Huolissaan laihduttajista

Ihan selvennyksen vuoksi haluan vielä mainita, että pidän ihan normaalina TRT:tä niille joilla testot ovat luontaisesti alhaalla. Se kuin vain tahtoo olla, että nykyajan alkoholilla, roskaruoalla ja ympäristömyrkyillä/lisäaineilla höystetty elämäntapa alentaa testotasoja ja aiheuttaa muitakin hormonaalisia ongelmia. Ja nämä itse aiheutetut testovajarit on sitten (liian) helppo nostaa takaisin lääkkeillä. Varmasti tämä on ihan oikea ongelma monelle miehelle, enkä väheksy sitä ollenkaan.

Ja hyvä Bläkäri kun peset ne hampaas :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Sulla on niin pitkä kropan sekoilu takana, että älä odota paranemisen tapahtuvan kovin lyhyessä ajassa. Uskon, että niitä joilla tuho on pysyvää, on oikeasti todella vähän. Sinäkin puhut joka välissä kaloreista. Ovatko ne nyt miten iso pakkomielle sinulle? Mitä väliä sillä on jos paino nousee, et sinä siihen kuole. Kuinka pitkään olet ylipäätään katsellut tuota painonnousua? Kuukausia, vuosia? Älä laihduta, unohda se ihan kokonaan. Heitä vaaka pois ja ala korjaamaan sitä aineenvaihduntaa. Varaa siihen vuosi tai kaksi, äläkä laske niitä kaloreita ensimmäiseen pariin kuukauteen ollenkaan.

kalorit eivät sinänsä ole pakkomielle, joskus vaan opin että ne ovat ne mitkä ratkaisevat (voin olla väärässä,kuten tarinani opettaa) ,ei "puhtaasti syöminen" tms. painon nousu haittaa siinä mielessä että luultavasti sairastun diabetekseen , tosi hyvin seuraavat nuo sokerit painokäyrää. se on semmonen tauti että sitä en huvikseni ota, eli painon suuri nousu (esim. 10kg) ei ole mahdollista. muuten vetelen aika pitkälle juuri kuvaamallasi linjalla. varasin vuoden aineenvaihdunnan korjaamiseen, lasken kalorit mutta yritän systemaattisesti nostaa niitä todella vähän kerrallaan... jos paino nousee, niin vähän takapakkia ja ajan kanssa uutta yritystä.

osana tätä "pilaamista" olen saanut sellaisen ruokahalun että jos en laske kaloreita, vetelen ruokaa todella paljon. lihon aivan älytöntä tahtia ja diabetesriskin kanssa tuohon ei voi mennä.
 
Tää on jo pohjat. Yleensä valitellaan että paino ei laske miinuskaloreilla mutta nyt se jo nousee ja jopa vuosia? Nestepöhön aiheuttaman painon nousun voi saada aikaan miinuskaloreilla suolan/veden tai jonkun sairauden avustuksella mutta ei mitään kiinteää= Lihas, läski, kudokset.

Sitä en tiedä mistä paino muodostuu. Jos en olisi itse kokenut, niin en uskoisi. Mitään sairautta ei valitettavasti ole löydetty. Todennäköisesti nesteestä tuo suurin painon lisäys tulee. Painoa itsellä kuitenkin on pitkälti 100kg ja pahimman painonnousun aikaan tuli treenejä 4krt viikko ja siihen vielä aerobista jonkin verran päälle, treenit 1,5-2h. Kalorit reippaasti alle 3000kcal ja paino nousi. Kokeilin myös alle 2000kcal 2 viikon jaksoa, tuloksena +-0kg. Ja ruoka suht. puhdasta suhteet 30-35/35-40/30. Nestettä taas yleensä tulee juotua liian vähän vieläkin meinaa veden juominen olla tervaa, mutta nyt saan jo n. 1,5-2 litraa päivässä uppoamaan, joskus jopa enemmän jos muistan vesipullon pitää vieressä koko ajan.
 
