Eduskuntavaalit 2011

[Kukapas]

Esim lääkäreiden määrä kasvaisi sillä että muutama olisi valmis maksamaan opintonsa itse (lainalla tai millä lie).

Lääkäreiden määrää ei olla merkittävästi nostamassa. Siitä pitää lääkäriliitto huolen. Täten pidetään huoli siitä, että he saavat sanella oman palkkansa ja myös siitä, että opiskelija-aines on jatkossakin lahjakasta.

 

[Dymond]

Dambisa tarjoaa fyrkkaa, kun minusta (ja monesta muustakin) on fiksumpaa viedä afrikkaan osaamista. Se, että sinne viedään lapioita ja fyrkkaa, ei auta, pitää viedä tietoa ja lapioita mitä niillä tehdään, mutta itse ei tehdä töitä toisten edestä. Onneksi tähän on tullut muutos jo vuosia sitten, ja suurin osa kehitysavusta on jo tälläistä. Käteisen rahan syytäminen auttaa just heimopäällikköä hankkimaan uudet mersut. Siihen se apu sit jääkin.

Aika pihalla oot Moyon teeseistä jos tuohon käsitykseen jäit. Lue vaikka tämä.

Jos perusteltavia kohtia 700, niin on kai kohteliasta pyytää pientä tarkennusta ennen kun lähtee vastaamaan. Turha huutaa vasemmalle, kun kuulija on oikealla.

SIC-:n viestissä oli kuitenkin kohtuullisen paljon substanssia verrattuna sun omaan panokseen.

Käsittääkseni esim. Vasemmistoliitto ajaa mm. pätkätyöläisten asemaa, ja vastustaa globaalia kapitalismia. Tietääkseni noi on asioita, jotka työläistä kiinnostaa. Se, onko valtion tuettava noita, niin.. on.

Eikös tämä alun perin mennyt niin, että SIC- sanoi, että työttömyyskassojen tuki valuu vasemmistoliitolle ja sdp:lle vaalitukena jolloin sinulta kysyttii, että onko sun mielestä ok. Ja sun mielestä tässä mekanismissa ei olisi mitään väärää?

Ja muutenkin, ymmärrätköhän sä nyt itekään mitä sä höpötät? Pitäiskö siis valtion tukea puolueita jos puolueen agendassa on joku ylevä päämäärä, kuten nyt tässä esim. pätkätyön vähentäminen? Ja tämä mekanismi olisi sun mielestä ok ja toimiva?

Minusta puolueIDEN pitäisi saada järkevä budjetti näkyvyyttä ja toimintaa ajatellen.

Saada? Mitäs tämä tarkottaa?

 

[Purtsi]

Käsittääkseni (en ole varma) nykyisillä resursseilla ei voida hirveästi tota määrää nostaa. Opiskelija-aineksen pitääkin olla noin vastuullisessa ammatissa pätevää. Isin kukkaro ei kompensoi älykkyyteen. Tai itse asiassa kompensoituu, jos molemmat vanhemmat on töissä ja hyvin koulutettuja, myös lapsista tulee usein menestyneitä.

Se, mitä lääkäri tienaa, on mulle ihan sama. Isompi ongelma on se että onko niitä tarpeeksi ja JOKA paikkaan.

 

[Mikkii]

Millä tavalla Jyväskylä satsaa innovaatiopolitiikkaan? Kun karsittaisiin noita rahareikiä, niin saataisiin veroastetta alaspäin, mikä parantaisi Suomen kilpailukykyä enemmän kuin mikään innovaatiopolitiikka.

Mistä tiedät kumpi parantaa kilpailukykyä enemmän? Minusta tuohon on ihan älyttömän vaikeata jollei mahdotonta saada vastausta etukäteen. Nimenomaan juuri siihen että parantaako innovaatiopolitiikka enemmän kilpailukykyä kuin siihen menevän summan suuruinen veronkevennys.

Ihan samantien mieleen tulevia asioita:

- Yrityskeskittymät
- Yliopistojen, ammattikorkeiden ja yritysten yhteistoiminta (klusterointi)
- Tutkimuslaitosten tukeminen, joissa tehdyn tutkimuksen pohjalta syntyy uusia kilpailukykyisiä tuotteita
- erilaiset korkeaan osaamiseen ja rekrytointiin keskittyvät tapahtumat ja kilpailut

Innovaatiopolitiikan tukemisen lopettaminen tottakai tiputtaisi veroastetta hetkellisesti, mutta millä tavalla matalampi veroaste oikein parantaisi kilpailukykyä? Kuluttajien suhteellinen ostovoima, ei siis kilpailukyky, voisi hetkellisesti parantua kun rahaa olisi enemmän käytössä, mutta miten on kansainvälisen kilpailukyvyn laita? Millä tavalla sinun matala veroprosenttisi nostaisi suomalaisten tuotteiden asemaa maailmanmarkkinoilla? Takaisiko matala veroprosenttisi sen, että esim mobiiliteknologian, metsätalouden, fysiikan, tietotekniikan tai liikuntatieteen parissa syntyvät innovaatiot pysyisivät kehityksen kärjessä, tai että niitä edes ylipäänsä syntyisi ilman asianmukaista tutkimus- ja kehitystyötä? Veroprosentin tippuminenkin olisi vain hetkellistä, sillä työvoiman ja yritysten muutto pois alueelta takaisin sen, että verot olisi vedettävä takaisin korkeammalle veronmaksajien pienentyneen kokonaismäärän vuoksi. Peruspalvelut on tarjottava kaikille joka tapauksessa.

