kyllä se vaan aika tiedettäkin on, koska sen fysiologian tunteminen ei oo ihan niin itsestäänselvää. ei se sitli tarkota mitään paperilla nostamista. ihan turha lähtee millekään kunhan nostat kovaa -linjalle. se vaan ei toimi ollenkaan kaikilla, lahjakkuudet sivuun (kuten velipoika).
miksi taas väheksyis tuhansia tutkimuksia isoilla joukoilla voimailijoita tai muita urheilijoita ja ei sitten käyttäis sitä hyväkseen treeneissä. mä olen hyvin käytännöllinen mies, mutta en kyllä koskaan oo hyväksynyt myöskään mitään äärimmäisyyksiä tai jotain sääntöjä tyyliin "näin se menee, piste".
ellei osaa suhtautua hommiin riittävän avoimesti ei kyllä saavuta sitä omaa potentiaaliaan. sen sijaan olen täysin samaa mieltä siitä, että prosentti- tai mitä tahansa etukäteen suunniteltuja ohjelmia noudatetaan joskus ihan liian orjallisesti. tosin esim. toivasen jannekin noudatti, mutta se nyt ei niin pärjännytkään
juu prosentteja ei nosteta vaan rautaa. se, että käytetään jotain lukuja määräämään sitä treenisisältöä pyrkii lähinnä optimoimaan mm. nopeus-voima -käyrää ja se nyt lienee yks tutkituimpia juttuja urheilussa. ei se laskeminen tee treenaamisesta mitenkään huonompaa. se, miten tää käytännössä menee, ite fiiliksen mukaan tekemällä vai laskemalla ja suhteuttamalla kuntoon on sitten kunkin oma tyyli.
jotkut hölmöt säännöt, miten tulis tehdä ja ei mitenkään muuten, joutaa roskakoriin. kyllä vanha mieskin lajia tuntevana tietää, että maailmalla on tehty hirveitä tuloksia kerran parissa viikossa kyykkäämällä tai sitten joka päivä pari kertaa kyykkäämällä. ollaan nyt avoimia ja katellaan tätä treenaamista pikkusen laajempana kuvana eikä mennä sinne nurkkaan laput silmillä.
kyllä mun pakeille tulee vuositolkulla kovia rautoja nostaneita, jotka silti tuntuu olevan umpikujassa kehityksen kanssa. ei sen nyt kai ihan sillai mee, että kun hetken nostaa, maailma avautuu ja aina tietää, mitä tekee. oishan se toisaalta tosi kivaa sillai. ei mua haittais
piis änd laav
