Kauppakorkeassa ja yliopistolla opiskelevia/opiskelleita?

[lej]

Kyllä on itseltäkin karissut kaikki hohto tuosta kauppiksen erinomaisuudesta näiden muutaman vuoden aikana. Itse luen laskista pääainena, koska kuvittelin sen olevan järkevin vaihtoehto toisena vuonna kun pääaineita valittiin. Tosin varmaan valitsisin samoin uudelleen, jos valita pitäisi. Tylsäähän se ajoittain on, siitä ei pääse mihinkään. Lisäksi opintoviikot ovat laskiksessa huomattavasti tiukemmassa, kuin vaikka jossain markkinoinnissa, jossa 5 noppaa kilahtaa kassaan lähes kurssista kuin kurssista.

Huvittavaa on myös aina välillä tarkkailla, miten jotkut luulevat tietävänsä niin helvetisti kaikesta, vaikka todellisuudessa eivät juuri mitään asiasta tietäisikään. Ja työllistymismahdollisuuksista sen verran, että ainakaan täällä Turun seudulla on kyllä melko hissua noiden työpaikkojen kanssa, varsinkin jos työkokemusta ja etenkin suhteita oikeisiin ihmisiin ei juurikaan ole. Luonnollinen ratkaisu olisi muuttaa pääkaupunkiseudulle, mutta se ei ajatuksena oikein kiehdo.

Ja lej, miten se johtaminen ja organisointi sitten muuttui peruskurssin JOY jälkeen. Vähenikö lässytys arvoista, missiosta, visiosta ym. fantsuista termeistä ;) .

Väheni huomattavasti, onneksi, ja ennen kaikkea niitä ei käytetä "fantsuina" termeinä, vaan niillä on jopa jokin oikea merkitys ja paikka yrityksen toiminnassa. ei ylipainoteta ja pidetä ihmeentekijöinä, vaan ihan normaalina yritystoiminnan osana.

Nyt taidan ymmärtää ainakin osittain sen negatiivisin suhtatumisen j&o:hon. Tosiaan kannattaa laittaa apinasuodatin päälle jos lauotaan pelkästään noita fantsuja termejä tyyliin Sarasvuon Jartsa. Itse opiskelen strategista johtamista, jossa missio ja visiokin taustalla vaikuttaa, mutta ei minään ihme asiana. Niillä on ihan oikea ja järkevä merkitys. Ainakin tällä johtamisen osa-alueella on suuri merkitys myös yrityksen taloudellisella puolella, tulee esiin voimakkaasti esim. BSC:n muodossa tai muissa vastaavissa johtamisen välineissä. Muutenki on aika kokonaisvaltainen näkemys yrityksen toimintaan.

Henkilöstöjohtaminen on on ehkä eniten väheksytty osa-alue. Mutta sekin johtuu varmaan tietämättömyydestä. Omasta mielestäni on järkevää, ja sellaista joka pitäisi jotenkin olla hallussa kaikilla jotka esimiesasemaan joskus pääsevät. Ihmiset sen työn kuitenkin tekevät, ja ne on jostain hankittava, koulutettava ja pidettävä. En ymmärrä miksi johtaminen olisi jotenkin sen helpompaa ilman perustietojen opettelua kuin mikään muukaan.

 

[protsku]

Tulevien lastesi tähden - mene sinne kauppikseen.

Ei hyvää päivää! Jos halutaan opiskella yliopistossa historiaa niin sitten opiskellaan historiaa. Lasten kannalta on varmasti vakaampi vaihtoehto Historian Lehtori joka virkaansa perustuen saa pankista lainaa omakotitalon rakentamiseen et cetera. Palkan ei tarvitse olla 3k kun vähemmälläkin pärjää ja näinä aikoina työsuhteen pysyvyys on paljon tärkeämpi asia kuin se että on joku tekoseksikäs "Management" -titteli jossain nörttifirmassa. Opettajan työssä voi olla hyvin sen 35-40 vuotta ja jäädä sitten hyvin ansaitulle eläkkeelle. Eikä ihan pieni asia ole lasten kannalta sekään jos isillä on kesälomaa 2,5 kuukautta vuodessa!

 

[lej]

Tarkennetaan nyt vielä, että yrityksissä eri ammattiryhmät ja eri aineita opiskelleet toimivat yhdessä, juuri sen takia, että kukaan ei tiedä kaikesta kaikkea. Tämä siis tiedoksi tyhmille. Vähemmänkin tyhmät voisivat jo opiskeluaikana miettiä kannattaako dissata jotain toista alaa tai ainetta ja pitää sitä iahn turhana ilamn tarkempaa tietoa, kun niiden kanssa täytyy yhdessä kuitenkin loppu elämä toimia ja niitä tarvitsee, jotta aisoista jotain tulee.

 

[Pehvanssi]

Hieman mutta mitäs te oikeat aikuiset ja vaikka kauppakorkean käyneet sanotte siitä kuinka tärkeä koulu tää kauppakorkea on. Itsellä suunnitelmissa ens syksynä lähteä opiskelemaan kauppakorkeaan. Mutta vaihtoehtoisesti voisin jatkaa töitä, koska raha on yksinkertaisesti vitun kivaa. Kyllä mulla kiinnostais hieman parantaa koulutusta, mutta sitten se on 4 vuotta goodbye rahan tulolle. Ja pitäis se kuitenkin nuorena saada jo oma talo ja joku automobiili pihalle. Ainakaan ne eivät tule kysymykseen opiskelun aikana jos lähtee opiskelemaan. Juuri tällä hetkellä opiskelu ei vain kiinnosta. Kolikossa on kuitenkin aina se toinen puoli. oma yrityskin kiinnostaa. Toisin sanoen lyhyesti: Olen aivan hukassa mitä teen elämälläni. Ehdotuksia?

 

[Pacem]

Ringside onnistui taas hienosti kärjistämään asian kaikinpuolin. Onneksi olkoon.

Tässä vähän toisenlaista matskua valtiotieteilijöiden näkökulmasta...
www.sval.fi/tiedostot/markkinatutkimus.pdf

 

[Rinkku]

Ei hyvää päivää! Jos halutaan opiskella yliopistossa historiaa niin sitten opiskellaan historiaa. Lasten kannalta on varmasti vakaampi vaihtoehto Historian Lehtori ...

Nyt sä luit hutiloiden, angelos postissa nro 4. sanoo, ettei haluaisi tehdä maikan duunia. Minä myöskin kirjoitin aika selvällä suomella, että se maikan duuni on ehkä se ainoa reaalinen vaihtoehto. Koska kauppiskin kiinnosti, rohkenin tehdä suosituksen edellisten premissien perusteella.

 

[-deleted-2]

Opiskelin yliopistossa matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Naiskauneutta ja bileitä oli kuvioissa mukana heti alusta lähtien. Suurin todellinen pullonkaula oli puutteellinen opintojen ohjaus eli opiskelija jää hyvin pian oman onnensa nojaan kurssivalinnoissa. Yksi strategia on tietysti se että lentää parvessa mukana ja opiskelee samat kurssit kuin ryyppykaverit.

Nyt kun ryyppäys ja opiskelu on jäänyt eikä oman alan töitä ole löytynyt voi hyvällä syyllä sanoa että harkitkaa hyvät ihmiset missä vietätte elämänne parhaat vuodet. Minä valitsisin tänä päivänä toisin.

Missä yliopistossa opiskelit ja mikä pääaine? Mua kiinnostaa just matemaattis-luonnontieteelliset aineet. Oon tässä miettinyt eri vaihtoehtoja (kirjotan nyt keväällä ja haen kouluun, kiire alkaa olla päättää) ja jäljelle jääneet tuntuvat olevan luonnontieteellisen tiedekunnan matikka tai fysiikka, tai sitten teknilliseen tietotekniikkaa tai vastaavaa. Hankalaa, ku tuntuu että matikka ja fysiikka kiinnostais, mutta opettajaksi/tutkijaksi en haluis. Todennäköisin vaihtoehto itsellä on nyt tuo teknillisen tiedekunnan tietotekniikan suuntaus. Mutta toisaalta sekin on nykypäivänä niin suosittu ym. että onko sekään järkevä vaihtoehto? Vaikeeta! No, kyllähän noita ehtii vaihdella sitten kun näkee että millasta tuo opiskelu on, mut ainahan se ois hyvä mennä heti opiskeleen sitä mikä on paras vaihtoehto omalle kohdalle...

