Dieettaaminen - asiat, joilla EI ole merkitystä

[Joppewo]

En nyt suoraan vakavalla naamalla väitä vastaan mihinkään aloituspostien väitteisiin, mutta itsellä ainakin jää paino junnaamaan reilustikin miinuksilla ollessa aina silloin tällöin, ja siihen kun vetäsee 3-4pv mättökuurin +1000kcal/pv ni sen jälkeen taas laihdutuksen jälkeen tuosta tasankovaiheesta mennään ohi niin että vinkuu.

 

[Pulverihessu]

PIKKU VINKKEJÄ DIEETISTÄ: Turhat Hiilihydraatit tosin kehonrakennuksessa tarvitaan paljon hiilareita, aloittelijat sekä kohtalaisesti liikuntaa harrastavat eivät treenaa tarpeeksi kovaa tarvitakseen runsaita määriä hiilareita. Hiilihydraattien saanti viiden aterian kesken päivittäin, 60 g ateriaa kohden(riippuu tietenkin minkä kokoinen jantteri on) jotta kehoon ei kertyisi rasvaa. Aloita suuremalla hiilarimäärällä eli 70 g per ateria. Jos painosi laskee, pidä sama taso jos taas ei laske annos 60g per ateria. Dietillä ollessa hiilarimäärät rajoitetaan, ei kannatta vähentää liian rajusti. Kun hiilarieta vähennetään niin protskun määrää on lisättävä mutta hallitusti koska jos rupeaa ylisyömään protskua niin rasvanpoltto hankaloituu sillä siitä seuraa kaloriylijäämä. 2.0 g protskua painokiloa kohden jos haluaa lihasmassan lisääntyvän. Dietillä ollessa protskun määrän voi nostaa jopa 2.5 g painokiloa kohden päivässä kaikki se mikä menee tämän yli on miinusta. Älä syö hiilareita myöhään illalla koska ne varastoituvat rasvana kehoon, suosittelesin drinkkamaan Good Night Protein juoman viimeisenä ateriana. Jos rasvan väheneminen tuntuu pysähtyneen suosittelen Vihreä teetä/kofeiini. Älä kumminkaan käytä näytä tuotteita Dieetin alussa(teho lakkaa 6vk). Aamiainen on ihmisen tärkein ateria osa syy on se että todennäköisemmin rasvaa ei kerry kehoosi koska glykogeenivarastot ovat pienimmillään koska glykogeenivarasto on pieni, kehon kyky imeyttää hiilarit ja varastoida niitä rasvaksi on minimaaliset koska se on tukkeutunut. Aamiainen: suurin osa hiilarimääristä päivässä kannattaa nauttia juuri aamiaisella, 80 g ja 40 g protskua tämä tua posiitivisen potkun päivään. Aerobista harjoittelua kannattaa tehdä 5krt vk 40min jaksoa tämän yli ei saa mennä koska menetät lihasmassaa, negatiivinen vaikutus aineenvaihduntaan koska se käy yli-kierroksilla ja sitämyöten on tilassa jossa näläntunnetta aiheuttavat hormonut hyrräävät ja sitten rasvasolut yrittävät säilyttää energiansa, treenit ovat löysiä. Kolme runsaasti kaloreja sisältävää ateriaa tekee hyvää psykkeelle ja välttää nälän tunnetta, aineenvaihdunnan hidastamista. Energiaa ja voimaa kannattaa kanssa pitää silmällä ei ole ainostaan vaakaa. JOS laihdut ja tunnet silti että sinulla on runsaasti energiaa ja poweria, painonpudotus johtuu siitä että rasva vähenee. JOS tunnet painon vähentyessä itsesi väsyneeksi taikka vähennät punttisalilla painoja ja siitähuolimatta tunnet itsesi väsyneeksi myös saamasi lihasmassa häviää. JOS tämä on kohdannut sinun kohdallesi olet tehnyt Dietistäsi väärän.

 

[ChildInTime]

PIKKU VINKKEJÄ DIEETISTÄ

 

[jorimantysalo]

"Säästöliekistä", keskustelu ohjattiin tähän ketjuun. Blogimerkintäni http://10kg.vuodatus.net/blog/2655018/-saastoliekki-ja-evoluutio/ ja tiivistäen: Jos vähemmillä kaloreilla pärjäisi, miksi elimistö muutoin kuluttaisi tarpeettomasti kaloreita -- mikä olisi tradeoffin toinen puoli?

Paletaani kysyi määritelmää säästöliekille. Selvää on, että paljon vähemmän läskiä tarkoittaa hieman pienempää kulutusta yhtä pitkässä kävelyssä, ja kaiketi maatessakin perusylläpitoon. Samoin psykologinen vaikutus on helppo uskoa: jos on kalorivaje, niin kaipa tuota luonnostaan säästää askelia (tradeoff olisi se, että yleensä askeleet tarkoittavat ympäristön tarkkailua, joka on ollut hyödyksi). Määritellään säästöliekki vaikkapa näin: Samanpainoisista ja -ikäisistä samaa sukupuolta olevista, rasvaprosentiltaan ja kunnoltaan samanlaista ihmisistä vähemmän kaloreita levossa kuluttaa se, joka on saavuttanut nykytilansa laihduttamalla aivan juuri kohtuullisen nopeaan tahtiin.

Moni on tässä ketjussa viitannut omiin kokemuksiinsa. Minun kokemukseni mukaan paino laski häissä syödyn herkkuaterian, kaverilla syödyn rasvaisemman ruuan ja autossa istumisen jälkeen. Oletettavasti liikunta varastoi vettä, tai sitten kaloreiltaan tuhdimpi ateria tuotti vähemmän kiloja suoliston sisälle. Kilo porkkanaahan kasvattaa hetkellisesti painoa enemmän kuin puoli kiloa suklaata.

Onko siis esitetty mitään testattavaa hypoteesia sille, mikä olisi tradeoffissa säästöliekin vastapuolena?

 

[mrNICEGUY]

"Säästöliekistä", keskustelu ohjattiin tähän ketjuun. Blogimerkintäni http://10kg.vuodatus.net/blog/2655018/-saastoliekki-ja-evoluutio/ ja tiivistäen: Jos vähemmillä kaloreilla pärjäisi, miksi elimistö muutoin kuluttaisi tarpeettomasti kaloreita -- mikä olisi tradeoffin toinen puoli?

Paletaani kysyi määritelmää säästöliekille. Selvää on, että paljon vähemmän läskiä tarkoittaa hieman pienempää kulutusta yhtä pitkässä kävelyssä, ja kaiketi maatessakin perusylläpitoon. Samoin psykologinen vaikutus on helppo uskoa: jos on kalorivaje, niin kaipa tuota luonnostaan säästää askelia (tradeoff olisi se, että yleensä askeleet tarkoittavat ympäristön tarkkailua, joka on ollut hyödyksi). Määritellään säästöliekki vaikkapa näin: Samanpainoisista ja -ikäisistä samaa sukupuolta olevista, rasvaprosentiltaan ja kunnoltaan samanlaista ihmisistä vähemmän kaloreita levossa kuluttaa se, joka on saavuttanut nykytilansa laihduttamalla aivan juuri kohtuullisen nopeaan tahtiin.

Moni on tässä ketjussa viitannut omiin kokemuksiinsa. Minun kokemukseni mukaan paino laski häissä syödyn herkkuaterian, kaverilla syödyn rasvaisemman ruuan ja autossa istumisen jälkeen. Oletettavasti liikunta varastoi vettä, tai sitten kaloreiltaan tuhdimpi ateria tuotti vähemmän kiloja suoliston sisälle. Kilo porkkanaahan kasvattaa hetkellisesti painoa enemmän kuin puoli kiloa suklaata.

Onko siis esitetty mitään testattavaa hypoteesia sille, mikä olisi tradeoffissa säästöliekin vastapuolena?

Tässä jotain aiheesta, jos nyt ihan oikein tajusin noita mietteitäs.. http://www.redram.fi/spesialisti/ti...kki/tiede-tanaan-ravinto-treeni-ja-lihaskasvu

 

[jorimantysalo]

Tässä jotain aiheesta, jos nyt ihan oikein tajusin noita mietteitäs.. http://www.redram.fi/spesialisti/ti...kki/tiede-tanaan-ravinto-treeni-ja-lihaskasvu

Mielenkiintoista. Energiamäärän lisä vastasi noin paketillista voita päivää kohti, eli 3½ kg/viikko. Ensimmäisenä tulee mieleen paljonko ruokaa suolistosta menee läpi hyödyntämättä. Kai siinäkin joku raja on, vai voiko suolisto vieläpä yhtäkkisessä muutoksessa tuplata tehonsa?

18 koehenkilöstä 3 lopetti kahdessa viikossa, rajana ollut 15% on ollut kai jotain kymmenen kilon tasoa. Mutta tekstin mukaan enimmät painonnousut olivat kymmenen kiloa neljässä viikossa, mikä tekisi kilon viikossa oletettua vähemmän. Ja joku kasvoi paljonkin vähemmän. Jutussa oli myös lihasmassan kasvusta -- paljonko se vie energiaa? Eivät lihaksi proteiinit niin paljon sisällä energiaa, mutta proteiinien rakentamisen kustannusta en tiedä.

 

[Paletaani]

"Säästöliekistä", keskustelu ohjattiin tähän ketjuun. Blogimerkintäni http://10kg.vuodatus.net/blog/2655018/-saastoliekki-ja-evoluutio/ ja tiivistäen: Jos vähemmillä kaloreilla pärjäisi, miksi elimistö muutoin kuluttaisi tarpeettomasti kaloreita -- mikä olisi tradeoffin toinen puoli?

Se on, Jori, semmonen homma että nyt sä mietit tätä asiaa ihan väärältä kantilta Kropan energiankulutus määräytyy kehonpainon ja -koostumuksen, sukupuolen, iän, ravitsemustilan ja fyysisen aktiivisuuden mukaan. Se voi myös nousta tai laskea vasteena näiden tekijöiden muutokselle.

Säästöliekki ei ole mikään yksittäinen biologinen mekanismi, vaan puhekielen termi sille että painonpudotus alkaa jossain vaiheessa hidastua (ja saattaa jopa näyttää pysähtyvän). Tällöin ei kuitenkaan kannata tuijottaa pelkkää painoa, vaan myös kehonkoostumusta. Taustalla on yleensä joku yhdistelmä noita edellä mainittuja tekijöitä.

Ei kannata yrittää vetää "väkisin" johtopäätöksiä evoluutiobiologiasta.

Moni on tässä ketjussa viitannut omiin kokemuksiinsa. Minun kokemukseni mukaan paino laski häissä syödyn herkkuaterian, kaverilla syödyn rasvaisemman ruuan ja autossa istumisen jälkeen. Oletettavasti liikunta varastoi vettä, tai sitten kaloreiltaan tuhdimpi ateria tuotti vähemmän kiloja suoliston sisälle. Kilo porkkanaahan kasvattaa hetkellisesti painoa enemmän kuin puoli kiloa suklaata.

Dieetillä tuollaiset hetkittäiset painonvaihtelut saattavat olla helvetin suuria. Tähän vaikuttaa mm. neste- ja suolatasapaino sekä suoliston sisältö. Ei siis kannata tosiaankaan pitää sitä painon putoamista ainoana mittarina, vaan apuna kannattaa olla myös mittanauha.

 

[Fuhrer]

Mielenkiintoista. Energiamäärän lisä vastasi noin paketillista voita päivää kohti, eli 3½ kg/viikko. Ensimmäisenä tulee mieleen paljonko ruokaa suolistosta menee läpi hyödyntämättä. Kai siinäkin joku raja on, vai voiko suolisto vieläpä yhtäkkisessä muutoksessa tuplata tehonsa?

18 koehenkilöstä 3 lopetti kahdessa viikossa, rajana ollut 15% on ollut kai jotain kymmenen kilon tasoa. Mutta tekstin mukaan enimmät painonnousut olivat kymmenen kiloa neljässä viikossa, mikä tekisi kilon viikossa oletettua vähemmän. Ja joku kasvoi paljonkin vähemmän. Jutussa oli myös lihasmassan kasvusta -- paljonko se vie energiaa? Eivät lihaksi proteiinit niin paljon sisällä energiaa, mutta proteiinien rakentamisen kustannusta en tiedä.

Yritätköhän sä nyt miettiä vähän turhan tieteellisesti tietotasoon nähden?

 

[jorimantysalo]

Se on, Jori, semmonen homma että nyt sä mietit tätä asiaa ihan väärältä kantilta Kropan energiankulutus määräytyy kehonpainon ja -koostumuksen, sukupuolen, iän, ravitsemustilan ja fyysisen aktiivisuuden mukaan. Se voi myös nousta tai laskea vasteena näiden tekijöiden muutokselle.

Nojoo, aika vähän tälläkin pohdinnalla lienee käytännön kannalta väliä. En vain osaa oikein muutenkaan ajatella kuin analysoiden tällaisia.

Säästöliekki ei ole mikään yksittäinen biologinen mekanismi, vaan puhekielen termi sille että painonpudotus alkaa jossain vaiheessa hidastua (ja saattaa jopa näyttää pysähtyvän). Tällöin ei kuitenkaan kannata tuijottaa pelkkää painoa, vaan myös kehonkoostumusta. Taustalla on yleensä joku yhdistelmä noita edellä mainittuja tekijöitä.

Jep. Jos tällä nyt johonkin merkitystä olisi, niin lähinnä siihen, olisiko satunnainen pidempi herkutteluviikonloppu parempi kuin joku pieni makupala joka päivä, sikäli jos noista samat kalorit saisi. Mutta jos fysiologista vaikutusta ei ole, niin noilla ei ole eroa.

Ei kannata yrittää vetää "väkisin" johtopäätöksiä evoluutiobiologiasta.

Totta kyllä. Jos hyvää selitystä ei ole, pitää hyväksyä ettei hyvää selitystä ole.

 

[Paletaani]

Jep. Jos tällä nyt johonkin merkitystä olisi, niin lähinnä siihen, olisiko satunnainen pidempi herkutteluviikonloppu parempi kuin joku pieni makupala joka päivä, sikäli jos noista samat kalorit saisi. Mutta jos fysiologista vaikutusta ei ole, niin noilla ei ole eroa.

Kyllä noilla satunnaisilla herkutteluilla voi olla myös fysiologisia vaikutuksia, riippuen toki ruokavaliosta ja liikunnan määrästä. Esimerkiksi jos hiilihydraatteja rajoitetaan kovasti, maksan ja lihasten glykogeenivarastot tyhjenevät ajan myötä ja tällöin on joskus hyvä tankata runsaammin hiilaria. Pointti oli vain siinä, että pelkkä puntarin tuijottaminen ei aina tuollaisen hääviikonlopun jälkeen kerro koko totuutta.

Jos sun ruokavalio on fiksusti suunniteltu ja pystyt sitä noudattamaan niin tuskin se kaatuu mihinkään yksittäisiin pikku makupaloihin vaikka niitä vetäisi päivittäin. Itse tosin suosittelisin, että keskität ne satunnaisille fuskaus- eli cheattipäiville, jolloin ei tarvitse katsoa niin tarkkaan noita syömisiään. Se on käytännössä huomattu monen kohdalla olevan mm. psykologisesti helpompaa. Päivittäin napostelu saattaa helposti riistäytyä käsistä.

Totta kyllä. Jos hyvää selitystä ei ole, pitää hyväksyä ettei hyvää selitystä ole.

Kyse oli lähinnä tuosta sun huonosta kysymyksenasettelusta. Ei ole mielekästä hakea säästöliekille mitään evoluutioon perustuvaa trade-offia, sillä säästöliekki on vain keinotekoinen termi.

 

[jorimantysalo]

Jos sun ruokavalio on fiksusti suunniteltu ja pystyt sitä noudattamaan niin tuskin se kaatuu mihinkään yksittäisiin pikku makupaloihin - -

Ei se nyt oikeastaan suunniteltu ruokavalio ole. Mutta on tässä neljä kiloa lähtenyt seitsemässä viikossa. Muutokset ulkomuistista: Kiinalaiset ym. ahmintapaikat pois, lämpimät juustovoileivät pois. Aamupuuro jokapäiväiseksi, iltapuuro liki jokapäiväiseksi (ja voisilmät pois tai korvattu hillolla). Juuston ja kinkun tilalle hyvin vähärasvaiset vaihtoehdot, voileipien määrään mietintää aiemman neljän leivän vakioannoksen sijaan. Salaatin lisääminen, osan pihvistä korvaaminen salaatilla. Perheen possuna/jätemyllynä toimimisen lopettaminen. Voin sijaan Becel.

Ainoa mietityttävä on D-vitamiini. Olin aika väsynyt viime syksystä kesään saakka, ja nyt on ollut ehkä hiukan sellaista väsymystä joka ei verensokeriin liity (mittari on) eikä ole vikaa kilpirauhasessa, anemiaa tms. (tutkittu). Selvä muutos kesän ja talven välillä on aurinko ja sitä myöten ihon tuottama D-vitamiini. Kun juustovoileipiä meni ennen tosi paljon, se varmaan korvasi osan. Ehkä kokeilen pillereitä, jos tulee väsy.

 

[Meg4M4n]

Ei se nyt oikeastaan suunniteltu ruokavalio ole. Mutta on tässä neljä kiloa lähtenyt seitsemässä viikossa. Muutokset ulkomuistista: Kiinalaiset ym. ahmintapaikat pois, lämpimät juustovoileivät pois. Aamupuuro jokapäiväiseksi, iltapuuro liki jokapäiväiseksi (ja voisilmät pois tai korvattu hillolla). Juuston ja kinkun tilalle hyvin vähärasvaiset vaihtoehdot, voileipien määrään mietintää aiemman neljän leivän vakioannoksen sijaan. Salaatin lisääminen, osan pihvistä korvaaminen salaatilla. Perheen possuna/jätemyllynä toimimisen lopettaminen. Voin sijaan Becel.

Ainoa mietityttävä on D-vitamiini. Olin aika väsynyt viime syksystä kesään saakka, ja nyt on ollut ehkä hiukan sellaista väsymystä joka ei verensokeriin liity (mittari on) eikä ole vikaa kilpirauhasessa, anemiaa tms. (tutkittu). Selvä muutos kesän ja talven välillä on aurinko ja sitä myöten ihon tuottama D-vitamiini. Kun juustovoileipiä meni ennen tosi paljon, se varmaan korvasi osan. Ehkä kokeilen pillereitä, jos tulee väsy.

Ei paljoa mennyt pieleen :D

-Miksi illlalla puuroa kun tulee vaan turhia hiilareita, illalla jotain proteiinipainotteista ennemmin.
-Voita ennemmin kuin hilloa, hyvä rasva vs sokeri.
-Ennemmin pihvi kuin salaatti, enemmän proteiinia.
-Voi parempi kuin becel.
-Juustosta nyt ei paljoa d-vitamiinia tule. Optimaaliseen tasoon tarvii melkein 5000iu:ta päivittäin.

 

[jorimantysalo]

-Miksi illlalla puuroa kun tulee vaan turhia hiilareita, illalla jotain proteiinipainotteista ennemmin.
-Voita ennemmin kuin hilloa, hyvä rasva vs sokeri.
-Ennemmin pihvi kuin salaatti, enemmän proteiinia.
-Voi parempi kuin becel.
-Juustosta nyt ei paljoa d-vitamiinia tule. Optimaaliseen tasoon tarvii melkein 5000iu:ta päivittäin.

No lähinnä tässä vaiheessa on ollut tarkoitus vähentää vararengasta. Makea hillo sisältää varmasti nopeaa sokeria, mutta energiaa siinä on ehkä puolet voista. Tosin sen osuus nyt on joka tapauksessa aika pieni. Sama energiajuttu pihvin ja salatin kanssa -- varmaan parasta olla sopivan painoinen, syödä molemmat ja liikkua paljon, mutta kun en nyt ole vielä sopivan painoinen.

Eniten ihmettelen tuota voi vs. becel -valintaa. Paitsi energiaa, voi sisältää tyydyttyneitä rasvoja, ja tyydyttyneet - tyydyttämättömät -jaon terveysvaikutusten pitäisi olla selviä. Jotkut omega-3-6 -suhteet ovat kai sitten enemmän uudempaa ja mahdollisesti vakiintumatonta tietoa, sekä vielä käytännössä vaikeampia laskea ja muuttaa.

 

[Meg4M4n]

No lähinnä tässä vaiheessa on ollut tarkoitus vähentää vararengasta. Makea hillo sisältää varmasti nopeaa sokeria, mutta energiaa siinä on ehkä puolet voista. Tosin sen osuus nyt on joka tapauksessa aika pieni. Sama energiajuttu pihvin ja salatin kanssa -- varmaan parasta olla sopivan painoinen, syödä molemmat ja liikkua paljon, mutta kun en nyt ole vielä sopivan painoinen.

Eniten ihmettelen tuota voi vs. becel -valintaa. Paitsi energiaa, voi sisältää tyydyttyneitä rasvoja, ja tyydyttyneet - tyydyttämättömät -jaon terveysvaikutusten pitäisi olla selviä. Jotkut omega-3-6 -suhteet ovat kai sitten enemmän uudempaa ja mahdollisesti vakiintumatonta tietoa, sekä vielä käytännössä vaikeampia laskea ja muuttaa.

Ei tyydyttynyt rasva automaattisesti ole huonoa. Käsitellyt/kovetetut rasvat taas ovat, esim. becel, keiju, flora yms.. parasta olisi käyttää ihan 100% voita jos mahdollista.

 

[mrNICEGUY]

Ei tyydyttynyt rasva automaattisesti ole huonoa. Käsitellyt/kovetetut rasvat taas ovat, esim. becel, keiju, flora yms.. parasta olisi käyttää ihan 100% voita jos mahdollista.

Jep.. Ja ennemmin kiinnittäisin suolan saantiin sekä laatuun huomiota, jos verisuonien/sydämen kunto kiinnostaa.. Lisäksi suosittelen jättämään noi sokerit sekä ns. paskat hiilarit niin minimiin kun pystyy.. Sokeri on kyllä yksi turhimmista ravintoaineista, ellei turhin.. Vai mikä onkaan..

Proteiinin saantiakaan ei kannata rajottaa, vaikka kaloreita laskisi.. Jos yhtään luit ekaa postia, niin ymmärrät varmaan proteiinien tärkeyden laihduttamisessa..

Tämä siis lähinnä jorimantysalolle

 

[Teuton]

Itse pitäisin myös tuota leptiinitasojen muuttumista tärkeänä tekijänä. Kuten ysäri aloituspostissaan toteaa, leptiini on peräisin rasvakudoksesta ja sillä on kaksi tehtävää: 1) signaloi aivoille, kuinka paljon syödään ja 2) kertoo, kuinka paljon kropasta löytyy läskiä. Leptiini myös säätelee aineenvaihduntaa, joten kropan kiristyessä leptiinitasot laskevat ja sen myötä aineenvaihdunta (perukulutus) laskee. Tällöin vaaditaan yhä suurempaa kalorivajetta, jotta pysytään miinuksella. Leptiinitasot eivät myöskään vaihtele ateriakohtaisesti (vrt esim. insuliini), vaan vaativat pidempiä tankkausjaksoja muuttuakseen. Lyle McDonald suosittelee muistaakseni vähintään 11-14 päivän plussakalorivaihetta, mikäli pudonneet leptiinitasot halutaan saada nousuun. Häneltä löytyy myös aiheeseen liittyen hyvä artikkelisarja: Bodyweight Regulation: Leptin, josta kiinnostuneen kannattaa lukea kaikki osat 1-6.

Nyt on valitettavasti niin, että leptiinillä ei viimeisimpien tietojen mukaan olisi vaikutusta energiankulutukseen.

"Increasing evidence from human studies suggests that leptin predominantly influences the human energy balance through appetite but appears not to be involved in regulating energy expenditure. None of the expected factors such as resting metabolic rate, total diurnal energy expenditure or dietary induced thermogenesis was related to blood leptin concentrations."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15534430?dopt=Abstract

Ensimmäisessä postauksessa mainituissa leptiinitutkimuksissa oli ainakin se vika, että niissä otettiin yksi verinäyte paaston jälkeen. Leptiini kuitenkin erittyy sykäyksittäin, eri vuorokauden aikoina, joten luotettavan tuloksen saa vain keräämällä näytteitä tiuhaan tahtiin 24h.

McDonald on oikessa siinä että, hiilareiden saanti korreloi leptiinin määrän kanssa. Suurin osa selittyy sillä, että hiilareiden saannin kasvaessa myös rasvakudoksen määrä lisääntyy, josta seuraa leptiinin määrän lisääntyminen. Leptiinin määrä korreloi muuten myös insuliinin määrän kanssa. En vain ymmärrä mitä näistä on hyötyä painonpudotuksen kannalta, jos kerran leptiinillä ei ole vaikutusta energiankulutukseen.

Leptiini korreloi käänteisesti fyysisen aktiivisuuden kassa. Jos haluaa nostaa leptiinitasojaan, niin kannattaa välttää liikuntaa. Ehkä tämä selittää monien superlihavien korkeat leptiinitasot. En näe tässäkään hyötyä painonpudotuksen kannalta.

Anteeksi, jos eka postaus on vähän sekava.

 

[dinho]

ja abstrakti vuodelta 2004 pitäisi kumota uskomuksemme?

 

[Paletaani]

Nyt on valitettavasti niin, että leptiinillä ei viimeisimpien tietojen mukaan olisi vaikutusta energiankulutukseen.

Heh, ei tarvitse valitella. Ei mun maailma kaatuisi vaikka osoittautuisikin ettei leptiinillä ole vaikutusta energiankulutukseen :D

Mutta ihan purematta tuota väitettäsi en vielä niele. Yksi review artikkeli vuodelta 2004 ei mielestäni ole "viimeisintä tietoa" sillä uudemmissakin puhutaan vielä vaikutuksista energiatasapainoon. Tällaisia ovat esim:

Leptin in humans: lessons from translational research
Narrative Review: The Role of Leptin in Human Physiology: Emerging Clinical Applications
The emerging role of leptin in humans

Myös tuo Lylen kirjoitus, johon viittasin, on kirjoitettu vuonna 2008. Auktoriteetteihin ei pidä luottaa sokeasti mutta uskoisin että tuo sinun artikkelisi on otettu huomioon.

Leptiinillä tuntuisi olevan oma roolinsa hyvin monessa paikassa, eikä energiankulutus ole välttämättä se tärkein. Voi myös olla, ettei vaikutus välity ihan suoraan vaan esim. hermoston kautta. Leptiinillä on niin ikään muitakin välillisiä vaikutuksia esim. ruokahaluun, millä nyt ihan varmasti on vaikutusta painonpudotukseen.

Edit: dinho kerkesikin jo väliin

 

[jorimantysalo]

Ei tyydyttynyt rasva automaattisesti ole huonoa. Käsitellyt/kovetetut rasvat taas ovat, esim. becel, keiju, flora yms.. parasta olisi käyttää ihan 100% voita jos mahdollista.

Täh. Onhan tyydyttyneiden rasvojen haitat nyt käsittääkseni ravitsemustieteen valtavirrassa vakiintunutta tietoa. Useilla tieteenaloilla on toki omat yksinäiset sutensa, historia-revisionismi -tyyliin.

Sitäpaitsi onko Becelissä transrasvaa? Minun käsittääkseni ei.

"Käsitelty"-sana sitäpaitsi viittaa siihen -- anteeksi nyt paranoidiani -- että kohta seuraava sana on "luonnollinen". Ja sitten mennään, kohta joku puolukkaa mutustellessaan valittaa miten epäterveellistä on koeputkessa valmistettu bentsoehappo... Vahvasti karrikoiden sanoen.

 

[mrNICEGUY]

Täh. Onhan tyydyttyneiden rasvojen haitat nyt käsittääkseni ravitsemustieteen valtavirrassa vakiintunutta tietoa. Useilla tieteenaloilla on toki omat yksinäiset sutensa, historia-revisionismi -tyyliin.

Tsekkaas rasvakeskustelu tältä samalta ravinto-osiolta..