Dieettaaminen - asiat, joilla EI ole merkitystä

GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Powerhousu sanoi:
Kukahan painonsa kanssa taistellut naikkonen jossain threadissa sanoi, että painon tippuminen lakkaa oitis, jos liikkuu liian paljon tai syö liian vähän? Mun mielestä joka paikka on täynnä juttua, joka puhuu säästöliekin puolesta. Sen nojalla en pysty suhtautumaan vakavasti muutamaan yksittäiseen tutkimukseen. Niissäkin voi olla puutteita. Tässä threadissa jotenkin häiritsee se, että kaikki perustetaan tutkimuksiin. Kaivetaan tutkimuksia siitä ja tästä, eikä perehdytä käytännön asioihin.
Click to expand...

Näin sivustaseuraajana tämä housun ja ysärin välinen pikku sanailu säästöliekistä on hieman hassu (ei siis millään pahalla kumpaakaan herraa kohtaan).

Powerhousu on ilmeisesti vankasti sitä mieltä, että dieetatessa painon putoaminen hidastuu jossain vaiheessa ja voi vaikka pysähtyä (=säästöliekki?). Ysikymppinen puolestaan kertoo aloitussivulla siitä, kuinka näin todellakin tapahtuu mutta ilmiötä ei sinänsä voida nimittää "säästöliekiksi", vaan syyt löytyvät mm. leptiinitasoista sekä alati kevenevästä kropasta.

Eikös tuossa nyt kuitenkin puhuta aikalailla samasta asiasta mutta eri nimillä? :)

Itse pitäisin myös tuota leptiinitasojen muuttumista tärkeänä tekijänä. Kuten ysäri aloituspostissaan toteaa, leptiini on peräisin rasvakudoksesta ja sillä on kaksi tehtävää: 1) signaloi aivoille, kuinka paljon syödään ja 2) kertoo, kuinka paljon kropasta löytyy läskiä. Leptiini myös säätelee aineenvaihduntaa, joten kropan kiristyessä leptiinitasot laskevat ja sen myötä aineenvaihdunta (perukulutus) laskee. Tällöin vaaditaan yhä suurempaa kalorivajetta, jotta pysytään miinuksella. Leptiinitasot eivät myöskään vaihtele ateriakohtaisesti (vrt esim. insuliini), vaan vaativat pidempiä tankkausjaksoja muuttuakseen. Lyle McDonald suosittelee muistaakseni vähintään 11-14 päivän plussakalorivaihetta, mikäli pudonneet leptiinitasot halutaan saada nousuun. Häneltä löytyy myös aiheeseen liittyen hyvä artikkelisarja: Bodyweight Regulation: Leptin, josta kiinnostuneen kannattaa lukea kaikki osat 1-6.

Itse testasin tätä keväällä. Oltuani n. 2,5kk dieetillä, paino alkoi junnaamaan paikallaan joten otin härskisti 1,5 viikon paussin ja söin mitä huvitti. Palattuani normaaliin dieettirutiiniin, kroppa toimi täysin eri tavalla ja läski alkoi jälleen tiristä.
 
Paletaani sanoi:
Leptiini myös säätelee aineenvaihduntaa, joten kropan kiristyessä leptiinitasot laskevat ja sen myötä aineenvaihdunta (perukulutus) laskee.
Click to expand...
Tämä on juuri se asia mitä kritisoin. Mielestäni näin on, että peruskulutus laskee, johtuu se sitten mistä hyvänsä. Olen kuitenkin saanut sen käsityksen, että ysikymppisen mielestä näin ei tapahdu. Eikös peruskulutuksen laskua voi ihan hyvällä omallatunnolla sanoa säästöliekiksi? Vai onko tämä koko kiista nyt johtunut terminologiasta?
 
santo sanoi:
Ja vaikutukset!1 Ei näistä taida olla mitään näyttöä yksilötasolla. Jos sulla on esittää tutkimustuloksia neljän gemmin annoksilla niin anna palaa.
Click to expand...

Eihän toi neljä gemmiä ole edes loppupeleissä mikään suuri luku. Ja kun vielä sehän pitäisi kai laskea sen rasvattoman painon mukaan vai miten se oli. Kuka tahasa nyt pystyy vetämään pienellä panostuksella sen päälle 300grammaa prodee päiväs.
 
Eib sanoi:
Eihän toi neljä gemmiä ole edes loppupeleissä mikään suuri luku. Ja kun vielä sehän pitäisi kai laskea sen rasvattoman painon mukaan vai miten se oli. Kuka tahasa nyt pystyy vetämään pienellä panostuksella sen päälle 300grammaa prodee päiväs.
Click to expand...

No pystyy kuka tahansa jauhoja syömään eri juttu toi 300grammaa on ottaa ruuasta.
 
Powerhousu sanoi:
Tämä on juuri se asia mitä kritisoin. Mielestäni näin on, että peruskulutus laskee, johtuu se sitten mistä hyvänsä. Olen kuitenkin saanut sen käsityksen, että ysikymppisen mielestä näin ei tapahdu. Eikös peruskulutuksen laskua voi ihan hyvällä omallatunnolla sanoa säästöliekiksi? Vai onko tämä koko kiista nyt johtunut terminologiasta?
Click to expand...

Yleensä kun puhutaan säästöliekistä niin valitetaan että vaikka lopettaisi syömisen kokonaan niin paino ei laske. Eli ei peruskulutuksen laskua ei voi nimittää säästöliekiksi koska se peruskulutus laskee noin 200 kaloria 5kg kohden pudotettua painoa (näin luin jostain en muista tällä hetkellä mistä, lisään linkin mistä luin kun muistan). Eli toisin sanoen jos pelkkää peruskulutuksen laskua nimitetään säästöliekiksi niin diettaaminen johtaa säästöliekkiin? eikö kuulostakkin tyhmältä.
 
Propsit tietopaketista, kova postaus. Mutta (pieni mutta) hieman ihmetytti tuo GI/GK -osuus.
ysikymppinen sanoi:
Usein sanotaan, että syö ruokia, jotka sisältävät pienen glykeemisen indeksin/kuorman, koska ne lihottavat vähemmän mm. pienemmän insuliinierityksen takia. Katsotaanpa asiaa hieman tarkemmin.

Vaikka matalan GI:n ja GK:n ruoat sisältävät yleensä enemmän suojaravinteita, asia ei aina ole näin. Pelkällä fruktoosilla on matala GI, mutta siinä ei ole mitään ravinteita. Ja esim. jäätelön ja Coca-Colan GI on matalampi kuin porkkanalla ja perunalla. Selkeästi GI ei kerro kaikkea.
Click to expand...
Tämä kohta erityisesti. GI ei kerro kaikkea, koska me miellämme, että peruna on jotenki ylivertainen juuri esim. jäätelöön nähden? Eikös tuossa ole juuri yksi niistä myyteistä, mistä ei näytetä pääsevän eroon millään?
Perunaa, pastaa ja riisiä suositellaan vielä joka paikassa, vaikka ne ei tarjoa juuri muuta kuin (korkean GIn) hiilareita.


Joo, en jaksanu lukenu koko threadiä.
 
Crrc sanoi:
Yleensä kun puhutaan säästöliekistä niin valitetaan että vaikka lopettaisi syömisen kokonaan niin paino ei laske. Eli ei peruskulutuksen laskua ei voi nimittää säästöliekiksi koska se peruskulutus laskee noin 200 kaloria 5kg kohden pudotettua painoa (näin luin jostain en muista tällä hetkellä mistä, lisään linkin mistä luin kun muistan). Eli toisin sanoen jos pelkkää peruskulutuksen laskua nimitetään säästöliekiksi niin diettaaminen johtaa säästöliekkiin? eikö kuulostakkin tyhmältä.
Click to expand...
Juu. Kaloritarve tietysti laskee kun paino putoaa.

Paletaanin kommentista: "Lyle McDonald suosittelee muistaakseni vähintään 11-14 päivän plussakalorivaihetta, mikäli pudonneet leptiinitasot halutaan saada nousuun" saa kuitenkin sellaisen kuvan, että kaloritarve laskee vähän turhankin tiukkaan tahtiin ja sitä on mahdollista siitä myös nostaa.

Samaa sanoo kommentti: "Itse testasin tätä keväällä. Oltuani n. 2,5kk dieetillä, paino alkoi junnaamaan paikallaan joten otin härskisti 1,5 viikon paussin ja söin mitä huvitti. Palattuani normaaliin dieettirutiiniin, kroppa toimi täysin eri tavalla ja läski alkoi jälleen tiristä. "

Säästöliekki? Vai onko tää vaan taas yksi random kommentti millä ei ole mitään painoarvoa? Kumman kauan säästöliekkiteoria on ollut hengissä vailla mitään totuuspohjaa. Luulisi, että sen olemassaolemattomuus olisi aiemmin hoksattu.
 
Powerhousu sanoi:
Juu. Kaloritarve tietysti laskee kun paino putoaa.
Click to expand...

Ehkä tässä on kyse nimenomaan siitä, mitä kukin ymmärtää termillä "säästöliekki". Itsekin näkisin sen sellaisena käsitteenä, joka heitetään kehiin silloin kun todetaan että kaikki on tehty eikä paino putoa enää millään. Usein kuulee myös sanottavan, että liian alhainen kalorivaje heittää kropan säästöliekille hyvinkin nopeasti ja että sen voittaminen on hirmuisen hankalaa. Käsittääkseni ysäri kritisoi näitä näkemyksiä (odottelin hetken, että josko mies olisi itse käynyt selventämässä kantaansa mutta heitetään nyt tällainen arvaus :) ).

Powerhousu sanoi:
Säästöliekki? Vai onko tää vaan taas yksi random kommentti millä ei ole mitään painoarvoa? Kumman kauan säästöliekkiteoria on ollut hengissä vailla mitään totuuspohjaa. Luulisi, että sen olemassaolemattomuus olisi aiemmin hoksattu.
Click to expand...

En lähtisi vielä tuossa omassa esimerkissäni vielä puhumaan säästöliekistä, vaan lukisin sen ihan normaaliin dieettiprosessiin. Oma paino tippui kuitenkin sen about 0,5-1,0kg/vk n. 10 viikon ajan ennen kuin aloin huomata selkeää hidastumista, joten ei se mun mielestä turhan tiukkaan tahtiin tapahtunut. Merkittävää oli varmasti myös se, että pääsin ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni alle 15% rasvoihin ja että leptiinitasojen putoamisen lisäksi alkoi olla lievää ylirasitusta yms. Kuten Crrc totesi, ei voida sanoa dieettaamisen johtavan automaattisesti säästöliekkiin.

Mutta joo, jos säästöliekkiä käytetään kuvaamaan noita jokaiseen dieettiin kuuluvia aineenvaihdunnan muutoksia niin mikäpäs siinä. Silloin voi kuitenkin tapahtua tällaisia lieviä terminologisia epäselvyyksiä, jollaiseksi ainakin minä tämän tulkitsen :)
 
Tässä on uusi 2-vuotta kestänyt tutkimus painon pudotuksesta VHH vs low fat menetelmillä:

http://www.annals.org/content/153/3/147.abstract
Conclusion: Successful weight loss can be achieved with either a low-fat or low-carbohydrate diet when coupled with behavioral treatment. A low-carbohydrate diet is associated with favorable changes in cardiovascular disease risk factors at 2 years.
Click to expand...

Ainakin sv-tautien osalta VHH:lla näyttäisi olevan selkä etu?
 
Asiallinen alkuperäinen postaus kyllä. Aika monta tosimpana totena pitkään pidettyä myyttiä siinä moukaroitiin aika rankasti.

Paletaani sanoi:
Ehkä tässä on kyse nimenomaan siitä, mitä kukin ymmärtää termillä "säästöliekki". Itsekin näkisin sen sellaisena käsitteenä, joka heitetään kehiin silloin kun todetaan että kaikki on tehty eikä paino putoa enää millään.
Click to expand...
Tuolla määritelmällähän meikä on aina säästöliekillä ;) Meikän aineenvaihdunnassa on jotain pahasti pielessä.
 
Olipas avartava postaus. Tuli siltikin sellainen vaikutelma, että joitain mutkia on laitettu liian suoraksi. Kaikki "ei merkitystä" - argumentit perustuvat kaloriteoriaan hyläten apuoletusten (laihdutusmyyttien) merkitykset.

Pelkkä "kalori sisään - kalori ulos" - fraasi jättää avoimeksi monia muuttujia, kuten kylläisyydentunteen, energisyyden ja ravinnerikkaiden ruoka-aineiden vaikutuksen kokonaistulokseen.

Sitten käytäntöön - paras dieetti on se, jota pystyt noudattamaan ja tuo parhaat tulokset. Rasva ei voi aivan nolliin vetää, ainakaan pitkäksi aikaa. Hiilihydraatit taas voi, tai ainakin erittin lähelle. Määrittele kalorvaje, syö paljon proteiinia ja muut makrot eivät tuo merkittävää eroa.
Click to expand...

Käytäntöön - makrojen erottelu ei ole millään tavalla välttämätöntä, mutta jos se auttaa pitämään kalorit hallussa, on sen käyttö perusteltua.
Click to expand...

Laihdutus tosiaankin on pragmaattista puuhaa ja itse kyllä lukisin ihmisten omakohtaiset kokemukset myös valideiksi argumenteiksi eri metodien arvostelussa.

Kaloriteoria on tieteellisesti vahvasti tuettu viitekehys, mutta tässä postissa merkityksettömänä lytätyt asiat ovat juuri niitä seikkoja, joilla ihmiset käytännössä laihtuvat. En väitä, etteivätkö ne korreloisi suoraan kalorimäärän kanssa, mutta niiden soveltamatta jättäminen voi tehdä miinuskalorien saavuttamisesta mahdotonta.
 
Ziizaah sanoi:
Ainakin sv-tautien osalta VHH:lla näyttäisi olevan selkeä etu?
Click to expand...

No se riippuu siitä, mitä tarkoitetaan "selkeällä". Varsinaisen datan mukaan ainoa etu VHH-ryhmässä oli parantunut seerumin HDL-pitoisuus. Todennäköisesti sillä on kyllä hyviä vaikutuksia mutta kokonaisuuden kannalta tulos ei ole mitenkään järisyttävän suuri. Täytyy myös ottaa huomioon, että low-fat ryhmässä kaikki muut lipidiarvot paranivat ensimmäisen vuoden aikana merkittävämmin kuin low-carb ryhmässä. Nämä erot tasoittuivat sitten toisen vuoden aikana. Low-fat ryhmä pudotti myös 2 vuodessa painoaan keskimäärin kilon enemmän (low-fat, -7,37kg ja low-carb -6,34kg).

Aineistona oli keskimäärin 45-vuotiaita, lähes sairaalloisen ylipainoisia (BMI keskimäärin 36) jenkkejä. Low-carb ryhmä noudatti Atkinsin dieettiperiaatteita ilman minkäänlaista kalorikontrollia. Vastaavasti Low-fat ryhmän kalorit pyrittiin rajoittamaan miehillä 1500-1800kcal (naisilla 1200-1500kcal) välille, josta 55% oli hiilaria. Myös kuten kunnon ketoiluun kuuluu, low-carb ryhmä raportoi ensimmäisen 6kk aikana huomattavasti enemmän pahanhajuista hengitystä, kaljuuntumista, ummetusta ja suun kuivumista :)

Varsin mielenkiintoinen ja hyvä tutkimus, joka toivottavasti rohkaisee VHH:n laajempaan käyttöön. Ei tämä kuitenkaan missään tapauksessa osoita sitä ylivertaiseksi tai "selkeästi" edullisemmaksi.

swampmonster sanoi:
Tuolla määritelmällähän meikä on aina säästöliekillä ;) Meikän aineenvaihdunnassa on jotain pahasti pielessä.
Click to expand...

Olethan käynyt kyselemässä neuvoa noissa parissa dieettiketjussa pakkiksen aina ah, niin avuliailta kanssatreenaajilta? ;)
 
Paletaani sanoi:
No se riippuu siitä, mitä tarkoitetaan "selkeällä". Varsinaisen datan mukaan ainoa etu VHH-ryhmässä oli parantunut seerumin HDL-pitoisuus. Todennäköisesti sillä on kyllä hyviä vaikutuksia mutta kokonaisuuden kannalta tulos ei ole mitenkään järisyttävän suuri. Täytyy myös ottaa huomioon, että low-fat ryhmässä kaikki muut lipidiarvot paranivat ensimmäisen vuoden aikana merkittävämmin kuin low-carb ryhmässä. Nämä erot tasoittuivat sitten toisen vuoden aikana. Low-fat ryhmä pudotti myös 2 vuodessa painoaan keskimäärin kilon enemmän (low-fat, -7,37kg ja low-carb -6,34kg).
Click to expand...
No VHH ryhmän kalorinsaantiahan ei rajoitettu mitenkään, se varmaan voi selittää tuon eron painonpudotuksessa.
Aineistona oli keskimäärin 45-vuotiaita, lähes sairaalloisen ylipainoisia (BMI keskimäärin 36) jenkkejä. Low-carb ryhmä noudatti Atkinsin dieettiperiaatteita ilman minkäänlaista kalorikontrollia. Vastaavasti Low-fat ryhmän kalorit pyrittiin rajoittamaan miehillä 1500-1800kcal (naisilla 1200-1500kcal) välille, josta 55% oli hiilaria. Myös kuten kunnon ketoiluun kuuluu, low-carb ryhmä raportoi ensimmäisen 6kk aikana huomattavasti enemmän pahanhajuista hengitystä, kaljuuntumista, ummetusta ja suun kuivumista :)
Click to expand...
Olisi hauska nähdä sama tutkimus ilman ketoosia, jolloin nuo sivuvaikutukset jäisivät pois. Paljon se vaikuttaisi painonpudotukseen ja veren rasva-arvoihin.
Varsin mielenkiintoinen ja hyvä tutkimus, joka toivottavasti rohkaisee VHH:n laajempaan käyttöön. Ei tämä kuitenkaan missään tapauksessa osoita sitä ylivertaiseksi tai "selkeästi" edullisemmaksi.
Click to expand...
No joo, ehkä olin turhan innoissani summaryn luettuani :) Mutta tossa tutkimuksessa tuli vähän sivuttua sitä asiaa, ettei se ole täysin sama mistä ne kalorit otetaan, jos otetaan myös terveellisyysnäkökulma mukaan.
 
Muiden kokemuksien seuraamista tärkeämpänä asiana pitäisin kumminkin sitä että itse kokeilee mikä toimii ja mikä ei. Ja valitsee sen mikä tuntuu parhaalta, jos dietti on semmonen mitä väännetään hampaat irvessä niin siinä tulee sitten monet muut asiat eteen mitkä estävät dietin sujumisen kunnolla.
 
Ziizaah sanoi:
No joo, ehkä olin turhan innoissani summaryn luettuani :) Mutta tossa tutkimuksessa tuli vähän sivuttua sitä asiaa, ettei se ole täysin sama mistä ne kalorit otetaan, jos otetaan myös terveellisyysnäkökulma mukaan.
Click to expand...

Terveysnäkökulmiakin on monenlaisia :) Esimerkiksi jos oikein kunnolla syynätään niin tutkimusdatasta nähdään myös, että low-fat porukan LDL laski keskimäärin -8,01mg/dl, kun taas low-carb porukassa se oli vain -4,78mg/dl. Jostain syystä tämäkin tulos jäi mainitsematta summaryssä.

Crrc sanoi:
Muiden kokemuksien seuraamista tärkeämpänä asiana pitäisin kumminkin sitä että itse kokeilee mikä toimii ja mikä ei. Ja valitsee sen mikä tuntuu parhaalta, jos dietti on semmonen mitä väännetään hampaat irvessä niin siinä tulee sitten monet muut asiat eteen mitkä estävät dietin sujumisen kunnolla.
Click to expand...

Totta turiset.
 
Musta on muuten vähän outoa, kun puhutaan ns. läpipaskoista ihmisistä eli sellaisista, joihin ei muka tartu läski millään. No, jos ihan lähipiiristä pitäisi sellainen miettiä, on varmaan oma isä kunnon aineenvaihdunnan omaava. Toisaalta kyseessä voi olla yksinkertaisesti suolisto-ongelmat: ruoka ei imeydy vai miksi pitää heti aterian jälkeen ravata vessaan. Itselläni on välillä täysin samanlaista - etenkin laksatiivien (makeutusaineet) kanssa. Turvotus tulee kuitenkin aina ensiksi, sitten mahdollisesti vatsa on sekaisin. Kuitenkin ihmisen suolisto on aika pitkä eli ei kai se imeytymätönkään ruoka voi suoraan "virrata" läpi. Aivan turhaa pohdintaa tämä, mutta välillä mietityttää, että onko "läpipaskojen" suoliston toiminta jotenkin erilainen.
 
Ei ole "läpipaskoja" terveitä ihmisiä ole olemassakaan, totaallinen myytti. Jos isälläsi ei läskiä kerry ei hän syö yli kulutuksensa.
 
Pahoittelen jos sekoitan pakkaa meneillään olevasta keskustelusta, mutta pakko postata tämä linkki yheltä loistavalta pätkäpaastosivulta. Kandee lukea tuo postaus, ja kandee lukea myös kommentit. Sielä mm. Alan Aragon ja Lyle McDonald ottaa kantaa nuihin juttuihin. Tuli mieleen tuosta säästöliekkihommasta. :) Ei muuta, jatkakaa.
 
Back
Ylös Bottom