Sitä en tiedä mistä paino muodostuu. Jos en olisi itse kokenut, niin en uskoisi. Mitään sairautta ei valitettavasti ole löydetty. Todennäköisesti nesteestä tuo suurin painon lisäys tulee.

Punttimimmien puolella on ketju, jossa aloittajalla kertyi painoa aivan mielettömästi. Lopulta kävi ilmi, että se oli nestettä ja sitä kerrytti aspartaami ja muut keinotekoiset makeutusaineet. Harmi kun en löydä sitä ketjua enää...

Myös täysin suolaton ruokavalio voi aiheuttaa pöhöä.
 
Punttimimmien puolella on ketju, jossa aloittajalla kertyi painoa aivan mielettömästi. Lopulta kävi ilmi, että se oli nestettä ja sitä kerrytti aspartaami ja muut keinotekoiset makeutusaineet. Harmi kun en löydä sitä ketjua enää...

Myös täysin suolaton ruokavalio voi aiheuttaa pöhöä.

En juo limsoja syö karkkea tai muutenkaan käytä tuotteita, joissa keinotekoisia makeutusaineita. En ole varma sisältääkö protskujauheet, mutta nekään eivät ole olleet käytössä enään pitkään aikaan. Suolan määrää en ole laskenut, mutta uskoisin saavani sitä tarpeeksi.

Mutta painon nousuun tietenkin vaikuttaa moni asia, itselläni tällä hetkellä testotasot matalalla ja yöunet yleensä huonot, ja sekin varmasti vaikuttaa (vaikka voisi tietenkin kuvitella, että kun valvoo yöt niin kuluttaa enemmän). Yritän myös nostaa noita tasoja luonnollisella tavalla eli tarkkailen että saan rasvaa vähintään 1g painokilo, syön sinkkiä ja yritän nukkua paremmin (kaikista vaikein toteuttaa).
 
Huonosti nukutut yöt kerää ainakin itselläni nestettä. Tutkitusti unettomuus nostaa kortisoli- eli stressihormonitasoja, mikä taas aiheuttaa lisää unettomuutta, ja hiilarihimoja, keskittymisvaikeuksia, läskin kertymistä keskivartaloon, aineenvaihdunnan hidastumista...
Kaiken kaikkiaan elämänhallinta, treenit ja kropan kunnossapito on paljon vaikeampaa huonosti nukkuneena :(
 
Nukkumisesta ja sen tärkeydestä aion paasata jatkossakin, kun se ei vain tunnu jengin kaaliin nykyaikana menevän, että miten tärkeää se uni on. Pelkästään se, että ei saa nukkua tarpeeksi voi aiheuttaa suurimman osan ongelmista. Vaikka tekisit kaikki oikein ihan millilleen, mutta jätät unet väliin, niin päin anusta tirskahtaa.

Se nukkuminen on todella vaikeata jos siitä on tehnyt itselleen ongelman. Usein tarvitaan 2-4 viikon kuuri unilääkkeitä tai vastaavia. Bentsoja tai niiden johdannaisia en suosittele lääkäriltä pyytämään (koska riippuvuus ja unen laatu huono), vaan kokeiluun voisi ottaa joko väsyttävän antihistamiinin, melatoniin ja/tai joko ketiapiinin tai mirtatsapiinin pienellä annoksella. Jälkimmäinen ei toimi läheskään kaikille, vaan tokkura saattaa kestää puolitoista päivää. Ketiapiini sopii lähes kaikille pienellä annoksella, ja unien lisäksi mieliala saattaa kohentua ikään kuin sivuvaikutuksena ;)

Suosittelen keskustelemaan lääkärin kanssa... niin toki sellaisen lääkärin joka kuuntelee asiakasta eikä jyrää välittömästä omilla mielipiteillään potilaan pyyntöjä saada nukkua.
 
