Asuntolaina

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja luumu
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Ilman muuta voi soittaa isännöitsijälle. Yleensä kertovat hyvin. Kannattaa myös soitella kirjanpitäjälle jos tilinpäätöksessä jotain epäselvää.
 
Muutenkin on äärimmäisen vaikea päätös edessä lähipäivinä. Tässä kuussa pääsisi muuttamaan pääkaupunkiseudulle hyvälle sijainnille valmistuvaan isoon ASO-rivarikolmioon, jossa vastike on kuussa alle 720€/kk sis. lämmityksen. Viereen valmistuu vastaavia omistusrivareita, joissa pyynti on 280 000€. Lisäksi niissä on huonommat pintamateriaalit. ASO-kämppään on itse saanut valita kylppärin laatat vapaasti, sekä sama koskee keittiön kaappeja. Mutta saatana, vain YKSI autopaikka ja kahden km säteellä vain yksityisen parkkipirkon piirissä olevia sakkopaikkoja. Kaksi autoa on edelletys, että molemmat perheestä pääsee töihin.

Kuka vatipää maksaa jostakin rivarikolmiosta 280 tonnia?

Johan sillä rahalla saa upouuden omakotitalon, jonka jokaisen laatan ja kaapioven värit saa päättää aivan itse. Pihaankin mahtuu vaikka neljä autoa..
 
Johan sillä rahalla saa upouuden omakotitalon.
Niin jostain muualta, katos kun kaikki ei halua tai voi asua missään Pudasjärvellä. 280 tonnilla saa just sopivan kaksion ytimestä, jos sitäkään. Elämä on valintoja, osa maksaa sijoituksesta ja osa neliöistä.
 
Niin jostain muualta, katos kun kaikki ei halua tai voi asua missään Pudasjärvellä. 280 tonnilla saa just sopivan kaksion ytimestä, jos sitäkään. Elämä on valintoja, osa maksaa sijoituksesta ja osa neliöistä.

Harva kai ydinkeskustassa rivitalossakaan asuu?

Tässähän nimenomaan haikailtiin kehyskuntiin. Edelleen ihmettelen, että ostaako joku jostakin Nurmijärveltä 280 tonnin rivarikolmion, kun samalla rahalla saa omakotitalonkin?
 
Kyllä on ainakin uudellamaalla aika tiukassa 280 000 uusi okt

Nummi-Pusulasta ja Raahesta irtoais.

Samoin Tuusulasta, jos rontti 50 m2 okt kiinnostaa.

Totta, mutta tarkoitinkin itse rakennuttamista.

Jos kolmio on riittävän kokoinen kämppä, niin 280 tonnilla rakennuttaa sen kokoisen omakotitalon avaimet käteen periaatteellakin. Puhumattakaan siitä, että näkee itse hieman vaivaa. Eikä tarvitse edes Älvaria tilata.

Oletteko seuranneet omakotitalon kustannuksia vs. uudehkojen omakotitalojen myyntihintoja? Niissähän on aivan tolkuton voittoprosentti. Talosta kuin talosta on parin vuoden asumisella irronnut 100 tonnia voittoa - puhtaana käteen.
 
Oletteko seuranneet omakotitalon kustannuksia vs. uudehkojen omakotitalojen myyntihintoja? Niissähän on aivan tolkuton voittoprosentti. Talosta kuin talosta on parin vuoden asumisella irronnut 100 tonnia voittoa - puhtaana käteen.

No jaa, tuokin on täysin sijainnista kiinni. Jos tänne rakentaisin 300k omakotitalon ja parin vuoden päästä myisin, niin todennäköisesti takkiin tulisi, ellei sattuisi hyvä munkki käymään ostajan suhteen... Käytetyn ostamalla ja remontoimalla voi vähän voittoakin kääriä.
 
Kuka vatipää maksaa jostakin rivarikolmiosta 280 tonnia?

Johan sillä rahalla saa upouuden omakotitalon, jonka jokaisen laatan ja kaapioven värit saa päättää aivan itse. Pihaankin mahtuu vaikka neljä autoa..

Yllättävän moni, mitä asuntojen hintoja ja kauppaa on tässä seurannut. Itse en ostaisi, vaan pohdin asumisoikeusasuntoa pääkaupunkiseudulta, joka olisi ollut periaatteessa ihan järkevän hintaista asumista. Sijainti oli tässä tapauksessa Pakkala ja siellä hyvä sijainti (eli ei siis kehyskunta) ja väitän ettei sinne rakennuta itse Jeesuskaan pientä omakototaloa tuohon hintaan. Johonkin Tuusulaan voi juuri ja juuri kunnan tontille onnistua. Tontti maksaa sielläkin.