Ymmärrän mitä haet takaa, mutta eikös matalampi veroaste myös houkuttelisi siirtämään yritysten toimintaa suomeen tai vaihtoehtoisesti pysymään suomessa? Matalampi yritysverotus myös houkuttelisi yrittämään ja tätä kautta saataisiin myös varmasti lisää innovatiivistä toimintaa myös suomeen.(En ota kantaa siihen, että olisiko tämä innovaation lisäys innovaatiopolitiikan synnyttämää suurempaa, koska en yksinkertaisesti tiedä, eikä minulla oli fiksua veikkausta..)

Dambisa tarjoaa fyrkkaa, kun minusta (ja monesta muustakin) on fiksumpaa viedä afrikkaan osaamista. Se, että sinne viedään lapioita ja fyrkkaa, ei auta, pitää viedä tietoa ja lapioita mitä niillä tehdään, mutta itse ei tehdä töitä toisten edestä. Onneksi tähän on tullut muutos jo vuosia sitten, ja suurin osa kehitysavusta on jo tälläistä. Käteisen rahan syytäminen auttaa just heimopäällikköä hankkimaan uudet mersut. Siihen se apu sit jääkin.

Entäs miten ilmaisten lapioiden vieminen motivoi paikallisia valmistamaan/hankkimaan lapioita? Olemassa oleva tieto on minunkin mielestä toki suotavaa saattaa myös kehitysavun kohteiden tietoon (mikä tapahtuu luultavasti aivan itsestään jos esim afrikkalaisia kiinnostaa ottaa asioista selvää; ja tähän he tarvitsevat jonkun mikä motivoi heitä -> raha).



ps. Heittelin vain irtonaisi ajatuksia ilmaan, joista ei kannata suivaantua. Neuvokaa minua, jos olen pahasti metsässä.

 

[Purtsi]

Aika pihalla oot Moyon teeseistä jos tuohon käsitykseen jäit. Lue vaikka tämä.


SIC-:n viestissä oli kuitenkin kohtuullisen paljon substanssia verrattuna sun omaan panokseen.


Eikös tämä alun perin mennyt niin, että SIC- sanoi, että työttömyyskassojen tuki valuu vasemmistoliitolle ja sdp:lle vaalitukena jolloin sinulta kysyttii, että onko sun mielestä ok. Ja sun mielestä tässä mekanismissa ei olisi mitään väärää?

Ja muutenkin, ymmärrätköhän sä nyt itekään mitä sä höpötät? Pitäiskö siis valtion tukea puolueita jos puolueen agendassa on joku ylevä päämäärä, kuten nyt tässä esim. pätkätyön vähentäminen? Ja tämä mekanismi olisi sun mielestä ok ja toimiva?


Saada? Mitäs tämä tarkottaa?

Moyon teesit ei aukene parissa kirjoituksessa, pitäis lukea toi kirja. Lähettämäsi linkki ei tullut pikaisella googletuksella vastaan, mutta avas hiukan lisää kirjan sisällöstä. Kiitos siitä. Tällä hetkellä pidän kuitenkin kehitysmäärärahasta kiinni, sen muodosta en.

Kassojen tuen siirtyminen vaalitukeen on mun mielestä ainakin osittain ok. Mihin muuhun sen pitäis siirtyä? Jos puolue ajaa esim. työläisen etua, niin missä muualla sitä ajetaan enemmän kun eduskunnassa? Siihen onko nykyinen järjestelmä paras vaihtoehto, en sano juuta enkä jaata, koska en tunne sitä riittävän hyvin.

Saada? Musta ei ole hyvä, että toisella puolueella on hulluna fyrkkaa, ja toisella ei. Ajan takaa ajatusta, mikä on noissa televisioiduissa vaalipaneeleissa. Eli jokainen puolue sais (edes teoriassa) saman näkyvyyden, eikä se ole rahasta kiinni. Raha on hyvä juttu, ja sitä pitää tehdä lisää, mutta tässä kohtaa mä näen sen kaksiteräisenä miekkana.

Ongelmanahan tässä ketjussa on se, että tässä käsitellään helposti pirun isoja asioita, jotka ei avaudu lauseella, eikä välttämättä edes yhdellä pitkällä postilla. Siksi mun mielestä on parempi pilkkoa tätä edes vähän pienempiin osiin, ja väitellä puolesta ja vastaan vaaleihin saakka. Tätä vauhtia me päästään pitkälle.