 

[Flesh]

EDIT:
Itselläni opiskelupaikkaa miettiessä vaihtoehtoina olivat lähinnä lääketieteellinen sekä kauppakorkea. Valitsin kauppakorkean, ja täytyy myöntää, että olen varsin tyytyväinen valintaani. Tietenkin olen joskus miettinyt, että olisiko sittenkin pitänyt ruveta lääkäriksi. Lääketiede kun kiinnostaa minua aivan mielettömästi, ja ehkä työn saaminenkin olisi varmempaa!

Opiskelen Turun kauppakorkeakoulussa (tällä hetkellä teen gradua, muuten opinnot kasassa),. Pääaineena minulla on tietojärjestelmätiede, mutta muistuttaisin, että kauppakorkeassa pääaine ei rajaa mahdollisuuksia työelämässä. Hyvällä pääaineiden ja sivuaineiden kokonaisuudella saat hyvän pohjan erilaisiin työtehtäviin! Ensimmäisenä vuotena saat hyvän yleiskatsauksen kaikista koulussa opiskeltavista aineista (=yleisopinnot) ja samalla hyvän peruskuvan yritysmaailman toiminnasta.

Opiskeluympäristö kauppakorkeassa on mielestäni erittäin hyvä: Mukavia, sopivasti ulospäinsuuntautuneita opiskelutovereita ja erittäin hyvät puitteet opiskeluun (mm. tietokoneiden määrä ja laatu). Ja kyllä minun mielestäni koulussamme on todella, todella paljon erittäin kauniita naisia, kannattaa vaikka käydä ihan paikan päällä katsomassa;)

Työtilanne tosiaankin Turussa tällä hetkellä hieman huono, mutta se saattaa viiden vuoden aikana muuttua hyvinkin radikaalisti. Helsingissä työtilanne on melkoisesti parempi! Yleisesti ottaen työnkuvia (henkilöstöpäällikkö, laskentapäällikkö, markkinointipäällikkö, tietohallintopäällikkö, yrityskonsultti, projektipäällikkö jne.) on niin paljon, että vaihtelevuutta ja haasteita riittää varmasti työelämässäkin.

Opiskelupaikka kannattaa kuitenkin valita omien kiinnostusten mukaan, ei pohtia PELKÄSTÄÄN sitä, kuinka hyvin tulet mahdollisesti tienaamaan.

 

[lej]

Vaikea sanoa onko joku koulu tärkeä, tai tärkeämpi kuin joku toinen. Kauppakorkeasta saa ehkä laajimman työtehtävävalikoiman.

Pehvanssi: Kannattaa muistaa että keski-ikä on tässä maassa aika korkea ja hommia tehdään ainakin 60-vuotiaaksi asti. Ei sitä nuorena ole ihan pakko kaikkea saada. Voi olla, että palkkasi ei parane vaikka kaupapkorkean kävisitkin, jos siis laskee sen neljän vuoden aikana menetyt tulot. Tulevaisuudessa tosin on tsiljoona kertaa paremmat mhdollisuudet päästä kiinnostavampiin tehtäviin ja parempaan palkkaan kuin ilman opiskelua.

Ja kokemuksesta voin sanoa, että ilman motivaatiota opiskelu on uskomattoman stressaavaa ja pistää vituttamaan. Itsellä motivaation puute johtuu, siitä että muut hommat kiinnostaa enemmän. Vanhana voi sitten mennä kallispalkkaiseksi konsultiksi. Tosin juuri se on auttanut pääsemään eteenpäin, että vaihtoehtoja on, vaikka toinen opsikelupaikka jäisikin saavuttamatta, mikään opiskelu ei myöskään ole turhaa ja jos on yksi tutkinto valmiina niin myöhemmin voi vaihtaa taas alaa.

 

[protsku]

Hankalaa, ku tuntuu että matikka ja fysiikka kiinnostais, mutta opettajaksi/tutkijaksi en haluis. Todennäköisin vaihtoehto itsellä on nyt tuo teknillisen tiedekunnan tietotekniikan suuntaus.

