- Liittynyt
- 13.3.2012
- Viestejä
- 281
Mielenkiintoinen keskustelu ja erittäin hyviä linkkejä!
Säästöliekin olemassaolon moni kieltää edelleen, vaikka onhan se ihan järjellä pääteltävissä että aineenvaihdunta ei ole mikään kone, joka toimisi hyvissä ja huonoissa olosuhteissa samalla tavalla. Säästöliekissähän ei ole kyse siitä, että ei laihtuisi vaikka syö alle kulutuksensa, vaan siitä, että ei laihdu koska ei syö alle kulutuksensa. Ja tämä johtuu siitä, että kulutus on aineenvaihdunnan hidastumisen vuoksi huomattavasti alentunut. Elimistö säästää lämmöntuotosta, alitajuisesta ”mikroliikunnasta” (jalan huomaamaton heiluttelu, painonvaihto jne), lisääntymistoiminnoista (naisilla loppuu kuukautiset), aivotoiminnasta (tokkurainen olo), ruuansulatuksesta (ummetus), maksan ja munuaisten toiminnasta jne.
Säästöliekistä on evolutiivisesti hyötyä, sen ansiosta ihminen pysyy hengissä aliravittuna huomattavasti pidempään kuin jos elimistö kuluttaisi kaikissa olosuhteissa sen verran, mitä se kuluttaa hyvissä ravinto-olosuhteissa.
Olisi mielenkiintoista kuulla, saivatko tässä ketjussa kerrotut aineenvaihduntansa ”lukittaneet” henkilöt palautettua elimistön normaalin toiminnan, niin että pystyvät nykyään syömään normaalisti. Tai pystyykö aikuisiällä parantunut anorektikko syömään laskennallisen kulutuksensa mukaisia määriä lihomatta. Tai pystyykö 50 kiloa laihduttanut ihminen syömään uuden laskennallisen kulutuksensa mukaan, vai onko hänen aineenvaihduntansa hidastunut pysyvästi. Esim. ekassa noista (erittäin mielenkiintoisista) Ylipainoinen USA –jaksoista oli 2 naista, jotka olivat laihduttaneet merkittävästi. Nyt normaalipainoisina he joutuivat selviytymään 1100 ja 1400 kalorin päiväannoksilla jotta eivät lihoisi, aikamoista itsekuria.
Säästöliekin olemassaolon moni kieltää edelleen, vaikka onhan se ihan järjellä pääteltävissä että aineenvaihdunta ei ole mikään kone, joka toimisi hyvissä ja huonoissa olosuhteissa samalla tavalla. Säästöliekissähän ei ole kyse siitä, että ei laihtuisi vaikka syö alle kulutuksensa, vaan siitä, että ei laihdu koska ei syö alle kulutuksensa. Ja tämä johtuu siitä, että kulutus on aineenvaihdunnan hidastumisen vuoksi huomattavasti alentunut. Elimistö säästää lämmöntuotosta, alitajuisesta ”mikroliikunnasta” (jalan huomaamaton heiluttelu, painonvaihto jne), lisääntymistoiminnoista (naisilla loppuu kuukautiset), aivotoiminnasta (tokkurainen olo), ruuansulatuksesta (ummetus), maksan ja munuaisten toiminnasta jne.
Säästöliekistä on evolutiivisesti hyötyä, sen ansiosta ihminen pysyy hengissä aliravittuna huomattavasti pidempään kuin jos elimistö kuluttaisi kaikissa olosuhteissa sen verran, mitä se kuluttaa hyvissä ravinto-olosuhteissa.
Olisi mielenkiintoista kuulla, saivatko tässä ketjussa kerrotut aineenvaihduntansa ”lukittaneet” henkilöt palautettua elimistön normaalin toiminnan, niin että pystyvät nykyään syömään normaalisti. Tai pystyykö aikuisiällä parantunut anorektikko syömään laskennallisen kulutuksensa mukaisia määriä lihomatta. Tai pystyykö 50 kiloa laihduttanut ihminen syömään uuden laskennallisen kulutuksensa mukaan, vai onko hänen aineenvaihduntansa hidastunut pysyvästi. Esim. ekassa noista (erittäin mielenkiintoisista) Ylipainoinen USA –jaksoista oli 2 naista, jotka olivat laihduttaneet merkittävästi. Nyt normaalipainoisina he joutuivat selviytymään 1100 ja 1400 kalorin päiväannoksilla jotta eivät lihoisi, aikamoista itsekuria.