Dieettaaminen - asiat, joilla EI ole merkitystä

Niin, siis sitäkin ihmettelen tässä kalori=kalori teoriassa, että ihan yksinkertaistaen; Jos oletetaan että on kaksi täysin samaenergistä ruokavaliota, mutta toinen on hyvin proteiinipainotteinen ja toinen hyvin hiilihydraattipainotteinen, niin eikö proteiinipainotteisella osa käytetä kuitenkin lihaskudokseen (varsinkin jos treenaa jonkunverran) jolloin sitä myöten myös kokonaisaineenvaihdunta (myös lepoaineenvaihdunta) pysyy enemmän koholla proteiinipainotteisella..

Keho osaa valmistaa n. puolet tarvitsemistaan aminohapoista rasvoista ja sokereista, joten ainakaan tässä ei mielestäni pitäisi tulla ns. metabolista etua. Ja niitä 8-10 mitä se ei pysty valmistamaan, on käytännössä aika vaikea olla saamatta ns. normaalista ravinnosta. (Joskaan ei tietääkseni täysin mahdotonta.)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Keho osaa valmistaa n. puolet tarvitsemistaan aminohapoista rasvoista ja sokereista, joten ainakaan tässä ei mielestäni pitäisi tulla ns. metabolista etua. Ja niitä 8-10 mitä se ei pysty valmistamaan, on käytännössä aika vaikea olla saamatta ns. normaalista ravinnosta. (Joskaan ei tietääkseni täysin mahdotonta.)

Villi veikkaus on, ettei keho valmita noita mitenkään optimaalisesti vaan lähinnä vain välttämättömiin tarpeisiin, verrattuna proteiinipitoiseen ruokavalioon.
 
Meneppä sanomaan sille tytölle joka joutuu aineenvaihdunnallisen sairauden takia syömään 6000-8000 kaloria päivässä vain pysyäkseen hengissä, että kyllä kalori on se sama kalori kaikille.. Juu niin varmaan aivan yksinkertaistaen, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä koska ihmisten kehot ovat kaikki erilaisia järjestelmiä joten asiaa ei voi niin vain käytännössä yksinkertaistaa.
Huomaa boldattu sana. Tämä on ehkä syynä miksi kukaan ei edes viitsi tulla tänne väittelemään asiasta.
 
Huomaa boldattu sana. Tämä on ehkä syynä miksi kukaan ei edes viitsi tulla tänne väittelemään asiasta.

Siis tämä oli vain ääriesimerkki siitä, että kehot toimivat hyvin eri tavalla. Kaikki "ei-sairaat" kehotko sitten toimivat täsmälleen samalla tavalla jokaisella ihmisellä??? Pointti on siinä, että muuttujia on niin paljon, että ei ole mieltä jankuttaa jotain kalori=kalori mantraa.
 
Siis tämä oli vain ääriesimerkki siitä, että kehot toimivat hyvin eri tavalla. Kaikki "ei-sairaat" kehotko sitten toimivat täsmälleen samalla tavalla jokaisella ihmisellä???

Kaikki joiden kehot toimivat ns. optimaalisesti..

Hyvin moni noista aineenvaihdunta ym. ongelmista johtuu huonosta ravinnon, ja etenkin huonon, ns. epäoptimaalisen ravinnon suhteesta rasitukseen.. Eli syödään päin vittua ja treenataan paljon.. Hain tällä sitä, että henkilön kroppa jolla on esim. D-vitamiinin saanti hyvin minimissä, voi toimia eri tavalla kuin henkilön jolla on riittävä D-vitamiinin saanti..

Toinen seikka on aineenvaihdunta.. Aineenvaihdunta on käsittääkseni kaikilla syntyessään samalla tasolla, miksi siis vanhetessa jotkut turpoavat 5kg yhden hillomunkin syötyään, ja jotkut taas melkein laihtuvat?.. Yllätys yllätys, liikunnalla ja ruokavaliolla pystytään vaikuttamaan aineenvaihduntaan..

Hyväkuntoisen ihmisen elimistön aineenvaihdunta on tehokkaampi!!!
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkeli...ihmisen-elimiston-aineenvaihdunta-tehokkaampi

Eli kyllä.. Kehot toimivat eri tavalla, mutta mistä se johtuu?
 
