Kauppakorkeassa ja yliopistolla opiskelevia/opiskelleita?

[Omskakas]

Saankos tunkeutua väliin kysymyksineni? Koskee siis yliopistoa kyllä, että sikäli ei ihan offtopiciksi mene. Opiskeleeko kukaan maantiedettä tai vastaavaa? Kokemuksia? Onko kamalan tylsää ja pitkäveteistä, pitääkö kirjoitella _paljon_ typeriä esseitä? Kiinnostuin nyt maantieteestä ja ympäristönsuojelusta ja aattelin, että kunhan saan tradenomiopinnot pois alta, lähtisin uusille urille. :jahas:

Maantiedettä luen "pakollisena" sivuaineena toiseksi opetettavaksi aineeksi par'aikaa. Ei ole kamalan tylsää, mutta luonnontieteilijän mentaliteettiini sopii tuo humanistispainotteinen kulttuurimaantiede aika huonosti. Luonnonmaantieteet sun muut ovat vähän helpommin nieltävissä. Esseiden määrä varmaan riippuu siitä, missä opiskelet ja mitkä ovat kurssien opettajien henkilökohtaiset mieltymykset. Ei varmaan enempää kuin missään muuallakaan.

 

[Kaptah]

Itse opiskelen historiaa yliopistossa, ja ei ne maikka ja tutkija nyt ihan AINOAT vaihtoehdot ole.Paljon riippuu yliopistossa mitä sivuaineita valitset, esim.Meidän yliopistos pystyy vapaasti opiskelemaan taloustiedettä sivuaineena. Eli jos sieltä suoritat sen cumun,niin on myös mahdollista mennä liikemailmaan. Journalistiikan sivuaine opinnot ovat myös yleisiä, toimittajan hommat ovat siis myös näin ollen mahdollisia.

Kuten muutkin ovat maininneet sivuaine ratkaisut ovat tärkeitä opiskellessa. Itse tosin luultavasti suuntaudun opettajaksi. Liikemailma on kuitenkin hyvin rankka ja stressaava, ja oma aika voi olla aika vähissä jos esim.Toimitusjohtajana toimit. Ei paljoa houkuttele 10 tunnin työpäivät ja sen jälkeen vielä jatkuvat työpuhelut.

 

[protsku]

Ei paljoa houkuttele 10 tunnin työpäivät ja sen jälkeen vielä jatkuvat työpuhelut.

Lomaa 10 päivää vuodessa ja silloinkin kännykkä soi.

 

[naksu]

Pitkän tekstin jaksoit kirjoittaa, kiitos siitä! Kaikki tämän tyylinen tieto on tervetullutta. Tuo teknillinen fysiikka oli muuten yhteen aikaan ajatuksissani, mutta sitä en lähde todennäköisesti lukemaan, koska en pyri TKK:hon(ja tuotahan ei ole muualla kuin TKK:ssa, tietääkseni). Asun nimittäin täällä kaukana pohjoisessa, ja olen jo päättänyt meneväni Oulun yliopistoon. Mutta kiinnostaisi tietää, miksi vaihdoit pois tuosta teknillisestä fysiikasta? Eikö sinne ole aika vaikea päästä sisään ja haasteita pitäisi riittää? Vai oliko niitä liikaakin? ;) Ja luulisi että noilla tek.fy. lukioilla olisi työtilannekin aika hyvä, vai miten on?

Ymmärtääkseni teknillistä fysiikkaa voi lukea muuallakin kuin Otaniemessä... en tiedä.

Oikeastaan en opiskellut opintoviikkoakaan tuolla fyssassa. Hain sinne sisään just siksi, että se oli vaikein ja tietotekniikka oikeasti kiinnosti ja tiesin pääseväni sisään sinne MAOL:n matikkakilpailun kiintiön kautta. Jotain munanjatketta siis tosta kaavailin... Ei se mitenkään erityisen vaikeeta ole. Matikan peruskurssit on ne mistä suurin osa itkee. Olen itse lukenut samat kuin fyysikot, ja ne on kaikki mennyt vitosilla läpi. :D Lisäksi olen ollut töissä matikanlaitoksella, joten kaipa mä siitä fyssastakin olisin selvinnyt.

Tosiaan verrattuna tietotekniikan perusopintoihin, niin fyssa on kyllä paljon vaativampi. Tietotekniikan peruskurssit on aika naurettavia. On hauskaa aina kun on lukenut jotain matikkaa ja seuraavaksi pitäisi lukea tietotekniikkaa... siinä meinaa nauraa joskus sen kurssin helppoudelle. Onneksi sitten pääaineessa vaativuus on sama kuin matikalla eli suht vaikea. Näin tietojenkäsittelyteorian ja tietämystekniikan puolella; muualla on ymmärtääkseni aika lepoa.

Juuri näin olen ajatellut, että jos menen tuota tietotekniikkaa lukemaan, niin yritän valita vähän erikoisempia suuntauksia, jotta erottuisi massasta. Onko sinulla tarkempia tietoja siitä, mitä suuntautumisvaihtoehto signaalinkäsittely ja teknillinen matematiikka pitää sisällään? Tuolla Oulun yliopistossa näyttää tollanen sv olevan tietotekniikan ko:ssa ja olen miettinyt, että mitäköhän tuossa opiskellaan...

TKK:lla jos lukee signaalinkäsittelyä, niin se on informaatiotekniikan laboratorion alaisuudessa. Pääaineen voi valita sekä tietotekniikan, että teknillisen fysiikan opiskelijat. Signaalin käsite on oikeastaan aika laaja, joten signaaliksi voi melkein nimetä minkä tahansa input-signaalin. Kannattaa katsoa ton labran kurssitarjontaa, niin saa ehkä jotain käsitystä siitä mitä siellä opetetaan:

http://www.cis.hut.fi/teaching/

Teknillinen matikka on varmaan jotain diffisyhtälöitä, osittaisdiffisyhtälöitä, fourier-muunnosta, funktionaalianalyysiä jne. Kannattaa etsiä sieltä yliopiston sivuilta opinto-opas ja katsoa mitä kursseja se sisältää. Saattaa tosin vielä tässä vaiheessa olla vaikea edes ymmärtää mitä kurssin nimi tarkottaa, joten välttämättä tosta ei niin paljoa hyödy. ;)

 

[Researcher]

Itse valmistuin yleisestä historiasta v.2000, ekan vuoden olin Jykylässä ja loput Turussa. Tällä hetkellä väsään väikkäriä parin kilon kuukausipalkalla. Toimeen tulee, mutta eipä siitä paljoa ylimääräistä jää kun makselee asunto-, ym. opintolainoja pois. Onneksi on fiksu vaimoke joka saa hyvin palkkaa...

Vaihtoehtojahan historianopiskelujen jälkeen on vaikka kuinka paljon, kaikenmaailman entisiä historianopiskelijoita kävi esittäytymisluennoilla kertomassa missä nykyään majailevat, siinä oli isoja yksityispuolen yrityksiä, kunnan ja valtion virkamiehiä, toimittajia, opettajia ja tutkijoita ym. Sivuaineiden valinnalla pystyy aika paljon pelaamaan tulevan suuntautumisen kanssa. Jos on hyvä ja fiksu työntekijä, niin ei historian koulutuksella taatusti jää ilman työtä.

Suurin osa kurssikavereista päätyi opettajiksi, mikä sekään ei ihan hullumpi homma ole. Isojen yliopistokaupunkien, ainakin Turun, hissanopettajanvirat vaan pakkaavat olemaan kiven alla ellei ole lisuria tehtynä, kauemmas pääsee tietysti helpommin. Pitkät lomat ja se, että kaikki opetettavat kurssit sisäistää parissa vuodessa, kalvot on tehtynä, videot valmiina ym. helpottavat hommaa paljon. Se on sitten eri asia kiinnostaako niitä yläastelapsosia opettaa. Monet uhosivat opiskelujen alussa, että opettajiksi eivät lähde, mutta kummasti se realiteetti pukkaa päälle viimeistään neljäntenä vuotena, kun muuta sopivaa vaihtoehtoa ei oikein löydykään.

Itse olen vielä pysynyt päätöksessäni ja väännän tätä väikkäriä vielä muutamia vuosia. Mitä sen jälkeen? Ei mitään hajua.

Niin kuin itsekin varmasti ymmärrät, niin aika harva tätä ainetta tulee opiskelemaan, mikäli raha on suurin kiinnostuksen kohde. Itselläni tärkeintä on se, että viihdyn työssäni, minua ei haittaa tippaakaan vaikka olisin loppuelämäni jossain valtion virastossa pyörittämässä paperia. Työaika on vakio, lomien pidosta pidetään taatusti huolta, ja palkkakin nousee hitaasti. Itse en saa mitään lisäarvoa siitä, että tienaisin tonnin enemmän mutta vapaa-aika kutistuisi samalla puoleen. Vielä kun yliopistoihin saataisiin jostain sosiaalisesti edes jotenkin älykkäitä professoreita laitosten johtoon, niin tännekin voisi kuvitella jäävänsä.

Pitkän lurituksen lopuksi voin kehoittaa, että käy niissä bileissä ja osallistu kaikenmaailman toimintaan, ainejärjestöihin ym. vaikka ne syö sitä opiskeluaikaa. Niissä paikoissa oppii tuntemaan porukkaa josta on hyötyä. Saa muistiinpanoja lainaksi, kuulee kämpistä ja työpaikoista, pysyy mukana laitoksen tapahtumissa ym. Voin sanoa sen kokemuksesta, että taatusti joka ikinen historianopettajan sijaisuus on Turussa viime vuosina on täytetty puhelinsoittokierroksilla vanhoille opiskelukavereille. Ei niihin mitään virallisia hakuja tehdä.

 

[Researcher]

Ai niin piti vielä muistuttaa, että historiassa on naisten ja miesten osuus n. 50/50 joka saa aikaan lukuisia pariutumisia, nykyään naisten osuus taitaa olla jopa suurempi.

Opettajien lomista voisin vielä mainita, että eräs kurssimuotoisessa lukiossa opettava kaverini veti tiukan opetuskevään ja oli huhtikuun alkuun mennessä tehnyt kaikki kurssit. Palkallista lomaa elokuuhun saakka, ei hassumpaa vaikka palkka olisikin "vain" n.2300, vai mitä?

 

[lej]

Ei kannata silti uskoa, että kauppakorkeasta valmiistuneet tekee vain 10 tuntuisia päiviä 6 päivää viikossa. Ekonomien keski työtunti määrät on vissiin 40 h/viikko. Ja on myös itsestä kiinni paljonko haluaa tehdä. Kiipijät ja työnarkomaanit tekee enemmän.

Kauppakorkeassakin opiskelun aika teoreettista, ehkä laskentatoimi on kaikkein käytännönläheisimpää. Mutta lähes kaikki tieto on sitten sovellettavissa käytännön töissä kun kokemusta tarvitsee. Ainakin näin uskoisin. On aikankin hyvä pohjamille rakentaa. Jos pois ulkohommista haluat, niin yliopistotason koulutus ei kyllä ulkohommia juuri tarjoa. Jos vaan valitset alan millä saat töitä. Ainakin kauppatieteissä pitäisi jo muutaman vuoden päästä olla työvoimapula, mikäli talouskasvu ei yhtäkkiä romahda.

 

[Angelos]

Hyviä pointteja! Etenkin Angelican huomautus siitä, että vain harrastelisi historiaa. Olen miettinyt tuota itsekin ja se tuntuu kyllä kaikista viisaimmalta ratkaisulta.

Miten usein noita bileitä muuten on ja kuinka usein niissä keskimäärin ravataan? Urheilen SM-tasolla, joten alkoholin kittaaminen 2-3 kertaa viikossa ei oikeastaan tule kysymykseen.

"Voihan ilman alkoholiakin pitää hauskaa" on vähän sama asia kuin nauraisi omille vitseilleen.

 

[reebok]

Kokemusta löytyy aiheesta, kauppiksesta tutkinto Organisaatiot & johtaminen pääaineena vähän vanhemmalla iällä, tässä vähän ajatuksiani:

Vahvistan myös osaltani aiemmassa keskustelussa jo esiin tuodut huomiot siitä että O & J pääaineena on "pehmeän" aineen maineessa, samoin kuin markkinointikin. Tämä johtuu tietenkin siitä ettei näissä aineissa opeteta tiukkaa faktaa (voidaan todeta jonkun asian olevan yksiselitteisesti juuri näin) kuten vaikkapa rahoituksessa tai laskentatoimessa (tai matematiikassa, fysiikassa, kemiassa jne...)

En välttämättä suosittele johtamista pääaineeksi ensimmäiseen tutkintoon muille kuin niille jotka haluavat ehdottomasti puhtaasti henkilöstöhallinnon tehtäviin, niihin aine antaa kohtuullisesti eväitä ilman työkokemusta / aiempaa tutkintoakin. (ura alulle esim. HR-assistenttina). Kylmä tosiasia on nimittäin kuitenkin se, että 24-vuotiaita johtajia näkee aika harvoin nykyajan asiantuntijaorganisaatioissa, vaikka sitten kaverilla olisi KTM -paperit taskussa ja armeijassakin olisi tullut pidettyä niitä telamiinarasteja :-) Toki kauppiksen perusopinnot ja valinnaisuudet kurssien suhteen ovat sen verran laajat, ettei O & J pääaineena rajaa pois mahdollisuuksia työskennellä ihan eri tehtävissä työelämässä, vaikkapa laskentapuolella tai logistiikassa jos on kuitenkin kiinnostusta ja vähän pohjia ko. aineissa.

Ehkä O & J tai markkinointi pääaineena vaativat sitten työelämään siirryttäessä nuorelta kaverilta vähän enemmän draivia ja asennetta rekrytointitilanteissa, kun ei välttämättä pysty pelkästään papereilla esittämään faktaa "tiukasta asiaosaamisestaan". Jos olet syrjäänvetäytyvää tyyppiä tai epävarma oman osaamisesi markkinoinnista, suosittelen jotain ns. kovemmista pääaineista, niissä faktatiedon hallinnalla pääsee helpommin asiantuntijauran alkuun. Toki oma kiinnostus pitää aina olla ensisijalla opiskelupaikkaa valitessa!!!

Mutta esimerkiksi työelämässä jo jonkun aikaa olleille johtaminen pääaineena antaa paljon ajateltavaa esimiestehtäviä, strategiaa ja kehittämistä silmälläpitäen. Kursseista saa paljon enemmän irti kun on jotain mihin asioita voi peilata ja soveltaa.

Ainiin, ja kauppiksen naisten tasohan on tosiaan perinteisesti ylivoimainen muihin opinahjoihin verrattuna :-)

 

[lej]

Bileisiinhän ei kukaan pakota menemään. Ekan vuoden alussa kyllä kannattaa, että saa tuttuja. Itse en niissä juuri paria kertaa enempää käynyt. Joillekin se taas tuntuu olevan koko opiskelun taroitus ryypätä kolme ekaa vuotta. Ne kaverit jotka koulusta on, ei myöskään niissä juuri käy. jos ryyppään, niin teen sen koulun ulkopuolisten kavereiden kanssa ihan omaksi ilokseni.

Voit myös tunkea itsesi ainejärjestöihin ym. muuhun näennäisesti kehittävään hommaan. Saat ehkä enemmän kontakteja, mutta mua ei se ikinä kiinnostanut. Vaikuttaa ainakin ulospäin ja kavereiden kertomana osittain aika tyhjänpäiväiseltä hommalta.

Johtamisessa on tosiaan totta se, että et voi aloittaa johtajan muuta kuin omassa firmassa. Eli töitä voi olla aluksi hankalampi saada, ja sut laitetaan aluksi kasvamaan muihin hommiin. Sivuaineita kannattaa ehkä myös valita tarkemmin kuin muissa aineissa. Esim tietojärjestelmätiede on aika hyvä. Kesätöitä ei kannata laskentatoimea lukuunottamatta juuri haaveilla saavansa omalta alalta. On myös totta, että henkilöstöhallinto on ehkä ainoa johtamisen osa-alue johon voi koulussa saada kattavamman pohjan. Se on ehkä myös sitten se kaikkein "pehmein" alue.

 

[Jusander]

Bileisiinhän ei kukaan pakota menemään. Ekan vuoden alussa kyllä kannattaa, että saa tuttuja. Itse en niissä juuri paria kertaa enempää käynyt. Joillekin se taas tuntuu olevan koko opiskelun taroitus ryypätä kolme ekaa vuotta. Ne kaverit jotka koulusta on, ei myöskään niissä juuri käy. jos ryyppään, niin teen sen koulun ulkopuolisten kavereiden kanssa ihan omaksi ilokseni.

Mä olen tässä aikalailla samoilla linjoilla. Itse olen käynyt kerran (1) opiskelijabileissä ja nekin oli fuksiaiset. Ei mulla ole aikaa tai kiinnostusta lähteä siihen hommaan mukaan, ei se viina juomalla lopu. Jotkut on kyllä sillä asenteella liikkeellä, että opiskelu haittaa opiskelijaelämää :D.

 

[protsku]

Itse olen käynyt kerran (1) opiskelijabileissä ja nekin oli fuksiaiset.

Pitää verkostoitua ja luoda suhteita. Tämä tapahtuu opiskelijabileissä. Ja täytyyhän sitä olla tuleville sukupolville kerrottavaa iskän hurjasta nuoruudesta! :D

 

[Jusander]

Pitää verkostoitua ja luoda suhteita. Tämä tapahtuu opiskelijabileissä. Ja täytyyhän sitä olla tuleville sukupolville kerrottavaa iskän hurjasta nuoruudesta! :D

Pitää hoitaa parisuhdetta ja reenata salilla sekä elää terveellisesti.

-edit- toi verkostojen luominen on tärkeää, mutta on siihen muitakin vaihtoehtoja, ku sikailla 4 promillen kännis haalari päällä...

 

[Dragon]

Miksi hait kyseiseen oppilaitokseen?

Kolmen vuoden pohdinnan jälkeen, tulin siihen tulokseen, että kun se biologian ala on niin kauan kutittanut niin sitä sitten pänttäämään.

Mitä olet valinnut pääaineiksi?

Biologia on pääaine ja siinä suuntautuminen eläimiin, solubiologiaan, biokemiaan, kvantti-PCR, ehkä sekvensointiin - jotain missä saa leikkiä labrarottaa ja pipetoida paljon :D

Millaista opiskelu ylipäätään on?

Ihan mukavaa tämä on ollut, lukea saa paljon. Joskus se pänttääminen kieltämättä laittaa aika kivasti vituttamaan mutta onneksi on näin hyvä harrastus, jossa saa sitten nollata pään ja kehon.

Pari labrakurssia on ollut vähän tylsänpuoleisia, kun ei ole saanut omaan tahtiin tehdä vaan on pitänyt kuunnella joku tuttu juttu kymmeneen kertaan läpi.

Paikan ilmapiiri?

Ilmapiiri on pieni ja kotoisa täällä Itärajalla. Opiskelijat ja opettajat tuntevat henkilökohtaisesti toisensa ja siinä on etunsa. Ainejärjestötoiminta taas ei välttämättä ole ihan niin aktiivista kuin toivoisin, porukka kyllä tahtoo sitä ja tätä aktiviteettia mutta suurin osa ei tahdo nähdä vaivaa aktiviteetin X järjestämisen eteen.

Ovatko kaikki kauppista käyvät ylimielisiä mulkkuja, jotka vain bilettävät ja heittävät smalltalkia - -

Ovat

ja yliopistolla opiskelevat pelkkiä syrjäytyneitä nörttejä? [provo]

Ovat

Olen itse hakemassa joko kauppakorkeaan tai yliopistoon ja nämä asiat ovat nyt erittäin ajankohtaisia sekä mielenkiintoisia ja uskoisin näiden koskettavan myös muita pakkotoistolaisia.

Teoriapainotteisia kouluja - ainakin tää luonnontieteellinen puoli. Toivottavasti tykkäät lukea. On täällä onneksi käytännön hommiakin. Eihän tässä pää kestäisi jos pelkästään nenä kirjassa pitäisi nököttää illat putkeen 5 vuoden ajan.

 

[iivili]

Täysin samaa mieltä rinkun kanssa, mutta taloustieteen lisäksi järkeviä (=työllistäviä, palkasta viis, mutta että on edes niitä työmahkuja enemmän mieluummin kuin vähemmän) aloja ovat eri tekniikan alat (kannattaa ottaa etukäteen selvää ja miettiä, mikä ala työllistää, se EI välttämättä ole tietotekniikka, vaikka taitava koodari toki aina paikan saa), laki (työllistävyys varmasti riippuu siitä, mihin lain osa-alueseen keskittyy) ja tietenkin lääketiede (melkein mikä tahansa lääketieteen alalaji työllistää nykyään hyvin ja tilanne tuskin muuttuu länsimaiden kansalaisten keski-iän noustessa yhä edelleen).

Open hommia karsastavat useimmiten semmoiset, jotka eivät ole opettaneet eivätkä opettajan koulutusta läpikäyneet. Lisäksi monella open hommia vieroksuvalla ei ole kovin realistista kuvaa työmarkkinoista, vaan kuvitellaan, että jollain höpöhöpötaivaanrannanmaalarihumanistisosiologin papruilla päästään näppärästi lokoisaan duuniin esim. ulkoministeriöön, ulkomaanreportteriXi, tai että tutkijan duuni olisi jotenkin mielenkiintoista ja stimuloivaa. Nooh, kylläpä ne kuvitelmat muuttuvat realistisempaan suuntaan viimeistään sitten, kun on työtön tohtori pääaineenaan vaikkapa nuolenpääkirjoitus. Anteeksi, että en osaa provota aiheesta yhtä tiiviisti tai sujuvasti, kuin rinkku. :D

Mitä tulee historian opettajien työllisyyteen, niin muutama vuosi sitten erääseen syrjäiseen itäsuomalaiseen kuntaan haki yläasteen opettajan virkaan kymmeniä useita vuosia työkokemusta omaavia filosofian maistereita. Ko tapaus kertoo karua kieltä joku historian lajike pääaineennaan valmistuneiden maistereiden työllistymisestä. Mielestäni historia on erinomainen harrastus, mutta pirun huono pääaine yliopisto-opiskelijalle työllistymismielessä.

Ite olen ollut yliopisto-opiskelija jo liiankin kauan, paitsi että nyt joitakin vuosia olen tehnyt vain töitä opiskelut sivuuttaen, mutta valmistuakin pitäisi joskus. Tarkemmin en viitsi kertoilla, enää. Sööts, ketä kiinnostaa. :D

 

[stranger]

Pitää verkostoitua ja luoda suhteita. Tämä tapahtuu opiskelijabileissä. Ja täytyyhän sitä olla tuleville sukupolville kerrottavaa iskän hurjasta nuoruudesta! :D

Juupa juu... Senkin ajan voi käyttää hyödyksi hankkimalla sitä työkokemusta, jota kautta oikeasti myös verkostoituu ja luo suhteita. Ja jos hurja nuoruus on jotain opiskelijabileitä, niin eipä siinä silloin ole paljon kerrottavaa...

 

[protsku]

Senkin ajan voi käyttää hyödyksi hankkimalla sitä työkokemusta, jota kautta oikeasti myös verkostoituu ja luo suhteita.

Olen kanssasi samaa mieltä kunhan opiskelu ei sitten mene siihen että reissataan pelkästään töissä ja tenteissä. Opiskelija tarvitsee sosiaalista elämää. Kannattaa myös tutustua muiden vuosikurssien ja tiedekuntien opiskelijoihin.

 

[Researcher]

Historianopiskelijoiden työllistymisestä voin sanoa sen verran, että en tiedä yhtään työtöntä oman vuosikurssini edustajaa. Suurin osa opettajina, muutamia tutkijoita eri paikoissa, yliopistoissa, museoissa, arkistoissa, tutkimuslaitoksissa, osa tekee jatkotutkimusta ja osa ihan omituisissa hommissa, jotka eivät mitenkään liity alaan, esim. ala-asteen opena, järjestötyössä, työkkärissä jne.

Luonnollisesti mukana on muutama, joka edelleen "tekee gradua" työkseen, vaikka oikeasti elättää itsensä kaikenlaisilla hanttihommilla, kun ei halua lähteä pahaan työmaailmaan.

 

[matrix]

Juupa juu... Senkin ajan voi käyttää hyödyksi hankkimalla sitä työkokemusta, jota kautta oikeasti myös verkostoituu ja luo suhteita. Ja jos hurja nuoruus on jotain opiskelijabileitä, niin eipä siinä silloin ole paljon kerrottavaa...

Heh heh aika reppana porukkaa on, jos opiskelijabileissä on ollut niiden mielestä tosi hurja meno ja sitäkautta ovat saavuttaneet hurjan nuoruuden... Omiin silminäkijähavantoihini nojaten esim. TTK:n, kauppakorkean ja jonkun HYY:n osakunnan bileistä vuosilta 95-97. totean että, sanat teennäisyys, tylsä, tekohauskuus ja huonoviinapää kuvaa noita kemuja paremmin, kuin sana hurja.

 

[lej]

Unohdit Matrix oksentamisen ja isoon ääneen kehumisen jälkeenpäin.