Tuosta säästöliekki-mikälie-ilmiöstä kun oli puhetta tässäkin. Omakohtainen aika karu esimerkki löytyy myös muutaman vuoden takaa. Taustalla oli useamman vuoden syömishäiriötä lähinnä anorektisessa ja ortorektisessa mielessä, tätä ennen olin ihan normaalipainoinen ja söinkin ihan normaalisti kaikkea. Noin 5 vuoden kituuttaminen, lähes rasvaton ruokavalio ja runsas liikunta johtivat siihen tilanteeseen että söin melkein parin vuoden ajan vain 400-800 kaloria päivässä, joskus harvoin yritin nostaa kaloreita yli tuhannen. Hassua kyllä, tuona aikana en ollut alipainoinen (vaikka tätä ennen kyllä), vaan olisikohan painoindeksi ollut siinä 21 pintaan (53kg). Tällä 400-800 kalsulla en laihtunut yhtään, paino pysyi samassa, ja nostaessani kaloreita edes 1200:n, paino lähti nousuun. Väärinlaskemisesta ei taatusti ollut kyse, enkä kyllä "huijannutkaan". No, lyhyesti mutkat oikoen tässä kävi silloin niin että kärsin rytmihäiriöistä, pyörtyilystä, veriarvot oli päin honkia jne jne, mutta lopulta paraneminen saatiin käyntiin, mutta paino nousikin sitten 10 kiloa nostamalla kalorit hitaasti puolen vuoden aikajaksolla 1800:n. Kun kroppa alkoi saada ravintoa, alkoi päänuppikin parantua, vaikka tarvittiin siihen toki muutakin terapiaa. Mutta siis aineenvaihdunnallisesti mielenkiintoinen ilmiö.
 
Olisi mielenkiintoista kuulla, saivatko tässä ketjussa kerrotut aineenvaihduntansa ”lukittaneet” henkilöt palautettua elimistön normaalin toiminnan, niin että pystyvät nykyään syömään normaalisti....

Mä päädyin nyt (luettuani Scott Abelin Metabolic Damage -kirjan) ottamaan yhteyttä tuohon Scottiin sillä seurauksella, että mulla on nyt uusi valkku. Kanadassa :)

Fundeerasin tota tarkkaan, mutta ei se ota eikä jätä jos ei uskalla yrittää.

Scottin mukaan tosi pahaa metabolista ongelmaa ei välttämättä pysty parantamaan, ainakaan kokonaisuudessaan. Mutta kyllä siihen kroppaan saadaan boostia. Ihan heti ei mitään väliaikatietoja pysty kertomaan kun homma on vasta starttaamassa. Juuri sain valmiiksi ja lähetettyä Scottille mun background-infopaketin: sivutolkulla taustaa, tietoa kaikista hiljattain tehdyistä lekuri & labrakokeista, diagnooseista ja lääkityksestä (kortisonia ja T3). On muuten hivenen aikaavievää kertoa asioista englanniksi vaikka työkseen (suomenkielistä)tekstiä suoltaakin.

Nyt olo on aika huojentunut. Ja positiivisen odottavainen. Josko sitä saisi itselle - ja samalla aika monelle muullekin - apua. Mut voi sitten jatkossa bongata heilumassa MET-treenin parissa Mayor's Gymillä :)
 
Mä päädyin nyt (luettuani Scott Abelin Metabolic Damage -kirjan) ottamaan yhteyttä tuohon Scottiin sillä seurauksella, että mulla on nyt uusi valkku. Kanadassa :)

Kuulostaapa hienolta, kerro sitten miten projekti etenee! Abelin youtube-videot ainakin on hyvää tavaraa.
 
Korvaani särähti sen laihduttajan kommentti siitä, että kun keliakia löytyi, hän lihoi 13 kg. Sanoi, että kun lääkäri EI kertonut hänelle, että pitäisi se leivän syönti jättää, niin hän sitten lihoi 13 kg = keliakian syy. Syy ei siis ole omassa toiminnassa ja tyhmyydessä, vaan ruokavammassa ja lääkärissä, joka ei neuvonut miten tulee tehdä?
 
Mutta painon nousuun tietenkin vaikuttaa moni asia, itselläni tällä hetkellä testotasot matalalla ja yöunet yleensä huonot, ja sekin varmasti vaikuttaa (vaikka voisi tietenkin kuvitella, että kun valvoo yöt niin kuluttaa enemmän). Yritän myös nostaa noita tasoja luonnollisella tavalla eli tarkkailen että saan rasvaa vähintään 1g painokilo, syön sinkkiä ja yritän nukkua paremmin (kaikista vaikein toteuttaa).

Olen itse hyvin samankaltaisessa tilanteessa kuin sinä. Treenivuosia on takana noin kahdeksan, tosin siihen mahtuu reilu vuosi etten treenannut lainkaan. Voimatasot jäivät aloittelijan tasolle, koska treeniputket katkeavat aina sairasteluun. Melkein joka kevät haettiin sitä "kesäkuntoa" jota ei koskaan saavutettu, sitten kesällä motivaatio lössähti ja syksy meni mietiskellessä. Unenlaatu on vuosivuodelta huonontunut, ja stressitaso lienee noussut ja kroonistunut. Testotkin on mittailtu moneen kertaan, ja aina ollaan siellä "terveen" alarajalla. Treenasin pari vuotta myös thainyrkkeilyä, mutta en oikein kyennyt siinäkään pitämään yllä normaalia 3x viikossa treenitahtia, kun ei vaan palaudu. Ikäkin tietty alkaa jo painaa.

Nyt olen yrittänyt tulla "sinuiksi" tilanteen kanssa, ja löytää pitkän tähtäimen ratkaisun tähän. Olen joku puolitoista vuotta noudattanut pätkäpaastoamista ja sen mukaista ruokavaliota/makrosplittiä. Ihan täydellistä siitä ei varmaan tule kuitenkaan koskaan. Tällä tavalla olen kuitenkin lähimpänä sitä maagista "kesäkuntoa" mitä olen aina yrittänyt tavoittaa. Treenaan sen mitä pystyn, ja yritän nyt kaikin keinoin saada tämän stressin aiheuttaman sairastelun loppumaan. Mahdollisesti jonkun PT:n avulla.

Muutama asia mitä itse olen nyt pannut merkille; jos juo paljon kahvia kannattaa vilkaista näitä väitteitä John Berardin sivuilta:
http://www.precisionnutrition.com/coffee-and-hormones
Itse ainakin aion jättää kahvin kokonaan nyt pois, jos sillä tuota stressitasoa saisi alas. Unenmäärään ja laatuun olen kiinnittänyt viime aikoina erityistä huomiota.

Toinen on sitten treenin aiheuttama kuorma, ja sen mahdolliset vaikutukset.. esim tässä lääkärin kirjoittamassa jutussa on ihan mielestäni valideja pointteja.
http://ollisintegrallife.com/2012/05/30/vhh-paleo-ja-korkean-intensiteetin-urheilu-tie-uupumukseen/

Kaiken kaikkiaan, vaikea palapeli ratkaistavaksi mutta eihän tässä auta kuin ottaa rauhallisesti ja asia kerrallaan koittaa "parantaa" tilannetta.
 
Asiaahan kuitenkin tutkittiin ainakin Natsi-Saksassa, kuten jo sanoin, Sakalaisilla sotavangeilla, yhdessä vankilatutkimuksessa, mutta merkittävin lienee kuitenkin kuuluisa "näännyttämistutkimus", l. Minnesota koe. Tutkimuksessa valittiin 36 tervettä sotilasta, joiden ruokamäärä puolitettiin. Joissain lähteissä puhutaan jopa 800 kalorista, mutta luotettavammat lähteet antaa kaloreiksi 1200. Lisäksi rutiiniin kuului vähintään 22 mailin kävely viikossa. Tätä jatkettiin 3 kuukautta, jona aikana kokeessa mukana olevien rasva% putosi n. 5% paikkeille. Tavoite oli pudottaa vähintään 25% painosta.

stacks_image_558.png


stacks_image_536.png


starvationimage.jpg


Tässä vaiheessa havaittiin kokelaiden lepoaineenvaihdunnan laskeneen n.40%. Suoraan sanottuna noin suuri pudotus yllätti allekirjoittaneen. Huomattavaa sen sijaan on, että kokelaat edelleen polttivat rasvaa kehostaan. Joten, mikään kosminen aukko ei aukea, josta alkaa virrata kehoon energiaa joka muuttuu rasvaksi. Sanottakoon tähän väliin, että en usko tässä vaiheessa myöskään liikunnan avaavan mitään kosmista energiavirtausta. Toisin sanoen, alikaloreilla oleminen ja liikunnan LISÄÄMINEN ja lihominen on mahdoton yhtälö, ellei joku toisin asiaa järein vastaväittein todista.

