Yleinen lemmikkikeskustelu

[ilkka_83_]

Meillä vanha koira ei myöskään tullut toimeen muiden kanssa. Ei käyty kertaakaan puistoissa. Silloin juoksenneltiin metsissä ja metsäauto teillä, niitähän suomessa piisaa

 

[The Exorcist]

Meillä elo Sallin kanssa on sujunut nämä kaks ekaa viikkoo aika mallikkaasti. Asiat tulee 100% varmuudella paperille ja ulkonakin ollaan jo onnistuttu. Enemmän tohon ulkona käymiseen ruvetaan kiinnittää huomiota, kun saadaan rokotus, parin viikon päästä. Luin kyllä jostain kennelliiton opuksesta, että emon vasta-aineet suojaa pentua tuohon viikolle 12 asti.

Ei oo syytä pitää pentua sisällä tohon 12 viikkoon asti, ihan hyvin voi käyttää jo sitä ennen normaalisti pihalla pennun tahtisesti. Koirapuistot toki kannattaa jättää tulevaisuuteen. On tärkeetä, että pentu saa koira- ja ihmiskontakteja jo ennen ku rokotukset on kunnossa, noi kun on tärkeitä viikkoja pennun sosiaalistumiselle ja muutenkin tottumiselle erilaisiin asioihin. Salli on kyllä aivan suloinen pieni pentunen

Meillä käydään koirapuistoissa tosi, tosi vähän. Ensiksi sen takia, että siellä käy kaikenlaista porukkaa kuten edellisestäkin tarinasta käy ilmi + asutaan maalla jossa saa rauhassa ulkoilla vapaana. Lisäksi kun isot koirat on rotua, joka on mahdollisesti koira-aggressiivinen, niin en kauheasti halua riskeerata. Nyt molemmat isot koirat tulee kaikkien koirien kanssa toimeen, mutta koskaan ei tiedä mihin se loppuu..

 

[DaddaRaa]

Ei oo syytä pitää pentua sisällä tohon 12 viikkoon asti, ihan hyvin voi käyttää jo sitä ennen normaalisti pihalla pennun tahtisesti. Koirapuistot toki kannattaa jättää tulevaisuuteen. On tärkeetä, että pentu saa koira- ja ihmiskontakteja jo ennen ku rokotukset on kunnossa, noi kun on tärkeitä viikkoja pennun sosiaalistumiselle ja muutenkin tottumiselle erilaisiin asioihin. Salli on kyllä aivan suloinen pieni pentunen

Ollaan ulkona käyty joka päivä 1-4krt, mutta ne on rajottunut tohon kerrostalon sisäpihalle ja nopeisiin pyrähdyksiin vilkkaan kadun puolella. Koiria ei olla vielä tavattu, ihmisiä kyllä.

 

[crommed]

Meidän 11kk rhodeuros ei tule toimeen muiden koirien kanssa ja me käydään koirapuistossa melkein päivittäin... yksin.

Harmittaa, ettei koira tule enää toimeen muiden urosten kanssa, vaan on heti rähisemässä. Narttuja yrittää astua niin, että niillä menee äkkiä hermot. Siksi käynkin puistossa vaan silloin, kun siellä ei ole muita koiria.

Yritä pyrkiä siihen, että pystytte kuitenkin olemaan samassa puistossa muiden urosten kanssa. Ei kaikkien koirien tarvitse olla hyvää pataa tai leikkiä keskenään. Cane Corso uros ei tule nykyään toimeen urosten kanssa, mutta pystyy olemaan puistossa muiden urosten kanssa ilman "turhaa" rähinää. Ilmoittaa kyllä, jos ei halua leikkiä tms.

 

[Naene]

Tuossa tarinassa on ollut ainakin 3 ihmistä kenen ei pitäisi mennä koirapuistoon. Pyykkiämmä, sinä ja se ukko kenen koira lopussa tappeli. Miksi helevetissä mennä koirapuistoon jos oma koira on sellainen että ei tule muiden koirien kanssa toimeen?

