Dieettaaminen - asiat, joilla EI ole merkitystä
- Keskustelun aloittaja ysikymppinen
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 13.3.2012
- Viestejä
- 281
Kuten Bronzzi sanoi, niin kokonaiskalorimäärä ratkaisee, ei se kuinka moneen osaan sen jaat. 3-5 tunnin välein syömistä suositellaan siksi, että verensokeri pysyy tasaisena jolloin mm. painonhallinta on helpompaa. Rasva-aineenvaihdunnan kannalta ei ole mitenkään tarpeen syödä monta kertaa päivässä.
Niin, ei kai kukaan jaksa tehokkaan salitreenin päälle tehdä tehokasta aerobista, saati mitään hiitiä
Mutta kovatehoinen (intervalli)aerobinen laittaa aineenvaihdunnan kierroksille ihan milloin tahansa tehtynä, ei se ole pelkän aamuaerobisen etu.
- Liittynyt
- 7.12.2010
- Viestejä
- 5 797
- Liittynyt
- 13.3.2012
- Viestejä
- 281
Kun aamuaerobisen jälkeen laitetaan ruokaa koneeseen, kroppa ottaakin loppupäivän ajan elintoimintoihin suhteessa enemmän energiaa glykogeenivarastoista kuin rasvavarastoista, koska aamuaerobisen aikana rasvavarasto oli jo käytössä. Tulos rasvanpolton kannalta on siten plusmiinusnolla.
Ei siinä, tykkään itsekin reippaista aamuaerobisista tyhjällä tai lähes tyhjällä mahalla, mutta en kuvittele niiden edistävän kuntoa tai rasvanpolttoa pelkän ajankohtansa takia. Ärsyttää kun aamuaerobista tuputetaan (mm. Jutta) patenttiratkaisuna kaikille, myös niille jotka vihaavat sitä yli kaiken.
- Liittynyt
- 9.10.2006
- Viestejä
- 2 313
- Ikä
- 34
Niin, ei kai kukaan jaksa tehokkaan salitreenin päälle tehdä tehokasta aerobista, saati mitään hiitiä
Mutta kovatehoinen (intervalli)aerobinen laittaa aineenvaihdunnan kierroksille ihan milloin tahansa tehtynä, ei se ole pelkän aamuaerobisen etu.
Eipä niitä intervalleja tule tehtyä aamulla eikä treenin jälkeen. Aamulenkit on joko reipasta kävelyä tai joskus juoksen jos intoa piisaa. Samoilla sykkeillä samoja aikoja menee vastaavasti treenin jälkeen jos sinne sen aerobisen sijoitan. Harvoin tulee aerobisia vedettyä piippuun, koska mielummin jätän sitä palautumiskapasiteettiä kuntosalilla rääkätyille lihaksille
Eikös siitä ole etua, että heti aamusta saadaan aineenvaihdunta rullaamaan 30min aamulenkillä ja työ/koulupäivän jälkeen mennään tekemään salitreeni versus se että aamusta iltaan aktiivisuus on 0 ja illalla rykäistään 1h sali + 30min aerobista. Työmäärä on sama, mutta aineenvaihdunta käy kovemmilla kierroksilla pidemmän aikaa ekalla vaihtoehdolla.
- Liittynyt
- 13.3.2012
- Viestejä
- 281
Kuulostaa harvinaisen järkevältä, en ole edes ajatellut tuota puolta. Toimistotyöläisen (kuten itseni) terveydelle ja aineenvaihdunnalle on varmasti kaikin puolin hyödyllisempää liikkua useammassa erässä kuin rykäistä illalla pitkä treeni.
- Liittynyt
- 21.7.2012
- Viestejä
- 120
kroppa toimii viikko tasolla, dietti alkamassa ja mietinnässä kalorit. kalorilaskurissa saa jotain aikaseksi mutta kysymys kuuluukin:
laskenko treenittömien päivien kalorit erikseen ja taas treenipäivänä toiset vai voinko esim tasaisella kalorilla samoilla ruuilla mennä päivästä toiseen?
laskenko treenittömien päivien kalorit erikseen ja taas treenipäivänä toiset vai voinko esim tasaisella kalorilla samoilla ruuilla mennä päivästä toiseen?
- Liittynyt
- 9.10.2006
- Viestejä
- 2 313
- Ikä
- 34
Käytännössä ei ole väliä miten päin teet. Itsellä lepopäivänä jää palkkari pois, paitsi jos on oikein aikainen herätys, niin palkkarin tilalle tulee joku hera+mandariini välipala ettei ruokailuvälit veny liikaa tai on karsee nälkä.
- Liittynyt
- 21.7.2012
- Viestejä
- 120
kauan kannattaisi tälläistä diettiä sitten vetää. mun treenitön pv kulutus n. 2500 ja treenipäivänä 3500. ajattelin treenata Phat ohjelmalla ja heittää yläkropan voimapäivänä 15-20 min pyörää kehiin sopivalla " puhumis " vauhdilla, keskiviikon lepopäivänä kahvakuula heilautuksia sekä pyörää tai crossia ja sitten loppuviikon jompikumpi yläkroppa päivä pyörää tai crossia 15-20 min. kuulostaako järkevältä?
ps. kellään mitään valmista ruoka ohjelmaa missä protskua päivää kohti > 235 g ja erikseen 2000 kcla ja 3000 kcla..
ps. kellään mitään valmista ruoka ohjelmaa missä protskua päivää kohti > 235 g ja erikseen 2000 kcla ja 3000 kcla..
- Liittynyt
- 23.3.2013
- Viestejä
- 17
Velocity diet. Ittellä on nyt lähteny 7 kiloo viidessä viikossa ja olo mitä mainioin.
http://www.pakkotoisto.com/ravinto/38207-velocity-diet/
- Liittynyt
- 22.5.2009
- Viestejä
- 389
Laittelin tämän jo toiseen ketjuun, mutta vastausta ei tullut. Olisin todella kiitollinen mikäli tähän joku osaisi antaa neuvoja.
1.4 alottelin diettaamaan painon ollessa 77-78kg. Se on nyt tullu tosi ryminällä alas ja tällä hetkellä se on 72-73kg. Pari kiloa varmasti niitä perus nesteitäki Pituutta siis löytyy 178cm. Ruokaa tulee omasta mielestä mätettyä ihan hyvin seuraavanlaisesti:
Proteiinit = 210g
Hiilarit = 210g
Rasvat = 78g
kalorit 2500kcal
Nuo siis reenipäivinä ja muuten hieman vähemmän jo palkkarinki takia. Pitäskö mun nyt vaan lisätä noita kaloreita ihan reippaasti tohon, ettei tuo tuommosta vauhtia jatkas laskemistaa, koska vituttaa, jos tästä nyt lihastaki enempi lähtee, kun sitä muutenkaan ei turhan paljon ole... Ja lähinnä jos lisään nii lisää hiilareita vai rasvoja ja mihin ajankohtaan päivästä? Rypsärii meinasin ruveta ottaa nyt sen rkl illasta aina, mut muutaki pitäs varmaan keksiä.
Mitat on muuttunu seuraavasti:
vyötäro 87 --> 83
Rinta 108 --> 107
Hauis 37 --> 36
Lantio 97 --> 96
Reisi 59.5 --> 57.8
Mitäs mieltä noista? Tuosta vyötärostä sais kyllä omasta mielestä lähteä enemmänkin. Painoo sain syksyn ja talven aikana nousee sen joku 9kg, mut vaikka omasta mielestä söin aika puhtaasti niin siihen vatsaan sitä vaan kerty.
Edit. ja mitään lenkkejä ei oo vielä ees alotettu ja tätä vauhtia ei oo tarvettakaan.. Turhan helposti putoaa jo ilmankin paino.