Entäpä jos teet niin että otat pääaineeksi matematiikan tai fysiikan ja täräytät ns. sivulaudaturin tietotekniikasta? Tämän pitäisi olla sallittua ellei tiedekunta rajoita pääaineopiskelijoiden määrää tietotekniikan kursseilla. Näin saisit molemmat paketit kasaan ja jos olet noheva niin kyllä nuo repii 4-5 vuodessa kun päätoimisesti opiskelee.

Itsellä oli yliopistossa kolmesta ainekokonaisuudesta laajuudeltaan paketit laudatur+cumu+cumu mutta yhtä hyvin voisi neuvotella tiedekunnan kanssa paketin laudatur+laudatur jos se vain on mahdollista.

 

[Angelos]

Tuohon ringsiden kommenttiin, että lasten takia sinne kauppakorkeakouluun: Tää on vähän kakspiippunen juttu. Kauppis merkkaa mulle rahaa ja historia yliopistossa intohimoa. Lejn pointti siitä, että motivaatio saattaa loppua, on aika pelottavaa. Ja haluan painottaa, että raha ei oo tärkeä asia mulle ainakaan TÄSSÄ VAIHEESSA. Mutta tuolta historiaa lukemalla kun ei todellakaan oikein miksikään valmistu.
Perkele tämä on tätä vaikeeta aikaa, suuria valintoja

 

[-deleted-2]

Entäpä jos teet niin että otat pääaineeksi matematiikan tai fysiikan ja täräytät ns. sivulaudaturin tietotekniikasta? Tämän pitäisi olla sallittua ellei tiedekunta rajoita pääaineopiskelijoiden määrää tietotekniikan kursseilla. Näin saisit molemmat paketit kasaan ja jos olet noheva niin kyllä nuo repii 4-5 vuodessa kun päätoimisesti opiskelee.

Ihan mielenkiintoinen vaihtoehto. Tuo pitäisi selvittää, että saako esim. luonnontieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva lukea noin vapaasti teknillisestä tiedekunnasta kursseja. Ja minkälaiset valmiudet tuo antaisi työelämään, tuostahan valmistuisi kuitenkin maisteriksi? Voisihan tuota miettiä myös toisin päin, että menisin lukemaan teknilliseen tietotekniikkaa ja lukisin siinä sivussa matikkaa/fysiikkaa. Jotenkin tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta dippainssin paperit ainakin työelämää ajatellen. Vaikeita päätöksiä...

 

[naksu]

Missä yliopistossa opiskelit ja mikä pääaine? Mua kiinnostaa just matemaattis-luonnontieteelliset aineet. Oon tässä miettinyt eri vaihtoehtoja (kirjotan nyt keväällä ja haen kouluun, kiire alkaa olla päättää) ja jäljelle jääneet tuntuvat olevan luonnontieteellisen tiedekunnan matikka tai fysiikka, tai sitten teknilliseen tietotekniikkaa tai vastaavaa. Hankalaa, ku tuntuu että matikka ja fysiikka kiinnostais, mutta opettajaksi/tutkijaksi en haluis. Todennäköisin vaihtoehto itsellä on nyt tuo teknillisen tiedekunnan tietotekniikan suuntaus. Mutta toisaalta sekin on nykypäivänä niin suosittu ym. että onko sekään järkevä vaihtoehto? Vaikeeta! No, kyllähän noita ehtii vaihdella sitten kun näkee että millasta tuo opiskelu on, mut ainahan se ois hyvä mennä heti opiskeleen sitä mikä on paras vaihtoehto omalle kohdalle...

Mulla on taustana teknillinen fyssa TKK:lta, josta vaihdoin sitten tietotekniikkaan ja lisäksi sitten matikkaa yliopistolla. Tiedän siis jotain tästä asetelmasta.

Tässä siis mun mielipiteet näistä aloista... Elikkä yliopiston matikka antaa paremman pohjan oppia ajattelemaan matemaattisesti. TKK:n matikka on suunnattu pitkälti fyysikoille (tässä siis tarkoitan laajaa matikkaa... ne muut ei mitään matikkaa olekaan ;)). Mä aloitin opinnot yliopistolla parin vuoden opintojen jälkeen TKK:lla. Jälkeenpäin olisin toivonut, että olisin tehnyt toisinpäin.

