Kateuskortti

Nimeomaan. Myönnän olevani hiukan kateellinen hyvätuloisille, mutta ei se mussa ole ikinä aiheuttanut mitään paskan puhumista selän takana, tai muutakaan mitä täällä on tullut ilmi. Lähinnä vaan sellaisen fiiliksen, että olispa mullakin. Ei ole mitään tarvetta ajatella, että toikin vois menettää omaisuutensa, kun mullakaan ei rahaa ole.
Piti käydä tarkistamassa wikipediasta, miten kateus siellä määritellään. En näköjään ole tiennyt, että sanakirjamääritelmä edellyttää myös toivetta toisen epäonnesta.

Inska sanoi:
Mä luulen että sä puhut nyt vaan ihan omasta puolestasi. Kiva teoria, mutta täällä päässä linjoja asiat on erilailla, ja niistä ajatellaan erilailla. Ei ole kysymys mistään itsetunnosta, vaan siitä ettei vaan erityisemmin kiinnosta. Jotkus asiat kun voi myös hyväksyä, niin niitä ei tarvitse miettiä koko aikaa. Jollain on rahaa ostaa esim. se Ferrari, so? Ei ole omasta onnesta se pois. Ehkä tuohon vaikuttaa se, että koen palkkatasoni olevan sellainen (lue keskituloinen), että se on itselleni riittävä. Aina ei ole näin ollut. Pienituloisena voisin ehkä ajatellakkin erilailla, ken tietää.
Kysymys ei myöskään ole itsensä hyväksymisestä, eikä todellakaan mistään asian jatkuvasta pohtimisesta. Useimmat ihmiset hyväksyvät oman taloudellisen tilanteensa, eivätkä pohdi tuntikausia päivittäin, miten hienoa olisi olla rikkaampi. Jos kuitenkin väittää, ettei ole kenellekään mistään kateellinen on joko a) täydellinen b) full of shit. Näistä vaihtoehto b nyt vain on se todennäköisempi. :)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Piti käydä tarkistamassa wikipediasta, miten kateus siellä määritellään. En näköjään ole tiennyt, että sanakirjamääritelmä edellyttää myös toivetta toisen epäonnesta.
Miten se nyt tähän liittyy, mikä se sanakirjamääritelmä mahtaa olla? Laitoin vaan tollasenkin vaihtoehdon kun se tässäkin threadissa on esille tullut. Jotkut siis todennäköisesti niin ajattelevat.

Se ei musta ole vielä minkäänlaista kateutta, jos katson kaupungilla, että: "wau mikä ferrari, olis ihan kiva jos itsekin vois tollasen hankkia." En kuitenkaan enempää vaivaa päätäni asialla, koska en kuitenkaan voi sellaista hankkia. Turha olla kateellinen tollasesta. Ei se ole mitään kateutta jos hetken viivähdät siellä haavemaailmassa, eikä siitä ole kenellekään mitään haittaakaan.

Edit:

Jos kuitenkin väittää, ettei ole kenellekään mistään kateellinen on joko a) täydellinen b) full of shit. Näistä vaihtoehto b nyt vain on se todennäköisempi. :)
Kukas tässä nyt yrittääkään tehdä itsestään täydellistä? Oletko itse kateellinen ja kuvittelet, että kaikki muutkin ovat? Jos joku toisin väittää, valehtelee. Kuulutko niihin jotka katselevat kaupungilla nenänvartta pitkin niitä ferrareita ja tuhahtelevat, ja kun sellaisen rattiin kerran pääsee, niin tunnetaankin itsensä paljon paremmaksi ja kuvitellaan, että nyt kaikki on MULLE kateellisia? Jos itse olet kateellinen, ei se tarkoita, että kaikki ovat. Ja jokainen varmaan on jollain tasolla kateellinen, mutta ei anna sen vaikuttaa suhtautumiseensa muihin.
 
Piti käydä tarkistamassa wikipediasta, miten kateus siellä määritellään. En näköjään ole tiennyt, että sanakirjamääritelmä edellyttää myös toivetta toisen epäonnesta.

Kysymys ei myöskään ole itsensä hyväksymisestä, eikä todellakaan mistään asian jatkuvasta pohtimisesta. Useimmat ihmiset hyväksyvät oman taloudellisen tilanteensa, eivätkä pohdi tuntikausia päivittäin, miten hienoa olisi olla rikkaampi. Jos kuitenkin väittää, ettei ole kenellekään mistään kateellinen on joko a) täydellinen b) full of shit. Näistä vaihtoehto b nyt vain on se todennäköisempi. :)

Jos puhutaan tuosta Wikipedian määritelmästä, niin ensimmäisen kappaleeseen on hyvin monessa asiassa vaikea yhtyä. Voi olla että alitajuisesti olen kateellinen, mutta hyväksyn asian nopeasti, ja reaktiot harvoin ovat tuollaisia. Tai tällä hetkellä ei tule mieleen mitään mistä olen kateellinen, ja sen takia en koe olevani kateellinen.
 
Miten se nyt tähän liittyy, mikä se sanakirjamääritelmä mahtaa olla? Laitoin vaan tollasenkin vaihtoehdon kun se tässäkin threadissa on esille tullut. Jotkut siis todennäköisesti niin ajattelevat.
Siihen, että itse olen puhunut kateudesta käsitteenä, jossa kadehtitaan(ei mene tämäkään varmaan oikein) jotain mitä toisella on. Ilman että samalla toivotaan sen toisen menettävän omansa. Palaten wikipediaan, niin amerikkalainen kateus ei mielestäni ole edes negatiivinen piirre ihmisessä. Välttämättä.

Powerhousu sanoi:
Kukas tässä nyt yrittääkään tehdä itsestään täydellistä? Oletko itse kateellinen ja kuvittelet, että kaikki muutkin ovat? Jos joku toisin väittää, valehtelee. Kuulutko niihin jotka katselevat kaupungilla nenänvartta pitkin niitä ferrareita ja tuhahtelevat, ja kun sellaisen rattiin kerran pääsee, niin tunnetaankin itsensä paljon paremmaksi ja kuvitellaan, että nyt kaikki on MULLE kateellisia? Jos itse olet kateellinen, ei se tarkoita, että kaikki ovat. Ja jokainen varmaan on jollain tasolla kateellinen, mutta ei anna sen vaikuttaa suhtautumiseensa muihin.
Mun mielestä on jopa naiivia väittää, ettei olisi kateellinen muille ihmisille. Koko länsimaalainen kulttuuri elää kateudesta. Raha on vain yksi (kulunut ja väsynyt) esimerkki. Muita klassisia ovat perhe, ystävät, ulkonäkö, vapaa-aika ja onnellisuus yleisesti. Se miten antaa oman kateutensa vaikuttaa muihin ihmisiin, on taas eri asia.
 
Se miten antaa oman kateutensa vaikuttaa muihin ihmisiin, on taas eri asia.
Näin. Mun on vaikea lukea kateudeksi sitä minkä olen tossa jo ilmi tuonut. Kateus on musta enemmänkin ihan oikeaa vitutusta siitä, että jollakin menee paremmin kuin mulla. Sille ajatukselle uhrataan myös enemmän aikaa. Joillakin se menee sitten niin pitkälle, että aletaan puhumaan paskaa ja jopa toivomaan toiselle sitä pahaa.

Vieläkin vahingollisempaa kuin pikku kateus, on mielestäni se, että kuvitellaan muiden olevan kateellisia itselle. Ei muille niinkään paha, mutta itselleen tekee hallaa. Tekee elämän ehkä aika hankalaksi ja saattaa muuttua ylimieliseksi.
 
