"Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi"

S-kolmonen sanoi:
Tuossa tapauksessa maksukyvyttömyys olisi poliittinen päätös. En minä todellakaan ole missään vaiheessa sanonut, ettei valtion luototus ja julkinen kulutus pysty aiheuttamaan haitallista inflaatiota missään olosuhteissa. Asiat voidaan sössiä, jos halutaan. Keskuspankin toimet valtion rahoituksessa eivät johda suoraan tähän - varsinkaan nykyisessä tilanteessa.

Eli tässä tilanteessa korkotason nousu johtuisi inflaatiolta suojautumisesta, kun valtio voisi maksukyvyttömyyden reunalla kuolettaa velkansa painokoneella? Taas päästään tähän, ettei valtio voi mennä maksukyvyttömäksi, jos keskuspankki voi luotottaa sen tiliä. Siitähän tässä on ollut kysekin koko ajan, ettei valtion oman keskupankkinsa turvin tarvitsisi ajautua tilanteeseen, jossa velanhoito ei onnistuisi kuin painokoneella.
Click to expand...

Eli sinusta keskuspankki on eräänlainen ultimate bazooka, joka pitää markkinoiden luottamuksen aina yllä?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaa...ti-vetaa-talous-vahvassa-vedossa/201234562/12

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaa...isuus-karsii-euron-romahduksesta/201235987/12

Mitä tämä kertoo palstan talousviisaiden mielestä omasta valuutasta ja sen arvon vaikutuksesta maan teollisuuteen ? Pointti on lähinnä se imo että jos toiseen suuntaan kumartaa niin toiseen pyllistää. Eli mikäli maan talous&teollisuus ei ole oikeasti kunnossa väkisin joko kotimaan kulutus tai vientiteollisuus kärsii...

En tarkoita että Ruotsilla olisi asiat huonosti, se nyt vain toimii esimerkkinä, mutta kertoo ehkä sen että kun puhutaan inflaatiosta tai valuuttakursseista niin ei tarvita mitään megaromahduksia kymmenillä prosenteilla vaan jo muutaman prosenttiyksikön muutokset aiheuttavat vakavia ongelmia.
 
Mä luen ton niin, että jos kaikilla mailla (tai muuten yhtenäisillä valuutta-alueilla) on omat toisiinsa nähden kelluvat valuutat, niin niiden taloudet pysyvät automaattisesti tasapainossa. Jos jollain menee turhan hyvin, valuutan arvo nousee jolloin muiden suhteellinen kilpailukyky paranee ja homma keikahtaa tasapainoon. Tällainen tasapainottava tekijä on puuttunut euroalueelta ja kun talouspolitiikka ei ole ollut keskitetysti johdettua eikä pysyvään tulonsiirtounioniin ole isosti haluja ainakaan maksavalla puolella, niin rumastihan siinä käy.
 
Onko kukaan tarkastellut tätä Jan Hurrin tekstiä tarkemmin?

http://www.taloussanomat.fi/jan-hur...aa-pahentaa-euroopan-velkapohoa/201237037/170

Study löytynee täältä (erityisesti sivut 16 ja 18) http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCMQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.mckinsey.com%2F~%2Fmedia%2FMcKinsey%2Fdotcom%2FInsights%2520and%2520pubs%2FMGI%2FResearch%2FFinancial%2520Markets%2FDebt%2520and%2520Deleveraging%2520-%2520Uneven%2520path%2520to%2520growth%2FMGI_Debt_and_deleveraging_Uneven_progress_to_growth_Report.ashx&ei=vG9ZULmJB6aO4gSVooDQDQ&usg=AFQjCNF1n-c0Oydmh_5CgWb8SmkGW2vgWw

Sain sellaisen kuvan että Jenkeissä on velan määrä lähtenyt laskuun ja jonkun ennusteen mukaan talous kääntyy kasvu-uralla kun on tehty joku about 5 vuotta sopeuttamistoimia. Ensin yksityinen sektori leikkaa ja julkinen seuraa perässä. Ollaanko suomessa nyt vaiheessa missä yksityinen tehostaa ja julkinen seuraa perässä, ehkä viimeistä kuntavaalien jälkeen. Eli onko ensi vuodelle odotettavissa tiukennuksia sekä yksityisen että julkisen sektorin puolelta? Voisiko tästä myös ennustaa että jenkeissä olisi kohtuullista kasvua tiedossa seuraavina vuosina?
 
