melkosta provoilua mikeltä, mutta aika voimaton tuikkaus. sen verran omanarvontuntoa on, että toisaalta voidaan miettiä, oisitko ite nostanut huomattavasti enemmän, jos nopeusvoimatreenejä oisit oikein käyttänyt. veikkaisin, että aivan taatusti. 50% ei muuten ole mikään sääntö ja raw-tuloksesta laskettuna suuremmat (65-85%) romut toimii paremmin.
en edes omista valmennettavista puhu, vaan teoria on myös käytäntö hyvin paljon joka puolella maailmaa, kun puhutaan nopeus- ja maksimivoimatreenien yhdistämisestä. jonkin yksittäisen haukijärven ottaminen esimerkiksi on aika heikkoa, eikä sitä voi yleistää millään tasolla. kisaaminen on aika eri juttu ja kuulantyöntäjien penkkitreenit eroaa voimanostosta aikalailla. siitäkin lajista toki löytyy melkosia raw-penkkaajiakin. 270 salilla on taatusti kilvellä tehty ja sillä ei ole mitään tekemistä kisatekniikan kanssa. en usko, että haukijärvi ottas mitenkään hirveitä rautoja edes paidalla ilman opettelua. lisäksi nopeusteeni on erittäin tarkkaa suoritustekniikan kannalta, joten kuulantyöntäjän lajinopeustreenit ei juurikaan penkkiä auta.
se, että on ollut joskus raw-kisoissa ja nostanut niissä hyvän tuloksen ei taas kerro tiedosta tai uskottavuudesta valmennuksessa välttämättä pätkän vertaa. se kertoo lahjakkuudesta, minkä hyvin selkeesti osoittaa toi sun penkin kehitys alkuvuosina (onnea vaan
). jos sattuu olemaan luonnostaan nopeustyyppiä, se räjähtävyys paranee hyvin myös ns. perustreenillä, koska solusuhde on niin edullinen. "hidas" maksimi- ja perusvoimatreenihän kehittää sekä hitaita että nopeita soluja. ei voida myöskään ajatella, että paras urheilija olisi se paras valmentaja. aika harva koutsi myöskään on parempi nostaja kuin sen valmennettava.
pecman: ei oo ihan noin yksinkertaista. voimantuottonopeus ei oo suoraan verrattavissa maksimivoimaan. tietenkin voitas ideaalisti ajatella, että aina vaan voimaa enemmän ja onhan se yleensä myös se ykköskeino.
kuitenkin kun on kyseessä tietty laji (penkkipunnerrus), voidaan sitä hermoston työkykyä treenata myös muilla tavoin kuin isoilla raudoilla. tällöin saadaan siihen treeniin vaihtelua ja ehkäistään ylitreenioireita toisin kuin mike sanoi. kuten parikin kertaa toitotettu: on aika vanhaa ja yleistä urheiluvalmennustietoa, että nopeus- ja maksimivoimatreenien yhdistäminen antaa paremman tuloksen kuin pelkkä maksimivoimatreeni.
sitten tietenkin kun aletaan määrittelemään käsitteitä, suomen kielen voima on sama sana vaikka puhutaan englannin vastaavasta strength- tai power -käsitteistä. power on se tehoon liittyvä aikariippuvainen määre ja strength sitten voimantuotto ilman aikarajaa. ei siis ole kovin vaikeaa huomata, miksi lajin nimi on powerlifting eikä strenghtlifting. ajalla on väliä.
mike: en missään nimessä halua olla ylimielinen kommentoidessani juttujasi tietämättömyydellä. esitin sen jopa mielestäni melko lempeästi tyyliin "kommentit nopeustreeneistä kyllä kertovat hieman tietämättömyydestä". kyse kuitenkin on yleisesti tunnustetuista ja paljon tutkituista faktoista, jotka liittyy räjähtävän ja maksimivoiman kehittämiseen ja niitä mielestäni hieman yliolkaisesti väheksyit. se, ettei ne ole toimineet sulla, voi olla kiinni monestakin seikasta alkaen aina vääristä sovelluksista liian pieniin kuormiin tai treenin annosteluun saakka jne.