ei vastausta: vastan sitten ite itelleni :D
Termodynamiikasta
Usein tuodaan esille kalori on alori teorian puolustukseksi termodynamiikan 1 lakia. Ja se on toki totuus, että ihmisen aineenvaihduntakin käyttäytyy samojen lakien johtaamana kuin kaikki muukin fyysinen elämä tällä planeetalla. Kuitenkin pitäis osata käyttää termodynamiikka oikeasti – erityisesti kuin puhutaan bioenergetiikasta.
Esimerkiksi bioenergetiikassa käsitellään Gibbsin vapaata energiaa - G'tä perus energiamitan E-n sijasta. (Sitä sen takia, että G-ssä sisältyy myös termodynamiikan toisessa laissa esille tuotu entropia).
Aloitetaan siitä, että VHH dieettien perusväittämä on, että pitää olla olemassa tietty aineenvaihdunnallinen etu systeemejen välissä, mitkä perustuu energiasaannissa glukoneogenesiin. Biokemian luennoilla tulee selväksi että tuottaakseen glukoosia glukoneogeneesin kautta, tarvitaan siihen 6 ATP verran energiaa. Jos siihen on käytettävissä vapaa glukoosia sitten tiedysti ylimääräistä 6 ATPn energiatuotantoa ei tarvita = elikkä aineenvaihdunnallinen etu on olemassa. Kiistäämattomasti.
Elikkä jos tietyt tahot yrittävät väittää, että termodynamiikan “laki” (siinä he tarkoittavat vaan ensimmäistä lakia) kumoaa aineenvaihdunnallisen edun ja todistaa, että kalori on kalori, sitten kaksi termodynamiikan lakia yhdessä todistaa päinvastoin selaisen edun olemassaolon.
Sitten seuraava kysymys: mikä on kalori?
Elikkä mikä on ravitsemuksellinen kalori eikä fyysinen (energiamäärä, mikä nostaa gramman veden lämpötilaa 1 C asten verran). .. mitä tarkoitetaan kun sanotaan että 1 gr hiilihydraattia sisältää energiaa 4 kcal verran.
Bioenergetiikassa me puhutaan kalorista vapaana energiana, G'na, mikä on potenttiaali – sitä voi verrata esimerkiksi painovoiman potenttiaaliin: kun kivi heitetaan kalliolta alas, muuttuu sen potentiaalinen energia ensiksi kineettiseksi ja sen jälkeen se nollaantuu kun kivi iskee maahaan. Mitä tapahtuu silloin energialle? Minne se menee? Termodynamiikka ei käsittele energian häviämättömyyttä vaan sen hajoamista.
Ok, termodynaamikka on tullu käsitteltyä: moving on
Glukoneogeneesi, ATP, tuloksettomat tsyklit:
Ihmisen keho tarvitsee keskimäärin n 200 gr glukoosia päivässä toimiakseen normaalisti. Noin 70 gr siitä voi korvata ketooneilla. Siitä jää n 130 gramman tarve ja se täytetään muuttamalla proteiini glukoosiksi ja käyttämällä glyseroolirangasta triglyseriidimolekuleja glukoosin tuotantoon. Kun hiilihydraateja saa ravinnosta sitten kehon ei tarvitse käyttää lisäenergia sellaiseen prosessiin.
Toinen aineenvaihdunnalisen edun tuottaja VHHlla on nn turhat syklit: mitkä ne ovat?
Ne ovat prosesseja kehossa, mitkä ylläpitävät meidan normaalia kehon lämpötilaa. Ne on prosesseja mitkä ei saa eikaiseksi mitään lopputulosta – elikkä alku on sama kuin loppu, vaikka siihen kulutetaan energia: vaikka jos nostelet kivia yhdestä paikasta toiseen ja kannat ne sitten taas alkupinoon takaisin.
Keho ei käytä rasvoja tai hiilareita energiaan suorasti, niistä tuotetaan ATP-ta (adenosiini trifosfaattia), mikä on kehollemme polttoaineeksi. Sitä tuotetaan ADPsta (adenosiinidifosfaatti), käyttäen hyväksi osmoottista ja elektrolyyttista epätasapainoa solujen mitokondrioiden sisämembraanin kahdella puolella. Sen membraanin yhdellä puolella on enemmän proottoneita kuin toisella ja ne käyttäytyy kuin turbiinissa – niitä vuotaa isomman konsentraation puolelta toiselle puolelle ja se turbiini tuottaa ADPsta ATP-tä.
Energia, mitä tarvitaan protoonien konsentroimiseksi yhdelle puolelle saadaan ruuasta. Sehän pilkotaan loppujen lopuksi korkeaenergisiksi elektroneiksi. Ne elektronit liikkuu molekyylikompleksejen avulla membraania pitkin, ja molekyylijonon lopussa ne liitetään happiatomin kanssa (prosessi minkä sivutuloksena tuotetaan myös vapoja radikaaleja). Sen energian avulla kuljetetaan protoneja mitokondrioiden membraanien läpi.
Tällä prosessilla on kaksi puolta – ADT-stä ATP-n tuottaminen on fosforylaatiota ja elektronien liittäminen happiatomien kansaa on oksidaatiota. Yhdistetty prosessi tunnetaan nimellä oksydatiivinen fosforylaatio tai “irrottautuminen” kun jostain syystä oksydatiivinen prosessi ei tuottaakaan fosforylaatiota.
Tiedysti sellainen prosessi tarvitsee jonkinlaisen kontolloivan tahon: jos ihminen ylisyö ruokaa eikä tarvitsekaan polttoainetta (ATPta) sitten protooniturbiinin voima kerääntyis liian isoksi. Keho on varautunut siihen pooreilla mitokondrion membraaneissa, mitä kautta protoonit pääsevät pakenemaan kun paine käy liian isoksi. Sen lisäksi keholla on käytässä ns irroitautumisproteiinit, minkä avulla ne samat protoonit viedään takaisin mitokondrion membraanin läpi omille paikoilleen.
Elikkä me käytetään ruuasta saatavaa energiaa protoonien pumpaamisen molempaan suuntaan.
Mitä tapahtuu kehossa VHH dieetilla korkean rasvansaannin mukaan on se, että keho tuottaa enemmän irroitautumisproteiinejä. Elikkä, kun hiilarit pidetään matalalla ja rasvat korkealla (syödeen yli “kulutuksen”), keho kompensoi ylimääräistä energiaa nostaen sellaisten syklien energiakulutusta, nostaen irroitautumisproteiinien määrää ja lisäämällä mitokondriomembraanien poorien määrää.
Ja sitten tullaan ASP- hen
Onhan se aika kiinnostavaa että nyt on löydetty sellainen mekanismi... Siihen vaan pari pientä kysymystä, epäilyä, ajatusta:
Tiedysti VHHn kannattajana olen joutunut kauhuhiessä tutkimaan että onko todellakin niin että sellainen mekanismi on olemassa ja kaikki, mitä logiikka ja tiede on tähän asti opettanut onkin ollut ihan väärää ja/tai olen ymmärtänyt kaiken väärin?
Löysin kaksi pääväittämää:
1.ASPon paljon tehokkaampi uuden rasvan varastoimisen stimulaatiossa kuin insuliini
2.ASPta tuotetaan ruuan rasvasta
Päihittääkö ASP insuliinin? Väittämä julkaisusta: “Purification and characterization of acylation stimulating protein”J Biol Chem vol. 264, Jan 5, 1989, p.426-430
Tutkimuksessa kasvattivat tutkijat rasvasoluja kehon ulkopuolella. Ja on totta että ASPn lisääminen kiihdytti triglyseriidien tuotantoa.
MUTTA: molempiin, niin ASP – lla ja myös ilman sitä kasvatettuihin kulttuureihin LISÄTTIIN INSULIINIA JA HIILIHYDRAATTEJA. Ja se tekee ainakin minulle vaikeammaksi ymmärtää koko tutkimuksen varsinaista pointtia ja tulosta:
Voiko ASP olla insuliinille vaan väylä nostaa tehokkuuta?
Voiko ASPta nostaa ehkä tunnetusti tappava rasva+sokeri kombinaatio?
Miksi ASPn tuotantoa ja tehoa ei testata ilman insuliinin ja hiilihydraattien lisäämistä?
Miks ASPtä ei tutkita ihmisissä?
Vapautuuko ASPta ruuan rasvapitoisuuden eikä hiilaripitoisuuden tuloksena?Väittämä julkaisusta: “Metabolic response of acylation stimulating protein to an oral fat load,”J lipid res vol 30, 1989 p. 1727-1733
Tässä tutkimuksena käytettiin ASPn nousua aiheuttavana rasvaisena ruokaseoksena kermaa, mihin lisättiin 1 ruokalusikkallinen sokeria + 1 ruokalusikkallinen rasvatonta maitojauhetta!!(täh??)
sehän on 25 painoprosentti hiilaria!
Miksi ei käytetä oikeasti 100% rasvaa??
Pari havaintoa ASPsta ja sitä ohjaavien mekanismien toiminnasta käytännössä:
Jos ASP toimii niin kuin yritetään väittää pitää selittää Atkinsin dieetin tyyppisten VHH ruokavalioiden toimivuus ja se fakta, että samalla kalorimäärällä läpiviedyissä VHH vastaan LF dieeteissa tutkittavat kuitenkin laihtuvat nopeammin VHHlla. Jos ASP toimii kuvailtulla tavalla, sitten se olis mahdotonta.
Jos ASP on tehokas tapaa varastoida rasvaa, sitten köyhien keskuudessa esiintyvälle lihavuudelle ei löytyis mitään selitystä. Koska yleensähän köyien kaloriensaanti jää alle suositusten (alle tarpeen) mutta enemmistö niistä tulee hiilihydraateista.
Jos löytyis todistusta ylilihavista kansoista kenen luontainen ravinto on HFLC tyyppista, sitten voitais saada näyttöä ASPn toimivuudesta – mutta sellaista kansaa ei ole.
Elikkä ASP`lla on rooli rasva+sokeridieetilla pidettyjen rottien rasvumisessa. Muuta ei ole vielä todistettu.