Jos siis matikkaa kiinnosta ja ehkä tärkeämpää, että olet siinä lahjakas, niin tietotekniikka on kyllä erittäin hyvä valinta. Kannattaa silloin vain panostaa siihen, että ei opiskele sitä mitä se suuri massa vaan panostaa esim. tietojenkäsittelyteoriaan, tekoälyyn jne. Tuolloin voi toivottavasti päästä tekemään jotain kiinnostavaa koodausta, eikä joudu vääntämään mitään e-business hässäköitä ym. paskaa. :D

Eräs hyvä strategia olisi minun mielestäni esim. seuraava (näin tekisin siis itse, jos nyt aloittaisin):

1. Haet yliopistolle opiskelemaan matikkaa. Panostat vahvasti algebraan suorittamalla matikan cum lauden ensimmäisen kahden vuoden aikana sisällyttäen siihen diskreetin matikan kurssit, algebra I:n, todennäköisyyslaskennan, sekä lisäksi mahdutat opintoihin laudatur-kurssit algebra II, mitta- ja integraalin, sekä reaalianalyysin.

2. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen haet sisään TKK:lle, mutta jatkat yliopistolla vielä. Voit tentiä pois jotain helppoja kursseja TKK:lta syyskuussa kuten matikka L1, todari, digis. Lukuvuoden aikana käyt johdatus opiskeluun ja jouluna tentit tietojenkäsittelyteorian peruskurssin, joka kannattaa opetella hyvin! Helvetin hyödyllinen kurssi!! Käyt yliopistolla keväällä myös diffisyhtälöiden kurssin, jolloin voitkin tentiä suoraan L2 matikan. Lisäksi yliopiston cumun jälkeen voit helposti tentiä myös TKK:n diskreetin matikan perusteet.

3. 2:n yliopistovuoden jälkeen alat vääntää TKK:n opintoja tietotekniikalta. Tähtäät pääaineeksi esim. tietojenkäsittelyteorian tai tietämystekniikan ja pyrit maltillisesti korvaamaan niitä perusopinnoista jo tentittyjä kursseja pois suunnan tai pääaineen helpoimmilla kursseilla.

Tolla menetelmällä kestää ehkä vuosi pitempään valmistua, mutta saat paljon paremmat pohjat ja saat tentittyä oikeastaan pois kaikki ne suurimman osan mielestä "vaikeat" kurssit, jolloin voi keskittyä suoraan siihen oikeeseen asiaan, joka tulee sitten 3. vuonna suunnan mukana. Ton jälkeen voi sitten opintojen lomassa tentiä pois yliopiston kursseja, jos jaksaa myös sieltä valmistua. TKK:lle voi myös valita matikan sivuaineeksi, jolloin saa todella paljon päällekkäisyyksiä yliopistolle -> ilmaisia opintoviikkoja.

Lisäksi, jos haluaa lukea pelkästään yliopistolla paljon algoritmiikkaa ja raskasta tietojenkäsittelyä, niin ei kannata ollenkaan hakea sisään tietojenkäsittelytiedettä lukemaan. Matikanlaitos on paljon joustavampi opintojen suhteen ja antaa muutenkin paremmat mahdollisuudet lukea just sitä mikä kiinnostaa. Siksi kannattaisi esim. hakea matikalle sisään ja valita tietokonematemaatikon linja, jolloin lukee yliopistolta tupla laudaturit. Eli luetaan siis matikan ja tietojenkäsittelyn laudatur. Silloin voi valita algoritmiikan tietojenkäsittelyn puolelta ja siinä sivussa oppii paljon matikkaa. Yliopiston matikanlaitoksessa on myös se hyvä puoli, että ei tartte stressata tippaakaan kirjoitusten tai minkään pääsykokeen suhteen, koska sinne pääsee sisään postittamalla suoraan yo-todistus oli se melkein kuinka huono tahansa. Riittää siis, että on matikassa M ja se pitäisi saada vasemmalla kädellä 2 promillen humalassa, jos tolle alalle mielii.