rollipeikko sanoi:
Sain sellaisen kuvan että Jenkeissä on velan määrä lähtenyt laskuun ja jonkun ennusteen mukaan talous kääntyy kasvu-uralla kun on tehty joku about 5 vuotta sopeuttamistoimia. Ensin yksityinen sektori leikkaa ja julkinen seuraa perässä. Ollaanko suomessa nyt vaiheessa missä yksityinen tehostaa ja julkinen seuraa perässä, ehkä viimeistä kuntavaalien jälkeen. Eli onko ensi vuodelle odotettavissa tiukennuksia sekä yksityisen että julkisen sektorin puolelta? Voisiko tästä myös ennustaa että jenkeissä olisi kohtuullista kasvua tiedossa seuraavina vuosina?
Click to expand...

Minkä ihmeen takia leikkaukset ja rahavirtojen vähentäminen taloudesta johtaisivat talouskasvuun?
 
narrisonford sanoi:
Minkä ihmeen takia leikkaukset ja rahavirtojen vähentäminen taloudesta johtaisivat talouskasvuun?
Click to expand...

Aluksi yritykset trimmaavat itseään kilpailukykyisiksi osittain julkisen rahoituksen turvin (eli potkitaan porukkaa pellolle) jolloin julkinen velka kasvaa mutta BKT kasvaa hitaasti jos ollenkaan. Tämän jälkeen kilpailukykyisemmät yritykset alkavat tuottamaan ja rekrytoimaan porukkaa jolloin julkinen talous kohenee ja velkamäärä pienenää. Jos jenkeissä firmat ovat jo saneeranneet useammat vuodet niin alkavat kohta olla iskukykyisiä? Suomessa tässä vasta ollaan kun yt:t ovat kiihtymässä ja Nokiakin potkinut porukan pihalle vasta nyt.

Musta haasteena on meille (siis Suomelle) nyt se, miten saamme firmat pysymään, rekryämään ja investoimaan Suomeen kun joskus nousukausi alkaa. Siis globaali vero- ja kilpailukykykilpailu.
 
rollipeikko sanoi:
Aluksi yritykset trimmaavat itseään kilpailukykyisiksi osittain julkisen rahoituksen turvin (eli potkitaan porukkaa pellolle) jolloin julkinen velka kasvaa mutta BKT kasvaa hitaasti jos ollenkaan.
Click to expand...

Ennemminkin BKT tippuu.

rollipeikko sanoi:
Tämän jälkeen kilpailukykyisemmät yritykset alkavat tuottamaan ja rekrytoimaan porukkaa jolloin julkinen talous kohenee ja velkamäärä pienenää. Jos jenkeissä firmat ovat jo saneeranneet useammat vuodet niin alkavat kohta olla iskukykyisiä? Suomessa tässä vasta ollaan kun yt:t ovat kiihtymässä ja Nokiakin potkinut porukan pihalle vasta nyt.
Click to expand...

Mistä se kulutuskysyntä näiden "kilpailukykyisimpien yritysten" tuotteille ja palveluille tulee, jos kaikki leikkaavat ja säästävät samaan aikaan?

rollipeikko sanoi:
Musta haasteena on meille (siis Suomelle) nyt se, miten saamme firmat pysymään, rekryämään ja investoimaan Suomeen kun joskus nousukausi alkaa. Siis globaali vero- ja kilpailukykykilpailu.
Click to expand...

Suurimmassa osassa tapauksia vaikuttaa siltä, että suurin ongelma on rahoituksen puute. Esimerkiksi Kreikassa laaja aurinkopaneeliprojekti ei etene eikä Yhdysvalloissa luotijunia varten vaadittava rautatieverkon rakentaminen etene rahoituksen puutteen takia. Yhdysvalloissa rahoituksen puute johtuu puhtaasti republikaanien vastustuksesta (julkinen velkaantuminen kun on paha). Mitään operationaalisia esteitä rahoituksen hankkimiselle ei Yhdysvalloissa ole toisin kuin Kreikassa.