 

[Jami2003]

Kassojen tuen siirtyminen vaalitukeen on mun mielestä ainakin osittain ok. Mihin muuhun sen pitäis siirtyä? Jos puolue ajaa esim. työläisen etua, niin missä muualla sitä ajetaan enemmän kun eduskunnassa? Siihen onko nykyinen järjestelmä paras vaihtoehto, en sano juuta enkä jaata, koska en tunne sitä riittävän hyvin.

En jaksa muuhun ottaa kantaa mutta et jumalauta voi olla tuosta kohdasta tosissasi. Tiedätkö kuinka monesti liittoon kuuluminen on about pakollista. Tiedätkö kuinka monta kokoomuksen, vihreiden jne jäsentä kuuluu eri liittoihin. Se että verotuksessa vähennettävä liiton jäsenmaksu virtaa vasemmistopuolueille on korruptiota ja eikä tasan vastaa demokraattisesti jäsenistön kantaa.

 

[Purtsi]

En jaksa muuhun ottaa kantaa mutta et jumalauta voi olla tuosta kohdasta tosissasi. Tiedätkö kuinka monesti liittoon kuuluminen on about pakollista. Tiedätkö kuinka monta kokoomuksen, vihreiden jne jäsentä kuuluu eri liittoihin. Se että verotuksessa vähennettävä liiton jäsenmaksu virtaa vasemmistopuolueille on korruptiota ja eikä tasan vastaa demokraattisesti jäsenistön kantaa.

Todellakin olen tota mieltä. Kuka muuten pitää työläisten puolta? Jokainen itsekkö?

Edit. Alla esimerkki miksi liitoista on hyötyä. Vai onko oikein, että luottamusmiehestä pääsis eroon noin vain? http://www.turvasanomat.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=2775&Itemid=1

 

[Jami2003]

Todellakin olen tota mieltä. Kuka muuten pitää työläisten puolta? Jokainen itsekkö?

Mitäpä jos jokainen kansalainen itse äänestää ja tukee rahallisesti tai työpanoksellaan tärkeäksi näkemäänsä puoluetta. Ja onhan valtion puoluetuki sekä SDP:tä ja vasemmistoa lähellä olevia yrityksiä jotka heitä tukevat. Miksi pieni ihminen joka maksaa veroluonteisen maksun joutuu maksumieheksi.

Tästä päästään jopa julkisuudessakin esitettyyn asiaan. Työttömyyskassa maksu ja liiton jäsenmaksu tulee erottaa. Sen jälkeen minulle on todella ok että liiton jäsenmaksu siirretään vaikka lyhentämättömänä vasemmistolle. Ja koska työttömyysrahan (ansiosidonnaisenkin) maksaa jo tänä päivänäkin valtio niin valtio myös hallinnoisi suoran työttömyyskassaa ja työttömyysrahaa. Ainiin, mutta eihän tämä kelpaakkaan ammattiliitoille ja vasureille koska silloin tämä raha-automaatti jäisi heiltä pois käsistä. Jäljelle jäisi vain liittoon sitoutuneiden rahat jotka ovat paljon pienemmät.

Muutenkin tuo sun ajatus että kaikki ammattiliittoihin kuuluvat ovat köyhiä työläisiä ja vasemmisto ajaa heidän etuaan on todella -70 luvulta.

 

[Purtsi]

Mitäpä jos jokainen kansalainen itse äänestää ja tukee rahallisesti tai työpanoksellaan tärkeäksi näkemäänsä puoluetta. Ja onhan valtion puoluetuki sekä SDP:tä ja vasemmistoa lähellä olevia yrityksiä jotka heitä tukevat. Miksi pieni ihminen joka maksaa veroluonteisen maksun joutuu maksumieheksi.

Tästä päästään jopa julkisuudessakin esitettyyn asiaan. Työttömyyskassa maksu ja liiton jäsenmaksu tulee erottaa. Sen jälkeen minulle on todella ok että liiton jäsenmaksu siirretään vaikka lyhentämättömänä vasemmistolle. Ja koska työttömyysrahan (ansiosidonnaisenkin) maksaa jo tänä päivänäkin valtio niin valtio myös hallinnoisi suoran työttömyyskassaa ja työttömyysrahaa. Ainiin, mutta eihän tämä kelpaakkaan ammattiliitoille ja vasureille koska silloin tämä raha-automaatti jäisi heiltä pois käsistä. Jäljelle jäisi vain liittoon sitoutuneiden rahat jotka ovat paljon pienemmät.

Muutenkin tuo sun ajatus että kaikki ammattiliittoihin kuuluvat ovat köyhiä työläisiä ja vasemmisto ajaa heidän etuaan on todella -70 luvulta.

Mistä sä revit nää tiedot? Ainakaan mun tietojen mukaan (jotka tarkistin äsken) liiton maksut menee suoraan jäsenille mm. työttömyyden varalle, ei puolueille. Jos sä et halua että sun etuja ajetaan, niin sit voi liittyä Loimaan kassaan ja hoitaa asiat ihan itse.

Liittoon kuuluminen ja sen jäsenmaksun maksaminen on poliittinen vaikutusmahdollisuus. Jäsen maksaa jäsenmaksun, saa liiton hoitamaan asioitaan, johon kuuluu mm. liiton (=jäsenien) etujen ajaminen. Työttömyysturvaan tällä ei ole vaikutusta suoraan, mutkien kautta kylläkin. Eli tässä maksetaan kahta eri maksua, vapaaehtoisesti. Kieltämättä järjestelmä on monimutkainen. Mäkään meinannut pysyä perässä kun asiaa mulle selitettiin, joten en ihmettele jos säkin oot pihalla tässä asiassa. Olis hyvä kun jossain on selkeä kaavio miten tää menee, helpottas tätä vääntelyä.

 

[Rankkuri]

Mistä sä revit nää tiedot? Ainakaan mun tietojen mukaan (jotka tarkistin äsken) liiton maksut menee suoraan jäsenille mm. työttömyyden varalle, ei puolueille.

Nii nää rahat on johtajien palkoista?

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/08/ammattiliitoilta_satojen_tuhansien_puoluetuet_921884.html

 

[Jami2003]

En tiedä mitä tietojen repimistä sä tarkoitat mutta valtio kustantaa ainakin pitkälti työttömyyskorvauksen, ei liitot. Ja liitot tukevat sadoilla tuhansilla puolueita.

Oletko muuten yrittäjänä ajatellut koskaan mikset ole oikeutettu samanlaiseen työttömyysturvaan kuin esim sinun työllistämä "duunari". Oliskohan jotain tekemistä ammattiliiton kautta kanavoiduilla työttömyyskassamaksuilla joita ohjataan myös vasemmistopuolueille. Herättääkö yhtään kelloja, väännänkö rautalangasta.

Sinä kun olet nykyisen järjestelmän kannattaja niin susta on varmaan tosi jees että yrittäjillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan, ei vaikka liittyisi loimaan kassaan, mutta minusta se on aika vitun väärin ja ihmettelen mitä yrittäjyyttä kannattavaa siinä on (suomihan on kuulemma yrittäjyyttä kannattava..)

 

[Smart]

Oletko muuten yrittäjänä ajatellut koskaan mikset ole oikeutettu samanlaiseen työttömyysturvaan kuin esim sinun työllistämä "duunari". Oliskohan jotain tekemistä ammattiliiton kautta kanavoiduilla työttömyyskassamaksuilla joita ohjataan myös vasemmistopuolueille. Herättääkö yhtään kelloja, väännänkö rautalangasta.

Yrittäjä ei saa oikeastaan mistään mitään, jos jää työttömäksi/yritys menee nurin. Kunnon karenssit on laitettu kyllä. Samoin ehkä vielä naurettavampaa on se, että jos on tehnyt puolison omistamassa firmassa töitä, vaikka edes väliaikaisesti ja sitten jää työttömäksi, ei myöskään ole oikeutettu työttömyystukeen. Samalla kun duunarit neuvottelevat itselleen kivasti siellä liiton tukemana monen vuoden irtisanomispaketteja ja muita etuja. Ja tätä vielä pitäisi sitten verorahoilla tukea? Aika reilua.

Pikkasen kyllä naurattaa. Oliko se juuri SIC kun kyseli tuolla toisaalla miksi naisia ei kiinnosta politiikka tai miksi he eivät puhu siitä. Nyt varmaan on jo selvää miksi ei aina jaksa. ;)
Mä mielelläni keskustelisin järkevästi, mutta toisinaan on aika rankkaa vääntää asioita rautalangasta ja ratakisko ei sitten taas tahdo mahtua käsilaukkuun.

 

[Stagno]

Lääkäreiden määrää ei olla merkittävästi nostamassa. Siitä pitää lääkäriliitto huolen. Täten pidetään huoli siitä, että he saavat sanella oman palkkansa ja myös siitä, että opiskelija-aines on jatkossakin lahjakasta.

Pikaisella nettihaulla: "OECD-maiden tilastojen mukaan ulkomailla koulutettujen lääkärien osuus kolminkertaistui Suomessa vuodesta 2000 vuoteen 2007."

Mitenkäs kaikkivoipa lääkäriliitto ei sitten ole onnistunut estämään ulkomailla koulutettujen lääkäreiden tunkeutumisen suomeen? Epämääräisistä lähteistä saamieni tietojen mukaan lääkäreitä ei kouluteta koska se on kallista ja olemassaolevat koulutustilat on jo täyteen buukattuja.

p.s. Ainoa kaikkivoipa liitto suomessa on taksiliitto.

 

[Crusader]

Väsytystaktiikkaa tai ei, mutta jos puhutaan esim. noin miljardin kehitysavun poistamisesta, niin kai siihen perustelut saa kysyä? Kuten säkin sanot, että perustelut on hyviä, niin MITEN ne on hyviä? Nyt ei puhuta mistään suklaanmausta, joka on subjektiivinen kokemus, vaan ihan faktaan perustuvia perusteluita.

Nuo kannanotot joihin vaadit lisätietoa ja perusteluja ovat aika pitkälti joko itsensä selittäviä, tai muuten niin yleisesti tunnettuja, että niitä ei mielestäni tarvitse avata joka kerta kun näistä väännetään peistä. Jos et pysy keskustelussa kärryillä niin googlaa, tai vähintään olisi kohteliasta osoittaa epätietoisuutensa keskusteltavasta aiheesta nöyrän kysymyksen muodossa.

Toki argumenteille tulee voida vaatia perusteluita jos niitä ne puuttuvat, mutta esim. tuossa SICin postauksessa on aika hyvin perusteluita, niitä ei vain ole väännetty joka kerta aivan rautalangasta.

Jos esim. olet SICin kehitysapu-ideasta eri mieltä, se pallo on pitkälti teikäläisellä ja sinun pitäisi selittää miksi SICin argumentti ei kenties ole mielestäsi käypä, ei vaatia häntä konkretisoimaan asiaa jonka jo selitti. Jos et tiedä mikä on Sveitsin malli, googlaa äläkä vaadi muita selittämään. Tuo järjestöasia on perusteltu, mutta vaadit siihen perustelua mitenkään vastaamatta niihin esitettyihin perusteluihin. Jne.

 

[thek]

Ymmärrän mitä haet takaa, mutta eikös matalampi veroaste myös houkuttelisi siirtämään yritysten toimintaa suomeen tai vaihtoehtoisesti pysymään suomessa? Matalampi yritysverotus myös houkuttelisi yrittämään ja tätä kautta saataisiin myös varmasti lisää innovatiivistä toimintaa myös suomeen.(En ota kantaa siihen, että olisiko tämä innovaation lisäys innovaatiopolitiikan synnyttämää suurempaa, koska en yksinkertaisesti tiedä, eikä minulla oli fiksua veikkausta..)

Ihan hyvä pointti toi. En kyllä itsekään osaa arvioida tarkkaan, kummalla tavalla toivottu vaikutus olisi suurempi. Jos mietitään esimerkiksi yliopiston tutkijoita, niin matalat verot ja niistä aiheutuvat korkeammat nettotulot eivät tunnu olevan priorisoituna kovinkaan korkealle. Monet vanhat työkaverinikin (tutkijoita) tuntuivat kokevan työssään palkkaa tärkeämmäksi sen, että he ovat osa erästä maailman parhaista tutkimusyksikköistä omalla alallansa. Toisaalta, esimerkiksi IT-alalla matala verotus voisi hyvinkin vetää varsinkin ns. suorittavan työn tekijöitä ja myös firmoja jollekin alueelle.

Tuo innovaatiopolitiikka on siinä mielessä haasteellinen homma, että siitä tulevia hyötyjä on usein vaikea ihan suoraan mitata rahassa. Monesti joidenkin uusien kaupallistettavien tuotteiden ja ideoiden syntyminen vaatii alleen monia todella pitkiä projekteja eri aloilta, joiden yhdistelmänä tai pohjalta saadaan aikaiseksi jotain uutta. Toiminnalle kaikinpuolin hedelmällinen ympäristö (muutenkin kuin taloudellisuuden kannalta) on mielestäni oleellista. Lienee sanomattakin selvää, että innovaatiopolitiikan vähentäisi tuollaisten ympäristöjen määrää todella paljon juurikin esimerkiksi aloilla, joissa jonkin idean, tuotteen tai tutkimustuloksen ja kaupallistettavuuden välillä on iso hyppäys. Klassinen esimerkki tästä voisi olla esimerkiksi monet humanistiset tieteenalat. Tällaisilla aloilla rahoituksen hakeminen ulkopuolelta on todella hankalaa, sillä iso osa rahoitusta tarjoavista yrityksistä keskittyy vain ja ainoastaan maksimaalisen voiton tavoitteluun lyhyellä tähtäimellä.

 

[SIC-]

Mistä tiedät kumpi parantaa kilpailukykyä enemmän? Minusta tuohon on ihan älyttömän vaikeata jollei mahdotonta saada vastausta etukäteen. Nimenomaan juuri siihen että parantaako innovaatiopolitiikka enemmän kilpailukykyä kuin siihen menevän summan suuruinen veronkevennys.

Ymmärrän mitä haet takaa, mutta eikös matalampi veroaste myös houkuttelisi siirtämään yritysten toimintaa suomeen tai vaihtoehtoisesti pysymään suomessa? Matalampi yritysverotus myös houkuttelisi yrittämään ja tätä kautta saataisiin myös varmasti lisää innovatiivistä toimintaa myös suomeen.(En ota kantaa siihen, että olisiko tämä innovaation lisäys innovaatiopolitiikan synnyttämää suurempaa, koska en yksinkertaisesti tiedä, eikä minulla oli fiksua veikkausta..)

Matala verotus kerää varmasti investointeja kun taas innovaatiopolitiikka voi olla huonoa ja täten ei välttämättä hyödytä mitään. Innovaatiopolitiikan tuloksista on huonosti tietoa. Se on fakta että matalampi verotus lisää taloudellista toimeliaisuutta. Suomessa on alikehittynyt palvelusektori jonne tulisi työpaikkoja kun veroja laskettaisiin ja yrittäjyyttä helpotettaisiin.

Ihan hyvä pointti toi. En kyllä itsekään osaa arvioida tarkkaan, kummalla tavalla toivottu vaikutus olisi suurempi. Jos mietitään esimerkiksi yliopiston tutkijoita, niin matalat verot ja niistä aiheutuvat korkeammat nettotulot eivät tunnu olevan priorisoituna kovinkaan korkealle. Monet vanhat työkaverinikin (tutkijoita) tuntuivat kokevan työssään palkkaa tärkeämmäksi sen, että he ovat osa erästä maailman parhaista tutkimusyksikköistä omalla alallansa. Toisaalta, esimerkiksi IT-alalla matala verotus voisi hyvinkin vetää varsinkin ns. suorittavan työn tekijöitä ja myös firmoja jollekin alueelle.

Tuo innovaatiopolitiikka on siinä mielessä haasteellinen homma, että siitä tulevia hyötyjä on usein vaikea ihan suoraan mitata rahassa. Monesti joidenkin uusien kaupallistettavien tuotteiden ja ideoiden syntyminen vaatii alleen monia todella pitkiä projekteja eri aloilta, joiden yhdistelmänä tai pohjalta saadaan aikaiseksi jotain uutta. Toiminnalle kaikinpuolin hedelmällinen ympäristö (muutenkin kuin taloudellisuuden kannalta) on mielestäni oleellista. Lienee sanomattakin selvää, että innovaatiopolitiikan vähentäisi tuollaisten ympäristöjen määrää todella paljon juurikin esimerkiksi aloilla, joissa jonkin idean, tuotteen tai tutkimustuloksen ja kaupallistettavuuden välillä on iso hyppäys. Klassinen esimerkki tästä voisi olla esimerkiksi monet humanistiset tieteenalat. Tällaisilla aloilla rahoituksen hakeminen ulkopuolelta on todella hankalaa, sillä iso osa rahoitusta tarjoavista yrityksistä keskittyy vain ja ainoastaan maksimaalisen voiton tavoitteluun lyhyellä tähtäimellä.

Onko niitä hyötyjä jos niitä ei voi mitata rahassa? Hyvä esimerkki on minusta naistutkimus. Mitä hyötyä se on tuonut koskaan kenellekään? Se on pelkkä rahareikä, joutavaa puuhastelua jonka puuttumista ei kukaan edes huomaisi.

Ihan samantien mieleen tulevia asioita:

- Yrityskeskittymät
- Yliopistojen, ammattikorkeiden ja yritysten yhteistoiminta (klusterointi)
- Tutkimuslaitosten tukeminen, joissa tehdyn tutkimuksen pohjalta syntyy uusia kilpailukykyisiä tuotteita
- erilaiset korkeaan osaamiseen ja rekrytointiin keskittyvät tapahtumat ja kilpailut

Innovaatiopolitiikan tukemisen lopettaminen tottakai tiputtaisi veroastetta hetkellisesti, mutta millä tavalla matalampi veroaste oikein parantaisi kilpailukykyä? Kuluttajien suhteellinen ostovoima, ei siis kilpailukyky, voisi hetkellisesti parantua kun rahaa olisi enemmän käytössä, mutta miten on kansainvälisen kilpailukyvyn laita? Millä tavalla sinun matala veroprosenttisi nostaisi suomalaisten tuotteiden asemaa maailmanmarkkinoilla? Takaisiko matala veroprosenttisi sen, että esim mobiiliteknologian, metsätalouden, fysiikan, tietotekniikan tai liikuntatieteen parissa syntyvät innovaatiot pysyisivät kehityksen kärjessä, tai että niitä edes ylipäänsä syntyisi ilman asianmukaista tutkimus- ja kehitystyötä? Veroprosentin tippuminenkin olisi vain hetkellistä, sillä työvoiman ja yritysten muutto pois alueelta takaisin sen, että verot olisi vedettävä takaisin korkeammalle veronmaksajien pienentyneen kokonaismäärän vuoksi. Peruspalvelut on tarjottava kaikille joka tapauksessa.

Suomi elää viennistä ja matalampi verotus parantaisi teollisuuden kilpailukykyä. Jos jokin tutkimus on kaupallisesti järkevää, niin yksityinen sektori rahoittaa sen.

Muita matalamman verotuksen etuja:

- Viinaralli ja muu tavaran tilaaminen eu-alueelta vähenisi.
- Taloudellinen toimeliaisuus kasvaisi, esim. palveluala kasvaisi
- Työttömyys laskisi
- Veropakolaisuus vähenisi

Ylipäätänsä nyt olisi loistava aika pohtia, pitääkö valtion kerätä enemmän veroja jotta voidaan tukea valtion virkamiesten päättämiä yrityksiä ja järjestöjä. Minusta ei pitäisi. Verotetaan vähemmän ja annetaan ihmisten pitää rahansa.

 

[SIC-]

Pikaisella nettihaulla: "OECD-maiden tilastojen mukaan ulkomailla koulutettujen lääkärien osuus kolminkertaistui Suomessa vuodesta 2000 vuoteen 2007."

Mitenkäs kaikkivoipa lääkäriliitto ei sitten ole onnistunut estämään ulkomailla koulutettujen lääkäreiden tunkeutumisen suomeen? Epämääräisistä lähteistä saamieni tietojen mukaan lääkäreitä ei kouluteta koska se on kallista ja olemassaolevat koulutustilat on jo täyteen buukattuja.

p.s. Ainoa kaikkivoipa liitto suomessa on taksiliitto.

Entäs Apteekkariliitto? Koetappas perustaa apteekki.

 

[thek]

SIC-, meillä vaikuttaisi olevan tässä sellainen lähtökohtainen ero, että omasta mielestäni kilpailukykyä ja asioiden kannattavuutta voidaan mitata muullakin tavoin kuin rahassa. Mielestäni esimerkiksi naistutkimuksen kattama tasa-arvotutkimus on tärkeä tutkimuskenttä, enkä nyt puhu siis tasa-arvon kallistamisesta skaalan toiseen päähän kuten feministit melko usein valitettavasti tekevät. Humanistisilla aloilla tutkimuksen tuloksia ja tuottavuutta on perinteisesti vaikeaa mitata rahassa. Yleensä se, mitä saavutetaan, on aiempaa syvällisempi tai suurempi ymmärrys asioista, joiden varaan voidaan perustaa esimerkiksi yhteiskunnallisia tai kaupallisia palveluita, olivatpa ne sitten rahallisesti tuottavia tai muulla tapaa yhteiskuntaa parantavia. Esimerkiksi ihmisten onnellisuuden tunne tai hyvinvointi ovat asioita, joissa raha on loppujen lopuksi vain yksi tekijöistä.

Otetaan vaikka esimerkkinä koulukiusaaminen. Koulukiusaamisessa asian ymmärtäminen tarjoaa mahdollisuuksia ratkaisujen kehittämiseksi. Ilman tutkimusta asian suhteen oltaisiin täysin pimennossa. Tutkijat tutkivat opettajien roolia, oppilaiden roolia, kiusaamisen eri rooleja ja motivaatioita kiusaamiseen. Kaikki nuo tutkimukset ovat välittömässä arvioinnissa tuottavuuden aspektista täysin arvottomia. Voisiko kuitenkin olla, että jos ongelmaan pystytään pureutumaan jo ennakolta, niin tuloksena kouluista kehittyy enemmän tasapainoisia, terveen itseluottamuksen omaavia yksilöitä, jotka voivat aikuisiällään tehdä oman osansa yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen tehokkaasti? Kuinka monen yksityisen sektorin yrityksen (muutamia säätiöitä lukuunottamatta) olettaisit rahoittavan tällaista tutkimusta jollei valtio sitä tekisi? Mielestäni tämä on erittäin hyvä esimerkki siitä, miten pinnallisestikin "turhat" tutkimukset voivat tarjota yhteiskunnalle jotain todella arvokasta.

Täysin yksityisen sektorin rahoittamassa tutkimuksessa ongelma olisi juuri se, että lähes poikkeuksetta tutkittavan asian olisi tavalla tai toisella kulminoiduttava taloudelliseen voittoon. Miten tällaisessa maailmassa kävisi esim psykologian ja psykiatrian tutkimukselle, joiden varaan esimerkiksi nuorten mielenterveystyö ja tuo aiemmin mainittu koulukiusaamisen, tai vaikkapa väkivallan, tutkimus perustuvat? Millainen hallintotapa muodostuisi maahan, jossa ei olisi tutkimusta politiikasta ja historiasta ja asiat laitettaisiin tärkeysjärjestykseen potentiaalisen voiton mukaan? Jos puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta niin mielestäni yksi suurimmista päähaaroista tutkimuksessa tulisi olla ihminen ja ihmisen hyvinvointi, sillä hyvinvoivat ihmiset ovat terveen ja tasapainoisen yhteiskunnan perusta, eivät tuotteet tai kilpailukyky. Raha on hyvinvoinnissa vain yksi tuhansista mittareista, joten sen nostaminen kirkkaasti muiden asioiden edelle on aivan liian mustavalkoinen tapa tarkastella näin laajaa ja monimutkaista kokonaisuutta.

 

[SIC-]

Humanistiset alat ovat sellaisia joita voi tutkia täydellä vatsalla. Loppujen lopuksi raha se on joka maailmaa pyörittää. Hyvinvointi nousee vain hyvän taloudenpidon ja työn pohjalta. Ne on se perusta jolle kaikki rakennetaan. Jos Suomella ei olisi vahvaa vientiteollisuutta, niin ei täällä olisi tätä elintasoa. Vahvan sosiaaliturvan ja eläkkeet mahdollistaa vain korkea työllisyysaste. Ei ne julkiset palvelut ole ilmaisia vaan se raha tulee kaikkien muiden lompakosta. Kun valtio tarjoaa palvelua halvalla käyttäjälle, niin sen erotuksen maksavat kaikki ne jotka eivät palvelua käytä. Mitä tahansa saa ja pitääkin tutkia, vaikka naistutkimusta. Siihen ei vaan pidä käyttää yhteiskunnan varoja, vaan sille pitää löytää yksityistä rahoitusta. Jos naistutkimusta pidetään arvokkaana, niin se silloin löytää tukijoita. Voisin kuvitella että itsensä feministiksi kutsuvat rahoittaisivat mielellään tällaista tutkimusta. Täten myös rajalliset resurssit ohjautuvat sinne missä on eniten tarvetta.

 

[sivis]

Yrittäjä ei saa oikeastaan mistään mitään, jos jää työttömäksi/yritys menee nurin. Kunnon karenssit on laitettu kyllä. Samoin ehkä vielä naurettavampaa on se, että jos on tehnyt puolison omistamassa firmassa töitä, vaikka edes väliaikaisesti ja sitten jää työttömäksi, ei myöskään ole oikeutettu työttömyystukeen. Samalla kun duunarit neuvottelevat itselleen kivasti siellä liiton tukemana monen vuoden irtisanomispaketteja ja muita etuja. Ja tätä vielä pitäisi sitten verorahoilla tukea? Aika reilua.

Pikkasen kyllä naurattaa. Oliko se juuri SIC kun kyseli tuolla toisaalla miksi naisia ei kiinnosta politiikka tai miksi he eivät puhu siitä. Nyt varmaan on jo selvää miksi ei aina jaksa. ;)
Mä mielelläni keskustelisin järkevästi, mutta toisinaan on aika rankkaa vääntää asioita rautalangasta ja ratakisko ei sitten taas tahdo mahtua käsilaukkuun.

Jos yrityksen tuotoilla ei yrittäjä elä, niin hänen on mahdollista hakea kunnalta tukea (en muista tarkkaa nimeä), jolla yrittäjää autetaan vaikeiden aikojen yli ilman että yritystä täytyy ajaa konkkaan. Kunta tekee analyysin yritystoiminnan kannattavuudesta (esim. myyntitilan neliöt, tilinpäätöstiedot yms mahdollinen) ja päättää joko tukea yrittäjää tai sitten yrittäjä todennäköisesti lopettaa toiminnan.

Jos yritystoiminta ei analyysin perusteella kannata ja yrittäjä lopettaa toiminnan niin yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista, jos hän on ollut työttömyyskassan jäsen. Eihän normiduunarikaan saa ansio-osaa ellei ole ollut työttömyyskassan jäsen.

Humanistiset alat ovat sellaisia joita voi tutkia täydellä vatsalla. Loppujen lopuksi raha se on joka maailmaa pyörittää. Hyvinvointi nousee vain hyvän taloudenpidon ja työn pohjalta. Ne on se perusta jolle kaikki rakennetaan. Jos Suomella ei olisi vahvaa vientiteollisuutta, niin ei täällä olisi tätä elintasoa. Vahvan sosiaaliturvan ja eläkkeet mahdollistaa vain korkea työllisyysaste. Ei ne julkiset palvelut ole ilmaisia vaan se raha tulee kaikkien muiden lompakosta. Kun valtio tarjoaa palvelua halvalla käyttäjälle, niin sen erotuksen maksavat kaikki ne jotka eivät palvelua käytä. Mitä tahansa saa ja pitääkin tutkia, vaikka naistutkimusta. Siihen ei vaan pidä käyttää yhteiskunnan varoja, vaan sille pitää löytää yksityistä rahoitusta. Jos naistutkimusta pidetään arvokkaana, niin se silloin löytää tukijoita. Voisin kuvitella että itsensä feministiksi kutsuvat rahoittaisivat mielellään tällaista tutkimusta. Täten myös rajalliset resurssit ohjautuvat sinne missä on eniten tarvetta.

Niin ja vientiteollisuus on aikoinaan luotu tähän maahan nimenaomaan suurien valtionyhtiöiden kautta joita oli pakko perustaa mm. sotakorvauksien maksamista varten. Näistähän on sittemmin hankkiuduttu eroon (kuten myös esimerkiksi kuntien omistamista energiayhtiöistä, kannattaa tutustua mm. tragikoomiseen Espoon Sähkön myyntiin :D). On se kumma juttu, että valtionyhtiöt, jotka ovat olleet osa julkista sektoria, ovat ihan oikeasti tuottaneet hyvinvointia tähän maahan. Kumma juttu. Pååtan, Crusaderin ja SIC:in juttujen perusteella koko julkinen sektori vain kuluttaa yksityisen sektorin tuottamaa hyvää. Hmm, onkohan tämä markkinafundamentalistien maailmankuva sittenkin vähän harhainen ja todellinen maailma toimiikin vähän erilailla kuin miten täällä annetaan ymmärtää...