Tää on siis mun mielipide. Jos täällä on muita näitä aineita lukevia, niin saa kritisoida mun mielipiteitä. Toisaalta jomman kumman metodin mukaan opiskelisin nyt, mikäli saisin aloittaa opinnot alusta... Niin ja helsingin yliopistosta puhun...

 

[Kimple]

Jo valmistuneet voisivat vastata esimerkiksi siihen, että millainen maku koko touhusta jäi käteen ja millaiset tulevaisuuden näkymät on nyt työllisyyden sun muun suhteen.

Ensinnäkin, opiskele sitä alaa mikä sua kiinnostaa. Ja toiseksi, mieti mitä se työnteko on tulevaisuudessa, älä niitä opintoja.

Kannattaa miettiä, että se todellinen syy sinne kauppakorkeaan (tai oikikseen tai lääkikseen) hakemiseen ei ole se, että se kuulostaa siistiltä opiskella jotain hienonkuuloista alaa. Opinnot harvemmin ovat mitään nautintoa. Tai hyvä jos on, mulle ei ainakaan ollut.

Yliopisto- tai korkeakouluopinnot koostuvat aika paljon yksinkertaisista asioista, joista tehdään suhteellisen vaikeita ja joita todennäköisesti tarvit työelämässä ainoastaan, jos jäät tutkijaksi. (Okei, lääkis ja oikis ovat poikkeuksia.) Mä en ole tarvinnut työelämässä mitään yo:ssa suoraan opetettua asiaa, ainoastaan kielitaitoa.

Mieti ihmeessä, että mikä oikeasti kiinnostaa. Se yliopisto / korkeakoulu kuulostaa pari ekaa vuotta tosi siistiltä ja onhan sitä ala-aste kavereille kiva "ohi mennen" sanoa, että tosiaan kauppatieteen ylioppilaita tässä ollaan. Se hohto lähtee aika nopeasti siitä kun huomaat, että aika helvetin tylsää opiskella jotain jolle ei keksi mitään käyttöä. Jos kiinnostaa, niin mene ihmeessä palomieheksi tai poliisiksi tai lentäjäksi tai pintapelastajaksi tai joksikin, jossa on sentään jotain hohtoakin.

Kaikesta huolimatta mä pidän nykyisestä työstä, joka on vielä ns. koulutustani vastaavaa. Niin ja todettakoon vielä, että teknilliseltä alalta valmistuin. Kaupallisen opinnot ovat vielä kesken.

Niin se vielä. Kannattaa opiskella jokin asia kunnolla, oli se sitten mikä tahansa. Jos koostat maisterin tutkinnon mytologiasta, taidehistoriasta ja saamen kielestä, niin se ei näytä edes paperilla hyvältä.

 

[Angelica-82]

Tuohon ringsiden kommenttiin, että lasten takia sinne kauppakorkeakouluun: Tää on vähän kakspiippunen juttu. Kauppis merkkaa mulle rahaa ja historia yliopistossa intohimoa. Perkele tämä on tätä vaikeeta aikaa, suuria valintoja

En ota kantaa kumpaa kannattais lukea mutta sellasta haluisin kommentoida, että jos historia on sulle intohimo niin mikset pidä sitä eräänlaisena harrastuksena? Kyllähän historiaa voi itekseenkin lukea...Vai mihin se intohimo historiassa liittyy?

Itse opiskelen teknillisessä yliopistossa, joten en tiedä tarkemmin tavallisen yliopiston kursseista, mutta itelle ainakin yliopistotasoiset kurssit oli pieni pettymys tietyllä lailla. Monet on niin teoreettista ja sellasta "tyhjänpäivästä" nyhväämistä, että joskus mietityttää, että mitä hittoo niillä tiedoilla teen...Toki yliopiston on tarkoitus olla teoreettinen, mutta rajansa kaikella...Aluks oli innostunut lukemaan kemiaa, mutta jo ekat kurssit sai mielen muuttumaan kun se ei ollutkaan yhtään sitä, mitä vielä lukiossa kuvittelin...Tosin en jatkanut pitempään niin en tiedä mitä jatko oisi tuonut tullessaan.