Yhdestä rivarineliöstä mitä kävin Tuusulassa katsomassa, maksettiin 17 000€ yli pyynnin ja asunto meni viikossa. Tällästä tällä kertaa. Jäi asunnot ostamatta ja tyydyin asumisoikeusasuntoon landella. Remppasin mieleisekseni ja maksan vastaavan omistusasunnon korkojen, vastikkeen ja lämmityksen verran vastiketta tästä per kk. Pääkaupunkiseudulla (ja erityisesti) Vantaalla on kaavoitus niin perseestä, ettei sieltä kannata rivaria edes ostaa. Toisaalta taisi olla niin, että koko Suomessa on Keravalla ja Tuusulassa isot rivariasunnot kallistuneet suhteessa kaikkein eniten.
 
Yllättävän moni, mitä asuntojen hintoja ja kauppaa on tässä seurannut. Itse en ostaisi, vaan pohdin asumisoikeusasuntoa pääkaupunkiseudulta, joka olisi ollut periaatteessa ihan järkevän hintaista asumista. Sijainti oli tässä tapauksessa Pakkala ja siellä hyvä sijainti (eli ei siis kehyskunta) ja väitän ettei sinne rakennuta itse Jeesuskaan pientä omakototaloa tuohon hintaan. Johonkin Tuusulaan voi juuri ja juuri kunnan tontille onnistua. Tontti maksaa sielläkin.

Halvimmillaan Tuusulasta saa kunnalta tontin jollain 35 000€/n.1000m2. Järvenpäästä kaupungilla ei tontteja ole myynnissä, oikeastaan ollutkaan vuosikausiin. Yksityiseltä saat tontin ostettua tyyliin 100+€/m2...et ei se itsekään rakennuttamalla ihan ilmaseks tule. Jos siis saa tässä kilpailutilanteessa tontin. Ja vielä edes jostain tolkulliselta paikalta.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
kuulostaa tuo pääkaupunkiseudun toiminta kyllä sellaiselta, että muistaa jälleen sen yhden niistä suurimmista (liikenne ja ruuhkat ovat se toinen suurimmista) syistä miksi ei sinne ole koskaan oikein halunnut. itse asun 248 m2 rivitalossa joka oli kokoonsa nähden edullinen hankkia, ja josta on tarkoitus saada paljon enemmän kuin mitä siitä on maksettu, varsinkin kunhan saan rempan valmiiksi ja pinnat mieleiseksi. vessat, sauna ja keittiö ovat täysin uusiksi tehty pari vuotta sitten ja upean näköiset, eikä niihin tarvitse kajota. remontoinnin kohteina ovat seinät jalka- ja kattolistoineen, ja katon tyydyn maalaamaan. alakerran parketti hiottiin ja lakattiin, mutta yläkerran parketti jäänee entiselleen. eteisen tuloaulaan teen muutamia modifiointeja, joissa pitää purkaa ovea ja ehkä suurentaa oviaukkoa, koska teen siihen sisään käveltävän vaatekaapin.

aikaa remppaamiseen kyllä menee kun on remontoitavia neliöitäkin, mutta ei haittaa yhtään. on mukava remontoida asuntoa, joka on tähän mennessä lähinnä sitä unelma-asuntoa joka on aina ollut tavoitteena hankkia. pääkaupunkiseudulla tällaisesta ei olisi voinut koskaan unelmoida omilla tuloillani.
 
Sijainti oli tässä tapauksessa Pakkala ja siellä hyvä sijainti (eli ei siis kehyskunta) ja väitän ettei sinne rakennuta itse Jeesuskaan pientä omakototaloa tuohon hintaan. Johonkin Tuusulaan voi juuri ja juuri kunnan tontille onnistua. Tontti maksaa sielläkin.

Tontin hinnastahan tuo on kiinni. Ei tuohon budjettiin niin kovin kallista tonttia voi yhdistää.