Ja tuosta "globaalista vero- ja kilpailukykykilpailusta (ei jumalauta mikä sana)" puhutaan paljon, mutta mitä järkeä tuossakaan on aggregaattitasolla? Yksittäinen maa voi hankkia "kilpailukykyä" noilla keinoin, mutta jos kaikki tuon toteuttavat niin se vain rapauttaa kaikkien veropohjan (joka liittyy rahan niukkuuden sääntelyyn, ei rahoituksen hankkimiseen).
 
Näyttäisi olevan nyt lama alkamassa. Noita yt-neuvotteluita on alkanut useampikin, ensin Metso ja nyt Pohjola. Irtisanomisten määrä on myös jo tässä vaiheessa vuotta suurempi kuin viime vuonna. Onneksi valtio auttaa yksityistä sektoria kiristämällä verotusta ja kasvattamalla julkista sektoria.
 
narrisonford sanoi:
Mistä se kulutuskysyntä näiden "kilpailukykyisimpien yritysten" tuotteille ja palveluille tulee, jos kaikki leikkaavat ja säästävät samaan aikaan?
Click to expand...

Tämä toki vaatii sen että joku jossain ostaa. Eli Suomen suurimmilla kauppakumppaneilla talous luistaa. Taitaa vaan globaalin systeemikriisin keskellä olla niin, ettei kukaan kohta osta.

narrisonford sanoi:
Suurimmassa osassa tapauksia vaikuttaa siltä, että suurin ongelma on rahoituksen puute. Esimerkiksi Kreikassa laaja aurinkopaneeliprojekti ei etene eikä Yhdysvalloissa luotijunia varten vaadittava rautatieverkon rakentaminen etene rahoituksen puutteen takia. Yhdysvalloissa rahoituksen puute johtuu puhtaasti republikaanien vastustuksesta (julkinen velkaantuminen kun on paha). Mitään operationaalisia esteitä rahoituksen hankkimiselle ei Yhdysvalloissa ole toisin kuin Kreikassa.
Click to expand...

Rahan jakaminen on siis poliittinen kiista. Tapellaan siitä kuka saa hyödyn. Voitaisiin jakaa rikkailta köyhille (siis investoreilta kansalle) tai antaa rikkaiden rikastua (viedään kansalta investoireille). Positiivisesti ajatellen tälle on ollut kysyntää jo pitkään, nyt vaan asiat kärjistyvät ja jotain tapahtuu. Usein meitä pelotellaan kaikien kaatumisella ja katastrofeilla, mutta onhan näistä vallankumouksista positiivisiakin kokemuksia. Vaikka meidän omasta lähihistoriasta. Suomen itsenäistyminen ja sen jälkeiset prosessit kuitenkin paransi monien köyhien asemaa huimasti eikä rikkaillakaan niin huonosti mene.

narrisonford sanoi:
Ja tuosta "globaalista vero- ja kilpailukykykilpailusta (ei jumalauta mikä sana)" puhutaan paljon, mutta mitä järkeä tuossakaan on aggregaattitasolla? Yksittäinen maa voi hankkia "kilpailukykyä" noilla keinoin, mutta jos kaikki tuon toteuttavat niin se vain rapauttaa kaikkien veropohjan (joka liittyy rahan niukkuuden sääntelyyn, ei rahoituksen hankkimiseen).
Click to expand...

Kyllähän yksittäisen maan kannattaa kehittää kilpailukykyään jos on sellaisessa tilanteessa kuin Suomi. Ollaan riittävän pieni että meidän toimet ei vaikuta globaalitalouden virtoihin, joten enemmän meille on jostain muualta pois suhteellisen vähän (esim. vaikka per capita Saksasta). Mun mielestä sama tilanne kuin yksityishenkilön osaamisen kehittäminen. Pätevät saa parempaa fyrkkaa ja firman talous ei kaadu kun kaikkia ei tarvitse palkita.
 
Jos haluaa tietää missä makrotaloustieteen edistyksellisin "cutting edge" menee tällä hetkellä niin suosittelen lukemaan tämän artikkelin.

Ei paljon DSGE-mallit saa päähäntaputtelua.

Reforming macroeconomics
Claudio Borio on the financial cycle

Dec 14th 2012, 12:34 by M.C.K. | WASHINGTON, D.C.