Yks vaihtoehto mulla oli pitkään, että lähtisin lukeen kieliä, koska ne on mulle varmaan melkein se vahvin osa-alue. Päätin sit kuitenkin, että en halua kielistä ammattia vaan koitan hyötyä niistä muuten jossain toisessa ammatissa.
Nykyään kielet onkin mulle enää harrastus: lueskelen itsekseni ja heti, kun tilaisuus koittaa, aion myös käydä jotain kurssejakin jossain.

Pointtina siis se, että ei kai intohimosta tarvi tulla ammattia vaan se voi olla myös harrastus. Tai jos se on oikein joku kutsumus ni sit kai ei oo rahallakaan enää väliä...

Toinen pointti on se, että yliopisto-opiskelu ei ole välttämättä sitä, mitä vielä lukiossa kuvittelee. Tästä seuraa siis se, että intohimon kohde ei välttämättä säily samanlaisena, kun sitä alkaa yliopistossa opiskella...

 

[protsku]

Siksi kannattaisi esim. hakea matikalle sisään ja valita tietokonematemaatikon linja, jolloin lukee yliopistolta tupla laudaturit. Eli luetaan siis matikan ja tietojenkäsittelyn laudatur. Silloin voi valita algoritmiikan tietojenkäsittelyn puolelta ja siinä sivussa oppii paljon matikkaa.

Tässä on yksi hyvä vaihtoehto ja todennäköisesti paras jos revityksen haluaa tehdä ensisijaisesti yliopiston kautta. Toinen väylä olisi sitten se TKK + yliopisto mutta siinä tulee väkisinkin päällekkäisyyksiä ja kahdessa oppilaitoksessa ramppaamista.

Toinen pointti on se, että yliopisto-opiskelu ei ole välttämättä sitä, mitä vielä lukiossa kuvittelee. Tästä seuraa siis se, että intohimon kohde ei välttämättä säily samanlaisena, kun sitä alkaa yliopistossa opiskella.

Juu, yliopistossa korostuu vielä entisestään se että päästäksesi opiskelemaan sitä 5% jutuista mikä oikeasti kiinnostaa täytyy tehdä 95% pakkopullaa joka ei kiinnosta pätkääkään. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä pari opetustyöhön täysin sopimatonta kuivakkaan pedanttia professoria niin motivaatio voi olla koetuksella. :D

 

[Angelos]

Kannattaa miettiä, että se todellinen syy sinne kauppakorkeaan (tai oikikseen tai lääkikseen) hakemiseen ei ole se, että se kuulostaa siistiltä opiskella jotain hienonkuuloista alaa. Opinnot harvemmin ovat mitään nautintoa. Tai hyvä jos on, mulle ei ainakaan ollut.

En todellakaan ajattele mitään "siistiyttä" tässä asiassa, sellainen on lapsellista. Mutta haluaisin kuitenkin viettää edes siedettävät opintovuodet lukion jälkeen.

Mieti ihmeessä, että mikä oikeasti kiinnostaa. Se yliopisto / korkeakoulu kuulostaa pari ekaa vuotta tosi siistiltä ja onhan sitä ala-aste kavereille kiva "ohi mennen" sanoa, että tosiaan kauppatieteen ylioppilaita tässä ollaan.

Tuo nyt kuulostaa hieman omituiselta. Ei tuleva työpaikka mulle mikään munanjatke ole. Mutta duunariperheestä kun tulen, olen liian usein kuullut sen kuinka kiva ois talvipakkasilla olla sisällä duunissa eikä kädet jäässä touhuta ulkona. Ja tuntuu ettei noissa hommissa tulis sellaista henkistä haastetta (ei herneitä nenään), jota työltä haluan. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat.

 

[Kimple]

Ei tuleva työpaikka mulle mikään munanjatke ole.

Hyvä. Huomaat varmasti opiskelujen aikana, mikäli korkeakouluun tai yliopistoon päädyt, että yllättävän monelle opiskelupaikka on heikon itsetunnon vahvike.