Puhe lähtikin nimenomaan kehyskunnissa sijaitsevista asunnoista ja kyllä jonnekin Vihtiin tai Mäntsälään talon sentään 280 tonnilla rakentaa. Toisaalta ei tarvitse tulla kuin Hämeenlinnan seutuville, niin kelvollisen rakennuspaikan saa maaseudulta 10 tonnilla. Työmatka Kehä III:lle ei kuitenkaan ole ajallisesti sen pitempi kuin valtaosasta pk-seutuakaan.

On pk-seudun asunnot melko järjettömän hintaisia. Onneksi oma ja vaimoni ammatti antaa myöten asumisen myös muualla. Esim. nykyinen asuntomme Tampereella on paikallisen hintatason yläpäässä, mutta Helsingin hintoihin verrattuna melko edullista. Helsingissä tällaiseen ei olisi mitään mahkuja näillä tuloilla. Luen kuitenkin meidät molemmat varsin hyvätuloisiksi, mutta siltikään ei pelimerkit riittäisi Helsingissä asumiseen.

Säälittävät asuntojen hinnat tai säälittävät palkat. Jokin ei armaassa isänmaassamme kohtaa..
 
... itse asun 248 m2 rivitalossa joka oli kokoonsa nähden edullinen hankkia, ...

Kertoisitko lisää tuosta kämpästäsi? Aika monet rivitalot tuli aikanaan kierrettyä, kun omakotiasuminen ei kiinnostanut. Ikinä ei ole noin isoa rivaria vastaan tullut, erittäin harvoin oli tarjolla 5h asuntoja, vaikka sellainen olisi kiinnostanut ja mielellään +130 neliötä.
Montako huonetta? Kerroksia? Onko kyseessä jokin vanha uniikki rakennelma?
 
kerroksia on kaksi. huoneita on yläkerrassa kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, iso wc suihkulla, keittiö ja eteinen aulalla. sisääntullessa on ns. pienempi eteinen, jossa nyt ovella varustettu pienehkö huone jota on käytetty enemmänkin varastona. siihen ajattelin tehdä sen sisäänkäveltävän vaatehuoneen, johon voi laittaa takkeja ja kenkiä. sisäeteisen entiseen vaatesyvennykseen teen liukuovella varustetun paikan johon sijoitan kenkähyllyn ja paikan muutenkin eri varusteille, kuten treenikasseille yms.

alakerrassa on yksi huone jota pidetään ulkovälinevarastona, aula jossa on iso vaatekaappi, takkahuone, wc ilman suihkua, iso pesuhuone isolla saunalla, varastotilaa jota voi käyttää myös kodinhoitohuonetilana, sekä lämpökattilahuone joka kuuluu taloyhtiölle. alakerrasta pääsee autotalliin, joka on lämmin kahden auton talli. autotallin perällä on vielä iso lämmin varastohuone, n. 20 m2.

eli toisinsanoen, tämä ei ole varsinaisesti perheellisen asunto, koska huoneita ei ole montaa. mutta koska isoa perhettä ei ole, on tämä täydellinen itselle. neliöt on käytetty asuintiloihin, ja omaan makuun onnistuneesti, koska pidän isoista huoneista, vessoista, jne. kyseessä ei ole vanha uniikki rakennelma, vaan alunperin 60 -luvun rivitalo, josta on tehty myöhemmässä vaiheessa pieni taloyhtiö ja taloa on remontoitu kolmeenkin kertaan vuosien varrella. viimeisin remontointi oli muutama vuosi sitten. muut yhtiön asunnot ovat pienempiä.
 
Miten julma vastike tuon kokoisessa osakeasunnossa on? Siis jos muut on pienempiä, niin maksaako tuossa kovinkin kohtuuttomasti vastiketta kuluihin nähden?

Ja kyllä nuo pk seudun asuntojen hinnat on jotain aivan käsittämätöntä. On ne kalliita esim. Jyväskylässäkin, mutta jos 280 tonnilla saa nipinnapin rivarikaksion niin huhhuh. Miten tuolla voi tavallinen palkansaaja ja perheellinen hommata asunnon?
 
Miten julma vastike tuon kokoisessa osakeasunnossa on? Siis jos muut on pienempiä, niin maksaako tuossa kovinkin kohtuuttomasti vastiketta kuluihin nähden?

Ja kyllä nuo pk seudun asuntojen hinnat on jotain aivan käsittämätöntä. On ne kalliita esim. Jyväskylässäkin, mutta jos 280 tonnilla saa nipinnapin rivarikaksion niin huhhuh. Miten tuolla voi tavallinen palkansaaja ja perheellinen hommata asunnon?