Toinen seikka on aineenvaihdunta.. Aineenvaihdunta on käsittääkseni kaikilla syntyessään samalla tasolla, miksi siis vanhetessa jotkut turpoavat 5kg yhden hillomunkin syötyään, ja jotkut taas melkein laihtuvat?.. Yllätys yllätys, liikunnalla ja ruokavaliolla pystytään vaikuttamaan aineenvaihduntaan..

http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkeli...ihmisen-elimiston-aineenvaihdunta-tehokkaampi

Eli kyllä.. Kehot toimivat eri tavalla, mutta mistä se johtuu?

Yksi pointti mikä varmasti vaikuttaa lihomiseen/laihtumiseen on rasvasolujen määrä. Se asettuu stabiiliksi lapsena, sen jälkeen se pysyy suunnilleen vakiona. Jos lapsena on lihava, on todennäköisempää että aikuisena on taipuvaisempi lihomiseen.
http://scienceblogs.com/notrocketsc...set_in_childhood_and_stays_constant_in_ad.php

Joitain lainauksia:
"
Fat cell number is set in childhood and stays constant in adulthood
..
Together, the data showed that a person's pool of adipocytes is set during childhood and adolescence, increasing during these periods and levelling off during adulthood. Both lean and obese people showed the same pattern and adults in both categories had very little variation in their fat cell count (see right).
Even people who lost massive amounts of weight still had the same number of fat cells.
..
Spalding's stunning results help to explain why so many overweight and obese people find it very hard to lose weight. Having built up a large supply of fat cells that is constantly replenished throughout adult life, they're already at a disadvantage. Previous studies have shown that an overabundance of fat cells leads to a deficiency of leptin, a hormone that normally keeps appetites in check and boosts metabolism. With leptin in short supply, people eat more and their numerous fat cells become swollen with extra lipids."
 
Keho on niin monimutkainen järjestelmä kaiken kaikkiaan, etten millään jaksa uskoa tähän kalori=kalori teoriaan sellaisella käytännön tasolla, jolla keho ja ihminen toimii.....

Mun mielestä asia on just päinvastoin - teorian tasolla voidaan saivarrella loputtomiin siitä, miten rasva- ja glukoosimolekyylit toimivat elimistössä mutta käytännön tasolla kokonaisuus ratkaisee. Lainaan itseäni tuolta eräästä wanhasta ketjusta:

Ruoka-aineiden energiapitoisuudet mitataan pommikalorimetrilla, joka ei tietystikään vastaa elimistön toimintaa. Osa ravinteista käytetään energiaksi ja osa rakennusaineiksi. Myös niiden imeytyminen, ajoitus ja yleinen ravitsemustila vaikuttavat. Käytäntö on kuitenkin osoittanut aukottomasti että kaloreita laskemalla saadaan hyvä runko sille, mikä on saadun energiamäärän suhde kulutettuun. Tätä voidaan vaikka kysyä miljoonilta bodareilta ja fitnesskisaajilta ympäri maailmaa.

Kalori ei siis ehkä ole täysin kalori mutta kyllä se käytännössä pyöristyy kaloriksi :)

(Muutamia hyviä lisäpointteja)

Kaloreiden laskeminen ei toki ole mitään matemaattisen tarkkaa puuhaa mutta kyllä siitä saa hyvän viitekehyksen, jonka puitteissa voi arvioida eri ruoka-aineiden energiapitoisuuksia. Varsinkin asiaan perehtymättömälle on hyvä aloittaa syömistensä tarkkailu esimerkiksi tiedostamalla porkkanan ja Snickers-patukan energiasisältöjen ero.

Sitten kun ryhdytään pohtimaan esim. proteiinivoittoisen ruokavalion vaikutusta kehonkoostumukseen, täytyy ottaa huomioon myös muutokset perusaineenvaihdunnassa. Proteiinipitoinen safka tuottaa enemmän lämpöä, mikä voidaan ajatella lisäyksenä päivän peruskulutukseen. Tällöinkin on mahdollista löytää sellaiset kalorimäärät joilla paino nousee, laskee tai pysyy samana.

En tietystikään kiellä sitä, etteikö ihmisillä olisi yksilöllisiä eroja aineenvaihdunnassaan. Jotkut saavat pudotettua painoaan rasvapainotteisella 3000kcal päivittäisellä syömisellä, kun taas toisille toimii parhaiten 2000kcal tasapuolinen ruokavalio. Yhteistä heille on kuitenkin se, että jossain vaiheessa painon muutokset tasaantuvat ja kaloreita voidaan käyttää apuvälineenä arvioitaessa syitä, seurauksia ja jatkotoimenpiteitä.
 
Rasvakudos on huomattavasti herkempi insuliinille kuin lihaskudos tai maksa. Siksi jo pieni lisäys insuliininerityksessä voi häiritä rasvan palamista, mutta vasta melko suuri insuliinipiikki hyödyttää lihaskasvun kannalta.

Riippuu. Jos ei oteta suprafysiologisia annoksia huomioon, pieni insuliinipiikki riittää maksimoimaan proteiinisynteesin. Proteiinidegredaatiolle sitten hieman suurempi määrä, mutta siihenkin riittää melkeinpä heraproteiinijuoma.

Mää en nyt kyl tiiä näistä ysikymppisen jutuista... Eniten vaivaa säästöliekkijuttu. Jos perusaineenvaihdunta ei paljoa hodastukaan pienellä kalorimäärällä, niin itselläni ainakin hidastuu kaikki jaksaminen ja tekeminen ja persettä ei meinaa saada sohvasta ylös.

Eli NEAT laskee, kokonaiskulutus laskee, kokonaisenergiankulutus laskee. Ei säästöliekkiä siis.


Ysikymppisen mustavalkoisella "kalori on kalori" -teorialla pitäisi olla niin, että jos olen 2 päivää syömättä kokonaan mitään, ja käyn salilla ja aeroobisilla kumpanakin päivänä, minulla pitäisi painon pudota noin yksi pysyvä kilo. Hahhah. :D olisi se lihaksesta tai läskistä tai vaikka varpaankynsistä minun puolestani, niin näinhän se olisi tuolla kalorimatematiikalla.

Ei. Lihaksessa on kaloreita paljon vähemmän sellaiset reilut 1200.

Nestetasapaino vaikuttaa lyhyellä välillä niin paljon, että pelkkä vaaka ei kerro mitään. Ja sekin, että ihmiset eivät osaa laskea kaloreitaan/arvioida energiankulutusta.

Tietenkin jos termodynamiikka ei päde sinuun, tulet olemaan varmasti erittäin rikas ja kuuluisa, I salute you.

Samaa mieltä, kuten tuolla aiemmin jo totesin jotain tähän liittyvää. Sanoo tutkimukset ja teoriat säästöliekistä mitä vain, niin sen olemassaolo on kuitenkin niin monesti käytännössä todistettu, että en voi sitä kieltää. Tämän asian kanssa painitaan meillä ihan jatkuvasti ja kyllä se näyttää ihan todelliselta ilmiöltä. Ysikymppinen on selvästi vetänyt ehdottomuudessaan liikaa mutkia suoraksi ja luottaa tutkimuksiin sokeasti.

Kevyempi keho kuluttaa vähemmän energiaa, ruoan terminen vaikutus laskee ja tulee liikuttua vähemmän. Sitten vielä nestetasapainon huijaavat vaikutukset ja ihmisten taipuvaisuus olla surkeita kalorien laskemisessa ja fyysisen aktiivisuuden arvioimisessa jne. Joissain sairauksissa vaikutus voi olla suurempi, mutta sepä ei useimpiin päde.

Säästöliekkiä/adaptiivista termogeneesiä kyllä tapahtuu, mutta sen vaikutus ei ole niin suuri kuin yleisesti luullaan. Suurempi sitten kun ollaan järkyttävän alhaisilla rasvoilla - < 5%. Mutta jos joka päivä kuluttaa 2000 kaloria ja vetelee 1000 kaloria päivässä, voi olla melko varma, että energiankulutus ei laske niin alas, että painonpudotus lakkaisi. No vaa'alla voi näyttää siltä, että lakkaisi, kun nestetasapainossa tuppaa tapahtumaan niin järkyttäviä asioita.

Sanoo tutkimukset ja teoriat säästöliekistä mitä vain, niin sen olemassaolo on kuitenkin niin monesti käytännössä todistettu

Mites luulet että nuo tutkimukset suoritetaan? Onhan muutama kaveri väittänyt, että säästöliekki on jumiuttanut rasvanpolton, mutta kun asioita on tarkemmin katsasteltu eipä se olekaan ollut näin.
 
Ysikymppisen mustavalkoisella "kalori on kalori" -teorialla pitäisi olla niin, että jos olen 2 päivää syömättä kokonaan mitään, ja käyn salilla ja aeroobisilla kumpanakin päivänä, minulla pitäisi painon pudota noin yksi pysyvä kilo.

Ja siinä on raja kuinka nopeasti rasvaa voi palaa.

Ja tästä on sitten rakennetu erilaisia teoreettisia malleja. Mutta puolta kiloa rasvaa ei siis päivässä pysty hotkaisemaan poies.
 
Siis ihminen joka kuluttaa 6000 kcal päivässä, eikä syö sinä päivänä mitään, menettää 0,5 kg rasvakudosta (3500 kcal, jos se nyt olisi se maksimi) ja reilut 2 kiloa lihasta?
 
Mites luulet että nuo tutkimukset suoritetaan?
Siinäpä se, kun ei voi tietää. Olen hyvin pahoillani, mutta satun olemaan erittäin erittäin skeptinen ihminen vähän minkä suhteen vain. Myös tutkimusten suhteen. Sinä taas tunnut olevan tutkimus-uskovainen. On niitä huonoja ja/tai väärässä olevia tutkimuksia ennenkin tehty.

Itse esimerkiksi tunnun olevan hyvinkin adaptiivinen mitä ravintoon tulee. Voin vetää viikkokausia kebabia ja paino ei nouse sitä tahtia kuin luulisi, jos ollenkaan. Toisaalta ei se laskekaan niin kuin luulisi. Heitetään kalorit tuhanteen, niin pari kiloa lähtee heti, eli nesteitä ja sitten ei tapahdu oikein mitään. Ja jos tapahtuu, niin paljon hitaammin taas kuin voisi olettaa. Tähän heität tietysti, että en osaa laskea kaloreita, mutta ole hyvä vaan.

Kukahan painonsa kanssa taistellut naikkonen jossain threadissa sanoi, että painon tippuminen lakkaa oitis, jos liikkuu liian paljon tai syö liian vähän? Mun mielestä joka paikka on täynnä juttua, joka puhuu säästöliekin puolesta. Sen nojalla en pysty suhtautumaan vakavasti muutamaan yksittäiseen tutkimukseen. Niissäkin voi olla puutteita. Tässä threadissa jotenkin häiritsee se, että kaikki perustetaan tutkimuksiin. Kaivetaan tutkimuksia siitä ja tästä, eikä perehdytä käytännön asioihin.
 
Tutkimukset on ehkä HIEMAN uskottavampia kuin jonkun random tyypin sanat foorumilla tai edes oikeassa elämässä. Jotkut ihmiset ovat hyvin adaptiivisiä mitä ravintoon tulee, heti kun kaloreita nostetaan yli kulutuksin NEAT nousee henkilön sitä huomaamatta. Sama käy taas toisinpäin, kalorit tiputetaan alas NEAT laskee ja painon putoamista matalilla kaloreilla voi myös nesteen kertyminen naamioda todella pitkälle.
 
Yhteenveto


Mutta miten sitten syödä?

Kaikista tärkeintä on miinuskalorit pitkällä aikavälillä. Välillä voi ja kannattaakin käydä plussilla. Seuraavaksi tulee riittävä proteiinin saanti. Joka voi vaihdella 2-4 g/kg välillä.

noniin ja sitten pieni tollotonttu-kysymys tähän väliin:: esim. "2-4 g/kg"...millaiselle aikavälille tuo "g/kg" saantimäärä siis tulee? päivä/viikko/kk, vai mitä tuolla tarkoitetaan? kiitos etukäteen! :worship:
 
Back
Ylös Bottom