 

[stranger]

Lisäksi, jos haluaa lukea pelkästään yliopistolla paljon algoritmiikkaa ja raskasta tietojenkäsittelyä, niin ei kannata ollenkaan hakea sisään tietojenkäsittelytiedettä lukemaan. Matikanlaitos on paljon joustavampi opintojen suhteen ja antaa muutenkin paremmat mahdollisuudet lukea just sitä mikä kiinnostaa. Siksi kannattaisi esim. hakea matikalle sisään ja valita tietokonematemaatikon linja, jolloin lukee yliopistolta tupla laudaturit. Eli luetaan siis matikan ja tietojenkäsittelyn laudatur. Silloin voi valita algoritmiikan tietojenkäsittelyn puolelta ja siinä sivussa oppii paljon matikkaa.

No tuon tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehdon voi valita aivan samalla tavalla myös tuolla tietojenkäsittelytieteen puolella. Lisäksi siellä on vielä sovellettu tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto, johon sopivasti "neuvottelemalla" saa kyllä ujutettua, vaikka mitä erikoisuuksia, eikä pakollista ole kuin tuo tietojenkäsittelyn laudatur, jonka senkin saa täysin vapaasti koostaa, joten sikäli mä näkisin, ettei tuo opiskelu juuri vapaampaa voisi olla.

 

[-deleted-2]

Mulla on taustana teknillinen fyssa TKK:lta, josta vaihdoin sitten tietotekniikkaan ja lisäksi sitten matikkaa yliopistolla. Tiedän siis jotain tästä asetelmasta.

Pitkän tekstin jaksoit kirjoittaa, kiitos siitä! Kaikki tämän tyylinen tieto on tervetullutta. Tuo teknillinen fysiikka oli muuten yhteen aikaan ajatuksissani, mutta sitä en lähde todennäköisesti lukemaan, koska en pyri TKK:hon(ja tuotahan ei ole muualla kuin TKK:ssa, tietääkseni). Asun nimittäin täällä kaukana pohjoisessa, ja olen jo päättänyt meneväni Oulun yliopistoon. Mutta kiinnostaisi tietää, miksi vaihdoit pois tuosta teknillisestä fysiikasta? Eikö sinne ole aika vaikea päästä sisään ja haasteita pitäisi riittää? Vai oliko niitä liikaakin? ;) Ja luulisi että noilla tek.fy. lukioilla olisi työtilannekin aika hyvä, vai miten on?

Jos siis matikkaa kiinnosta ja ehkä tärkeämpää, että olet siinä lahjakas, niin tietotekniikka on kyllä erittäin hyvä valinta. Kannattaa silloin vain panostaa siihen, että ei opiskele sitä mitä se suuri massa vaan panostaa esim. tietojenkäsittelyteoriaan, tekoälyyn jne. Tuolloin voi toivottavasti päästä tekemään jotain kiinnostavaa koodausta, eikä joudu vääntämään mitään e-business hässäköitä ym. paskaa. :D

Juuri näin olen ajatellut, että jos menen tuota tietotekniikkaa lukemaan, niin yritän valita vähän erikoisempia suuntauksia, jotta erottuisi massasta. Onko sinulla tarkempia tietoja siitä, mitä suuntautumisvaihtoehto signaalinkäsittely ja teknillinen matematiikka pitää sisällään? Tuolla Oulun yliopistossa näyttää tollanen sv olevan tietotekniikan ko:ssa ja olen miettinyt, että mitäköhän tuossa opiskellaan...

Yliopiston matikanlaitoksessa on myös se hyvä puoli, että ei tartte stressata tippaakaan kirjoitusten tai minkään pääsykokeen suhteen, koska sinne pääsee sisään postittamalla suoraan yo-todistus oli se melkein kuinka huono tahansa. Riittää siis, että on matikassa M ja se pitäisi saada vasemmalla kädellä 2 promillen humalassa, jos tolle alalle mielii.

Joo, tuo on kyllä yleensäkin luonnontieteellsen tiedekunnan hyvä puoli, sisään pääsee aika helposti verrattuna esim teknilliseen. Jos sattuu kirjotukset menemään päin persettä niin tuo on ainakin hyvä varasuunnitelma, että menee lukemaan vaikka matikkaa vuodeksi ja hakee sit teknilliseen, jos siis sinne haluaa.