CLAUDIO BORIO is one of the world’s most provocative and interesting monetary economists. Based at the Bank for International Settlements in Basel, Mr Borio was one of a handful of people who warned of the financial system’s fragility back in 2003. Now he is out with a new working paper called “The financial cycle and macroeconomics: What have we learnt?” This important paper summarises what we know about booms and busts, Mr Borio’s own suggestions for the next research agenda in macroeconomics, and the optimal policy responses to financial crises. What follows is a summary and analysis of the most interesting bits. Those who are interested should read the entire paper.
Mr Borio's thesis is worth quoting in full:
Economists are now trying hard to incorporate financial factors into standard macroeconomic models. However, the prevailing, in fact almost exclusive, strategy is a conservative one. It is to graft additional so-called financial “frictions” on otherwise fully well behaved equilibrium macroeconomic models, built on real-business-cycle foundations and augmented with nominal rigidities. The approach is firmly anchored in the New Keynesian Dynamic Stochastic General Equilibrium (DSGE) paradigm…The main thesis is that macroeconomics without the financial cycle is like Hamlet without the Prince. In the environment that has prevailed for at least three decades now, just as in the one that prevailed in the pre-WW2 years, it is simply not possible to understand business fluctuations and their policy challenges without understanding the financial cycle. This calls for a rethink of modelling strategies. And it calls for significant adjustments to macroeconomic policies.
Click to expand...
...
Mr Borio combines these ideas into a radical departure from conventional macro:

Models should deal with true monetary economies, not with real economies treated as monetary ones, as is sometimes the case. Financial contracts are set in nominal, not in real, terms. More importantly, the banking system does not simply transfer real resources, more or less efficiently, from one sector to another; it generates (nominal) purchasing power. Deposits are not endowments that precede loan formation; it is loans that create deposits. Money is not a “friction” but a necessary ingredient that improves over barter. And while the generation of purchasing power acts as oil for the economic machine, it can, in the process, open the door to instability, when combined with some of the previous elements. Working with better representations of monetary economies should help cast further light on the aggregate and sectoral distortions that arise in the real economy when credit creation becomes unanchored, poorly pinned down by loose perceptions of value and risks. Only then will it be possible to fully understand the role that monetary policy plays in the macroeconomy. And in all probability, this will require us to move away from the heavy focus on equilibrium concepts and methods to analyse business fluctuations and to rediscover the merits of disequilibrium analysis.
Click to expand...

Many academics across the world have worked (and are working) on these ideas. Hyman Minsky, the late American economist, thought that it was more helpful to divide economic actors by the way they financed themselves rather than what they did in the "real" economy. The late Wynne Godley co-wrote a textbook on how to model the economy as a monetary and credit system with Marc Lavoie, a professor in Canada. Agent-based modelling rejects equilibrium solutions in favor of enormous computer simulations, where representations of actual people, firms, and banks can interact and alter their environment. Scholars in Europe have built sophisticated models of the EU economy using this technology, while others have used it to improve our understanding of financial markets. Steve Keen, an Australian economist, has long argued that macro needs to incorporate these ideas, and has developed a prototype of a computer program, called "Minsky," that can be used to model economies as monetary systems. So while most economists have not embraced Mr Borio's agenda for the reformation of macro, some have. That is encouraging news.

...

...
Also, while America, Britain, Ireland, and Spain all suffered from private sector debt bubbles, this did not occur in Italy, Portugal, or Greece, although those nations did have very large stocks of public debt denominated in a currency they could not print.

...

But while fiscal policy can be very helpful at the trough of the financial cycle, monetary policy is much less likely to be successful

Monetary policy typically operates by encouraging borrowing, boosting asset prices and risk-taking. But initial conditions already include too much debt, too-high asset prices (property) and too much risk-taking. There is an inevitable tension between how policy works and the direction the economy needs to take.
...

It seems unlikely that Mr Borio’s thoughtful and dense new paper will affect the consensus. When he and William White, his colleague at the BIS, warned the world that a credit bubble was inflating back in 2003, they were roundly ignored by the academic and policy establishments. Yet they were right. (A few other observers, including this publication, were also convinced of the danger.) The world would be wise to heed them this time.
Click to expand...

http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2012/12/reforming-macroeconomics

Vaikuttaako tämä euroalueen talouspolitiikkaan ja institutionaaliseen järjestelyyn? Tuskin. Vaikuttaako tämä uusklassisten taloustietelijöiden ajatteluun? Ei. Heidän ajattelussaan talous on lähtökohtaisesti itsensä tasapainottava ja ainoastaan ulkoiset shokit johtavat epätasapainoon. Raha on neutraalia, rahan kvaniteettiteoria pätee, raha pelkkä vaihdon väline, jouduttaa transaktioita, rahankerrointeoria on edelleen ihan jees jne. Ymmärtääkö Euroopan neljänneksi paras valtiovarainministeri tästä kaikesta yhtään mitään? Noh, sen voi kukin itse päätellä...
 
Tuo on kyllä jo ihan surkuhupaisaa, kuinka eristettynä jälkikeynesiläisyys joutuu olemaan päivän poliittisesta päätöksenteosta. Pääseväthän sitten joskus sanomaan ''I told ya so''.
 
Oli niitä ennustajia muitakin, ja eri koulukunnista. Rajan Chicagosta, Shiller jne. Taitaa se ero tulla pankkijärjestelmän funktion ymmärtämisessä ja rahan kysynnän mallinnuksessa.
 
ibnz sanoi:
Oli niitä ennustajia muitakin, ja eri koulukunnista. Rajan Chicagosta, Shiller jne. Taitaa se ero tulla pankkijärjestelmän funktion ymmärtämisessä ja rahan kysynnän mallinnuksessa.
Click to expand...

Joo, jos puhutaan tästä yksittäisestä kriisistä (jenkkien asuntoluottomarkkinat) niin pitää paikkansa. Peter Schiffkin oli oikeassa nimenomaan tämän osalta. Muuten kaveri vaikuttaa ehkä vähän henkisesti epätasapainoiselta... ;)
 
Joo enkä itsekään ole Rajanin johtopäätöksistä juuri koskaan samaa mieltä. Jotenkin se omaksuttu doktriini pitää sisällyttää lopputulokseen vaikka muu analyysi sanoisi mitä. Project Syndicatessa on paljon noita. Kaava on sama: 1. hyvä analyysi ongelmasta, 2. ???, 3. deregulaatio. Viimeistä kappaletta lukuunottamatta yleensä hyvää tekstiä. Toisaalta Minskystä sanottiin, että ennusti noin yhdeksän viimeisimmästä kolmesta kriisistä (Samuelson) joten vaikea on nähdä etukäteen ketä seurata. (Plus se, että jos joku ennustaa talouskriisin ja otetaan vakavasti, voi olla että päätöksillä kriisiä ei sitten tulekaan. Vaan eipä niitä taideta käytännössä ottaa vakavasti)
 
ibnz sanoi:
Joo enkä itsekään ole Rajanin johtopäätöksistä juuri koskaan samaa mieltä. Jotenkin se omaksuttu doktriini pitää sisällyttää lopputulokseen vaikka muu analyysi sanoisi mitä. Project Syndicatessa on paljon noita. Kaava on sama: 1. hyvä analyysi ongelmasta, 2. ???, 3. deregulaatio. Viimeistä kappaletta lukuunottamatta yleensä hyvää tekstiä. Toisaalta Minskystä sanottiin, että ennusti noin yhdeksän viimeisimmästä kolmesta kriisistä (Samuelson) joten vaikea on nähdä etukäteen ketä seurata. (Plus se, että jos joku ennustaa talouskriisin ja otetaan vakavasti, voi olla että päätöksillä kriisiä ei sitten tulekaan. Vaan eipä niitä taideta käytännössä ottaa vakavasti)
Click to expand...

Heh, Samuelsonia on vaikea ottaa tosissaan enää minkään osalta sen jälkeen kun herra sanoi että on tarpeellista ylläpitää myyttiä julkisen sektorin tasapainotetun budjetin välttämättömyydestä.

Ja Minskyhän nimenomaan korosti sitä, että Yhdysvalloissa Big Government ja Big Bank pystyvät estämään näitä pienempiä kriisejä.

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Jep, tuskin tarvitsee seuraavan vuoden puolelle asti odotella, niin eiköhän siellä jonkinlainen vallankumous saada aikaiseksi. Kreikan historiaa voisi luonnehtia vähintäänkin värikkääksi, itseasiassa näin pitkään jatkunut vakaus on enemmänkin poikkeus kuin sääntö tuolla Balkanin maissa.
 
Back
Ylös Bottom