Nyt meni ohi vähän, mulla on koira joka nimenomaan EI tappele muiden koirien kanssa, muuten en todellakaan menisi koirapuistoon. Jos koira tappelee niin se on koirallekin stressaavaa mennä koirapuistoon!!
Mä käyn ahkeraan koirapuistossa koska koira haluaa päästä leikkimään lajitovereidensa kanssa, ja on samalla kivaa liikuntaa.

Oma koira, vaikka onkin uros, tulee toimeen urosten kanssa. Mutta mä haluan myös pitää asian sillä laidalla, eli katson kenen kanssa puistoon menen. Jos mä näen että tulee sen oloinen koira että ne voisi mittailla edes katseilla toisiaan, mä katson ettei testata. Ja aivan saatanan varmasti jokainen järkevä henkilö tekee samoin. Ongelmana on nämä joilla se koira ei ole hanskassa, jotka eivät ota mitään varotoimia, tulevat koirapuistoon. Vastuuttomaksi en rupea.

Tappeluita meillä ei ole ollut mutta niitä ei myöskään tule.

 

[Paukku79]

Mulla on reilu parivuotias uros, joka ei vuoden iän jälkeen ole tullut pääsääntöisesti toimeen vieraiden urosten kanssa. Jos tällaisen koiran kanssa käy puistossa, niinkuin me tehdään, pitää muistaa vaan pari simppeliä asiaa: 1) mennään puistoon vain jos siellä on tyhjää tai vaihtoehtoisesti vain narttuja/leikattuja uroksia. Leikattujen kanssa ei ongelmaa. 2) häivytään vapaaehtoisesti puistosta jos sinne on tulossa vieras uroskoira. 3) ollaan portin lähistöllä joten voidaan ilmottaa tulijalle, että poistutaan alta pois, voitko hetken odottaa.

Näillä säännöillä me pelataan, tähän asti sujunut kaikki ihan hyvin.

Puistoillaan yleensä pikku porukalla, jossa tuttuja koiria. Kaverilla on ollut myös joitain uroksia hoidossa, sillon ollaan voitu turvallisesti ''siedättää'' mun koiraa ja aika hyvin on mennytkin. Joidenkin kanssa vaan näyttää natsaavan, mutta turhia riskejä en minäkään halua ottaa.

Kauhean usein oon lukenut agressiivisen suuntaisia mielipiteitä siitä, että jos koira ei tule ihan kaikkien kanssa toimeen, puistoon ei ole asiaa. Nuo edellä kuvatut säännöt muistaen meilläkin on minusta oikeus puistoilla. Maalaisjärki ja käytöstavat vaan pitää ottaa huomioon.

 

[Naene]

^juuri noin mielestäni pitääkin toimia! Iloisimmallakin koiralla voi olla joitain yksilöitä joiden kanssa ei vaan natsaa. Ei järkeä kokeilla onneaan. Mutta joskus yllättyy - olin koirani kanssa yksin koirapuistossa kun portin ulkopuolelle ilmestyi dogo argentinouros. Sen omistajan kanssa tuumailtiin että kannattaako niiden tulla. Koirilla tuntui kohtaavan kemiat, joten tulivat puistoon. Hieno näky olikin kun dobermann uros ja dogo uros pistävät parasta hippaa ja painia keskenään!

Koirani sen sijaan on saanut hampaasta mustalta urokselta, joten selkeästi pelkää mustia uroksia mä lähden ennenkun mustaa urosta tulee portista, ja lähden myös jos lähestyy oikeastaan mistä ikinä pienestäkään syystä epäilyttävää seuraa.

Tämä pyykkiämmä josta avauduin viikolla sen sijaan oli alusta lähtien kävelevä katastrofi. Koira ärhenteli jo ennenkun tuli puistoon, se kävi siellä kaikkien koirien kimppuun ennenkun se ämmä päätti pitää koiransa "hallinnassa" heittelemällä sille keppiä (joka ei ole suositeltavaa toimintaa etenkin kun koira on mikä on). Moni pienempi rotu joutui häipymään jotta säästyisivät pahemmilta vammoilta. Tollaisella ei ole järkeä tunkea koirapuistoon.

Itse en tuolloin heti poistunut koska olin sopinut sokean kaverini kanssa treffit koirapuistoon. Kaverin opaskoira on koirani paras ystävä, sitä näkee itse paljon vaivaa että koira saa viettää aikaa muiden mieleisten koirien kanssa. Poistuin kuitenkin kreivin aikaan.

 

[ilkka_83_]

King meisseli kasvaa, vielä ollaan vähän tuommosia hessuhopon näköisiä mutta eiköhän se siitä. n.4,5kk ja n.25kg

 

[DaddaRaa]

Itseä alkanut nyt pohdituttamaan, että mitä petäisin tehdä, kun pentu ei oikein uskalla ulkona tulla perässä. Ovesta tullaan juoksu jalkaa ulos, mutta ei hetkeäkään, kun alkaa vaikerointi eikä suostu liikkumaan. Katsoo vaan ovea kohti, että "mennään sisälle". Muutama päivä sitten pelästyi autoa, kun sisäpihan parkkiksella yks hurahti ohi. Nyt joka kerta kun kuulee/näkee auton ajelevan lähellä, alkaa rimpuilu/vetäminen takaisin päin. Ollaan siis yleensä vaan kierretty sisäpiha ympäri. Saavutanko paremman tuloksen, itsepintaisesti vain odottamalla, että koira tulee, kun tajuaa, ettei takaisin päin mennä? Ei kai sitä nyt voi ihan 11-viikkoisen pennun tahtoon alistua, että heti mentäisiin sisälle, kun vähän pelästytään ääntä.
Jatko askarruttaa, kun pitäisi ruveta käymään kadun puolellakin, missä noita autoja kulkee vähän useampi kappale.

 

[Ukraina]

Koita saada vaikka kiinnostus muualle, paikassa jossa pelkää, esim herkkupalalla, tai vaikka leikkimällä, enkä nyt tarkoita että autotiellä pitäisi alkaa rallia vetämään :D
Sen koiran pitää vaan saada tuntea se paikka kotoisaksi ei pelottavaksi, kun saat sen huomion muualle esim leikkimällä, koira kyllä huomaa itsekkin ettei syytä ole pelätä. Viimeinen virhe on ainaki alkaa karttaa noita paikkoja missä pelkää, ja suurin osa pennuista on pikkuisen arkoja uusissa paikoissa, ei toki kaikki.

 

[The Exorcist]

Itseä alkanut nyt pohdituttamaan, että mitä petäisin tehdä, kun pentu ei oikein uskalla ulkona tulla perässä. Ovesta tullaan juoksu jalkaa ulos, mutta ei hetkeäkään, kun alkaa vaikerointi eikä suostu liikkumaan. Katsoo vaan ovea kohti, että "mennään sisälle". Muutama päivä sitten pelästyi autoa, kun sisäpihan parkkiksella yks hurahti ohi. Nyt joka kerta kun kuulee/näkee auton ajelevan lähellä, alkaa rimpuilu/vetäminen takaisin päin. Ollaan siis yleensä vaan kierretty sisäpiha ympäri. Saavutanko paremman tuloksen, itsepintaisesti vain odottamalla, että koira tulee, kun tajuaa, ettei takaisin päin mennä? Ei kai sitä nyt voi ihan 11-viikkoisen pennun tahtoon alistua, että heti mentäisiin sisälle, kun vähän pelästytään ääntä.
Jatko askarruttaa, kun pitäisi ruveta käymään kadun puolellakin, missä noita autoja kulkee vähän useampi kappale.

Itse tekisin niin, että menisin vaan päättäväisesti eteenpän, halusi se pentu mennä tai ei. Menoks vaan ilman sen kummempia hyssyttelyjä tai maanitteluja, sitten ku penska löytää jalkansa niin innostuneesti kehut sitä, mutta ei mitään sen kummempaa asiaa tarvi siitä tehdä. Kyllä se pentu siitä huomaa, että mitään vaarallista ei tapahdukaan. Toki jos pehmeempiä keinoja haluaa käyttää niin meette vaan nököttämään siihen tien viereen ja syömään nameja

 

[DaddaRaa]

Tota leikinvarjolla touhuumista suositellaan aika laajasti muuallakin netissä. Voitas sillä koittaa, vaikka tuo nannan syönti vois olla koiran päätös.
"Päättäväisesti eteenpäin" -tyyliä oon tähän asti toteuttanut. En kuitenkaan oo pentua perässä raahannut, jäänyt selkä päin sitten odottelemaan ja kyllä se sitten johonkin suuntaan sieltä lähtee tulemaan. Likkaystävän mielestä toi eteenpäin jatkaminen ei oo ollenkaan hyvä vaihtoehto, ei mitään hyötyä. Sit täytyis mukamas vaan antaa löysää taaksepäin tai kantaa sylissä eteenpäin. NOT.
Muutenkin välillä tulee vähän hankalia tilanteita, kun molemmat on jyrkästi omalla kannallaan joissain asioissa. Ei saa kovin johdonmukasta koulutusta jos aina toisen poissa ollessa pentu saakin tehdä mitä se ei esim. mun seurassa saa tehdä.

 

[ilkka_83_]

Itse tekisin niin, että menisin vaan päättäväisesti eteenpän, halusi se pentu mennä tai ei. Menoks vaan ilman sen kummempia hyssyttelyjä tai maanitteluja, sitten ku penska löytää jalkansa niin innostuneesti kehut sitä, mutta ei mitään sen kummempaa asiaa tarvi siitä tehdä. Kyllä se pentu siitä huomaa, että mitään vaarallista ei tapahdukaan. Toki jos pehmeempiä keinoja haluaa käyttää niin meette vaan nököttämään siihen tien viereen ja syömään nameja

Juurikin näin itsekkin toimisin.

 

[The Exorcist]

Ilkan meisseli on aivan upee jötkäle

Ja tosiaan noi pikkukoirat on niin ovelia esittämään tota surkeuttaan ja saamaan sen kautta tahtoonsa läpi ettei oo hyvä tosikaan. Älkää nyt ainakaan sitä sylissä alkako kantaa Saatte kantaa ikuisesti. Ja kuten sanoitkin niin johdonmkukainen pitää olla ja säännöt samat molempien kanssa.

 

[Vilu]

Ilkan meisseli on aivan upee jötkäle

Vähän herätti epähuomioo tää avaus, kun tapatalkissa näkyi vain tämä lause tuolla uusissa posteissa.

 

[John R]

11 viikkoinen pentu on aika pieni vielä, meilläkin koira pelkäsi pentuna autoja kovasti. Tein silleen että ulkoilin paikoissa joissa autoja näkyi kaukana ja pentu sai niitä ihmetellä sieltä turvallisen etäisyyden päästä. Pikkuhiljaa sitten lähemmäksi niin hyvä siitä tuli. Kun huomasin että se ei niitä autoja enää pelkää, arastelee vain, otin ja lähdin narulenkille paikkaan missä autoja kulki joka paikassa ja kävelin vain päättäväisesti menemään, ei mennyt kauaa kun koira ei niistä enää välittänyt paskaakaan. Kannattaa muistaa että se pikkupentu peilaa teidän käytöstä noissa tilanteissa kun se pelkää, eli kun itse pysyy rauhallisena niin pentu kyllä sen huomaa. Syliin nostamalla ja hyssyttelemällä pentu saa viestin että sillä on oikeasti syytä pelätä niitä autoja kun emäntä/isäntä nostaa turvaan.

 

[ilkka_83_]

Ilkan meisseli on aivan upee jötkäle

Joo, kuva tredissä se on saanut myös kehuja. ;)

 

[Ukraina]

Tota leikinvarjolla touhuumista suositellaan aika laajasti muuallakin netissä. Voitas sillä koittaa, vaikka tuo nannan syönti vois olla koiran päätös.
"Päättäväisesti eteenpäin" -tyyliä oon tähän asti toteuttanut. En kuitenkaan oo pentua perässä raahannut, jäänyt selkä päin sitten odottelemaan ja kyllä se sitten johonkin suuntaan sieltä lähtee tulemaan. Likkaystävän mielestä toi eteenpäin jatkaminen ei oo ollenkaan hyvä vaihtoehto, ei mitään hyötyä. Sit täytyis mukamas vaan antaa löysää taaksepäin tai kantaa sylissä eteenpäin. NOT.
Muutenkin välillä tulee vähän hankalia tilanteita, kun molemmat on jyrkästi omalla kannallaan joissain asioissa. Ei saa kovin johdonmukasta koulutusta jos aina toisen poissa ollessa pentu saakin tehdä mitä se ei esim. mun seurassa saa tehdä.

En suosittele kyllä tuota väkisin perässä vetämistä, paremmin se huomaa ettei syytä pelkoon ole, kun saat sen innostumaan esim, siitä leikistä, paikassa jossa pelkää.

Toki koira nyt ei ajattele kuin ihminen mutta, eikö sinusta olisi vittumaista että sinut vedetään paikkaan mitä pelkäät. Mutta jos huomaisit että paikassa onkin jotai mukavaa tarjolla, niin myös oma huomiosi varmasti siirtyisi muualle, ja sitä kautta itsekkin kokisit paikan mieluisaksi, oli se sitten koiralle leikki, tai ihmiselle vähä pukeiset naiset

Toki sitä en tiedä miks mies pelkäis mennä paikkaan, jossa vähä pukeisia naisia mutta ymmärsit varmaan pointin :D

 

[Caracas]

En suosittele kyllä tuota väkisin perässä vetämistä, paremmin se huomaa ettei syytä pelkoon ole, kun saat sen innostumaan esim, siitä leikistä, paikassa jossa pelkää.

Toki koira nyt ei ajattele kuin ihminen mutta, eikö sinusta olisi vittumaista että sinut vedetään paikkaan mitä pelkäät. Mutta jos huomaisit että paikassa onkin jotai mukavaa tarjolla, niin myös oma huomiosi varmasti siirtyisi muualle, ja sitä kautta itsekkin kokisit paikan mieluisaksi, oli se sitten koiralle leikki, tai ihmiselle vähä pukeiset naiset

Toki sitä en tiedä miks mies pelkäis mennä paikkaan, jossa vähä pukeisia naisia mutta ymmärsit varmaan pointin :D

Tässä mennäänkin metsään kun eläimiä inhimillistetään liikaa. Sun pointti on muuten ihan ok että koiran luottamus pitää voittaa. Tässähän on tasan kaksi koulukuntaa, ns. old school eli isäntä vie ja koira tulee perässä (pätee kaikkeen koiran koulutukseen) eli määrätietoisella otteella koira ehdollistetaan toimimaan oikein. Toinen tapa on juurikin se että joka paikassa mennään leikin ja namien kautta. Jälkimmäinen tapa vaan ei toimi poikkeavissa tilanteissa kun koiralla ei ole syntynyt samanlaista luottamusta isäntäänsä.

Toki syli- ja pikkukoirat on ehkä helpompi mennä namileikeillä kun taas isommat rodut mielummin määrätietoisemmin.

 

[Ukraina]

Noh omalla kohdalla molemmat konstit on kokeiltu,toki molemmat konstit on varmasti hyviä, mutta mikä päteen yhteen rotuun, ei välttämättä toimi toiseen.
Meillä kotona 2 kovapäistä koiraa, toista piti kouluttaa kovemmin kuin toista. Tuota mastiffia kun ei kovin helposti perässä vedetä jos se niin päättää, niin leikki oli helpompi vaihtoehto, toki sen nyt liikeelle saa mutta onko se nyt hienoa, jos koira vetää jarrut päälle ja isäntä kiskoo.

Kouluttakoon jokainen kuten parhaaksi näkee, kunhan nyt yritin neuvoa, mikä itsellä on toiminut.