- Liittynyt
- 12.9.2003
- Viestejä
- 2 007
- Ikä
- 38
IIha vittu sama!
Muutama tunti sinnetänne.
Mistäs noin pahoitit mieles ?
Eikö tuo ihan asiallinen kysymys.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
IIha vittu sama!
Muutama tunti sinnetänne.
Mistäs noin pahoitit mieles ?
Eikö tuo ihan asiallinen kysymys.
Mites tälläinen IF sopii vuorotyön kanssa kun aamuvuorot herätys 04 ja pahimmillaan iltavuoron jälkeen nukkumaan klo 04? kellään kokemusta?
Niin, jäähän se paino junnaamaan jos et vähennä kaloreita tarpeeksi. Mikä se henkinen 2000 kcal raja on?Powerhousulle hatunnosto avoimesta asenteesta kaikkea kohtaan!
Ite oon tässä taas koittanut enempi siirtyä if:n suuntaan, koska normidieetti niillä kaloreilla, joita pidän kipurajana, ei näy juuri tiputtavan painoa. Oon syönyt 2000 kcal lepopäivinä ja pari-kolmesataa lisää treenipäivinä. En oo valmis tiputtaan tuosta, koska en vaan oo. Oon mieluummin lihava kuin vedän alle kahden tonnin kaloreilla. Mitat 169/77. Joo, ehkä kaks kiloa tippui tolla dieetillä (eli lähinnä loman jälkeiset pöhötykset) ja sitten jäi junnaamaan.
Niin, jäähän se paino junnaamaan jos et vähennä kaloreita tarpeeksi. Mikä se henkinen 2000 kcal raja on?
Oon ite mies, tosin kevyempi nykyrasvoilla, mutta pidempi. Kalorit alle paritonnia perus päivänä ja reenipäivänä siellä 2000 hujakoilla.
Paino tippuu koko ajan, ei ongelmaa. Ei kannata tehdä mitään henkisiä lukkoja ja ongelmia. Jos paino tippuu hyvää vauhtia, niin miksi junnata sitä.
Vai onko sillä merkitystä johonkin, syötkö 1999 kcal tai 2000 kcal. 1 kcal, mutta ei vaan voi mennä alle, koska ei voi.
Itsellä kävi niin, että ennen kuin aloin punnitsemaan ruokani ja laskemaan makrot, niin söin isoja annoksia, mutta jopa alle 1500 kaloria päivässä. Tuostakin määrästä oli kiittämnen lohen ja pähkinöiden rasvaa. Ja tämä siis yli 90 kiloiselle miehelle. Kasviksilla saa vatsan täyteen olemattomilla kaloreilla, eikä 200 grammaa eläintäkään hirveästi kaloreja ateriaan tuo.No eihän sillä nyt ookaan mitään väliä, onko 1990 kcal vai 2000. En vaan halua vähentää mun ruokia enää tosta. Haluan syödä mahan täyteen ja haluan, että mun ruokavalioon mahtuu myös pienissä määrin herkkuja. Miksi nyt joku haluaa Mersun kun Nissan Micrallakin voi ajaa? Ei mulle oo väliä millä kaloreilla muut vetää. Ite en vaan oo valmis syömään kovin orjallisesti, yks syy siihen on (menneisyyden) syömishäiriö.
If on siitä kiva, että voi vetää tuhannen kalorin aterioita. Sitä en tiiä, miten painolle käy. Tuun ehkä joskus raportoimaan.
Ne herkut ovat monesti ruokien Ladoja, eikä niistä saa muuta kuin kaloreita ja huonon olon.
Nooh noin mäkin sen homman hoidan. Joten voin suositella iiäffää. Jos on jotain erityistä syön, sillä mulle ruoka on muutakin kuin kaloreita ihan dieetilläkin.Sun Lada voi olla mun Mersu. Jos mun pälli pysyy kasassa sillä, että syön kaksi dominokeksiä tai yhden pullan, niin sillä on mulle arvoa. Aika moni täällä ei ota huomioon sitä, että ruoka on paljon muutakin kuin makroja ja kaloreita. Ruoka on hyvin vahvasti kulttuuria, tunteita, makuja, tuoksuja, muistoja. Joku muu voi olla bodimunkki ja kuskata ystävän häihin tai mummon kasikymppisille omat eväät tupperkipoissa. Minä en oo enkä halua olla. Mulle on ehdottoman iso merkitys sillä, että mun ruokavalio on niin joustava, että se sallii erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset jutut, joita vastaan tulee. Tasan tarkkaan syön pääsiäisenä mämmiä ja mummon kanssa kahvitellessa pullaa sekä juon kuohuvaa silloin kun on aihetta nostaa malja. Mulle on tärkeää saada korkata kalja silloin tällöin ja syödä lettuja, joita mun lapsi on tohkeissaan paistanut. Jatkan siis tällä tiellä etsien sopivaa tasapainoa syömisten suhteen, niin että ruoka ei olisi rajoittava tekijä treenissä eikä muussa elämässä.
Sun Lada voi olla mun Mersu. Jos mun pälli pysyy kasassa sillä, että syön kaksi dominokeksiä tai yhden pullan, niin sillä on mulle arvoa. Aika moni täällä ei ota huomioon sitä, että ruoka on paljon muutakin kuin makroja ja kaloreita. Ruoka on hyvin vahvasti kulttuuria, tunteita, makuja, tuoksuja, muistoja. Joku muu voi olla bodimunkki ja kuskata ystävän häihin tai mummon kasikymppisille omat eväät tupperkipoissa. Minä en oo enkä halua olla. Mulle on ehdottoman iso merkitys sillä, että mun ruokavalio on niin joustava, että se sallii erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset jutut, joita vastaan tulee. Tasan tarkkaan syön pääsiäisenä mämmiä ja mummon kanssa kahvitellessa pullaa sekä juon kuohuvaa silloin kun on aihetta nostaa malja. Mulle on tärkeää saada korkata kalja silloin tällöin ja syödä lettuja, joita mun lapsi on tohkeissaan paistanut. Jatkan siis tällä tiellä etsien sopivaa tasapainoa syömisten suhteen, niin että ruoka ei olisi rajoittava tekijä treenissä eikä muussa elämässä.
Vähän sama myös täällä. Kaksi täyttävää annosta päivässä. Eka lounaalla ja toinen duunin tai duunin jälkeisen treenin jälkeen. Kylmiä kasviksia, lämmin tai raaka palanen eläintä ja vaihtelevasti vaihtelevia hiilihydraatin lähteitä. Treenien ympärillä lisäravinteita ja jotain pientä toisinaan turvaamaan riittävää energiansaantia. Kalorien saannin pitäminen riittävän alhaisena on tosi helppoa, nälkä ei suolissa kurni ja olo on mainio aamusta iltaan. Myöskin ruokien tekemiseen kuluva työmäärä on hyvin vähäinen.Nooh noin mäkin sen homman hoidan. Joten voin suositella iiäffää. Jos on jotain erityistä syön, sillä mulle ruoka on muutakin kuin kaloreita ihan dieetilläkin.
Normi setti on nykyään, jos ei tuu mitään yllättävää, että kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Eka duunin jälkeen, toinen illasta ennen nukkumaan menoa.
Sama juttu mulla, mutta ei se dieetilläkään laihtumista estä, jos niitä mummon kanssa syötyjä kahvipullia ei ole joka päivä. Mulla menee viikot niin kurinalaisesti, että jos viikonloppuna syön sitä pullaa, tai tulee tilanne, että "pitää" vetää pää täyteen, niin teen sen, eikä se vaikuta kokonaisuuteen juuri yhtään mitään.Joku muu voi olla bodimunkki ja kuskata ystävän häihin tai mummon kasikymppisille omat eväät tupperkipoissa. Minä en oo enkä halua olla. Mulle on ehdottoman iso merkitys sillä, että mun ruokavalio on niin joustava, että se sallii erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset jutut, joita vastaan tulee. Tasan tarkkaan syön pääsiäisenä mämmiä ja mummon kanssa kahvitellessa pullaa sekä juon kuohuvaa silloin kun on aihetta nostaa malja. Mulle on tärkeää saada korkata kalja silloin tällöin ja syödä lettuja, joita mun lapsi on tohkeissaan paistanut. Jatkan siis tällä tiellä etsien sopivaa tasapainoa syömisten suhteen, niin että ruoka ei olisi rajoittava tekijä treenissä eikä muussa elämässä.
Sama juttu mulla, mutta ei se dieetilläkään laihtumista estä, jos niitä mummon kanssa syötyjä kahvipullia ei ole joka päivä. Mulla menee viikot niin kurinalaisesti, että jos viikonloppuna syön sitä pullaa, tai tulee tilanne, että "pitää" vetää pää täyteen, niin teen sen, eikä se vaikuta kokonaisuuteen juuri yhtään mitään.
Tietysti voihan se olla hieman hankalaa, jos niitä sosiaalisia tilanteita tulee joka päivä. Mulle se ei ole niin suuri ongelma, koska olen sen verran introvertti, että töissäkään en viihdy täyteen ammutussa kahvihuoneessa, vaan teen senkin ajan mieluummin töitä, joten samalla jää ne houkutuksetkin vähemmälle. En mä silti syrjään vetäytyvä ja ujo ole, mutta en vain tykkää jos ympärillä on liikaa ihmisiä.
Kyllä varmaan pystyy ihan hienosti, mutta mä ajattelen asiaa siltä kannalta, että kannattaako. Treeni on aina katabolista, lihasta purkavaa toimintaa ja sen jälkeen tulee anabolinen lihasta rajentava vaihe. Paitsi jos olet paastolla. Silloin treeni luultavasti vain purkaa lihasta kahta kovempaa verrattuna treenaamattomuuteen.Nyt kun ajatus vesipaastosta on muhinut edelleen, niin tuli mieleen että pystyykö tuon aikana käytännössä treenaamaan ollenkaan? Punttia en aikonut tehdä, mutta ainakin yksi "pakollinen" HIIT olisi tehtävä, koska se vaan täytyy tehdä.
Miten on, onnistuuko vai tuleeko sen aikana / jälkeen hengenlähtö?