Ajattelin, että jos tiputtelisin 77-78 sinne, 68 paikkeille painon, nii ne vatsatki alkas jo näkymään kesällä, mutta en kyllä enää siihen oikein usko.. Onko tuo noin suuri painon tiputus selitettävissä nesteistä? Viime kesän aikana paino oli aika lailla sen 68 ja vyötärö jonku 79, eikä vatsat tuolloinkaan näkyneet. Nyt näyttäs, että melkein noihin samoihin lukemiin oltas menossa. Muualla sitä ympärysmittaa on onneks ainaki jonku verran enempi. Välillä tuntuu turhalta, kun vaikka tähän hommaan aika paljon panostaa ja syömiseen kiinnittäny entistä enemmän huomiota, ei tulosta vaan tunnu tulevan tarpeeksi. Tietysti onhan tämä pitkä prosessi ja ei varmaan pitäs hätäillä, mutta silti..
1.4 alottelin diettaamaan painon ollessa 77-78kg. Se on nyt tullu tosi ryminällä alas ja tällä hetkellä se on 72-73kg. Pari kiloa varmasti niitä perus nesteitäki Pituutta siis löytyy 178cm. Ruokaa tulee omasta mielestä mätettyä ihan hyvin seuraavanlaisesti:
Proteiinit = 210g
Hiilarit = 210g
Rasvat = 78g
kalorit 2500kcal
Nuo siis reenipäivinä ja muuten hieman vähemmän jo palkkarinki takia. Pitäskö mun nyt vaan lisätä noita kaloreita ihan reippaasti tohon, ettei tuo tuommosta vauhtia jatkas laskemistaa, koska vituttaa, jos tästä nyt lihastaki enempi lähtee, kun sitä muutenkaan ei turhan paljon ole... Ja lähinnä jos lisään nii lisää hiilareita vai rasvoja ja mihin ajankohtaan päivästä? Rypsärii meinasin ruveta ottaa nyt sen rkl illasta aina, mut muutaki pitäs varmaan keksiä.
Mitat on muuttunu seuraavasti:
vyötäro 87 --> 83
Rinta 108 --> 107
Hauis 37 --> 36
Lantio 97 --> 96
Reisi 59.5 --> 57.8
Mitäs mieltä noista? Tuosta vyötärostä sais kyllä omasta mielestä lähteä enemmänkin. Painoo sain syksyn ja talven aikana nousee sen joku 9kg, mut vaikka omasta mielestä söin aika puhtaasti niin siihen vatsaan sitä vaan kerty.
Edit. ja mitään lenkkejä ei oo vielä ees alotettu ja tätä vauhtia ei oo tarvettakaan.. Turhan helposti putoaa jo ilmankin paino.
Ajattelin, että jos tiputtelisin 77-78 sinne, 68 paikkeille painon, nii ne vatsatki alkas jo näkymään kesällä, mutta en kyllä enää siihen oikein usko.. Onko tuo noin suuri painon tiputus selitettävissä nesteistä? Viime kesän aikana paino oli aika lailla sen 68 ja vyötärö jonku 79, eikä vatsat tuolloinkaan näkyneet. Nyt näyttäs, että melkein noihin samoihin lukemiin oltas menossa. Muualla sitä ympärysmittaa on onneks ainaki jonku verran enempi. Välillä tuntuu turhalta, kun vaikka tähän hommaan aika paljon panostaa ja syömiseen kiinnittäny entistä enemmän huomiota, ei tulosta vaan tunnu tulevan tarpeeksi. Tietysti onhan tämä pitkä prosessi ja ei varmaan pitäs hätäillä, mutta silti..
- Liittynyt
- 27.4.2013
- Viestejä
- 6
Ysikymppinen levittää misinformaatiota:
http://articles.latimes.com/2012/jun/28/news/la-heb-calories-robert-lustig-20120628
http://jama.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=1199154
Ysikymppisen jutuista löytyy melkein kaikki klassiset harhaluulot, joista pidetään tiukasti kiinni.
http://articles.latimes.com/2012/jun/28/news/la-heb-calories-robert-lustig-20120628
http://jama.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=1199154
Ysikymppisen jutuista löytyy melkein kaikki klassiset harhaluulot, joista pidetään tiukasti kiinni.
- Liittynyt
- 21.7.2012
- Viestejä
- 120
pistämpä tänne kun dietillä olen ja maha lankaa ei satu olemaan. hei, onko muilla ollut ongelmaa tälläistä: kun aloitin dietin tottakai maha ollut vähän sekaisin kun ei saakkaan " roska " safkaa. nyt 2 kk takana ja nyt on alkanut olemaan aina aamuisin maha ihan sekaisin, heti kun herää?? ollut jo 2 vk. ja sama juttu taas viikon olen ravannut kusella monta kertaa yössä. en juo illalla niin että tälläistä aiheutuisi mutta päivän aiakna olen alkanut juomaan ihan vaan enemmän vettä. plus aloitin kahvin juonnin taas vähä aika sitten. ihan btw jos tohän löytyis joku simppeli syy? :D
- Liittynyt
- 4.5.2007
- Viestejä
- 2 987
Joku allergia? laita päivänruokailut tänne niin ei oo ihan haku ammuntaa... Toisaalta myös vatsan adaptaatio "uuteen" ruokavalioon vaatii tovin. sitten kun on pidempään syönyt siististi niin se roska puolestaan sekottaa pakin.
Nimimerkillä. Eineksistä ja mäkkäristä ripuli
- Liittynyt
- 5.6.2008
- Viestejä
- 2 733
Eikä löydy, vaan siellä on paljon täyttä asiaa. Katsotaanpas tasapuolisen kriittisesti noita sinun linkkejäsi.
Ensinnäkin tuo JAMA:n juttu. Siinä nähtiin että VHH johti kaikkein vähäisimpään lepo- ja totaaliaineenvaihdunnan laskuun dieetin aikana. Mutta olikohan se juttu sittenkään näin yksinkertainen?
Mielestäni ei. Ensinnäkin tuo tutkimus oli pieni ja äärimmäisen lyhytkestoinen (4 viikkoa dieetillä), joten minkäänlaisia pitkäaikaisvaikutuksia on mahdotonta sanoa. Toisekseen, tuo cross-over-design (eli että samat ryhmät olivat vuorotellen jokaisella dieetillä) on tällaisessa tapauksessa hieman puutteellinen lähestymistapa sillä dieeteillä voi olla peräkkäin aseteltuna yhteisvaikutuksia. Kolmanneksi, VHH-ryhmä söi merkittävästi enemmän proteiinia (151,5g, kun se muissa ryhmissä oli n. 105g), mikä on osaltaan voinut auttaa lihasmassan säilymisessä ja siten vähentänyt aineenvaihdunnan laskua. Tulosta ei välttämättä selitäkään hiilareiden vähyys ja rasvan määrä, vaan runsas proteiininsaanti. Sitähän voi nauttia riittävästi vaikka vähärasvaisella ruokavaliolla. Jos siltä tuntuu.
Sitten on vielä nuo metaboliset vaikutukset. VHH-ryhmässä oli kaikkein korkein CRP (tulehdusmittari) ja kortisolin määrä. Ei kuulosta kovin ihanalta jos ajattelee pitkällä aikavälillä.
Ei siinä mitään, on tuossa paljon hyvääkin ja tärkeä tutkimushan se on. Pitää kuitenkin olla tarkkana johtopäätösten kanssa. Minusta tuo ei vielä osoita VHH:n ylivertaisuutta. Jossain määrin jopa päinvastoin.
Sitten Lu(l)stig...
Tuo heppu kuuluu juuri tuohon Taubesilaiseen "insulin is the bad guy"-lahkoon, jonka nimeltämainitsemattomia edustajia löytyy meiltä kotisuomestakin. Heillä on juuri tuo oma 'hiilari -> insuliini -> lihavuus/BEETUS'-dogmi, joka on todellisuudessa niin karu yksinkertaistus, ettei se ole edes väärin.
Tässäpä esimerkiksi yksi erittäin kova katsaus, joka on Mount Everestin kokoinen kapula tämän edellämainitun kultin rattaissa:
The entero-insular axis and adipose tissue-related factors in the prediction of weight gain in humans.
Kas tässä muutamia kohokohtia liittyen juuri insuliiniin:
"The majority of prospective studies that included non-obese adults failed to show an association between insulin level at baseline and future weight gain. In the Ely Study,[SUP]8, 9[/SUP] fasting insulin levels were not associated with weight gain over more than 4 years of follow-up. The study by Zavaroni et al.[SUP]10[/SUP] included 647 middle-aged men and women with a mean BMI of 25.8 kg/m2 at baseline who had a baseline glucose tolerance test with a follow-up of 14 years. The 2-h post-75 g oral glucose insulin levels at baseline were not associated with future weight gain. Lakka et al.[SUP]11[/SUP] did not find an association between baseline fasting insulin and weight gain over 4 years in a middle-aged normo-insulinemic cohort of Finnish men. Masuo et al.,[SUP]12[/SUP] in a follow-up study of non-obese (mean BMI 21.2 kg/m2) Japanese men for 5 years, concluded that those individuals who gained weight (increase of >10% of initial BMI) did not differ in their baseline fasting insulin levels from those who did not."
"On the other hand, other large cohort studies have shown that insulin resistance, which is usually associated with high plasma insulin levels, could be protective against weight gain.
...
In the CARDIA Study, no relationship was found between fasting insulin and future weight gain after adjustment for BMI in a cohort of young African-American and Caucasian adults with normal weight. In comparison, the ARIC Study found a weak negative relationship between fasting insulin and subsequent weight gain (after adjustment for baseline weight) in a cohort of middle-aged African-American and Caucasian adults with a mean BMI of over 27 kg/m2"
"In summary, although a negative correlation between plasma insulin level or insulin resistance and future weight gain has been observed more consistently in overweight adults, this relationship was not consistently shown in lean adults and in pediatric populations. One possible explanation for these observations is a threshold effect: at the onset of the process leading to weight gain, overweight induces more insulin resistance with an increase in insulin secretion contributing to future adipose tissue accumulation. When this accumulation reaches a certain level (threshold), insulin resistance becomes high enough to oppose further fat accumulation in adipocytes and/or to send negative feedback as an anorexigenic signal at the level of the hypothalamus to limit further weight gain."
"On the other hand, other large cohort studies have shown that insulin resistance, which is usually associated with high plasma insulin levels, could be protective against weight gain.
...
In the CARDIA Study, no relationship was found between fasting insulin and future weight gain after adjustment for BMI in a cohort of young African-American and Caucasian adults with normal weight. In comparison, the ARIC Study found a weak negative relationship between fasting insulin and subsequent weight gain (after adjustment for baseline weight) in a cohort of middle-aged African-American and Caucasian adults with a mean BMI of over 27 kg/m2"
"In summary, although a negative correlation between plasma insulin level or insulin resistance and future weight gain has been observed more consistently in overweight adults, this relationship was not consistently shown in lean adults and in pediatric populations. One possible explanation for these observations is a threshold effect: at the onset of the process leading to weight gain, overweight induces more insulin resistance with an increase in insulin secretion contributing to future adipose tissue accumulation. When this accumulation reaches a certain level (threshold), insulin resistance becomes high enough to oppose further fat accumulation in adipocytes and/or to send negative feedback as an anorexigenic signal at the level of the hypothalamus to limit further weight gain."
Jos todella on niin, että insuliini on 'bad guy', minkä takia se ei ennakoi painonnousua ja näyttää siltä että se joissain tapauksissa voi jopa suojata ylipainolta?
Kokonaan toinen juttu on se, että tämän Taubesilaisen lahkon mukaan hiilareita pitää välttää koska ne nostavat insuliinia. Samalla kuitenkin promotaan esim. maitotuotteita ja proteiinia huolimatta siitä että ne voivat usein johtaa jopa suurempaan insuliinivasteeseen kuin hiilarit.
Problem?
Näitä asioita on pohdittu hyvin James Kriegerin blogissa.
