- Liittynyt
- 20.7.2004
- Viestejä
- 144
Eli onko toi vasymys sama kuin se, etta hermosto ei "opi" tarpeeksi nopeasti naita muutoksia lihaksessa. Lihasta on rasitettu paljon, neuroni "ampuu" ja vasyy, ja siksi on hyva odotella, etta oppiminen on tapahtuu jolloin lihasdamagea ei tule. Siis tama aarimmaisesti yksinkertaistettuna.
Tuon hermostollisen väsymysen voisi yksinkertaistaa vaikka niin, että väsymyksen (voiman laskun tai sen ylläpidon heikkenemisen) takana on hermoston kykenemättömyys aktivoida lihaskudosta, eikä niinkään lihaskudoksen kyky tuottaa voimaa.
Hermostollinen väsymys voi sijaita missä tahansa aivojen motorisen kuorikerroksen ja lihassolukalvon välillä. Lihassolukalvon kautta hermoston tuottamat aktiopotentiaalit aiheuttavat kalsiumin vapautumisen lihakseen, mikä johtaa supistumiseen. Edelliseen voisi vetää hermostollisen ja lihastason väsymyksen rajan.
Väsymystä voidaa yrittää paikallistaa EMG:n, erilaisten stimulointimenetelmien, refleksivastemittausten ym. avulla. Näillä voidaan pyrkiä selvitämään, missä osassa tapahtumien ketjua "vajetta" ilmenee. Keskushermostossa, ääreishermostossa, lihaksen sisällä, vaiko kaikissa.
Tuossa toisessa lihavoimassasi kohdassa on kyse siitä, että lihaksesta takaisin päin kulkevat hermoyhteydet aiheuttavat selkäytimessä sijaitsevaan tiettyä lihasta hermottavaan motoneuronialtaaseen estovaikutusta (ne voivat tosin vaikuttaa muuallekin), jolloin ylempää aivoista tuleva ja lihaksilta saapuva "positiivinen" käskytys ei ikäänkuin mene läpi. Eräänlainen termostaattin kaltainen efekti voisi olla aika hyvä mielikuva.
Oleellista tässä on ehkä käsittää näiden osien vahva interaktio. Toinen ei tee ihan omiaan toisesta välittämättä eikä kommunikaatio lihasten ja hermoston välillä ole vain yksisuuntaista hermostosta lihaksille.
Mutta näitä juttuja olennaisempaa on harjoitella monipuolisesti, vaihtelevasti, nousujohteisesti ja itsellen sopivalla mentelmällä.