Palautumisjaksossa kokelaille annettiin eri määriä kaloreita, alimmillaan lisäkaloreiden määrä oli 400. Ote kirjasta Handbook of Treatment for Eating Disorders:" During refeeding, Keys et al. found that metabolism speeded up, with those consuming the greatest number of calories experiencing the largest rise in BMR. The group of volunteers who received a relatively small increment in calories during refeeding (400 calories more than during semistarvation) had no rise in BMR for the first 3 weeks. Consuming larger amounts of food caused a sharp increase in the energy burned through metabolic processes."

Ei siis kuukausia tai vuosia.

Huomattavaa tässä tutkimuksessa oli se (Bulkkaaja-Diettaajat, HUOM!), että osallistujat menettivät 25% painostaan, 70% rasvoistaan, 40 prosenttia lihaksistaan. Kahdeksan kuukauden "Refeed" jakson jälkeen heidän painonsa oli keskimäärin 10% korkeampi kuin ennen koetta, mutta rasvaa oli 140% alkuperäisestä rasvamäärästä!

89_minn.jpg


Psykologisista vaikutuksista sen verran, että monet kokivat itsensä jopa stressaantuneimmaksi "refeed" jaksolla kuin "starvation" jaksolla. Yhden osallistuja päiväkirjasta 2 viikon "refeed" jakson jälkeen:"I have been more depressed than ever in my life. . .I thought that there was only one thing that would pull me out of the doldrums, that is release from C.P.S. the experiment I decided to get rid of some fingers. Ten days ago, I jacked up my car and let the car fall on these fingers. . .It was premeditated." Muutama päivä tämän jälkeen hän leikkasi 3 sormea irti ja joutui psykiatriseen hoitoon.

Seuraava perustuu omiin muistikuviin, mutta jostain lukeneena muistelisin Mengelen ja noiden Saksalaisilla sotavangeilla tehtyjen kokeiden päättyneen hyvin samoihin tuloksiin, palautuminen tuosta alentuneesta BMR:stä tapahtui melko nopeasti pitkänkin nälkiinnyttämisen jälkeen.

En haluaisi olla vittumainen, mutta toivoisin niiden, jotka tekevät tätä rahasta, omaavan edes jonkinlaiset perusteet ja tiedot oikeista tutkimustuloksista. Eikä vain jostain satunnaisista plokeista, tupevideoista ja asijantunioiden mielipiteistä. Mutta hei, te teette tätä kuitenkin rahasta. Mä olen vain maallikko. Eikä tämä maksa mitään.

En muuten edes ole vittumainen.

tumblr_m73gwkhSyU1r0wqrdo1_500.jpg


Otan edelleen vastaan mielelläni vastakkaisia näkemyksiä ja tutkimuksia. Ei kiitos mielipiteitä, omia kokemuksia, tubeja...
 
Nukkumisesta ja sen tärkeydestä aion paasata jatkossakin, kun se ei vain tunnu jengin kaaliin nykyaikana menevän, että miten tärkeää se uni on. Pelkästään se, että ei saa nukkua tarpeeksi voi aiheuttaa suurimman osan ongelmista. Vaikka tekisit kaikki oikein ihan millilleen, mutta jätät unet väliin, niin päin anusta tirskahtaa.
Näin klo 04:15 valvovana klo 6:00 soivaa herätyskelloa odottavana vuorotyöläisenä voin allekirjoittaa tämän. Hyvin levänneenä jaksaa liikkua, väsyneenä jää treenit väliin. Hyvin levänneenä jaksaa laittaa ruokaa ja tekee mieli syödä terveellisesti, väsyneenä tekee mieli helppoa, nopeaa ja "hyvää" ruokaa eli käytännössä jotain einespaskasafkaa.

edit: tämä siis ruokavalion ja laihduttamisen kannalta. Toki liian vähällä unella on muitakin epäsuotuisia vaikutuksia.
 
