Huolissaan laihduttajista

Mielenkiintoinen keskustelu ja erittäin hyviä linkkejä!

Säästöliekin olemassaolon moni kieltää edelleen, vaikka onhan se ihan järjellä pääteltävissä että aineenvaihdunta ei ole mikään kone, joka toimisi hyvissä ja huonoissa olosuhteissa samalla tavalla. Säästöliekissähän ei ole kyse siitä, että ei laihtuisi vaikka syö alle kulutuksensa, vaan siitä, että ei laihdu koska ei syö alle kulutuksensa. Ja tämä johtuu siitä, että kulutus on aineenvaihdunnan hidastumisen vuoksi huomattavasti alentunut. Elimistö säästää lämmöntuotosta, alitajuisesta ”mikroliikunnasta” (jalan huomaamaton heiluttelu, painonvaihto jne), lisääntymistoiminnoista (naisilla loppuu kuukautiset), aivotoiminnasta (tokkurainen olo), ruuansulatuksesta (ummetus), maksan ja munuaisten toiminnasta jne.

Säästöliekistä on evolutiivisesti hyötyä, sen ansiosta ihminen pysyy hengissä aliravittuna huomattavasti pidempään kuin jos elimistö kuluttaisi kaikissa olosuhteissa sen verran, mitä se kuluttaa hyvissä ravinto-olosuhteissa.

Olisi mielenkiintoista kuulla, saivatko tässä ketjussa kerrotut aineenvaihduntansa ”lukittaneet” henkilöt palautettua elimistön normaalin toiminnan, niin että pystyvät nykyään syömään normaalisti. Tai pystyykö aikuisiällä parantunut anorektikko syömään laskennallisen kulutuksensa mukaisia määriä lihomatta. Tai pystyykö 50 kiloa laihduttanut ihminen syömään uuden laskennallisen kulutuksensa mukaan, vai onko hänen aineenvaihduntansa hidastunut pysyvästi. Esim. ekassa noista (erittäin mielenkiintoisista) Ylipainoinen USA –jaksoista oli 2 naista, jotka olivat laihduttaneet merkittävästi. Nyt normaalipainoisina he joutuivat selviytymään 1100 ja 1400 kalorin päiväannoksilla jotta eivät lihoisi, aikamoista itsekuria.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tai pystyykö 50 kiloa laihduttanut ihminen syömään uuden laskennallisen kulutuksensa mukaan, vai onko hänen aineenvaihduntansa hidastunut pysyvästi. Esim. ekassa noista (erittäin mielenkiintoisista) Ylipainoinen USA –jaksoista oli 2 naista, jotka olivat laihduttaneet merkittävästi. Nyt normaalipainoisina he joutuivat selviytymään 1100 ja 1400 kalorin päiväannoksilla jotta eivät lihoisi, aikamoista itsekuria.

Oliko noiden naisten alkuperäistä aineenvaihduntaa jotenkin pystytty mittaamaan -- voihan olla niinkin, että lihavuuden on aiheuttanut joku aikaisempi ongelma, jonka takia kaikki yli 1100 kalorin muuttuu läskiksi?
 
melkein vannoin jo aikanaan että tästä aiheesta en tänne enää kirjoita, niin huonoja neuvoja sain. kirjoitan nyt kummiskin. minulla on henk. koht. tuollainen "metabolic damage". vähän taustaa: ikää 45, intin jälkeen rupesin laihduttamaan.. johonkin 30v (en nyt muista tarkkaan) meni ihan jees, vetelin massa ja diettikautta. lihasta tuli, rasva poistui. sitten alkoi 32 tai sinnepäin rasva jäämään. vedin kovempaa diettiä ja pitempään. 2009 taisi olla eka tälläinen "suurin pudottaja" tyylinen kisa duunissa, johon jo saunoin ja paastosin loppukilot. paino nousi vuositasolla koko ajan. impedanssimittari ja vyötärönympärys kertoi kyseessä olevan myös rasvan (about puolet lihasta , puolet rasvaa). 2011 vietin "palautuspuolivuotta" jotta aineenvaihdunta nousisi. olin ollut alle 1000kcal/pvä dietillä 14 viikkoa ja lihoin 1400kcal/pvä annoksilla. söin vähän reilummin, mutta liikuin paljon. pyöräilin mm. Brysseliin, noin 75km päivä ja lihoin !! olin ennätyslihava (96kg/pituus 172) syksyllä 2011 ja aloitin taas alle 1000kcal/pvä dietin. sitä kesti yli 3kk laihduin 8kg, mutta kuukauden kuluttua saldo oli enää -3kg. vuonna 2012 söin enemmän (siinä 1700-2000kcal/pvä), paino nousi vähän, kokeilin hitusen dietata, mutta 1600kcal/pvä ei laskenut painoa yhtään. vedin alemmaksi, sain 2kg pois ja 4 tuli takaisin.

nyt olen nostellut pikkuhiljaa 2000kcal/pvä ja aion pitää ainakin syksyyn tässä. paperilla helppoa, mutta kun lääkäri samaan aikaan sanoo "sun täytyy nyt laihtua tai sulla on sokeritauti" ja olen taas ennätyslukemissa, pullottava maha vaikka treenaan painoilla ja kuljen duunimatkat pyörällä, koko ajan tekisi mieli laihduttaa. itsetunto on ihan nollissa kun joku 20v. laiheliini selittää "joo saliharjoittelulla laihtuu".. en viitsi edes sanoa että olen nostellut 33 vuotta.

joskus olen "asiantuntijoilta" kysellyt ja vastaus on aina "sä lasket kalorit väärin" "ei kukaan syö noin vähän ja liho", mikä pisti ajatuksen että varmaan lasken ne väärin ja söin vähemmän. vaikka laskisin 500kcal/pvä väärin niin silti ollaan tosi alhaisilla kaloreilla, välillä ajattelinkin että otetaan nyt 500 fuskuvaraa. välillä pistän kaiken ruoan puntarin kautta, välillä "muistan" paljon jossain annoksessa oli. eivät ne paljoa heitä.

kävin lääkärissä. otatin veriarvot. kaikki ok. lääkäri sanoi "se on normaalia että vanhemmiten lihoo".

tarinan pointti: en yhtään ihmettele että joku menee superalikaloreille. jos tyrii niinkun allekirjoittanut, ei laihdu muilla määrillä. tällänen "-500kcal/pvä" toimii jonkun 2 viikkoa ja sitten ollaan paikallaan tai laihtuminen on 200g/viikko, mikä sekin loppuu kahdessa viikossa. vaikka järki sanoo että syö normaalisti, on paine laihtua. lääkärikin sanoo niin, "jätät vaan viinerin syömättä ja vaihdat juuston 17%".. sano siinä sitten että emmä edes syö viinereitä tai juustoa.

ei auta kun syödä. pitkän aerobisen olen lopettanut (ennen tuli ajeltua yli 100km fillarilenkkejäkin). oma kokemus on että paikallaan pysymiskalorit saa aika helposti tonne 2000kcal/pvä, mutta keho pistää heti hanttiin kun yrittää laihduttaa. no, vanhempana äijänä olen huomannut että tässä ei ole kiire mihinkään ja paikallaan pysyminenkin on jo voitto. ehkä joku päivä onnistuisi esim. 10kg laihduttamaan, ei tässä ihmeitä tavoitella, kunhan saisi vaikka "normaalin" vartalon. syksyllä tai ensi keväänä yritän laskea kalorit 1800kcal/pvä... jos näyttää hyvältä, olen valmis menemään jopa 1600kcal/pvä, muttei enää sen alle. nähtäväksi jää laihtuuko tuolla.
 
Koulussa pitäisi olla oppiaine LE eli lihomisen ehkäisy. Tunneilla voisi käydä eri ruokavalioiden asiantuntijat luennoimassa. Hieman ot, sori.
 
melkein vannoin jo aikanaan että tästä aiheesta en tänne enää kirjoita, niin huonoja neuvoja sain. kirjoitan nyt kummiskin.

Hyvä että kirjoitit. Ehkä joku havahtuu kokemuksiesi myötä tajuamaan, että "metabolic damage" ei ole pelkästään naisia koskeva ilmiö.

Mulle iskee silmään erityisesti se, että kaiken taustalla on tuo pitkään jatkunut bulkki-dieetti -syklittely.

Toivottavasti saat suostuteltua kropan yhteistyöhaluisemmaksi.
 
melkein vannoin jo aikanaan että tästä aiheesta en tänne enää kirjoita, niin huonoja neuvoja sain. kirjoitan nyt kummiskin. minulla on henk. koht. tuollainen "metabolic damage". vähän taustaa: ikää 45, intin jälkeen rupesin laihduttamaan.. johonkin 30v (en nyt muista tarkkaan) meni ihan jees, vetelin massa ja diettikautta. lihasta tuli, rasva poistui. sitten alkoi 32 tai sinnepäin rasva jäämään. vedin kovempaa diettiä ja pitempään. 2009 taisi olla eka tälläinen "suurin pudottaja" tyylinen kisa duunissa, johon jo saunoin ja paastosin loppukilot. paino nousi vuositasolla koko ajan. impedanssimittari ja vyötärönympärys kertoi kyseessä olevan myös rasvan (about puolet lihasta , puolet rasvaa). 2011 vietin "palautuspuolivuotta" jotta aineenvaihdunta nousisi. olin ollut alle 1000kcal/pvä dietillä 14 viikkoa ja lihoin 1400kcal/pvä annoksilla. söin vähän reilummin, mutta liikuin paljon. pyöräilin mm. Brysseliin, noin 75km päivä ja lihoin !! olin ennätyslihava (96kg/pituus 172) syksyllä 2011 ja aloitin taas alle 1000kcal/pvä dietin. sitä kesti yli 3kk laihduin 8kg, mutta kuukauden kuluttua saldo oli enää -3kg. vuonna 2012 söin enemmän (siinä 1700-2000kcal/pvä), paino nousi vähän, kokeilin hitusen dietata, mutta 1600kcal/pvä ei laskenut painoa yhtään. vedin alemmaksi, sain 2kg pois ja 4 tuli takaisin.....

Oletko kokeillut joskus syödä enemmän? Itselläni vuosia se tilanne, että söin 500-1500kcal päivässä liihan vähän ja paino vaan nousi. Nyt kun olen tauolla salilta ja syön suunnilleen sen mitä kokoiseni kuluttaa, niin painoa laskee vaikka en tee mitään. Tosin, en tiedä miten käy kun aloitan treenin taas jossain vaiheessa, meneekö kroppa lukkoon taas ja alkaa keräämään rasvaa ja nestettä. Tällä hetkellä siis syön enemmän kuin treenatessa ja koko ajan menee housut paremmin jalkaan. En vain tiedä miten uskallan harjoittelun aloittaa, mutta pitää varmaan kokeilla jotakin 30-40min kevyitä harjoitteluita kuukausi tai kaksi ja katsoa miten käy ja samalla nostaa kalorimäärää jonkin verran.
 
Hyvä aihe! Tuntuu, että nykyään melkein kilpaillaan siitä kuka treenaa koviten, tekee aikaisemmin aamuaerobista ja syö vähiten. Jotenkin tuntuu, että tää fitnesshomma alkaa menemään monilla vähän yli. Perus-Pirkot punnailee ruokia ja havittelee rasvatonta kroppaa ja kilpailemaan lähetään vuoden treenillä. Ja sitten nää ylipainoiset on vielä oma lukunsa onnettomine muutaman sadan kalorin dieetteineen. Ja mihin on kadonnu tavallinen ruoka? Makaronilaatikko, lihapullat ja perunamuussi.. Aijoo, mutta kun niissä on kiellettyjä aineita, muutama valkuainen liikaa tai korppujauhoja.. Melkeen tekis mieli sanoa, että: "silloin kun minä olin pieni, syötiin tavallista, terveellistä ruokaa säännöllisesti ja kenenkään ei tarvinut laihduttaa, koska ylipainoisia ei ollut." Oho, sehän sitten lipsahtikin.. =)
 
Oletko kokeillut joskus syödä enemmän? Itselläni vuosia se tilanne, että söin 500-1500kcal päivässä liihan vähän ja paino vaan nousi.
Tää on jo pohjat. Yleensä valitellaan että paino ei laske miinuskaloreilla mutta nyt se jo nousee ja jopa vuosia? Nestepöhön aiheuttaman painon nousun voi saada aikaan miinuskaloreilla suolan/veden tai jonkun sairauden avustuksella mutta ei mitään kiinteää= Lihas, läski, kudokset.
 
kennon dieetistä tai kokeilluista ruokavalioista olisi kiva kuulla lisää - perinteistä ruokaa vain vähän vai jotain karppausta tms?
 
siis mä olen kokeillut "kaikki dietit" . kun diettailu on kestänyt lähes 25 vuotta, on siihen kyllä mahtunut kaikennäköistä.

90-luvun puolivälistä lähti vakavammin, kalorit olen laskenut vuodesta 96.. 90-luvulla oli "anabolic diet" eli syklinen ketoosidietti, karppasin kanssa eri tyyleillä muutama vuosi sitten. vedin joskus zone-diettiä (prot/hiil/rasvat kaikista saman verran kaloreita). näännytyksissä mentiin lähes pelkällä proteiinilla, joskus paastosin tälläsellä paketilla missä oli vaan niitä hedelmä/vihannesmehuja.
yleensä vetelen kohtuu tervettä perusruokaa, suunnilleen suhteilla 30/20/50 (proteiini, rasvat, hiilari). en ole huomannut laihtumiseen merkitsevän minkään muun kun kaloreiden. diabetes uhka pistää syömään kohtuu terveellisesti, mittaan kerran viikossa sokerit ja se näkyy jos on vetänyt karkkia tms.
yleensä pidin mässäilypäivän kerran viikkoon, noin 3000kcal, mikä teki sen että viikolla piti syödä vähemmän. myönnän ihan avoimesti että vuosikymmenet join olutta 8-14 pulloa viikossa ja kerralla yleensä kaikki. tästä tavasta olen nyt pyristellyt eroon.

mikä sai taas avautumaan niin tämä "syö vaikka vuosi tosi varovasti kaloreita nostaen" on allekirjoittaneelle uusi juttu. lihomisen pelko on saanut aina ja joka vuosi diettaamaan.

jermus: en ole kokeillut syödä enemmän yli kulutuksen montaa kuukautta, mutta välillä esim. matkoilla on tullut syötyä yli 2500 kcal joka päivä ja paino on aina noussut.
 
kennon dieetistä tai kokeilluista ruokavalioista olisi kiva kuulla lisää - perinteistä ruokaa vain vähän vai jotain karppausta tms?

Perinteistä ruokaa ja paljon :)

Pitää muistaa että yhdelle sopii yksi ja toiselle toinen. Olen kokeillut vähähiilarista diettiä ja jaksoin sitä vähän aikaa noudattaa. Toki paino lähti mukavasti tippumaan.

Elämänrytmini, luonteeni ja viitseliäisyyteni on sitä luokkaa, etten jaksa tarkkaan rajattua diettiä. Sen sijaan ruokapäiväkirjan pitäminen netissä sujuu. Sillä tavalla saan pudotettua painoa 0.5...1kg/viikko. Viime syksynä laskin painoa noin 10 kiloa, marraskuusta olen pitänyt sen suunnilleen samana opetellen syömään "oikean määrän" ruokaa ja nyt on menossa maltillinen 0.5kg/viikko.

Ruoka on tavallista ruokaa. Kovia rasvoja pyrin välttelemään kohtuudella. Hiilarit pääsääntöisesti tummasta riisistä/täysjyväpastasta. Kasvisöljyjä ja kalaa viikottain pyrin syömään. Rasvoista tulee 25-50% energiasta. Proteiiniä vähintään 1g/painokilo. Liikuntana puntti/kävelylenkit.
 
Tää on jo pohjat. Yleensä valitellaan että paino ei laske miinuskaloreilla mutta nyt se jo nousee ja jopa vuosia? Nestepöhön aiheuttaman painon nousun voi saada aikaan miinuskaloreilla suolan/veden tai jonkun sairauden avustuksella mutta ei mitään kiinteää= Lihas, läski, kudokset.

Kah kun se ongelma onkin just se, että ei todellisuudessa olla miinuskaloreilla. Aineenvaihdunta ja hormonitoiminta on niin totaalisen jumissa ja sekaisin, että elimistö kuluttaa äärimmäisen vähän, ja painoa kertyy vähäiselläkin energiansaannilla.
 
Vähän kaksiteräinen miekka. Ainakin omalla kohdalla. Kun laihdutin ja dieettasin ja kiristelin, sain rasvaa vaivoin palamaan(jenkkakahvat eivät kuitenkaan koskaan lähteneet) ja ainakin samaa vauhtia meni sitten lihakset, ja sitten kun yritin bulkata lisää lihasta, se tuli lähinnä rasvana, eikä kehitystä tapahtunut. Heti TRT:lle siirtyessä jenkat lähti vittuun, rasvaprosentti laski selkeästi myös bulkilla ja lihaserottuvuus oli aivan toista luokkaa. Voin vain kuvitella tulokset roina-annoksilla. Terveydessä ei muuten ole ongelmia: psyyke on ok, mikään paikka ei ole rikki, perintötekijät on ok, hampaat pysyvät suussa vaikkei niitä koskaan edes pese, jne. mutta lihasmassan osalta geenit kusevat rankasti. Noh, onneksi lääketieteeltä löytyy vastaukset tällaiseen tilanteeseen. :)
 
Vähän kaksiteräinen miekka. Ainakin omalla kohdalla. Kun laihdutin ja dieettasin ja kiristelin, sain rasvaa vaivoin palamaan(jenkkakahvat eivät kuitenkaan koskaan lähteneet) ja ainakin samaa vauhtia meni sitten lihakset, ja sitten kun yritin bulkata lisää lihasta, se tuli lähinnä rasvana, eikä kehitystä tapahtunut. Heti TRT:lle siirtyessä jenkat lähti vittuun, rasvaprosentti laski selkeästi myös bulkilla ja lihaserottuvuus oli aivan toista luokkaa. Voin vain kuvitella tulokset roina-annoksilla. Terveydessä ei muuten ole ongelmia: psyyke on ok, mikään paikka ei ole rikki, perintötekijät on ok, hampaat pysyvät suussa vaikkei niitä koskaan edes pese, jne. mutta lihasmassan osalta geenit kusevat rankasti. Noh, onneksi lääketieteeltä löytyy vastaukset tällaiseen tilanteeseen. :)


voiko 22 v olla testo vajausta? :o
 
Tietenkin voi. Harvinaisempaa se on kuin vanhoilla sedillä, mutta shitä sattuu. Tiedä sitten, geenit vai elämäntavat nuorena(läskipallo + liikunta jääkaapin ja tietokoneen välillä), jne..?
 
Itsellä taas silleen että pudottelin hitaasti n. 18 kg 1,5 vuodessa. Tämä onnistui ns. "pehmeäkarppauksella", eli ei höttöhiilareita ja vähän kovia rasvoja ja enemmän pehmeitä rasvoja ja proteiinia. Aamupalalla joskus vetelin kaurapuuroa, mutta enimmäkseen munakkaita. Nyt paino jumittaa ja olen kokeillut Leangainssia ja sitä ennen lyhyesti gofatgo (eli Jutan ja Bullin tyyppistä ratkaisua). Mulla ois vielä paljon pudotettavaa. Liekö joudun pudottamaan kaloreita rajummin että alkaa tapahtumaan jotain? Ai niin, dieettien myötä meni veriarvot sekaisin ja verenpaineet nousi, oishan ne voinu muutenkin... Vuorotyö, nivelvaivat ja muut stressitekijät on vaikeuttaneet prosessia mielestäni pahasti. Olen kanssa ruvennut miettimään, että oisko testot pielessä.
 
… tarinan pointti: en yhtään ihmettele että joku menee superalikaloreille. jos tyrii niinkun allekirjoittanut, ei laihdu muilla määrillä. tällänen "-500kcal/pvä" toimii jonkun 2 viikkoa ja sitten ollaan paikallaan tai laihtuminen on 200g/viikko, mikä sekin loppuu kahdessa viikossa. vaikka järki sanoo että syö normaalisti, on paine laihtua. lääkärikin sanoo niin, "jätät vaan viinerin syömättä ja vaihdat juuston 17%".. sano siinä sitten että emmä edes syö viinereitä tai juustoa.

ei auta kun syödä. pitkän aerobisen olen lopettanut (ennen tuli ajeltua yli 100km fillarilenkkejäkin). oma kokemus on että paikallaan pysymiskalorit saa aika helposti tonne 2000kcal/pvä, mutta keho pistää heti hanttiin kun yrittää laihduttaa. no, vanhempana äijänä olen huomannut että tässä ei ole kiire mihinkään ja paikallaan pysyminenkin on jo voitto. ehkä joku päivä onnistuisi esim. 10kg laihduttamaan, ei tässä ihmeitä tavoitella, kunhan saisi vaikka "normaalin" vartalon. syksyllä tai ensi keväänä yritän laskea kalorit 1800kcal/pvä... jos näyttää hyvältä, olen valmis menemään jopa 1600kcal/pvä, muttei enää sen alle. nähtäväksi jää laihtuuko tuolla.

Sulla on niin pitkä kropan sekoilu takana, että älä odota paranemisen tapahtuvan kovin lyhyessä ajassa. Uskon, että niitä joilla tuho on pysyvää, on oikeasti todella vähän. Sinäkin puhut joka välissä kaloreista. Ovatko ne nyt miten iso pakkomielle sinulle? Mitä väliä sillä on jos paino nousee, et sinä siihen kuole. Kuinka pitkään olet ylipäätään katsellut tuota painonnousua? Kuukausia, vuosia? Älä laihduta, unohda se ihan kokonaan. Heitä vaaka pois ja ala korjaamaan sitä aineenvaihduntaa. Varaa siihen vuosi tai kaksi, äläkä laske niitä kaloreita ensimmäiseen pariin kuukauteen ollenkaan.

Rakenna itsellesi normaali ruokavalio johon yhdistät järkevän treenin. Syöt aamulla ja päivällä vähän enemmän ja sitten iltaa kohti pienennät annoksia. Syö tarpeeksi usein, mutta vältä sokereita. Syö tarpeeksi rasvaa, sillä se on hormonien esiaste.

Minä olen vähän sitä mieltä, että muutaman viikon varastoon nukkuminen on suuressa osassa metabolisen vahingon korjaamisessa. Kaikki puhuvat vain ruoasta ja treenistä, mutta muistakaa se uni. Ja sen nukkumisen pitäisi noudattaa suunnilleen normaalia sirkaadiaanista rytmiä, koska hormonitkin noudattavat sitä. Jos normaali unen tarve on 8 tuntia yössä, niin nuku pari viikkoa 9-10 tuntia yössä.

Lääkäreitä en halua väheksyä, mutta valitettavasti osa ei usein tiedä aineenvaihdunnasta ja ruokavalion merkityksestä paljoakaan - jos mitään. Ja moni tohtoreista ei ehkä edes halua yrittää ymmärtää muuta kuin koululääketieteessä 10 vuotta sitten opetettuja asioita…

Koulussa pitäisi olla oppiaine LE eli lihomisen ehkäisy. Tunneilla voisi käydä eri ruokavalioiden asiantuntijat luennoimassa. Hieman ot, sori.

Ei ot, mutta en ole ihan samaa mieltä. Idea on hyvä, mutta sen pitäisi käsitellä laajempaa aihetta kuin lihominen, sillä pelkkä obesiteetti ei yksin aiheuta metabolisia ongelmia.

Hyvä aihe! Tuntuu, että nykyään melkein kilpaillaan siitä kuka treenaa koviten, tekee aikaisemmin aamuaerobista ja syö vähiten. Jotenkin tuntuu, että tää fitnesshomma alkaa menemään monilla vähän yli. Perus-Pirkot punnailee ruokia ja havittelee rasvatonta kroppaa ja kilpailemaan lähetään vuoden treenillä. Ja sitten nää ylipainoiset on vielä oma lukunsa onnettomine muutaman sadan kalorin dieetteineen. Ja mihin on kadonnu tavallinen ruoka? Makaronilaatikko, lihapullat ja perunamuussi.. Aijoo, mutta kun niissä on kiellettyjä aineita, muutama valkuainen liikaa tai korppujauhoja.. Melkeen tekis mieli sanoa, että: "silloin kun minä olin pieni, syötiin tavallista, terveellistä ruokaa säännöllisesti ja kenenkään ei tarvinut laihduttaa, koska ylipainoisia ei ollut." Oho, sehän sitten lipsahtikin.. =)

Olen samaa mieltä, ja peräänkuulutan edelleen median vastuuta esittää laihuutta ihannoivaa matskua primetimessä.

Vähän kaksiteräinen miekka. Ainakin omalla kohdalla. Kun laihdutin ja dieettasin ja kiristelin, sain rasvaa vaivoin palamaan(jenkkakahvat eivät kuitenkaan koskaan lähteneet) ja ainakin samaa vauhtia meni sitten lihakset, ja sitten kun yritin bulkata lisää lihasta, se tuli lähinnä rasvana, eikä kehitystä tapahtunut. Heti TRT:lle siirtyessä jenkat lähti vittuun, rasvaprosentti laski selkeästi myös bulkilla ja lihaserottuvuus oli aivan toista luokkaa. Voin vain kuvitella tulokset roina-annoksilla. Terveydessä ei muuten ole ongelmia: psyyke on ok, mikään paikka ei ole rikki, perintötekijät on ok, hampaat pysyvät suussa vaikkei niitä koskaan edes pese, jne. mutta lihasmassan osalta geenit kusevat rankasti. Noh, onneksi lääketieteeltä löytyy vastaukset tällaiseen tilanteeseen. :)

Tää ei ole Bläkäri sulle, mutta tässä quotessa on hyvä tarttumapinta. Onko TRT ensimmäinen vaihtoehto? Se on helppoa napata se tabu/laastari/voide/whatever, mutta kuinka moni edes yrittää nostaa tasoja itselleen sopivalla ruokavaliolla ja treenillä. Tai edes lisäravinteilla. Luonnollisia tapoja nostaa testoa kuitenkin löytyy.

Mutta pese ne hampaat. Se ei ole kuule yhtään harvinaista, että ientulehdus tai paise hampaan juuressa johtaa endokardiittiin, ja se tarkoittaa käytännössä 4-5 viikon suonensisäistä antibioottikuuria sairaalassa. Arvaa lähteekö lihat?

Yleensä ottaen näitä asioita pitäisi funtsia vähän laajemmin. Metabolic damage ja esim. lisämunuaisen uupumus ovat oireistoltaan sen verran epäspesifejä, että kliinikon on hankala tarttua niihin. En väheksy näitä tiloja tai epäile niiden olemassa oloa, mutta en niele niitä sellaisenaan kuten ne usein esitetään. Haluan lisää tutkimuksia molemmista aiheista, ja sitä ennen puhuisin ennemmin vaikka jostain hormonibalanssin oireyhtymästä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja harvoin siellä taustalla yhtä ongelmaa on. Kropassa tapahtuu joka tapauksessa hormonaalisia muutoksia ja ruokavalion sekä liikunnan vaikutus niihin on kiistaton. Ei siihen kuitenkaan tarvita esim. mitään Biosignaturea (tms) kertomaan että jotain on vialla. Kiinalainen lääketiede(kin) tuntee varmasti nämä tilat, mutta siellä niillä on luultavasti eri nimi. Hoitoperiaate on kuitenkin samantyyppinen (ruoka ja yrtit) ja kiinalainen lääketiede pyrkii myös palauttamaan qi:n. En tiedä onko länsimaassa vastinetta tälle qi:lle, mutta kehon energiaahan se tarkoittaa. Ja sitähän palautetaan kiinassakin esim. nukkumalla.

Että ei menisi liian helpoksi, niin pelkkä vuorotyö vaikuttaa elimistön hormonitoimintaan ja on todistetusti iso riskitekijä rintasyövälle. Tämä taas johtuu estrogeenin ja melatoniinin häiriöistä. Sokeilla ei tavata juuri koskaan rintasyöpää…
 
Hampaista kuittailu oli lähinnä pilke silmäkulmassa. :) Mutta TRT sen takia, että en viitsi ruveta taistelemaan tuulimyllyjä vastaan: laihdutin ennen sitä ilman mitään mömmöjä 20 kiloa vuoden aikana, ja kokeilin kaikkia mahdollisia ruokavalioita ja treeniä ja muita juttuja - myös välissä täydellistä palautumista ja lepoa ja ruokavalion normalisointia ja jopa lihoinkin reilut 10 kiloa siinä välissä, mutta en viitsinyt katsella testoarvoja ja muuta hömppää sen enempää. TRT:stä tulee niin paljon muitakin hyviä puolia, että pelkkä kyykkytulos ei todellakaan ole ainoa syy siihen.
 
Itselleni toimii painon hallinnassa mahtavasti aamupalan jättämiselle väliin,mitään IF-ruoka-aikatauluja sen enempää miettimättä. Vitamiinit ja kahvit aamulla, lounas 3-5 maissa ja päivällinen 6-8 väliin + välipalat ja iltapalat jos jää kalorit vajaaksi tai on nälkä. Muuttuvat työaikataulut tietysti välillä muuttaa päivärytmiä, mutta aamupalattomuuteen totuin jo muutamassa viikossa, kun ei se koskaan oikeen pudonnut muutenkaan.

Jättääkö moni muukin aamupalan väliin, kenelle on sopimut ja kenelle ei?
 
Mä laihduin aika helvetin hyvin 7 vuoden testovajausvuoden aikana, voin vakuuttaa ettei tarvinnu paljo edes yrittää.. Ihan sama mitä teki, laihtui ja heikkeni ;)

Että yksilöllistä ja se että testolla nyt muka jotenki pamahtaisi massiiviseksi ja kireäksi on ihan legendaa, ei tuu tapahtumaan jos ruokavalio, lepo ja treeni ovat edes suurinpiirtein kohdillaan. TRT on eri juttu jos on pahempaa vajausta niin se on sairaustila.

EDIT: ja toki kokeilin luontaisia keinoja teston nostamiseen kuten tribulusta, käteenvetoa ja naisia.. ei toiminu.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom