Yleisurheilijoillakin on voimaa...

[risumies]

Mikäli painonnostoliikkeiden harjoittelu ei kehitä räjähtävyyttä bodytyylistä treeniä paremmin, miksi painonnostajat ovat tehneet aina kovia tuloksia esim. 20m juoksussa ja vauhdittomassa pituudessa/korkeudessa. Eivätkö nämä suoritukset vaadi juurikin sitä räjähtävyyttä? Harvemmin kuulee potareiden ja voimanostajien järisyttävistä tuloksista edellä mainituissa suoritteissa.

"Itse lukeudun koulukuntaan, joka kyseenalaistaa "yleisen hermostollisen voiman" olemassaolon. Voima syntyy meikäläisten mielestä aktiviteetti A:han lihaksen määrästä ja hermotuksesta/taidosta käyttää lihaksia juuri aktiveetti A:han, aktiviteetti B:hen voima syntyy lihaskudoksen määrästä ja hermotuksesta/taidosta käyttää lihaksia juuri aktiviteetti B:hen.

Tässä Faccionin esitys miksi painonnostoliikkeet (tai mitkä tahansa muut maksimaaliset, räjähtävät tms. punttihermottelut) ovat turhia muiden urheilulajien painoharjoittelussa:"

 

[MKM]

Mikäli painonnostoliikkeiden harjoittelu ei kehitä räjähtävyyttä bodytyylistä treeniä paremmin, miksi painonnostajat ovat tehneet aina kovia tuloksia esim. 20m juoksussa ja vauhdittomassa pituudessa/korkeudessa. Eivätkö nämä suoritukset vaadi juurikin sitä räjähtävyyttä? Harvemmin kuulee potareiden ja voimanostajien järisyttävistä tuloksista edellä mainituissa suoritteissa.

Olympiaurheilijoina painonnostajat notkuvat siellä testausinstituuteilla - voimanostohaarniskoissa ei hötkyillä ja bodarit köllöttelevät solariumeissa. Menestyvillä painonnostajilla on paljon nopeaa lihassolukkoa, josta jalostaa nopeutta. Ja myönnettävä on, että painonnostoliikkeiden on tutkimuksissa havaittu lisänneen aikalailla samanhenkiseen korkeuspompputestiin senttejä. Heitoista vielä puheenollen, monet ns. räjähtävänkin koulukunnan valmentajat eivät ymmärrä, mitä tekemistä rinnallevedoilla on heittojen kanssa.

 

[Timpson]

Heitoista vielä puheenollen, monet ns. räjähtävänkin koulukunnan valmentajat eivät ymmärrä, mitä tekemistä rinnallevedoilla on heittojen kanssa.

Yleisesti ottaen heittäjien rinnalleveto on mallia raaka. Välillä näkee mitä ihmeellisempiä suorituksia ko. liikkeessä tekniikan osalta. Joskus on käynyt mielessä, että monikohan esim. selkävamma on tullut väärien nostotekniikoiden vuoksi. Jos osattaisiin perustekniikat tempauksen, työnnön sekä kyykkyjen osalta ja näillä liikkeillä hankittu perusvoimakkuus jalostettaisiin lajia palvelevaksi, niin luulisi välineen kaukenevan.

 

[jarska]

Olen osittain samaa mieltä MKM:n kans. Mutta olen itse huomannut, että minun on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ "hermottaa" itseäni punteilla,jos haluan kehitää nopeusvoimaa optimaalisella tavalla. Ja tämä pätee myös luultavasti myös moneen muuhun. Aloittelijan ei mieletäni tehdä hermotusta salilla, vaan keskittyä hankkimaan voimaan. IMO mitä enemmän on voimaa salilla, niin pitää tehdä myös räjähtäviä suorituksia.

Esim: Pitkämäki penkkaa 180kg (90kg käsi) ja keihäs painaa 800g eli noi ovat todella kaukana toisistaan. On hyvä treenata myös voimanopeuskäyrän keskikohtaa. OK penkkipunnerrus ja heittäminen on äärimmäisen kaukana toisistaan eli huono vertaus, mutta toivottavasti tosta ymmärtää pointin.

Heitoista vielä puheenollen, monet ns. räjähtävänkin koulukunnan valmentajat eivät ymmärrä, mitä tekemistä rinnallevedoilla on heittojen kanssa.

Olen täysin samaa mieltä.

 

[jokeli]

Yleisesti ottaen heittäjien rinnalleveto on mallia raaka. Välillä näkee mitä ihmeellisempiä suorituksia ko. liikkeessä tekniikan osalta. Joskus on käynyt mielessä, että monikohan esim. selkävamma on tullut väärien nostotekniikoiden vuoksi. Jos osattaisiin perustekniikat tempauksen, työnnön sekä kyykkyjen osalta ja näillä liikkeillä hankittu perusvoimakkuus jalostettaisiin lajia palvelevaksi, niin luulisi välineen kaukenevan.

Suomalaisessa urheilussa ei ole yksinkertaisesti rahaa siihen, että valmentaja valvoisi joka ikisen harjoituksen (paitsi parivaljakko Pitkämäki - Kangas, jotka menevät käytännössä käsikädessä vessaankin :D), koska valmentajan on elätettävä itsensä työllä. Ja kun valmentajan kanssa tehdyt harjoitukset ovat luonnollisesti lajiharjoitukset, niin esim. puntit tehdään yksin. Eli tämä siirtää kys. liikkeiden tekniikoiden oppimisen täysin urheilijan vastuulle. Kyllähän lahjakas urheilija nämä liikkeet oppii, mutta ilman valvovaa silmää virheitä tulee ja niitä on myöhemmin vaikea korjata ja siihen ei luultavasti ole silloin edes aikaa.

 

[Timpson]

Ja kun valmentajan kanssa tehdyt harjoitukset ovat luonnollisesti lajiharjoitukset, niin esim. puntit tehdään yksin. Eli tämä siirtää kys. liikkeiden tekniikoiden oppimisen täysin urheilijan vastuulle. Kyllähän lahjakas urheilija nämä liikkeet oppii, mutta ilman valvovaa silmää virheitä tulee ja niitä on myöhemmin vaikea korjata ja siihen ei luultavasti ole silloin edes aikaa.

Näinhän se on. Sen takia olisi hyödyllistä nuoren urheilijan käydä punttikoulu (painonnosto), jossa opetellaan perusnostotekniikat. Tai vaihtoehtoisesti konsultoisi painonnostajaa tai painonnostovalmentajaa, joka nuoren (yleis)urheilijan aloitellessa voimaharjoittelua levytangolla opastaisi perusnostotekniikat.

 

[jokeli]

No oishan se varmasti hyödyllistä, mutta mistä rahat ja se valmentaja? Itse asun ainakin sen verran syrjässä, että olen varmaan meidän kunnasta ainoa joka edes jotain painonnostosta tietää. Itse opettelin nuo tekniikat aloittamalla pienillä painoilla ja pikkuhiljaa niitä lisäämällä. Netistä katselin myös videoita. Tuloksena siedettävät tekniikat. Keihäänheittovalmentaja kyllä katsoo heittotreenit, mutta ei ole yhtä ainutta punttitreeniäni katsonut. Ja näin on lähes kaikilla Suomen heittjillä.

 

[oj53]

Itse lukeudun koulukuntaan, joka kyseenalaistaa "yleisen hermostollisen voiman" olemassaolon. Voima syntyy meikäläisten mielestä aktiviteetti A:han lihaksen määrästä ja hermotuksesta/taidosta käyttää lihaksia juuri aktiveetti A:han, aktiviteetti B:hen voima syntyy lihaskudoksen määrästä ja hermotuksesta/taidosta käyttää lihaksia juuri aktiviteetti B:hen.

Periaatteessa joo, mutta onko termi voimantuottokäyrä tuttu?
Tuolleen yksinkertaistettuna tuosta se tähän treadiin liittyvä suurin poinnti on se että ko. käyrä on ns. voima/nopeus koordinaatistossa eli toisin sanoen sillä pystiään kuvaamaan voiman ja ajan suhdetta (korjatkaa nyt jos sössätän tämän miten sattuu). Toisin sanoan harjoittamatta nopeata hermotusta, maksimaaliseen hermotukseen (ts. maksimivoimaan) kuluu aikaa useampia sekuntteja (esim. olette nähneet varmaan tällaisia kyykkyjä aika useasti ). Mutta määrätyissä lajeissa tähän ei ole aikaa, ajatellaanpa nyt sitten vaikka tätä parjattua keihäänheittoa jossa heittäjä tulee vauhdilla x kohtaan jossa tukijalan varasta pitäisi lingota keihäs pirun pitkälle. Kauanko heittäjällä on aikaa tuottaa alaraajoista ja keskivartalosta voima keihään saattamiseksi radalle? Tässä yksi tekiä minkä takia 250kg penkkaava, 350kg kyykkäävä ja 100m 11s juokseva freak of nature ei saa sitä tikkua mihinkään. Voimaa on mutta se tulee esiin vasta siinä vaiheessa kun pitkämäen tikku on jo kulmassa kiitämässä kohti 90m viivaa. Ei se pitkämäkikään siinä ajassa maksimeitaan tuota mutta väittäisin että tuottaa lyhyessä ajassa huomattavasti enemmän voimaa kuin suurin osa meistä täällä.

Monta "bodaajaa" ja voimanoston erikoismiestä on nähty eri lajien voimavalmentajina, mutta aika moni on saanut urheilijoista omassa lajissaan huonompia rakentamalla heistä lihaksikkaita, vahvoja mutta ennenkaikkea hitaita. Ja haluan korostaa että itse olen kuulunut tuohon väkeen, toivottavasti en tee sitä enää...

 

[1000]

Yleisurheilijoiden kohdalla ei kannata tuijottaa punttituloksiin, spesifistä voimaa löytyy jokaiselta huipulta kestävyysjuoksijoita lukuunottamatta. Eräällä 19 m kuulantyöntäjällä on kuulemma penkkienkka "vain" 140 kg. Olen kuullut, että moni yli 200 kg:n penkkaaja ei saa kuulaa lentämään edes 10 m. Haataisen Harrikin tais paiskata naisten keihästä 90 m 16-vuotiaana...

Näinhän se on. Eihän eräs maailman vahvin mieskään kuulaa pukannut muistaakseni kuin 10-11 metriä.