B-Ice: oma havaintoni (oliko oma kokemus "kielletty"? no , kerron anyway) tästä "ei kuukausia tai vuosia" on seuraava: saan aineenvaihdunnan dietin jälkeen varmaan muutamassa viikossa samaan kun se oli ennen diettiä, varsinkin jos hyväksyn että painoa tulee lisää (lihomatta nitkuttelu vaatii aikaa.. en muistaakseni silti ole onnistunut koskaan siinä täysin). itselläni yli 10 vuotta jatkuneen diettailun (yli puolet ajasta dietillä) seuraksena on se että kun lasken kaloreita, kehoni tottuu laskuun lähes välittömästi. - 200kcal ei tee mitään, -500kcal toimii ehkä 2-3 viikkoa, eli dietin pitää olla todella alikalorinen toimiakseen ja joka kerralla enemmän, eli lopulta meni siihen että joka dietti oli näännytys.

väitän että tämä on ainakin allekirjoittaneen kohdalla se "metabolic damage" ja tätä yritän paikata nyt min. 6kk , luultavasti vuoden varovaisella kalorinostolla.

tämä ei mielestäni ole tutkimuksen kanssa ristiriidassa. näistä rahasta tekevistä tyypeistä olen kyllä osasta samaa mieltä..
 
En haluaisi olla vittumainen, mutta toivoisin niiden, jotka tekevät tätä rahasta, omaavan edes jonkinlaiset perusteet ja tiedot oikeista tutkimustuloksista. Eikä vain jostain satunnaisista plokeista, tupevideoista ja asijantunioiden mielipiteistä. Mutta hei, te teette tätä kuitenkin rahasta. Mä olen vain maallikko. Eikä tämä maksa mitään.

En muuten edes ole vittumainen.

Otan edelleen vastaan mielelläni vastakkaisia näkemyksiä ja tutkimuksia. Ei kiitos mielipiteitä, omia kokemuksia, tubeja...


Toisin sanoen sellaista mitä ei ole osattu tieteellisesti todistaa ei ole olemassa…

Jos jossain pitää BULLSHIT-mittari kytkeä päälle niin erilaisia tieteellisiä tutkimuksia lukiessa… heti tuli yksi D-vitamiineja käsitellyt luotettavan tahon luotettava tutkimus mieleen. Tutkimuksissa on se ongelma, että ne maksaa rahaa. Eli joku ne aina rahoittaa. Eikä yksikään sijoittaja rahoita mitään sellaista tutkimusta, joka ei olisi hänen etujensa mukainen tavalla tai toisella.

Ja toisekseen nykytiede ei nyt vaan tiedä hevonvittuakaan juuri mistään ihmiskehon toimintaan liittyvästä (hieman liioitellusti sanottuna). Vähän on pintaa päästy tällä vuosituhannella raapaisemaan. AIDSiin ei ole keksitty parannuskeinoa. DNA:n rakenne taitaa olla selvillä, mutta vaikutukset ei. Ja geeneistä ja niiden vaikutuksista mm. aineenvaihduntaan yms. elintoimintoihin kun aletaan puhua niin tiede osaa niistä selittää ehkä 0,5 prosenttia.

Minä kuulun siihen luopioiden joukkoon, joka tätä rahasta tekee. Siitä tosin kukaan ei ole ikinä maksanut penniäkään, että tieteellisen tutkimuksen selittäisin, missä kerrotaan miten rasva teoriassa ihmiskehosta palaa. Ei… kyllä minä saan palkkani siitä, kun saan aikaan todellisia muutoksia todellisissa ihmisissä ihan oikeassa elämässä… riippumatta siitä mitä mieltä tiedemiehet asiasta ovat.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom