"Säästöliekistä", keskustelu ohjattiin tähän ketjuun. Blogimerkintäni
http://10kg.vuodatus.net/blog/2655018/-saastoliekki-ja-evoluutio/ ja tiivistäen: Jos vähemmillä kaloreilla pärjäisi, miksi elimistö muutoin kuluttaisi tarpeettomasti kaloreita -- mikä olisi tradeoffin toinen puoli?
Paletaani kysyi määritelmää säästöliekille. Selvää on, että paljon vähemmän läskiä tarkoittaa hieman pienempää kulutusta yhtä pitkässä kävelyssä, ja kaiketi maatessakin perusylläpitoon. Samoin psykologinen vaikutus on helppo uskoa: jos on kalorivaje, niin kaipa tuota luonnostaan säästää askelia (tradeoff olisi se, että yleensä askeleet tarkoittavat ympäristön tarkkailua, joka on ollut hyödyksi). Määritellään säästöliekki vaikkapa näin: Samanpainoisista ja -ikäisistä samaa sukupuolta olevista, rasvaprosentiltaan ja kunnoltaan samanlaista ihmisistä vähemmän kaloreita levossa kuluttaa se, joka on saavuttanut nykytilansa laihduttamalla aivan juuri kohtuullisen nopeaan tahtiin.
Moni on tässä ketjussa viitannut omiin kokemuksiinsa. Minun kokemukseni mukaan paino laski häissä syödyn herkkuaterian, kaverilla syödyn rasvaisemman ruuan ja autossa istumisen jälkeen. Oletettavasti liikunta varastoi vettä, tai sitten kaloreiltaan tuhdimpi ateria tuotti vähemmän kiloja suoliston sisälle. Kilo porkkanaahan kasvattaa hetkellisesti painoa enemmän kuin puoli kiloa suklaata.
Onko siis esitetty mitään testattavaa hypoteesia sille, mikä olisi tradeoffissa säästöliekin vastapuolena?