassa käsiteltävän asian kannalta).

Pointtini joka tapauksessa on se, että osa kysymyksistä hyvin yksityiskohtaisia ja vastaaminen olisi jopa kyseitä alaa opettavalle professorille vaikeaa ilman, että on tutustunut juuri kyseiseen pääsykoekirjaan. Hyvästä muistista on siis paljon apua, asioiden laajempi hahmottaminen, joka yleensä on järkevää, ei pääsykokeessa välttämätöntä. (Kuitenkin samoja asioita opiskellaan ensimmäisenä vuotena, joten siinä mielessä laajempi hamottaminen ja ymmärtäminen enemmän kuin kannattavaa.) Tämä on oma näkemykseni ainakin Turun kauppakorkaekoulussa käytettävästä pääsykokeesta, uskokoon ken haluaa, en ota mitään vastuuta Korjatkaa, jos pääsykokeet myöhemmin muuttuneet!

Ja lopuksi vielä: uskon, että valmennuskursseista on apua, mutta eivät ne välttämättömiä ole!

 

[lej]

Ekan kerran hakiessa kävin valmennuskurssin, mutta en lukenut tarpeeksi joten en päässyt. Tokalla kerralla hakiessani tilasin vain sellaisen tehtäväpaketin ja luin tarpeeksi ja pääsin.

Toi Fleshin kuvaus vastaa ainakin 2000 ja 2001 olleita pääsykokeita, eikä tietääkseni ole vielä mihinkään muuttunut. Uskoisin, että esim. johtamisen kysymyksissä minulle voisi tulla ongelmia paljonkin ilman pääsykoekirjan pänttäämistä. Vaikka sitä pääaineena luenkin, niin yleensä kysytään usein tavallaan juuri epäollennaisia kuvatekstejä tai mikä näistä väittämistä ei kuulu Herra x:n esittämään 15 kohdan listaan. Lista voi löytyä vaikka sivun 143 alaraunasta. Lukenut ja joissain tapauksissa fiksukin löytää kaksi varmasti väärää vaihtoehtoa. Mutta niissä kahdessa muussa ero saattaa olla yksi kirjain.

 

[Raejuusto]

Niin, he siis luulevat näiden asioiden olevan itsestäänselvyyksiä. Mäkin voisin olettaa, että laskentatoimi on itsestäänselvyys. Senkun vähän lukuja syöttää koneelle. Kuka vaan osaa ne hommat. Juuri esim. strategian toteutus ryssitään lukemattomissa firmoissa vain siksi, kun sitä pidetään itsestäänselvyytenä.

Tosi kuin vesi. Voihan mistä vaan aineesta väittää että itsestäänselvyyksiä on.

Musta tuntu ala-asteella aina että historia ja maantieto on itsestäänselvyyksiä, ja tässä sitä ollaan, en vieläkään osaa näyttää Seinäjokea kartalta, tai sanoa mikä on silkkitie Kiinaan.

 

[Faidra]

Lyhyen matikan ottaminen on varmaan ääliömäisin ratkaisu minkä koskaan voi tehdä. Syy ihan yksinkertaisesti se, että silloin sulkee itseltään ovia jo ennen kuin alkaa ajatella minne sitä haluaisi lukion jälkeen. Lyhyessä matikassakin on aika reippaasti ihmisiä, jotka selviäisivät siitä pitkästä. Jälkeenpäin sitten vituttaa, kun huomaa, että pitkästä saa bonuspisteitä joihinkin yliopistoihin vain siksi, että on kirjoittanut sen...

Periaatteessa kyllä, typerä ratkaisu ottaa lyhyt matikka. Mutta myöhemminkin on mahdollista korjata tuo virhe. Mulla ei ikipäivänä olisi lukioikäisenä riittänyt motivaatio pitkän matikan suorittamiseen, mutta TTY:lle erikoisvalinnan (kukkasena sisään, ts. luettiin ensin pitkän matikan lukeneet kiinni, sen jälkeen samat yliopistomatikan kurssit perään) kautta päässeenä kummasti motivaatio matikan, fysiikan ja kemian opintoja kohtaan kasvoi. Ne kun oli pakko päästä läpi, ja olin päättänyt, että jos sisään pääsen niin kursseista ei sitten nollia tule. Vaatii ihan hulluna töitä, ja selkeän päämäärän, mutta ei tosiaan ole mahdotonta Eli periaatteessa ovet voi kyllä pysyä raollaan, vaikka pitkää matikkaa ei olisikaan suorittanut...

Toki kannattaa se pitkä matikka jo lukiossa suorittaa, tuollainen pitkän matikan oppimäärän opettelu ja ymmärtäminen neljässä kuukaudessa kun ei sitä laskurutiinia ainakaan tuo.

Spideylle pari sanaa: Ainakin TTY:lle pääsee lyhyellä matikalla, tosin tuo kukkasvalinta on nyt lopetettu, mutta avoimen yliopiston väylän kautta on edelleen mahdollista päästä sisään. Matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa on pakko lukea, koska ne kuuluvat olennaisena osana DI-opintoihin. Avoimessa suoritetaan tietty opintoviikkomäärä (tai opintopistemäärä, kun ensi syksystä tuo tutkintorakennekin muuttuu...) noita perusopintoja, joiden jälkeen anotaan opinto-oikeutta. Tai jotenkin tähän malliin se menee. Sitten vaan lukemaan esimerkiksi tuotantotaloutta, sieltä strategiaa, tuotantoa ja markkinointia ja jotain teknistä sivuaineena, todennäköisesti noilla pitäis ovet hyviin työpaikkoihin aueta. Tämä on nyt sitten huhupuheisiin perustuvaa juttua, mutta itse ainakin uskaltaisin lähteä koittamaan Vaatii kovaa motivaatiota, mutta uurastus palkitaan!

nimim. edelleen paska matikassa (mutta kurssit läpi!) :D

 

[Milo]

En jaksa lukea koko viestiketjua, mutta pakko sanoa että naurattaa tuo suhtautuminen johtamiseen ja organisointiin. Esim. kukahan laskennan tyyppi kehtais sanoa työhaastattelussa mielipiteensä aiheesta... Paskat strategiasta ja johtamisesta, nehän on vaan sellasta vision maalausta ja paskapuhetta. Ei oo ihme että myöhemmin työelämässä moni harmittelee ettei opiskellu enemmän strategista johtamista. Jos on jonkin verran alan kirjallisuutta lukenut niin ymmärtää kuinka tärkeää strateginen johtaminen on yrityksille... Tulevaisuuden muutosvauhti vaan lisää tuota tarvetta. Jos ei hallitse strategista johtamista, niin ylimpään yritysjohtoon ei ole asiaa.

 

[rocky6]

En kyllä ole koskaan tajunnut tuon lyhyen matikan dissaamista mitä yliopistoon hakemiseen tulee. Itse kirjoitin lyhyestä E:n ja samoihin paikkoihin hakeneet kaverit pitkästä A:n tai B:n, ja voisin väittää saaneeni kaikkiin paikkoihin enemmän aloituspisteitä tuosta pitkän E:stä. Lukion kohtalaisen olemattomat pitkän matematiikan kurssit voi sitten lukea vaikka jälkeenpäin itsekseen jos pelkää jäävänsä jalkoihin. Toki jos tietää tahtovansa esim. DI-koulutukseen niin lienee tarkoituksenmukaista lukea se pitkä matematiikka ja voi sanoa että "tyhmää valita lyhyt". Niinjoo, hyvin pääsi lyhyelläkin lukemaan tietotekniikkaa yliopistoon, vaikken paikkaa vastaan ottanutkaan.

 

[Angelos]

Ja ainakin Turun kauppakorkeaan lyhyen matematiikan M:stä sai yhtä paljon pisteitä kuin pitkän C:stä.

 

[raskausarpi]

Ja matematiikkaa (laudaturilla)

 

[lej]

Ja ainakin Turun kauppakorkeaan lyhyen matematiikan M:stä sai yhtä paljon pisteitä kuin pitkän C:stä.

Juuri tuosta syystä kirjoitin varman M:n lyhyestä, kuin A:n tai B:n pitkästä, vaikka pitkän matikan luinkin. Helpolla olisi tullut lyhyestä E tai jopa L, mutta en yhtään kerrannut . Pitkän keskiarvo oli 6.

 

[pouta]

Jos haluaa välttää nämä kauppakorkeakoulujen ulkoalukemis pääsykokeet niin kannattaa pohtia esim. Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekuntaa. Sieltäkin valmistuu kauppatieteiden maisteriksi. Pääsykokeessa ei kysytä pelkkää nippelitietoa, vaan paino on esseillä ja isoissa asia kokonaisuuksissa.