Siihen, että itse olen puhunut kateudesta käsitteenä, jossa kadehtitaan(ei mene tämäkään varmaan oikein) jotain mitä toisella on. Ilman että samalla toivotaan sen toisen menettävän omansa. Palaten wikipediaan, niin amerikkalainen kateus ei mielestäni ole edes negatiivinen piirre ihmisessä. Välttämättä.


Mun mielestä on jopa naiivia väittää, ettei olisi kateellinen muille ihmisille. Koko länsimaalainen kulttuuri elää kateudesta. Raha on vain yksi (kulunut ja väsynyt) esimerkki. Muita klassisia ovat perhe, ystävät, ulkonäkö, vapaa-aika ja onnellisuus yleisesti. Se miten antaa oman kateutensa vaikuttaa muihin ihmisiin, on taas eri asia.

No siis on täysin järjetöntä väittää ettei ihminen himoitse materiaa. Mutta ahneus sanana kattaa mainitsemasi ehdot paremmin kuin kateus.
 
Tossa jo etukäteen kirjoitin tosta kateuden ja haluamisen erosta, kun keskustelu nyt siinä pyörii...

Eli kateellinen ihminen haluaa Ferrarin, KOSKA toisella on Ferrari ja olisi pääsääntöisesti tyytyväinen, jos toinen menettäisi Ferrarinsa. Ei-kateellinen ihminen haluaa Ferrarinsa, koska yksinkertaisesti haluaa Ferrarin oli toisella se tai ei. Ei-kateellinen ihminen voi esim. aidosti todeta Ferrarin omistajalla, että "magee auto, tollasta oon aina halunnu".

Kateuden ulkopuolelle rajasin myös tietylnlaiset kilpailutilanteet, kun toisen onnistuminen vaikuttaa omaan onnistumiseen. Tällöin ei ole kyse kateudesta vaan kilpailusta ja sehän on tervettä!!!
 
Vieläkin vahingollisempaa kuin pikku kateus, on mielestäni se, että kuvitellaan muiden olevan kateellisia itselle. Ei muille niinkään paha, mutta itselleen tekee hallaa. Tekee elämän ehkä aika hankalaksi ja saattaa muuttua ylimieliseksi.
Mitekäs jos tuntee muiden olevan pikku kateellisia itselleen? Onko sekin vahingollisempaa? :D Minkä takia sen tarvitsee antaa vaikuttaa omaan käyttäytymiseen yhtään sen enempää kuin sen pikku kateellisen henkilön kateellisuus vaikuttaa sen käyttäytymiseen?
 
Minkä takia sen tarvitsee antaa vaikuttaa omaan käyttäytymiseen yhtään sen enempää kuin sen pikku kateellisen henkilön kateellisuus vaikuttaa sen käyttäytymiseen?
Jaa´a. Mulla meni tota lausetta kirjoittaessa ajatusketju jotenkin poikki, enkä tiedä oikein itsekään mitä sillä tarkoitin. Eikä nyt puhuta jooko mistään pikku kateellisuuksista enää. Se mitä pikku kateellisuudella tarkoitin, on enemmänkin sitä haluamista. Ja kuten esille tuli, haluamisen ja kateuden välillä on ero.

Mietin vain sitä, että jos kuvittelet kaikkien olevan sulle hirveän kateellisia siitä, että ajat hienolla autolla, niin se kertoo ihmisestä itsestäänkin jo jotain. Ja siinä vaiheessahan se on vaikuttanut käyttäytymiseen, haluaa sitä tai ei. Ja tässäkin pitää erottaa se, että voit olla hiukan ylpeä siitä että sulla on hieno auto, mutta kuvittelu siitä, että kaikki on kateellisia, on ihan eri asia.

Eli oikeasti kateellinen ihminen antaa kateellisuuden varmasti vaikuttaa käyttäytymiseensä ainakin alitajuisesti. Sama juttu sen kanssa joka kuvittelee kaikkien olevan kateellisia itselle.
 
Kateellisuus on monilla tommonen eka puolustusreaktio kun jollain menee paremmin kuin itellä.
Paljon helpompi haukkua kyseinen tyyppi ja saavutus paskaks kuin ite tehdä jotain.
 
.
Mulla oli tossa käytössa iso uusi ja hiano BMW ajelin sillä 4 kuukautta, huvitti aika paljon
mun hyvien ystävien reaktiot kun ensimmäisiä kertoja nähtiin..

kamu: mitä vittua.?? mistä toi on lainassa?
mä: ostin ku halvalla sain :) " oikeasti oli lainassa"
kamu: 15 min hiljaisuutta sit sellainen hiljaisella äänellä ihan siisti.
mä: Niin on ja ihan huippu ajaa haluaksä testaa?
kamu: en mä viiti ku en tykkää automaateista ( aiemmin ajanut jokaista mun autoa)

niin pitkään oli kiusallinen fiilis kunnes kerroin että se mikään mun auto ole :)

itse olin tossa vaiheessa havaitsevinani kateutta?

sama reaktio toteutui muutaman muunkin kaverin kohdalla ja nyt puhutaan juurikin niistä 30v perheen isistä millä asiat ovat hyvin.
 
.
Mulla oli tossa käytössa iso uusi ja hiano BMW ajelin sillä 4 kuukautta, huvitti aika paljon
mun hyvien ystävien reaktiot kun ensimmäisiä kertoja nähtiin..

kamu: mitä vittua.?? mistä toi on lainassa?
mä: ostin ku halvalla sain :) " oikeasti oli lainassa"
kamu: 15 min hiljaisuutta sit sellainen hiljaisella äänellä ihan siisti.
mä: Niin on ja ihan huippu ajaa haluaksä testaa?
kamu: en mä viiti ku en tykkää automaateista ( aiemmin ajanut jokaista mun autoa)

niin pitkään oli kiusallinen fiilis kunnes kerroin että se mikään mun auto ole :)

itse olin tossa vaiheessa havaitsevinani kateutta?

sama reaktio toteutui muutaman muunkin kaverin kohdalla ja nyt puhutaan juurikin niistä 30v perheen isistä millä asiat ovat hyvin.

Mielestäni tuo on enemmänkin esimerkki hämmennyksestä kuin kateudesta.
 
Ja kuten esille tuli, haluamisen ja kateuden välillä on ero.
Toi käsite "vain haluta jotain" on itsessään todella naiivi. Siihen "vain haluamiseen" kun liittyy jo lähtökohtaisesti jonkinlainen alemmuuden tai riittämättömyyden tunne. Ihminen ei vain halua jotain, ellei ainakin kuvittele siihen sisältyvän jotain parannusta nykyisen tilanteeseen.

Powerhousu sanoi:
Mietin vain sitä, että jos kuvittelet kaikkien olevan sulle hirveän kateellisia siitä, että ajat hienolla autolla, niin se kertoo ihmisestä itsestäänkin jo jotain. Ja siinä vaiheessahan se on vaikuttanut käyttäytymiseen, haluaa sitä tai ei. Ja tässäkin pitää erottaa se, että voit olla hiukan ylpeä siitä että sulla on hieno auto, mutta kuvittelu siitä, että kaikki on kateellisia, on ihan eri asia.
Puhutaanko tässä nyt "susta" yleisenä käsitteenä, vai onko tässä menossa jonkinlainen hlökohtainen hyökkäys? Näistä viimeisimmistä posteista on saanut sen käsityksen, että koitat jotenkin todistella etten voi pitää ihmisiä yleisesti kateellisina, ilman että oletan ihmisten olevan kateellisia juuri minulle. Tai koska itse olen kateellinen, niin muidenkin on oltava?
 
Harvoin, jos koskaan on mistään materiaalista tullut oltua kateellinen, mutta joidenkin asennetta elämää kohtaan ei voi kuin kadehtia. Naama norsun vituillaan päivästä toiseen hummerilla rantatonttinsa pihaan ajava 500k vuodessa tienaava toimitusjohtaja ei kateutta aiheuta, mutta persaukinen vuokralla asuva duunari joka hymyilee aina ja silminnähden nauttii elämästään, voikin jo hieman kateutta aiheuttaa. Ei omaisuudellaan vaan asenteellaan. Näin niinkuin kärjistettynä esimerkkinä.
 
Puhutaanko tässä nyt "susta" yleisenä käsitteenä, vai onko tässä menossa jonkinlainen hlökohtainen hyökkäys?
Ihan yleisesti. Musta tässä enemmän tuntuu, että joudun jatkuvasti puolustelemaan sanomisiani. Taitaa toi koko kateus olla niin laaja käsite, ettei koko keskustelusta tule mitään. Joku kokee paljon pienemmän asian kateutena kuin toinen.
 
.
Mulla oli tossa käytössa iso uusi ja hiano BMW ajelin sillä 4 kuukautta, huvitti aika paljon
mun hyvien ystävien reaktiot kun ensimmäisiä kertoja nähtiin..

kamu: mitä vittua.?? mistä toi on lainassa?
mä: ostin ku halvalla sain :) " oikeasti oli lainassa"
kamu: 15 min hiljaisuutta sit sellainen hiljaisella äänellä ihan siisti.
mä: Niin on ja ihan huippu ajaa haluaksä testaa?
kamu: en mä viiti ku en tykkää automaateista ( aiemmin ajanut jokaista mun autoa)

niin pitkään oli kiusallinen fiilis kunnes kerroin että se mikään mun auto ole :)

itse olin tossa vaiheessa havaitsevinani kateutta?

sama reaktio toteutui muutaman muunkin kaverin kohdalla ja nyt puhutaan juurikin niistä 30v perheen isistä millä asiat ovat hyvin.

Tää on kyllä hyvä. Koulussa oli yksi kaveri joka otti aina henkilökohtaisena tappiona sen, että joku toinen osti jotain kivaa. Itse aina meuhkasi päiviä omista ostiksistaan, ja sitten jos itse kerroit jotain omasta elämästäsi tai ostoslistasta, niin vastaus oli aina "ok:jahas:". Kaveri ei tosiaan kyennyt sanomaan "Aika hieno tavara y, pidähän hauskaa sen kanssa", vaan aina "Itse en tarvitse tuollaista" tai "Mikset ostanut tuon sijaan tavaraa y?" :D Itse tykkään aina kehua muiden ostoksia ja kysyn onko esim. uudet kengät, vaikken niistä niin pitäisikään. Tulee toiselle hyvä mieli. Onneksi oonkin saanut hyvän kasvatuksen. Jännä huomata miten tuo EI mene iän kanssa ohi, ne skeittilaudat ja kännykät vaan muuttuu autoiksi, kotiteattereiksi ja puvuiksi.
 
Itse pidän tätä määritelmää lähimpänä omaa käsitystäni kateudesta. Sinänsä mielenkiintoista, että juuri nykysuomen sanakirjassa liitetään kateuteen vaatimus myös toisen epäonnesta.

http://herkules.oulu.fi/isbn9514272293/html/c60.html#AEN63
Kateus merkitsee yleensä toisen paremmuuden, menestyksen tai muun sellaisen aiheuttamaa vihan, alemmuuden, mitättömyyden, huonommuuden, kykenemättömyyden, syyllisyyden tai harminsekaisen pahansuopeuden tunnetta (Schalin 1986).

Taas minkä vuoksi kateuskortille on usein perusteluakin käyttöä, johtuu mielestäni alla olevasta. Kaikki ihmiset kärsii enemmän ja vähemmän kateudesta ja enemmän ja vähemmän käyttävät jotakin seuraavista. Henkilö taas joka väittää ettei ole koskaan kateellinen on niin sanotusti full of jotakin juuri näistä...

http://herkules.oulu.fi/isbn9514272293/html/x78.html
Kateuteen liittyvät suojautumis- ja puolustuskeinot, joiden avulla ihminen pyrkii selviytymään kateuden aiheuttamasta ahdistuksesta, palauttamaan tasapainon ja lievittämään mitättömyyden tunteitaan. Näitä suojautumiskeinoja ovat rationalisointi, reaktionmuodostus, regressio, sublimointi, projektio ja introjektio. (Schalin 1980, Alberoni 1991, Vähäsaari 1992, Klein 1994.) Rationalisoinnin avulla ihminen selittää moraalitonta toimintaansa, epäonnistumistaan ja tekojaan. Rationalisoinnissa kielletään arvo ja mitätöidään se kateuden kohteelta. Tällöin kateuden kohteelle asetetaan jokin epäedullinen ominaisuus tai hänet saatetaan huumorin avulla epäedulliseen asemaan. Juoruilu on yksi rationalisoinnin keinoista. (Schalin 1986.) Moraalinen paheksunta ja oikeudenmukaisuuteen vetoaminen liittyvät myös rationalisointiin (Foster 1972). Reaktionmuodostuksessa ihminen toimii päinvastoin kuin todellisuudessa tuntee. Tällöin hän korvaa aggressiivisuuden tunteet ystävällisyydellä ja saattaa ilmaista kateutta kohteliaisuutena, kehuna, ylistyksenä, kiittämisenä ja ihailuna. (Foster 1972.) Huumorin käyttöä pidetään myös reaktionmuodostuksen keinona, koska huumorin avulla kateuden tunne käännetään vaarattomaksi (Schalin 1986). Regressiolla tarkoitetaan takertumista aikaisemmin käytettyihin tapoihin ja sääntöihin. Davidkinin (1991) mukaan työyhteisössä kateus näyttäytyy vanhempien ja nuorempien työntekijöiden välillä siten, että vanhemmat pitäytyvät aikaisemmissa käytänteissä ja kokevat nuorempien työntekijöiden uudet toimintamallit uhkana. Samoin nuoremmat työntekijät kokevat uhkana vanhempien työntekijöiden osaamisen esim. käytännön taidoissa. Sublimoinnilla tarkoitetaan alkuperäisen tunteen muovaamista persoonallisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävään muotoon. Kateus ilmenee tuolloin esimerkiksi moraalisena paheksuntana, oikeudenmukaisuuden vaatimuksena ja siveellisyytenä. Projektiolla tarkoitetaan itselle vaikeiden tunteiden tai ominaisuuksien sijoittamista toiseen ihmiseen, syntipukkiin. Introjektiossa yksilö jäljittelee toista ja ottaa osaksi omaa toimintaansa toisessa ihailemiaan ominaisuuksia. Tällä saattaa olla merkitystä selitettäessä kateuden kannustavaa luonnetta silloin, kun yksilö pyrkii aiempaa parempiin tuloksiin (Foster 1972), esimerkiksi opiskelussa.
 
Ite oon kateellinen. Sellaisille ihmisille, jotka osaavat soittaa kitaraa oikeasti hyvin, niille joilla lihakset kasvaa itteä nopeemmin, kyllä varmasti muillekin samantapaisille asioille mitä nyt ei tule mieleen. Mutta erona tässä tähän monen ajattelutapaan, että jos kaverini ostaa hienon auton niin itse olen onnelinen hänen puolestaan, enkä kateellinen (pääsenhän itsekin tyyppaan sitä ja kyytiin istuu).

Ja Ferrarilla jos joku ajaa ohi niin mun suu vaan aukee :0-asentoon ja sittenku en enää nää sitä niin oon jo unohtanu koko auton.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom