- Liittynyt
- 3.11.2010
- Viestejä
- 155
Jep. Parastahan pätkäpaastossa on juurikin sen helppous; Ei nälkää, ei eväitä, syödään kerralla maha täyteen, safkat treenin jälkeen. Tätähän se Berkhan myös painottaa. Ei mitään valittamista ja tällä kannattaa varmasti mennä jos vaan sujuu ongelmitta ja rasva tirisee. Tuo meikäläisenkin nesteisyys saatto ihan hyvin johtua ihan muista jutuista. Olin aika pitkään vetänyt miinuskaloreilla. Rupesin sitten tutkimaan ja törmäsin tuohon linkkaamaani tekstiin.No tuohan tekee asioista heti paljon vaikeampia ja sanalla sanoen vittumaisempia. Tuo satunnaisuushan tarkoittaa aivan kiduttavaa ruokailujärjestelyä. Täytyy pitää päiviä, jolloin syödään vähän ja usein. Täytyy myös (pääsääntöisesti?) pitää päiviä, jolloin paastotaan 12-24h ja sen hyvän päälle vielä pitää vaihdella paaston kohtaa vuorokauden sisällä.
Kuinka tuo on kohdallasi sujunut? Onko useammin syödessä jatkuva ruokahalu? Kuinka tuon voi sovittaa työ-treenirytmiin järkevästi? Ja minulle ei vieläkään mene jakeluun, kuinka aineenvaihdunnan hidastuminen johtuisi mistään muusta kuin kokonaisenergiamäärän vähyydestä (viitaten alla olevaan)
Mulla ei ole ollut mitään ongelmia toteutuksen suhteen. Muutenkin elän hyvin epäsäännollistä rytmiä. Liukuvat työajat, treeniajat vaihtelee jne. Tällä hetkellä menen kuitenkin dieetit perus pätkäpaastolla ja pidän vaan välissä bulkkikausia jolloin syön useammin.
Ja mikä määrä tietyn mittaisia paastoja sitten vaikuttaa pelkästään positiivisesti? Luulisi jotain merkitystä olevan silläkin, kuinka monta paastoa tietyn ajan sisällä tulee. Onko nyt niin, että paastoaminen on hyväksi vain, jos oletuksena kroppa on tottunut saamaan ravintoa vähän väliä?
Sitten kun puhutaan paaston vaikutuksista rasvanpolttoon: Maksan tyhjentyessä insuliinitasot pysyy matalana, glukagoni dominoi ja katekoliamiinitasot nousee. Hormoniherkkä lipaasi aktivoituu tehostaen rasvahappojen irtoamista. Vapaiden rasvahappojen oksidaatio kasvaa. Kasvuhormonitasot nousee jne.
Greliini on se nälänhallintahormoni joka aktivoituu nälän tullessa (just se näläntunne), juuri ennen totuttua ruokailuaikaa ja adaptoituu vuorokausirytmin mukaan. Se miten nopeasti tuo sopeutuminen tapahtuu niin en osaa sanoa. Joka tapauksessa säännöllisellä rytmillä greliinin eritys vähenee. Ja kun greliini on suoraan yhteydessä yo hormonitoimintaan (ainakin kasvuhormonitasot kulkee käsi kädessä) saattaa se vaikuttaa jonkin verran rasvan palamiseen. Eli maksimaalisen tuloksen saavuttamiseksi pitäisi hakea sitä näläntunnetta ja nauttia siiä. :P
E: Ja eikö leangainsin/IF:n yhtenä ideana ole nimenomaan se, että 16-20 tunnissa ei pitäisi vielä tapahtua mitään muutoksia aineenvaihdunnassa? Miksi kroppa ei sitten mene yöllä säästöliekille, jos sitä ruokitaan päivällä 2-3h välein, missä raja kulkee?
Jos jokaista kysymysmerkkiä kohti saa yhden vastauksen, niin nostan hattua :D
Ei pitäisi tapahtua, eikä varmaan tapahdukaan. Eikä säästöliekistäkään pitäisi olla pelkoa, tosin eihän näitä ole tutkittu pitkään pätkäpaastonneilla. Eikö se cheattipäivä auta aina pikku jumituksiin.