3 kpl Basic Nutrition EAA -25%
Ei kai korostettu eksentrinen ole kuitenkaan optimaalinen tapa kehittää ykköstä? Ennemmin lisäpainoja.

:P sä tykkäät tuosta optimaalisuus-sanasta. Kysymykseen, en tiedä optimaalista tapaa kehittää ykköstä ainakaan painoharjoittelussa. Kehonpainoilussa tollasten lisäpainojen käyttö nyt on vähän kikkailua, kuten nyt tämä esimerkki, eli paljon parempi sun kontrolloida vastusta on manipuloida vipuvartta, tai tempoa niinkun ehdotin, ku heittää 20kg levy selkää ja koittaa pitää liike samanlaisena kuin vain omalla painolla taiteillessa.

Tekniikan ja lihasaktivoinnin kontrollointi on myös paljon keskittyneempää näissä liikkeissä jos sulla ei oo jotain levyä selässä ku ei tarvi miettiä pysyyks se levy nyt siel vai onks se huonosti, näin esimerkkinä. Myös se, et sen levyn pitäs olla aina just samassa kohtaa jos haluat et se harjotus on identtinen. Jos pelaa esim. noilla vipuvarsilla ja temmolla niin ei tarvi miettiä tälläsiä, jolloinka voit käyttää sen energian muihin asioihin treenatessasi. Tiedät varmaan, et kun tarpeeksi toistaa niin alkaa se "neural map" piirtyä pollaan.

Tuollainen levy selässä myös lisää loukkaantumisriskiä aika paljon. Joo tiedän, että se on erittäin epätodennäköistä, mut se on silti korkeempi vrt. sulla ei oo ulkosta vastusta siellä. Tämä siis, koska saman hyödyn saaminen ei edellytä lisäpainon käyttöä.

Lopuksi, eka posti ei siis niinkää ollut kannanotto ykkösen kehittämiseen, vaan voiman lisäämisen vaikutuksesta myös toistokestävyyteen.

Lights Out!
 
Joo, osaan lukea. Maksimimäärä kyllä kasvaa sitä mukaa kun tulet vahvemmaksi, johtuen siitä, että yksittäinen punnerrus sujuu helpommin.

Mistä lähtien temmon muuttaminen ja TUTin lisääminen on ollut parempi keino lisätä puhtaasti voimaa, kuin suurempi mekaaninen vastus?

Ja btw, kehonpainoliikkeissä maksimitoistomäärä kasvaa parhaiten nimenomaan failureen tai lähes sinne tehdyillä sarjoilla, kun siis puhutaan nimenomaan siitä lihaskestävyydestä/kestovoimasta.

Punnerrus toki liikkeenä on vähän hankala lisäpainoliikkeenä, mutta teoria asian takana on silti sama.
 
Mistä lähtien temmon muuttaminen ja TUTin lisääminen on ollut parempi keino lisätä puhtaasti voimaa, kuin suurempi mekaaninen vastus?

Ei nyt oo heittää mitään tutkimusta teille, mutta luulis olevan päivänselvä asia, ettei tarvi mitää ulkosia lisäpainolevyjä vaikeuttamaan liikettä, jos osaa pelata noiden em. asioiden kanssa.

Varsinkin punnerruksissa ja sen variaatioissa en nää tarvetta ulkoselle lisäpainolle koskaan.

Mielenkiinnosta, mihin perustat tuon että failureen asti reenaamalla kehittyis parhaiten ? Liian usein failureen reenaaminen pistää vaa paikat tukkoon.
 
Ei nyt oo heittää mitään tutkimusta teille, mutta luulis olevan päivänselvä asia, ettei tarvi mitää ulkosia lisäpainolevyjä vaikeuttamaan liikettä, jos osaa pelata noiden em. asioiden kanssa.

Varsinkin punnerruksissa ja sen variaatioissa en nää tarvetta ulkoselle lisäpainolle koskaan.

Mielenkiinnosta, mihin perustat tuon että failureen asti reenaamalla kehittyis parhaiten ? Liian usein failureen reenaaminen pistää vaa paikat tukkoon.

Niin, kyse olikin siitä sun väitteestä että vastuksen lisääminen ja liikkeen muuten vaikeuttaminen tempoa muuttamalla olisi jotenkin sama asia voimankasvatusmielessä. Tekemällä kyykkyä 30 toiston maksimipainolla kymmenen toistoa 505 temmolla, en varmasti saa tyydyttävästi lisäkiloja ykkösmaksimiin. Lihasta toki voi tulla mutta siitähän tässä ei puhuttu. Kyse oli siis vain teoreettisesta asiasta.

Perustan ihan loogiseen ajatteluun, sekä empiiriseen tutkimukseen. Mitään kunnon dataa en ole aiheesta edes etsinyt.
Toisinsanoen jos sulla on kiinteä vastus (kehonpaino), niin saadaksesi lisää toistoja täytyy kehoa haastaa adaptoitumaan lisätoistoja varten. Yksinkertaisin tapa tehdä tämä on tehdä sarja failureen. Failure itsessään ei tarkoita hermoston äärimmäistä rasitusta, varsinkin jos puhutaan vähänkään pidemmästä sarjasta, ja muutoin hyvin pienestä volyymista(esim. leukoja lisää tekemällä kerran päivässä maksimitoistosarjan leukoja =pieni volyymi). Liian suuri volyymi on kuitenkin heittämällä suurin syy hermoston tukottamiseen.
 
Kannattaa myös arvioida tarve noille etuvipareille, jos punnertaa paljon rinnalle ja olkapäille niin niiden tekeminen on kyseenalaista, ylirasitus on isona riskinä. Ite en ole oikeastaan koskaan etuvipareita tehnyt ja silti etuolkapäät hieman dominoivat vielä vaikka takaolkapäihin ja sivuolkapäihin olen panostanut entistä enemmän.

Joo aika paljon tulee itseasiassa tehtyä jo punnertavia liikkeitä, ehkä olisi vaan fiksua sitten keskittyä venyttelemään ja treenaamaan rauhallisesti kiertäjäkalvosimia. Otin nuo etuviparit ihan vain vaihtelun vuoksi pystypunnerruksen tilalle, mutta tarvinnee vaikka vaihdella sarja ja -toistomääriä, jos ei muuta keksi.
Teen nykyisessä ohjelmassa olkapäille pystypunnerruksen lisäksi sivuviparit ja takaolkapäät. Tämän jälkeen siirryn ojentajiin ja dippeihin, jossa myöskin olkapäät saavat hittiä. Kivasti ovat kyllä olat kehittyneet, mutta alkaakohan olla jo liikaa rasitetta... Kipua ei kuitenkaan ole näistä liikkeistä esiintynyt kuin etuvipareissa.
 
missä järjestyksessä kantsis lähtee 5 jakoisella 5on2off? pari esimerkkinä:

1.Rinta
2.Selkä+/takaolat
3.Jalat
4.Olkapäät/vatsat
5.Kädet
6.Lepo
7.Lepo

1.Selkä+/takaolat
2.Rinta
3.Jalat
4.Olkapäät
5.Kädet
6.Lepo
7.Lepo

1.Rinta
2.Selkä+/takaolat
3.Olkapäät
4.Jalat/vatsat
5.Kädet
6.Lepo
7.Lepo
 
Niin, kyse olikin siitä sun väitteestä että vastuksen lisääminen ja liikkeen muuten vaikeuttaminen tempoa muuttamalla olisi jotenkin sama asia voimankasvatusmielessä. Tekemällä kyykkyä 30 toiston maksimipainolla kymmenen toistoa 505 temmolla, en varmasti saa tyydyttävästi lisäkiloja ykkösmaksimiin. Lihasta toki voi tulla mutta siitähän tässä ei puhuttu. Kyse oli siis vain teoreettisesta asiasta.

Perustan ihan loogiseen ajatteluun, sekä empiiriseen tutkimukseen. Mitään kunnon dataa en ole aiheesta edes etsinyt.
Toisinsanoen jos sulla on kiinteä vastus (kehonpaino), niin saadaksesi lisää toistoja täytyy kehoa haastaa adaptoitumaan lisätoistoja varten. Yksinkertaisin tapa tehdä tämä on tehdä sarja failureen. Failure itsessään ei tarkoita hermoston äärimmäistä rasitusta, varsinkin jos puhutaan vähänkään pidemmästä sarjasta, ja muutoin hyvin pienestä volyymista(esim. leukoja lisää tekemällä kerran päivässä maksimitoistosarjan leukoja =pieni volyymi). Liian suuri volyymi on kuitenkin heittämällä suurin syy hermoston tukottamiseen.

Tästä voidaan kyllä olla samaa mieltä.

En ole expertti failureen reenaamisessa, kun en sitä juurikaan tee. Omasta mielestä paras tapa treenata sitä voimaa on treenata usein ja pysyä kuitenkin suht "freshinä" aina.

En sano etteikö failureen reenamisella ole hyötyjä, sanon vain ettei se ole mikään ainoa tapa saati omasta mielestä edes se paras tapa.

Ja kyllä, kehon pitää saada uutta ärsykettä, jotta harjoittelu olis nousujohteista. Kehonpainoreenistä saat älyttömän haastavan ilman mitään ylimääräistä painoa. Esim. punnerrukset, pienikin käsien etäisyyden pienentäminen tekee liikkeestä heti haastavamman. Ja sit on nämä muut tekniikat, joista osa jo sanottukin.

Jos joku mieluummin lykkää kympin tai kahenkympin laatan selkään lisävastuksen saamiseksi, kuin miettii näitä muita juttuja, niin siinähän lykkää. Juuri tuossa jatkuvassa tekniikan, temmon ja vipuvarren manipuloinnissa on kuitenkin se kehonpainoreenin hienous. Mikäs sen parempaa kuin tehdä mahdollisimman yksinkertaisia harjotteita voiman ja lihaksen kasvatukseen niin kauan kun niistä saa jotain irti.
 
Joo aika paljon tulee itseasiassa tehtyä jo punnertavia liikkeitä, ehkä olisi vaan fiksua sitten keskittyä venyttelemään ja treenaamaan rauhallisesti kiertäjäkalvosimia. Otin nuo etuviparit ihan vain vaihtelun vuoksi pystypunnerruksen tilalle, mutta tarvinnee vaikka vaihdella sarja ja -toistomääriä, jos ei muuta keksi.
Teen nykyisessä ohjelmassa olkapäille pystypunnerruksen lisäksi sivuviparit ja takaolkapäät. Tämän jälkeen siirryn ojentajiin ja dippeihin, jossa myöskin olkapäät saavat hittiä. Kivasti ovat kyllä olat kehittyneet, mutta alkaakohan olla jo liikaa rasitetta... Kipua ei kuitenkaan ole näistä liikkeistä esiintynyt kuin etuvipareissa.

Itse ainakin venyttelen rintaa, olkapäitä, ojentajia ja hauiksia kuin hullu ja teen suhteessa enemmän selkäosastolle duunia kun punnerran. Etuolkapäitä teen erittäin harvoin ja itsellä tuo on ainakin auttanut ryhtiin, olkapääkipuihin ym. Tietysti tekniikat katsottu aikanaan kuntoon penkkien ym osalta ettei olkapäät haukkaa liikaa rasitetta. Tottakai kannattaa kiertäjiä jumpata siinä vielä semmoinen että voi tehdä ulkokiertoa suhteessa enemmän jos on eteenpäin kääntyneet olkapäät :)
 

Tekisin ite:

Rinta
Selkä, takareidet, pohkeet, vatsat
Olkapäät
Etureidet, pohkeet
Kädet, vatsat

tai

Rinta, hauis
Etureidet, pohkeet, vatsat
Olkapäät, ojentajat
Selkä
Takareidet, pohkeet, vatsat

Tuo jälkimmäinen IMO parempi ja tuolla rungolla veivasin pidemmän aikaa 5-jakoista ennenkuin vaihdoin takaisin perusvarmaan PHATiin.

Noi sun esimerkit on erittäin yläkroppa-painotteisia jos jalat tehdään omassa treenissä. Joten mikäli jalat ei ole roimasti yläkroppaa edellä niin kannattaa jakaa ne tuolla tavalla ja suosia liikkeitä jotka rasittavat sekä etu että takareisiä. Tietenkin muokkauksia sen mukaan, jos haluaa priorisoida jotain lihasryhmää. Tuo alempi on aikalailla tasaisesti kuormittava ja hyvä mikäli ei halua priorisoida mitään erityisesti.
 

M-Nutrition Sports Greens 1, 210 g, Lemon-Lime

Todella tykki viherjauhe

-33%
en halua enää kyykätä

Mitä meiltä olette riittääkö jalkaprässi variaatiot+ koukistus ja ojennus jalkojen kasvattamaiseen? Olen nimittäin jättänyt kyykyn tekemättä pitkäksi aikaa ja lantion alue on pienentyny silmin nähtävästi.
 
Pistetääs tänne kyssäri kun en muutakaan paikkaa keksi.
Eli usein näkee porukan tekevän pystypunnerrusta smithissä seisten.
Salilla missä käyn on smith sen verran matala, että en saa käsiä lähellekkään suoraksi yläasennossa.
Tuli tässä mieleen, että onko kukaan koskaan koittanut tehdä tuota niin, että on polvillaan maassa?

Ja kiitos, ei tarvitse kommentoida, että tee vapaalla tangolla tai smithissä istuen. Niin teenkin, mutta tälläinen vaihtoehto tuli mieleen.
 
Pistetääs tänne kyssäri kun en muutakaan paikkaa keksi.
Eli usein näkee porukan tekevän pystypunnerrusta smithissä seisten.
Salilla missä käyn on smith sen verran matala, että en saa käsiä lähellekkään suoraksi yläasennossa.
Tuli tässä mieleen, että onko kukaan koskaan koittanut tehdä tuota niin, että on polvillaan maassa?

Ja kiitos, ei tarvitse kommentoida, että tee vapaalla tangolla tai smithissä istuen. Niin teenkin, mutta tälläinen vaihtoehto tuli mieleen.

Olen koittanut ja liike toimii hyvin. Aluksi tietysti pientä hakemista niinkuin kaikessa uudessa mitä kokeilee. :)
 
Mitä meiltä olette riittääkö jalkaprässi variaatiot+ koukistus ja ojennus jalkojen kasvattamaiseen? Olen nimittäin jättänyt kyykyn tekemättä pitkäksi aikaa ja lantion alue on pienentyny silmin nähtävästi.

Riittää, mutta itse tekisin kyllä kyykkyä, jos siihen ei ole mitään estettä. Lisäksi suorin jaloin vedot takareisille. Ei niitä isoja liikkeitä turhaan suositella esim. hormonaalisen vasteen vuoksi.
 
Riittää, mutta itse tekisin kyllä kyykkyä, jos siihen ei ole mitään estettä. Lisäksi suorin jaloin vedot takareisille. Ei niitä isoja liikkeitä turhaan suositella esim. hormonaalisen vasteen vuoksi.

Ongelma ittelläni kyykyissä on se että ne tuntuu kasvattavan persettä paljon enemmän kun jalkoja
 
Oon väsytellyt eka mut silti tuntuu vaan perse kasvavan, etukyykkyjä en ole vielä koittanut koska tyyli on niin huono että en saa tarpeeksi painoa treenatakseni jalkoja. Pitäis koittaa varmaan hioa tota etukyykkyä . Kiitos vastauksista
 
Oon väsytellyt eka mut silti tuntuu vaan perse kasvavan, etukyykkyjä en ole vielä koittanut koska tyyli on niin huono että en saa tarpeeksi painoa treenatakseni jalkoja. Pitäis koittaa varmaan hioa tota etukyykkyä . Kiitos vastauksista

Jos takakyykky menee perseelle niin suosittelen katsomaan Tom Platzin kyykkytekniikkaa ja yleensäkin painonnostajien kyykkäämistä. Itsellä oli sama ongelma takakyykyssä vuosia, sitten kuitenkin kokeneemmilta sain opastusta plus tom platz fanina lähdin käytännössä testailemaan herran takakyykky "versiota" niin auttoi kummasti.
 
Tekisin ite:

Rinta
Selkä, takareidet, pohkeet, vatsat
Olkapäät
Etureidet, pohkeet
Kädet, vatsat

tai

Rinta, hauis
Etureidet, pohkeet, vatsat
Olkapäät, ojentajat
Selkä
Takareidet, pohkeet, vatsat

Tuo jälkimmäinen IMO parempi ja tuolla rungolla veivasin pidemmän aikaa 5-jakoista ennenkuin vaihdoin takaisin perusvarmaan PHATiin.

Noi sun esimerkit on erittäin yläkroppa-painotteisia jos jalat tehdään omassa treenissä. Joten mikäli jalat ei ole roimasti yläkroppaa edellä niin kannattaa jakaa ne tuolla tavalla ja suosia liikkeitä jotka rasittavat sekä etu että takareisiä. Tietenkin muokkauksia sen mukaan, jos haluaa priorisoida jotain lihasryhmää. Tuo alempi on aikalailla tasaisesti kuormittava ja hyvä mikäli ei halua priorisoida mitään erityisesti.

Kyl se toi eka lähtee testii ku jalat dominoi selvästi ku reenaillu 1-3 jakoisilla koko ajan ennen kuin vasta nyt kokeilen monijakoisia. Selkä lähtee aluks priorisoitavaks 4vk ja sit olkapäät 4vk pienillä muutoksilla. Sen jälkeen voisin kokeilla tuota alempaa.
 
Voiko tuon JTO:n kyykkyohjelman ottaa käyttöön, kun kolmen kyykkykerran lisäksi jaloille tulisi rasitusta kolme kertaa viikossa erilaisten pallopelien muodossa? Vai onko suosiolla fiksumpi kyykätä kahdesti viikossa, jotta saa edes muutaman lepopäivän?
 
Back
Ylös Bottom