Helsingin hinnat -> Helsingin palkat. Myös neliöhintojen vaihteluväli on suuri (2000-10000+ eur/neliö).

t. Ramses
 
Helsingin hinnat -> Helsingin palkat.

Tottahan pk-seudulla on paljon erittäin hyvätuloisia ihmisiä. Tosiasia kuitenkin on, että valtaosa helsinkiläisistäkin toimii aivan tavallisissa ammateissa, joissa palkkaa saa tasan yhtä paljon (tai vähän) niin Helsingissä kuin vaikkapa Keuruulla.

Keuruulla tavallisella duunarilla on varaa asua isossa omakotitalossa, mutta Helsingissä tekee tiukkaa kaksionkin hankkiminen.
 
Tuollaisia 30 vuoden mittaisia laskelmia on helppo tehdä - siis teoreettisia sellaisia.

Jos asuntoa vaihtaa muutamaankin kertaan, niin epävarmuustekijöitä tulee melkoinen määrä lisää. Siis nimenomaan asuntoihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Laskelma menee melkolailla uusiksi, kun on maksanut pariin kämppään putkiremontin ja kolmanteen ehkä julkisivuremontin. Niihin verrattuna upouuden omakotitalon rakentanut on melko lailla varmemmalla pohjalla.

Entäs sitten inhimillisiin tekijöihin liittyvät uhat? Kaksikymppiselle sellaisetkin tekijät kuin avioero, sairaus jne. vaikuttavat kaukaisilta. Nelikymppisellä tuskin on yhtä kevyt suhtautuminen tuollaisiin riskeihin. Se kerralla rakennettu omakotitalo mennee avioerossa myyntiin, kun kummallakaan osapuolella ei ole varaa maksaa toista pihalle.

Tässä nyt joitakin elementtejä, jotka tekevät omasta asunnosta täysin erilaisen kohteen kuin useimmat muut sijoitusinstrumentit. Asumisuran kannattavuutta ei voi laskea kauppakorkean peruskursseilla saaduista yleisistä opeista.

Siitä voitaneen olla suhteellisen yksimielisiä, että eläkepäiviin mennessä olisi syytä kartuttaa vähintään sen oman asunnon arvoinen omaisuus. Oma asunto kun antaa melkoisesti turvaa eläkkeellä.

Erittäin hyvin kirjoitettu!

Omakohtainen kokemus löytyy tapauksesta: Uusi koulutuksenmukainen duuni PK-seudun ulkopuolelta ja avokilla firma Hesassa -> Muutto puoliväliin ja taloprojekti pystyyn -> 1v rakentamisen jälkeen (valmiusaste reilu 60%) muutettiin asuttavaan lisärakennukseen -> siitä sitten vuoden jälkeen (rakennusaste 85%) todettiin, että jatketaan omia teitä -> seuraava vuosi mietittiin, että mitä tässä nyt tehdään(myynti olisi tuonut sikaturkskan kummallekin) -> kahden vuoden jälkeen mimmi ja sen uusi kundi ostivat mut ulos. Omasta työstä sain myös kohtuullisen korvauksen. Itse tykkään, että meni suht fiinisti.

Kaikille ei käy ihan yhtä hyvin. Ja kyllä tossa tuli muutamat jurrit vedettyä ja kelattua että mit...vit... Myyntiin jos olis mennyt, niin kyllä ois toiset tunnelmat ja taloudelliset asetelmat.

Noh olipa rakentaminen kuitenkin ehkä parasta säästämistä, kun nyt kattelee, että mitä jäi myynnin ja velkojen kuittauksen jälkeen taskuun. Tästä olikin sitten hyvä jatkaa vastadipanneeseen pörssiin.

Kaikille ei jälleen kerran käy ihan näin hyvä ajoitus, sattumalta.

Nykyään asun täysin remontoidussa isossa rintsikassa yhdessä tulevan vaimoni ja 8kk vanhan poikani kanssa. Päivätyökseni treidaan.

No mikä on muuttunut... vapaus on poissa... kaipaan yhä enemmän sitä nuoren kollin kivoja kaveri-iltoja kun pelattin korttia, saunottin, otettiin naukkuja ja sitten lopulta baariin.

Vastuut ja huolet on kullakin iällä omat.
 
Tosiaan, ei ne korot yksin vaikuta laina-aikaan. Kyse on omista valinnoista. Jos pitää jatkuvasti asuntolainan rinnalla vaihtaa autoa uudempaan ja hienompaan velkarahalla, niin äkkiä ne tuntuu laina-ajat monella pitenevän. Itse pidän periaatteena, että kaiken muun kuin asunnon ostan vasta sitten kun siihen on käteinen säästetty. Tämä pätee niin lasten turvaistuimiin, telkkareihin, tietokoneisiin kuin autoihinkin. Näin pystyn keskittyä vain siihen yhteen pitkäaikaiseen maksamiseen (asuntolainaan) ja kaikesta muusta saan nauttia velattomasti. Lainanhoitoerän pidän sopivana ja suhteutan sitä vuosittain elämäntilanteen ja tarpeen mukaan. Kerran vuodessa saa muuttaa lainanhoitoerän suuruutta maksutta ja sitä voi sitten nostaa tai laskea tilanteen mukaan. Onneksi ei tarvinnut laskea edes vaimon ollessa äitiys- ja hoitovapaalla viimeksi. Nyt aion taas nostaa, kun talouden menoerät tasaantuneet.

Tavoite on että tuollaisen 190k€ lainan maksan pois noin 13 vuodessa. Laina-aika oli alunperin 20 vuotta, nyt on maksettu 30k€ kolmessa vuodessa ja pitää alkaa kiihdyttää takaisinmaksutahtia että pysyn aikataulussa (fiksaatio päässäni). Kuukausierän säätely toimii itselläni parhaiten. Mä en yksinkertaisesti pysty ylimääräisiin lyhennyksiin, vaikka rahaa olisikin. Nytkin on säästötilille kasaantunut sellainen 15k€ mutta ei vaan pysty heittää sitä tai edes osaa siitä lainanlyhennyksiin: liian kovalla työllä säästetty, että siitä viitsisi tilisiirrolla luopua. Se toimiikin sitten puskurina jos yllättäviä menoja (kun kk-erät kuitenkin lainassa aika korkeat ja jos tarvii sitä telkkaria tai lomamatkaa ostella, sieltä voi laittaa satunnaisiin osakesijoituksiin ym).

Jos mä sortuisin nyt johonkin omakotitaloon (itse en rakenna ja mieluista ei alle 330k€ nykyään saa), niin koko tämä mun oma edellä kuvattu taloudenhoitosysteemi romuttuisi täysin. Laina-aika olisi väkisinkin 25vuotta, joka kuukausi tiukkaa ja ylimääräistä ei jäisi koskaan. Ympyrä sulkeutuu ja päästään tuohon mainitsemaani fiksaatioon: pakko olla about taloudellisesti riippumaton alle nelikymppisenä. Omalla kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että asuntolainaa ei ole yhtään.

edit: niin ja tämän lainan maksuun kuluu edellä mainittu vuosimäärä nykytuloilla. Toivottavasti tulot kuitenkin kasvaa säännöllisesti, jolloin lainankin voi maksaa pois nopeammin. Tämä on hyvinkin mahdollista, mutta koska tulojen kasvusta ei voi olla koskaan varmaa, niin tuollaiset haihattelut kannattaa jättää. Moni tuntuu ottavan sen talolainankin sillä periaatteella, että maksan aluksi korkoja ja muutaman vuoden päästä mun tulot on kuitenkin tuplat, niin kyllä mä sitten lainan pystyn maksaan. Itse pitäydyn aina worst case scenariossa ja kaikki sen päälle tulevat (palkankorotukset, alhaiset korot kuten nyt etc) on sitten positiivisia "yllätyksiä".
 
Miten julma vastike tuon kokoisessa osakeasunnossa on? Siis jos muut on pienempiä, niin maksaako tuossa kovinkin kohtuuttomasti vastiketta kuluihin nähden?

kaikki on suhteellista. minun mielestäni vastike ei ole kova, n. 420 euroa/kk. vastikkeeseen kuuluu kaikki kulut, paitsi käyttösähkö. sähköllä ei asuntoa tarvitse lämmittää, joten sähköä kuluu lähinnä viihde-elektroniikkaan, valaistukseen, lattialämmityksen käyttöön, saunan käyttöön, jne.

kun asuin 60 m2 kerrostalokaksiossa, kuukausittaiset kulut olivat vastike, sähkö ja autopaikka mukaanlukien hieman yli 300 euroa/kk. siihen nähden nykyinen vastike sähköineen ei ole neliöihin verraten paha.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom